Avainsana-arkisto: ZFS

Viallisen kovalevyn vaihtaminen TrueNAS:ssa

Tässä bloggauksessa käsittelen hajonneen kovalevyn vaihtoa. Levyn hajoaminen voi olla äkillinen, eli se hajoaa varoittamatta, tai sen toiminta alkaa hiljalleen heikkenemään kirjoitus ja lukuvirheiden myötä. Alussa käyn läpi varmuuskopioiden tärkeyden, sekä mikä RAID on. Tämän jälkeen siirryn varsinaisiin ohjeisiin.

Varmuuskopioiden tärkeys

Säilytän levypalvelimella pääasiassa valokuvia ja videointeja, joten niiden tallessa pysyminen on varsin tärkeää. Varmuuskopioiden tekeminen on paras tapa varmistaa tiedon säilyminen, mutta mikäli tätä ei ole automatisoitu, varmuuskopioiden tekeminen saattaa unohtua.

Varmuuskopiointi on ainoa tapa, jolla vahingossa poistettu tieto saadaan palautettua. Toisaalta tieto voi kadota hajonneen kovalevyn seurauksena. Kovalevyn hajoamisen varalta on olemassa erilaisia RAID-tasoja, joilla yksittäisen tai useammankin levyn hajoaminen ei aiheuta tietojen menetystä. Täytyy kuitenkin muistaa, että oli käytetty RAID-taso mikä tahansa, ei se estä vahingossa poistetun tiedon katoamista.

Mikä ihmeen RAID?

Redundant Array of Independent Disks, on tapa tallentaa tietoa usealle levylle siten, että levyn hajoamisen myötä tiedot säilyvät. Tämä perustuu tiedon hajauttamiseen ja pariteettidatan tallentamiseen, jota hyväksi käyttämällä hajonneen levyn tiedot voidaan luoda ’tyhjästä’. Tosin RAID 0-taso on poikkeus, siinä yksittäisen levyn hajoaminen kadottaa kerralla kaikki tiedot.

Käytössäni on RAID-Z2 (vastaa RAID 6), joka lyhykäisyydessään tarkoittaa sitä, että levyjärjestelmässä on kaksi ylimääräistä levyä. Minkä tahansa kahden levyn yhtäaikainen hajoaminen ei aiheuta tiedonmenetystä. Kolmannen levyn hajoamisen myötä kaikki katoaa. Kahden levyn samanaikainen hajoaminen on hyvin epätodennäköistä, kolmen levyn hajoamisesta puhumattakaan.

Levyn vaihtamisen tärkeys

Rakentamani levypalvelin koostuu 7 kpl 3TB Western Digital WD RED NAS levystä, joista kahden levyn verran käytetään pariteettidatan tallentamiseen. Rakensin levypalvelimen vuonna 2016, eli se on lähes 8 vuotta vanha. Kovalevyillä on käyttötunteja reilu 50000h, eli reilun 6 vuoden edestä lähes tauotonta pyörimistä. Viimeiset 2 vuotta palvelin on ollut käytössä vain tarvittaessa korkean energiahinnan takia. Käynnistyskertoja levyillä näyttää olevan vain 165. Käyttötuntien perusteella ei ole ihme, että levyt alkavat hiljalleen ilmoittelemaan toimintahäiriöstä.

Toimintahäiriöstä ilmoittava levy on syytä vaihtaa uuteen nopeasti, sillä koskaan ei tiedä milloin seuraava levy alkaa piiputtamaan. Koska palvelin tekee pariteettilaskennan luentaa ja kirjoitusta levyille, on viallisen levyn poistaminen ja uuden lisääminen varsin raskas operaatio olemassa oleville levyille. Tästä voi seurata uusi levyrikko. Tämän takia odotteluun ei ole aikaa, ja niiden varmuuskopioidenkin on syytä olla kunnossa, ihan varmuuden vuoksi.

