Aihearkisto: Nettiostokset

DHL:n itsetullauksen luovutuspalvelumaksu

Kuluttajansuoja, Nettiostokset, Yhteiskunta, , , ,

Jos Postilla ei kaikki mene aina putkeen, niin osataan sitä muuallakin – joskin hieman eri syystä.

Kun käyttää jotain palvelua paljon, tulee vastaan väistämättä myös ongelmia. Toisilla yhtiöillä ongelmia on enemmän kuin toisilla.

Päivittäistavarat tulee hankittua kivijalkakaupoista, mutta lähes kaikki muu kulkee rahtina. Pääsääntöisesti tavara lähtee toiseksi viimeiselle matkalleen kohti minua joko Suomesta, Saksasta tai Kiinasta. Ei siis mikään yllätys, että posti/rahti palveluiden kanssa on ajoittain ongelmia.

Kaikki alkaa tilauksesta

Tämän blogauksen juuret ovat peräisin syksyltä 2016, jolloin tilasin Kiinasta 60€ edestä tavaroita. Summasta johtuen ALV maksu oli odotettavissa. Tullauksen tekeminen ei ole mikään uusi asia, olen tehnyt sitä monesti ennenkin.

Sain tekstiviestin, jota minulla ei valitettavasti enää ole. Se oli joka tapauksessa sekavan oloinen, ja poikkesi aiemmasta täysin. Olin yhteydessä DHL:n asiakaspalveluun, jossa karu totuus selvisi.

DHL:n tekemä tulliselvitys maksaa 20€ + ALV + tuotteiden ALV tullille, yhteensä 39,49€. Tässä ei ole mitään kummallista, sillä kun pyydät toista tekemään asioita puolestasi, siitä pääsääntöisesti maksetaan.

Yllätys sitä vastoin oli itsetullauksen hinta. Aiemmin tämä on ollut täysin ilmaista, mutta ilman eri ilmoitusta DHL oli laittanut itsetullauksen hinnaksi 40€ + ALV + tuotteiden ALV tullille. Täten itsetullauksen hinnaksi olisi muodostunut 49,60€ + 14,69€ = 64,29€. Aiemmin itsetullaus olisi maksanut tuon 14,69€, eli verot tullille. Maksoin DHL:n tekemästä tulliselvityksestä, koska se oli halvin näistä kahdesta vaihtoehdosta.

Reklamointi

Ei tullut mieleen pyytää lähettämään pakettia takaisin, vaikka tällaisesta maksusta ei ollut tietoa / sovittu. Toisaalta muutoinkaan minulla ei ole tapana lähetellä tavaraa takaisin, vaan sen minkä, ostan myös pidän. Ellei tuote ole täysin susi.

Täytyy tunnustaa, että minulta meni hieman puurot ja vellit sekaisin, koska kyseessä oli sekä palvelumaksusta, että tullimaksusta. Tullimaksu oli näistä se voimakkaimmin mielessä oleva asia, eikä tullimaksuista voi valittaa kuluttajariitalautakunnalle.

Tosin, protestoin luovutuspalvelumaksun järjettömyyttä ja vaadin DHL:ää palauttamaan rahat. En kuitenkaan vienyt asiaa tässä vaiheessa tämän pidemmälle, koska en syystä tai toisesta tajunnut DHL:n asemaa kuviossa, jolla ei ole mitään tekemistä tullin kanssa.

DHL on huolintaliike, joka hoitaa tarvittaessa tullauksen ja maksut puolestasi rahaa vastaan. Tästä palvelusta ja myös niistä perityistä maksuista on mahdollista valittaa kuluttajariitalautakuntaan, mikäli asiaa ei muutoin saada sovittua.

Muut ensin

Toiset olivat minua paremmin hereillä asian suhteen, ja valittivat asiasta kuluttajariitalautakuntaan. 26.6.2017 asiasta annettiin ensimmäinen päätös, jossa DHL:n toiminta todettiin kohtuuttomaksi. DHL sitoutui 1.9.2017 lähtien olla veloittamatta itsetullauksesta luovutuspalvelumaksua, mikäli

  • kuluttaja ja DHL eivät ole sopineet luovutuspalvelusta ja sitä koskevasta palvelumaksusta keskenään siten, että luovutuspalvelu on tullut osaksi kuljetus- tai muuta sopimusta, tai
  • verkkokaupan myyjä ei ole ennen kuluttajan tekemää tilaussopimusta ilmoittanut hänelle lähetyskulujen lisäksi veloitettavasta DHL:n luovutuspalvelua koskevasta palvelumaksusta.