Vaihdon suorittaminen

Levyn vaihto-operaatio on varsin suoraviivainen prosessi:

1. Kirjaudu TrueNAS:iin

2. Tarkistetaan oikean yläkulman kellosta hälytykset

3. Valitaan vasemmalta Storage => Pools

4. Valitse ratas -kuvake => Status

5. Tarkista levyjen status. Kunnossa olevien levyjen tila on ONLINE, viallisessa levyssä UNHEALTY. Levy ei välttämättä ole mennyt UNHEALTY-tilaan, vaikka siinä virheitä olisikin. Virheet ovat peräisin tällöin levyn omasta S.M.A.R.T-diagnostiikasta.

6. Valitaan vasemmalta Storage => Disks

7. Käydään läpi levy kerrallaan tarkistamalla S.M.A.R.T test results. Hälytysluettelon mukaan levyistä da5 ja da6 löytyvät ongelmat. Ota samalla talteen levyn sarjanumero, sillä tarvitset sitä myöhemmin varmistaaksesi, että olet vaihtamassa oikeaa levyä.

8. Valitettavasti S.M.A.R.T test resultsin kautta ei tule hullua hurskaammaksi, sillä näkymä tarjoilee vain mystisen error koodin. Sivu kertoo myös levyn käyttötuntimäärät, jotka tässä tapauksessa on 53829 tuntia, eli noin 6 vuotta ja 2 kuukautta.

9. Kattavat testitulokset on mahdollista saada näkyviin Shell:in kautta, jonka saa valittua vasemmasta reunasta.

10. Kirjoita avautuvaan ikkunaan smartctl -a /dev/xxx, jossa xxx on haluamasi levyn laitetunnus, esim. da5. Tietoa tulee useamman sivun verran, syyllinen täytyy osta kaivaa kaiken tämän seasta. Alla kuvakaappaus osasta saamaani raporttia.

Pääasiassa useimmat rivit raportoivat vanhasta iästä. Ikä itsessään ei mielestäni ole mittari tai syy vaihdolle, toki kun levyillä alkaa olla ikää, voi olla hyvä hankkia levy, jos toinenkin varalle. Tällöin toimenpiteisiin pääsee puuttumaan heti, eikä esimerkiksi vasta 3 viikon päästä kuten minulla.

Lukuvirheiden määrä on kasvussa, samoin levyn käynnistyminen on hitaampaa, sekä jotain sektorin siirtämisiä on mahdollisesti tehty. Nämä ovat vasta ennakkoilmoituksia, ja koska energiansäästösyistä palvelin on ollut päällä näiden kolmen viikon aikana vain pari vuorokautta yhteensä, en ole pitänyt kovin suurta kiirettä levyjen vaihdon kanssa.

Toisaalta kun ennakkoilmoituksia oli jo kahdella levyllä, niin niitä voi pian ilmaantua myös muille levyille. Joidenkin mielestä ennenaikaista hötkyilyä, mutta ennemmin sitä kuin kaiken tiedon menettäminen. Vian havaittuani tein osittaiset varmuuskopioinnit ja uusien isompien varmuuskopiolevyjen saavuttua (2x 16Tb) tein täydelliset varmuuskopiot.

11. Kun vialliset levyt on paikannettu ja päätös levyjen vaihdosta on tehty, mennään jälleen Storage => Pools => Ratas -kuvake => Pool status. Etsitään haluttu levy, joka halutaan poistaa käytöstä, esimerkiksi da5. Painetaan vastaavan rivin perässä olevaa kolmea pistettä, ja painetaan Offline.

12. Levyn ohjelmallisessa irrottamisessa tulee olla huolellinen – ettet irrota vahingossa väärää levyä. Enkä suosittele irrottamaan ja vaihtamaan kuin yhden levyn kerrallaan (vaikka käytössä olisi RAID-Z2 tai -Z3).

Mikäli levy on salattu, kuten minulla, ilmestyy varotus, jossa ilmoitetaan, että Offlineen laitettua levyä ei voi laittaa takaisin Onlineen. Valitaan Confirm, ja painetaan lopuksi Offline.

13. Tämän jälkeen valittu levy menee OFFLINE-tilaan, ja levypakka DAGRADED-tilaan. Nyt voit sammuttaa palvelimen.

14. Kun palvelin on sammunut, avaa kotelo ja poista viallinen levy. Tässä kohtaa tarkista, että ohjelmallisesti irrottamasi levyn sarjanumero vastaa fyysisen levyn sarjanumeroa. Liitä uusi levy tilalle (samankokoinen tai suurempikapasiteettinen), ja käynnistä kone.

15. Käynnistymisen jälkeen mennään jälleen Storage => Pools => Ratas -kuvake => Pool status. Yksi asemista on kadonnut ja tilalle on tullut mystinen kirjainhirviö. Tämä on se puuttuva levy, joka ei ole vielä osana RAID-pakkaa. Valitaan samalta riviltä kolme pistettä, ja Replace.

16. Avautuvasta ikkunasta valitaan levy, joka halutaan ottaa uutena käyttöön. Erikoista tässä on se, että vaikka irrotin levyn da5, niin irrotuksen jälkeen aiempi da6 muuttui da5:ksi. Eli kun olen liittämässä uutta levyä systeemiin, epäintuitiivisesti valitsekin levyn da6, sen irrotetun da5:n tilalle. Koska levyni on salattu, täytyy myös salauksen tunnussana syöttää.

17. Palvelin rouskuttaa noin minuutin, jonka jälkeen tulee ilmoitus onnistuneesta levynvaihdosta. Ikkunan voi sulkea.

18. Vaikka kaikki käyttäjän toimenpiteet ovat tehtynä, on vaihto kaikkea muuta kuin valmis. Koska uusi levy on täysin tyhjä, ei se vastaa RAID-Z2 konfiguraatiota. Eli puuttuvat tiedot on kopioitava muilta levyiltä. Toisaalta muut levyt eivät sisällä sitä tietoa mitä tällä levyllä pitäisi olla, vaan palvelin joutuu laskemaan olemassa olevien levyjen tiedoista puuttuvan datan pariteettien perusteella, tätä toimenpidettä kutsutaan resilvering:ksi. Tämän operaation kesto riippuu niin käytettyjen levyjen koosta, levyillä olevan tiedon määrästä kuin RAID-pakan leveydestä (minulla 7 rinnakkaista levyä yhdessä poolissa).

Alussa arvio näytti yli 24 tuntia, mutta aika lyhenee todellista nopeammin. Todellisuudessa aikaa kului noin 13 tuntia.

19. Kun puuttuva data on saatu luotua ja siirrettyä levylle, on operaatio lopullisesti valmis.

Helppoa, mutta kuumottavaa

Vaihto-operaatio oli hieman jännittävä, sillä tämä oli ensimmäinen kerta, kun jouduin tämän tekemään – ja vielä kahdesti peräkkäin. Etenkin tuo kohdan 12 levyn irrottaminen ja siitä tullut varoitus, että levyä ei voi enää liittää takaisin hieman epäilytti. Pienen selvittelyn jälkeen selvisi, että mitään epämääräistä tai ennakoimatonta ei ole tapahtumassa. Kunhan vaan sen oikean levyn irrottaa, ettei joudu tekemään yhtä ylimääräistä resilvering kierrosta.

Toinen jännityksen aihe oli, miten olemassa olevat levyt kestävät tuon 13 tuntia kestävän rääkin, niin ikään kahdesti. Jo aiemminhan levyt olivat huutaneet noin 17 tuntia varmuuskopioinnin merkeissä. Onneksi ongelmia ei esiintynyt, eikä levyille ilmaantunut myöhemmin tehdyssä S.M.A.R.T testeissä virheitä.

FreeNAS – osa 1: Levypalvelimen asentaminen ja perusasetukset

FreeNAS on täysin ilmainen palvelinohjelmisto, jonka voi asentaa lähes kaikenlaisen raudan päälle jakamaan tiedostoja lähiverkkoon. Lyhyesti sanottuna kyse on levypalvelimesta, eli NAS:sta (Netowork Attached Storage).

FreeNAS hoitaa ja tekee samoja asioita kuin kaupalliset levypalvelimet, ainoa ero on että FreeNAS:in tapauksessa käyttäjä voi itse valita järjestelmän komponentit ja tehdä järjestelmästä omia tarpeitaan vastaavan.