Jotkut tuttuni olivat saaneet perityt palvelumaksut takaisin, ilman asian viemistä kuluttajariitalautakuntaan (ehtona tosin oli käsittääkseni sopimus, joka kielsi asiasta puhumisen). Tästä rohkaistuneena päätin vaatia maksujen palautusta vielä kertaalleen.

Säätö alkaa

30.8.2017 vaadin DHL:ää palauttamaan maksut, viitaten kuluttajariitalautakunnan päätökseen. Vähemmän yllättäen rahoja ei haluttu palauttaa. Sinällään jännää, että osalle rahat palautettiin, osalle ei. Omalta osaltaan syynä saattoi olla se, että en ollut tehnyt asiasta valitusta kuluttajariitalautakunnalle välittömästä, vaan vasta vuoden viiveellä.

Vastauksessaan DHL käytti vakiomuotoista viestiä, joka ei vastannut esitettyihin kysymyksiin ja vaatimuksiin, jonka lisäksi myös nimeni oli vaihtunut Joniksi. Tämän jälkeen tein viimeisen vaatimuksen, jossa ilmoitin vieväni asian kuluttajariitalautakunnan käsiteltäväksi, minimoimaan DHL:n käyttöä työssäni, sekä tekemään asiasta blogauksen. Vajaa 2 kuukautta kului, ei vastausta. Laitoin vielä viimeisen muistutuksen asiasta 20.10., johon sain vastauksen vielä samana päivänä.

Vastaamattomuutta perusteltiin sillä, että ’luulivat’ asian olevan osaltani käsitelty. Maksusta kieltäydyttiin seuraavin sanoin ”DHL Express on luopunut palvelumaksusta 01.09.2017 kuluttaja-asiamiehen yhteydenoton jälkeen, mutta ei ole samaa mieltä kuluttaja-asiamiehen oikeudellisesta tulkinnasta asiassa. Maksusta luopuminen ei kuitenkaan vaikuta taannehtivasti jo maksettuihin palvelumaksuihin.”.

No, en varsinaisesti vaatinut maksuja taannehtivasti takaisin, koska vaadin niitä maksettavaksi heti sen jälkeen, kun olin maksun suorittanut. Ja jo ennen maksun tekemistä, reklamoin asian älyttömyydestä. Nyt vain pyysin toistamiseen tätä palautusta, koska asiasta oli olemassa myös virallinen päätös. DHL halusi kuitenkin toisin, joten…

Kuluttajariitalautakunta kutsuu

Tämän jälkeen asia lähti kuluttajariitalautakunnan käsittelyyn 20.10.2017. Puolisen vuotta kului, ennen kuin asiaa alettiin käsittelemään. Tämän jälkeen oli muutamat kommenttikierrokset, johon viimeinen kommentti lähti 29.4.2018.

Yli vuoteen ei kuulunut mitään. 27.9.2019 kyselin asian käsittelyn laitaa, johon mennessä useat olivat ehtineet saaneet rahansa takaisin. Lopulta 3.10.2019 asiaan tui päätös (D/5122/36/2017). Päätöksen lopputulos ei ollut yllätys; DHL:ää suositeltiin palauttamaan maksamani luovutuspalvelumaksu.

7.11.2019 tilille ilmestyi viivästyskorot (3,57€) ja päivää myöhemmin tullausmaksu 24,80€. Kiitin DHL:ään yhteiskunnan resurssien turhasta käyttämisestä täysin itsestään selvän asian uudelleenkäsittelyyn. Lisäksi, tuskinpa DHL selvisi ilman kustannuksia asian selvittelyyn käytetyn ajan takia. Toisaalta, palkka juoksee joka tapauksessa…

Loppusanat

Asiakas ei aina ole oikeassa, mutta toisinaan on. On totta, että en maksanut tuota 49,60€ hintaa, joka sinällään oli kiistakapulan ydin. Alun perin olisin ottanut itsetullauksen, mikä sitä ei olisi riistohinnoiteltu. Täten oli luonnollista valita se halvin vaihtoehto, joka tässä tapauksessa oli DHL:n suorittama tullaus. Vaadin maksua palautettavaksi sillä perusteella, että käytäntö muuttui ilman mitään ilmoitusta ja että hinta on täysin kohtuuton.

Kukaan ei ole seppä syntyessään, ei edes yrityksen. Virheitä sattuu, se on inhimillistä. Ymmärrän DHL:n näkökulman vaatia rahaa itsetullauksesta, sillä heidän prosesseissaan tuollainen manuaalinen tullaus lienee poikkeama, josta syntyy enemmän kustannuksia kuin normaalissa prosessissa.