Ohjelmiston asentamisen jälkeen kaikki asetukset tehdään web käyttöliittymän kautta. FreeNAS kykenee jakelemaan tiedostoja niin Windows (SMB/CIFS), Unix/Linux (NFS) kuin Apple (AFP) käyttöjärjestelmille. FreeNAS kykenee jakelemaan tiedostoja myös mm. FTP, iSCSI, WebDAV protokollilla. Mukana tulee luonnollisesti kattavat varmuuskopiointi mahdollisuudet, joihin kuuluvat tuki windows backup, rsync, Apple Time Machine ja PC-BSD Life Preserver.

FreeNAS:iin on saatavilla myös liuta erilaisia plugineja, joista ainakin elokuvaharrastajana minua kiinnostaa PLEX mediaserver. Myös oman pilvipalvelun pystyttäminen onnistuu.

FreeNAS käyttää ZFS tiedostojärjestelmää, joka on Sun Microsystemsin kehittämä. ZFS:n ominaisuuksiin kuuluvat suojaus tietojen korruptoitumisen estämiseksi, tuki suurelle tallennuskapasiteetille, tehokas tietojen pakkaus, jatkuva virheentarkistus ja automaattinen korjaus, ohjelmallinen RAID sekä tietojen salaaminen, muutamia mainitakseni. Huonona puolena voidaan pitää suurta muistintarvetta, mitä enemmän keskusmuistia on, sen parempi. 8 Gt on ehdoton minimi, suositeltava 16 Gt.  Joidenkin lähteiden mukaan itse käyttöjärjestelmä tarvitsee 4 Gt RAM, ja jokainen tallennus teratavu 512 Mt RAM. Toinen nyrkkisääntö on 1 Gt RAM / 1 Tt tallennuskapasiteettia. Toteuttamani järjestelmän osalta kummatkin ehdot täyttyvät, joten muistin määrän ei pitäisi olla pullonkaula.

Esittelyt saavat riittää ja siirrytään itse asiaan, eli FreeNAS:in asentamiseen.

FreeNAS lataaminen ja asentaminen

Ensimmäiseksi haetaan uusin versio FreeNAS:sta, joka jutun kirjoitushetkellä oli 9.10.1.  Tämän jälkeen luodaan asennusmedia (CD) tai lisätään levykyva suoraan iKVM:n kautta virtuaali CD-asemaksi. Myös USB muistilta buuttaus on mahdollinen.

Asentaminen

  1. Varmista BIOS-asetuksista, että kone buuttaa valitsemasi median kautta. Tämän jälkeen asentaminen on hyvin suoraviivaista. Asentaja lähtee käyntiin 15 sekunnin kuluttua automaattisesti.
    freenas_1
  2. Valitse 1, Install/Upgrade. Tämä vaihtoehto asentaa tai päivittää vanhan FreeNAS version.
    freenas_2
  3. Tämän jälkeen valitaan mille levylle palvelinohjelmisto asennetaan. Valmistajan suositus on USB muisti, jonka tulee olla kooltaan vähintään 8 Gt. Tässä tapauksessa USB muisti löytyy asemasta da7.
    freenas_3
  4. Tämän jälkeen tulee varoitus valitun levyn tyhjentämisestä.
    freenas_4 freenas_5
  5. Lopuksi annetaan pääkäyttäjän salasana, joka on syytä muistaa jatkossa. Tämän jälkeen alkaa varsinainen asennus, jossa vierähtää noin 5-10 min.
    freenas_6
  6. Kun asenus on valmis,  asennusmedian voi poistaa. Lopuksi käynnistä kone uudelleen painamalla OK ja valitsemalla 3, Reboot system.
    freenas_7
  7. Jos saat virheilmoituksen puuttuvasta järjestelmälevystä, tarkista BIOS asetukset.
    freenas_7b
  8. Asus P7F-M emolevyn BIOS:ssa piti ensin käydä Hard Disk Drives valikosta valitsemassa 1st Drive asemeksi USB: Kingston DT ja tämän jälkeen vielä Boot Device Prioritystä 1st Boot Deviseksi USB: Kingston DT.
    freenas_8 freenas_9
  9. Buutin jälkeen varsinainen asentaminen on valmis. Konsolissa ilmoitetaan palvelimen saama IP-osoite DHCP:ltä, joka tässä tapauksessa on 192.168.4.102. Kun tämän osoitteen kirjoittaa web selaimeen, avautuu ensimmäisenä salasanakysely, jonka jälkeen pääsee tekemään varsinaista palvelimen konfigurointia. Seuraavassa osioissa käyn ensin läpi IP-osoitteen muuttamisen ennen muiden asetusmuutosten tekemistä.
    freenas_10

Perusasetusten säätäminen

  1. Ensimmäiseksi vaihdetaan palvelimen IP-osoite staattiseksi, sillä dynaamisesti vaihteleva osoite ei ole käytännöllinen. Toki DHCP palvelimen voi määrittää antamaan osoitteen aina samaksi MAC-osoitteen perusteella, mutta itse pidän saattisista osoitteista enemmän. Osoitteen muutos tapahtuu kätevimmin konsolissa:
      • Paina 1 (Configure Network Interface) ja enter
      • Valitse oikea verkkosovitin, minun tapauksessa 1, em0
      • Reset network configuration? (y/n) => n
      • Configure interface for DHCP? (y/n) => n
      • Configure IPv4? (y/n) => y
      • Interface name: kirjoita tähän kohtaan sen verkkosovittimen tunnus jonka asetuksia olet muuttamassa, minun tapauksessa em0
      • Syötä uusi IP-osoite ja aliverkon peite esimerkiksi CIDR notaatiolla, minun tapauksessa 192.168.4.11/24 (/24 => 255.255.255.0)
      • Configure IPv6? (y/n) => n

    Tämän jälkeen FreeNAS päivittää  verkkosovittimen tiedot ja uusi osoite on hetken päästä käytössä. Päivittynyt osoite näkyy komentokehotteessa.
    freenas_12

  2. Kirjaudutaan web selaimen kautta käytten päivitettyä IP-osoitetta. Käyttäjätunnus on root ja salasana aiemmin määrittämäsi.

    freenas_11
  3. Seuraavaksi muutetaan System / General -välilehdeltä WebGUI IPv4 osoitteeksi 192.168.4.11, konsolin näppäimistökartta (Finnish ISO-8859-1) ja aikavyöhykkeeksi Europe/Helsinki.
    freenas_13
  4. Määritellään pääkäyttäjälle, eli root:lle sähköpostiosoite, jonne kaikki palvelimen tilaviestit toimitetaan. Tämä tapahtuu valikon Account / Users kautta, valitse käyttäjä root ja sen jälkeen Change E-mail. Anna sähköpostiosoite jonne ilmoitusten halut menevän.
    freenas_14
    freenas_14b
  5. Tämän jälkeen määritellään varsinaiset sähköpostiasetukset, joka tapahtuu valikon System / Email kautta. Syötettävät tiedot ovat peruskamaa, eli lähettäjän (palvelimen) sähköpostiosoite, sähköpostipalvelimen osoite, portti (salaamaton = 25, SSL = 465), salauksen tyyppi (Plain/TLS/SSL). rasti ruutuun Use SMTP Authentication mikäli lähtevän postin palvelin tarvitsee käyttäjätunnukset, sekä postipalvelimen käyttäjätunnus ja salasana kahteen kertaan. Paina lopuksi Save. Tämän jälkeen voit kokeilla sähköpostin toimivuutta Send Test Mail painikkeella. Sähköpostilaatikkoon pitäisi kolahtaa postia hetken kuluttua.
    freenas_14c

Seuraavassa osassa käydään läpi levypakan sekä datasettien luominen.

FreeNAS levypalvelimen raudan valinta

Vanhasta levypalvelimesta alkoi loppua tila kesken. Se koostui kahdesta erillisestä Buffalon levypalvelimesta, josta uudempi LinkStation LS-WXL toimi varsinaisena tietovarastona ja vanhempi LinkStation LS-WTGL teki kerran viikkoon varmuuskopiot. Kummankin laitteen kaksi levyä oli peilattu, jolloin tieto oli nelinkertaisesti varmistettu. Tämän takia tallennuskapasiteettia on ollut käytössä vain 500 Gt (25 % levykapasiteetista).

IMG_2462

RAID levyjärjestelmät ja tasot

RAID levyjärjestelmän huonona puolena voidaan pitää sitä, että vaikka ne selviävät levyrikosta, niin ohjainkortin leviäminen onkin kinkkisempi juttu. Jotta vanhan levypakan tiedot saisi luettua, tarvitaan identtinen laite (ohjain) johon levyt kytkeä. Vastaavan raudan hankkiminen voi kuitenkin olla hankalaa tai jopa mahdotonta kun aikaa on kulunut muutamia vuosia laitteen hankkimisesta. RAID -ohjaimen muokkaama ja tallentama data on aina valmistajakohtaista, jolloin eri valmistajan ohjain ei toimi vanhojen levyjen tietojen lukemiseen. Tämän takia vara ohjain tulisi hankkia samalla kertaa kun muuta järjestelmää on hankkimassa.

Softa RAID poistaa rautariippuvuuden, mutta koska aiemmin olen käyttänyt kaupallisia tuotteita, ongelma on aina ollut läsnä. Tästä syytä vanhassa järjestelmässä kummankin laitteen levyt oli peilattu laitekohtaisesti, sekä laitteet keskenään. Tällainen järjestely hukkaa valtavasti levytilaa, mutta sen pitäisi olla hyvin vikasietoinen sekä ohjainkortti että levyvikoja vastaan. RAID -tason valinta vaikuttaa myös tietojen luku ja kirjoitusnopeuteen.

RAID -tasoja löytyy muutamia:

  • RAID 0, eli tietojen lomitus. Tässä yhdistetään levyt yhdeksi asemaksi. Jos yksi levy hajoaa, kaikki tiedot katoavat. Tästä syystä RAID 0-tasoa ei tulisi käyttää sellaisenaan missään, ei ainakaan ilman varmuuskopiointia. Tämä vaihtoehto tarjoaa käyttöön 100 % asennetusta kapasiteetista. Tarvitsee vähintään kaksi levyä.
  • RAID 1, eli tietojen peilaus. Tässä sama data tallennetaan kahdelle levylle. Yhden levyn hajoaminen ei vaikuta tallennettuun dataan. Tämä vaihtoehto tarjoaa kahdella levyllä 50 % asennetusta kapasiteetista. Tarvitsee vähintään kaksi levyä.
  • RAID 5, vähän kuin RAID 0, mutta sisältää lisäksi pariteetti data levyn, jolloin minkä tahansa yksittäisen levyn hajoaminen ei kadota tietoja. Tämä vaihtoehto tarjoaa C * (N-1) kokoisen kapasiteetin, esimerkiksi kolmella levyllä toteutettuna 66 % asennetusta kapasiteetista saadaan hyötykäyttöön. Tarvitsee vähintään kolme levyä.
  • RAID 6 on kuten RAID 5, mutta yhden levyn sijaan siinä on kaksi pariteetti levyä, jolloin kaksi levyistä voi hajota tietojen katoamatta. Tämä vaihtoehto tarjoaa C * (N-2) kokoisen kapasiteetin, esimerkiksi neljällä levyllä toteutettuna 50 % kapasiteetista jää hyötykäyttöön, kuudella levyllä hyötysuhde nousee jo 66 %:iin. Tarvitsee vähintään neljä levyä.
  • RAID 0+1, yhdistää sekä tietojen lomituksen että peilauksen. Pelkkää 0-tasoa ei kannata käyttää, vaan käyttää esimerkiksi 0+1. Tämä vaihtoehto tarjoaa 50 % asennetusta kapasiteetista. Tarvitsee vähintään neljä levyä.
  • Lisäksi löytyy tasot 10, 50 ja 60, joita en tässä ala käymään läpi. Lisätietoa näistä ja edellä mainituista tasoista voi käydä lukemassa esimerkiksi täältä.

RAID levyjärjestelmä ei poista tietojen varmuuskopioinnin tarvetta, tästä syystä vanha järjestelmä oli toteutettu kahdella erillisellä laitteella jossa data sijaitsi. Täten myös uusi järjestelmä tulee sisältämään datat kahdessa eri järjestelmässä.

Vaatimukset uudelle levypalvelimelle:

  • Alhainen tehonkulutus
  • Nykyistä järjestelmää nopeampi (vanhassa noin 6Mbit/s)
  • Nykyistä vikasietoisempi => RAID 6 levyjärjestelmä
  • Reilusti kapasiteettia
  • Levyjen salausmahdollisuus
  • Helpompi korjata ja päivittää tarpeen tullen
  • Pitää saada sijoitettua räkkikaappiin
  • Etähallinta mahdollisuus


Vaihtoehdot

Kaupalliset isokapasiteettiset levypalvelimet ovat arvokkaita. Western Digitalin, WD My Cloud EX4 24 Tt -levypalvelin kustantaa 1710€, tukien tasoja 0, 1, 5 ja 10. RAID 5-tasolla kapasiteettia jää hyötykäyttöön 18 Tt. Tällöin varmennetun terabitin hinnaksi muodostuu 95€.

WD:n levypalvelin ei kuitenkaan tue RAID 6-tasoa, jolla seuraava levypalvelin oli tarkoitus toteuttaa. Koska tämä malli on jo näin kallis, laite joka tukisi 6-tasoa on vieläkin kalliimpi. Täten vaihtoehdoksi jää rakentaa levypalvelin itse. Näin toteutettuna levypalvelimesta saa juuri sellaisen kun haluaa ja varaosien hankkiminen on huomattavasti helpompaa ja halvempaa. Lisäksi omilla valinnoilla voi vaikuttaa järjestelmän kokonaishintaan, mutta valitettava tosiasia on että levykapasiteetti on se mikä maksaa kaikkein eniten.

Komponentit

Seuraavassa on listaus komponenteista jotka levypalvelimen osiksi lopulta valikoitui. Osa komponenteista on hankittu jo 4 vuotta sitten virtuaalipalvelinta varten, jotka jatkossa hoitavat levypalvelimen virkaa. Alle listatut hinnat ovat hankintahetkien hintoja, joten tänä päivänä saa varmasti nopeampaa ja halvempaa rautaa.

TuoteKuvausMääräá-hintaHinta yht.
KoteloSharkoon MS120 MicroATX144,90€44,90€
EmolevyAsus P7F-M1202,90€202,90€
ProsessoriIntel Core i5-760 2.8GHz1158,90€158,90€
KeskusmuistiG.Skill Ares DDR3 1333MHz 2x4Gb247,90€95,80€
TeholähdeSilentiumPC Vero L1 500W149,90€49,90€
KovalevytWestern Digital Red 3TB7113,90€797,30€
SSD-levytKingston HyperX FURY SSD 120 Gb244,90€89,80€
USB-muistiKingston DataTraveller micro 8GB17,90€7,90€
EtähallintaAsus ASMB4-iKVM1~20€~20€
RAID-ohjainLSI SAS 9211-8i164,77€64,77€
SATA-kaapelitHP Amphenol MiniSAS SFF-8087 to 4xSATA29,79€19,58€
Toimituskulut~15€
Yhteensä~1567€

Tällä kokoonpanolla kahdella pariteettilevyllä varmistetun levypalvelimen hyötykäyttö terabitin hinnaksi muodostuu 104,50€/Tt. Tässä ei selvinnyt yhtään halvemmalla kuin valmiilla kaupallisella tuotteella, mutta näin saan RAID 6 käyttöön, järjestelmä ei ole enää rautariippuvainen softa RAID:in ansiosta, sekä tietysti rakentamisen ilo. Lisäksi FreeNAS mahdollistaa julmetun määrän säätömahdollisuuksia, levyjen salauksen sekä erilaisten palveluiden ajamista, kuten iSCSI ja PLEX. Tosin vastaavia ominaisuuksia löytyy myös kaupallisista laitteista nykypäivänä.

Valintakriteerit

Levypalvelimeen ei kannata valita mitään kallista ja nopeinta rautaa. Emolevyksi kelpaa mikä tahansa emolevy, sen ei ole pakko olla palvelinkäyttöön tarkoitettu. Jos nurkissa pyörii vanha, mutta edelleen toimiva tietokone, on siinä hyvä alusta levypalvelimelle.

Koska halusin mahdollisuuden etäkäyttöön, oli ainoa vaihtoehto käyttää palvelinemolevyä. Palvelinkäyttöön tarkoitettuja microATX emolevyjä kourallisella SATA -liittimiä ei kuitenkaan ole helppo löytää ja kun sellaisen löytää, on hinta huikea (~600€). Prosessoriksi on valittu edullisin malli joka emolevyn kantaan sopii.

Koska halusin iKVM etähallinnan koneelle, enkä halunnut maksaa uudesta emolevystä järkyttäviä summia, tuli eteen levy/RAID -ohjaimen hankkiminen. Lähtökohtaisesti kaikki alle 100€ hintaiset ohjainkortit kannattaa unohtaa. LSI 9211-8i on piireissä hyväksi ja luotettavaksi kehuttu, joten päädyin itsekin samaan valintaan. Kyseinen ohjain on huomattavan kallis, noin 400€, mutta kuten laiteluettelosta voit huomata, en moista summaa ole kortista kuitenkaan maksanut. Lisää ohjainkortin hankkimisesta ja ohjelmiston päivittämisestä voi lukea toisesta blogauksestani.

ZFS -tiedostojärjestelmä on muistisyöppö, mitä enemmän keskusmuistia on, sitä parempi. Minimi muistinmäärä on 8 Gt, suositus vähintään 16 Gt. Koska entiseen virtuaalipalvelimeen olin aikoinani ostanut 16 Gt muistia, oli tämä puoli siltä osin kunnossa.

Kovalevyiksi valikoitui 7 kpl Western Digital RED 3 Tt, jotka on tarkoitettu NAS käyttöön. 3 Tt mallit valikoituivat kokonaishinnan perusteella. RAIDZ2 järjestelmässä on kaksi pariteettilevyä, halvin kombinaatio levyjen määrä suhteessa niiden hintaan muodostui 3 Tt levyistä, kun käyttökapasiteettitavoitteeksi asetti noin 15 Tt.

SSD levyt eivät ole pakollisia, mutta niillä pitäisi voida nopeuttaa levypalvelimelle kirjoittamista ja lukemista. Levyt toimivat välimuistina, mikäli keskusmuisti ei riitä. Jättämällä nämä levyt pois, saa systeemin hintaa pudotettua 90€.

Kotelo valikoitui ulkomittojen, sekä etusäleikön tuplapuhaltimien takia. Kotelo vetää vakiona tosin vain 2kpl 3,5″ kovalevyjä tai 4 kpl 2,5″ levyjä. Mikäli valmistaja olisi suunnitellut kovalevykehikon noin 5mm leveämmiksi, sekä olisi lisännyt reiät kovalevyille, olisi kotelossa ollut tilaa seitsemälle levylle, sentin ilmanvaihtoraoilla. Koska koteloa ei ollut näin toteutettu, piti sitä hieman modifioida. 5.25″ asemapaikalle saa asennettua vielä yhden kovalevyn, jota tulevaisuudessa voin hyödyntää vaikka Hot-Spare -levynä RAID -pakassa.

IMG_2266 IMG_2265

Vaikka kovalevyt ovat virtapihejä, vajaa 5W/kpl kirjoittaessa/lukiessa ja prosessori mahdollisimman pienitehoinen, valitsin hyvähyötysuhteisen 500W teholähteen. Järjestelmä syö arviolta 60W verran tehoa ollessaan päällä, joten teholähde riittää paremmin kuin hyvin. Virtalähde on mitoitettu lähinnä käynnistyshetkeä varten, sekä toimimaan mahdollisimman hiljaisesti alhaisella kuormituksella, sillä laitteisto tulee olemana päällä 24/7/365.

FreeNAS:in kotisivuilta voi lukea lisää järjestelmän minimivaatimuksista.

Jutun seuraavassa osassa käsittelen FreeNAS:in asennusta ja parametrointia.