Kaipa DHL:n päässä oli alun perin mietitty ja tutkittu asiaa tarkkaan, ennen kuin 49,60€ veloitukseen oli päädytty. En vain pysty ymmärtämään, mitä siellä kuviteltiin kuluttaja-asiakkaiden tekevän? Siirtyvän mukisematta DHL:n 24,80€ maksavaan palveluun, kun aiemmin itse tekemällä saman sai tehtyä ilmaiseksi.

Tehdyt virheet voi usein korjata. Tämä virhe olisi ollut DHL:n osalta helppo korjata ottamalla yhteyttä kaikkiin asiakkaisiin, joilta maksu perittiin, ja palauttamalla rahat. Tai vaihtoehtoisesti nakertaa mainettaan kuluttajien silmissä venkoilemalla asiassa. Vaikea sanoa kumpi näistä on pitkällä tähtäimellä taloudellisesti suurempi vahinko. Ilmeisesti rahojen palauttaminen, koska päätyivät jälkimmäiseen vaihtoehtoon.

Dreambox DM8000 kaukosäädin Kiinasta

Nettiostokset, , , , ,

DM8000 digiboxia odotettiin aikanaan kuin kuuta nousevaa. Huhuja tästä huippuboxista oli olemassa kauan ennen julkaisua. Lopulta pitkä odotus palkittiin vuoden 2008 lopussa, jolloin DM8000 julkaistiin. Omani hankin pian julkaisun jälkeen. Tästä on kulunut noin 10 vuotta.

Mitä itse boxiin tulee, niin aivan huippulaite, ei voi muuta sanoa. Se on toiminut moitteetta kaikki nämä vuodet. Kaapeliverkon viasta johtuen nauhoitukset yhdessä välissä menivät usein pilalle, mutta tämä ei ole boxin vika.

Mikään ei kuitenkaan ole ikuista, kaukosäädin on temppuillut jo pitkään. Eniten ongelmia on ollut virtanappulan kanssa, mutta myös muita nappuloita on välillä saanut painaa voimalla, jotta komento menee läpi. Voiman lisääntynyt tarve ei ole merkki pattereiden loppumisesta, vaan nappien kuluneesta kontaktipinnasta.

Kaukosäätimen kuluneita kontaktipintoja on hankala huoltaa. On olemassa ’maalia’, jolla sähkönjohtavuutta voi yrittää lisätä. On olemassa uusia kontaktipintoja, joiden asentaminen vaatii aikaa ja tarkkuutta (vanhat nystyrät voi joutua leikkaamaan ensin pois). Jotkut ovat liimanneet foliopaperia nystyröiden päälle. Lopputulos näillä nikseillä on ollut kuulemma hyvinkin vaihtelevaa. Viimeinen vaihtoehto on hankkia uusi kaukosäädin.

Uusi kaukosäädin maksaa 49€ + pk. Muistelen, että vielä jokunen kuukausi sitten hinta olisi ollut 89€ +pk. Saatan toki muistaa väärinkin, mutta niin tai näin, hinta on aika kova kaukosäätimestä.

Aliexpress.com on tullut tutuksi vuosien varrella. Kävin tarkistamassa tilanteen kaukosäätimien osalta ja ulkoisesti lähes identtisennäköistä kaukosäädintä myytiin kotiin kuljetettuna 2,81€. Toimitus kesti tasan kolme viikkoa.

Sitä saa mitä tilaa

Itseasiassa, en edes saanut. Tilasin kaukosäätimen, missä navigointipainikkeiden alapuolella on kolme näppäinriviä. Sain kuitenkin kaukosäätimen, jossa on vain kaksi näppäinriviä. No, eipä näillä puuttuvalla neljällä napilla mitään tee, mutta se saattaa olla osaselitys myöhemmin havaitulle ongelmalle.

Käyttökokemukset

Ensituntuma kaukosäätimeen oli keveys, se ei ole läheskään yhtä jykevää tekoa kuin alkuperäinen. Alkuperäinen kaukosäädin ilman pattereita painaa 116g, kopio 80g. Napit ovat painotuntumaltaan jäykemmät (vanha voi olla vetristynyt vuosien saatossa).

Hetken kaukosäädintä kädessä pidettyäni huomasin, että toisella reunalla sauma on terävä. Tarkempi tutkimus osoitti, että kotelo ei ole kunnolla paikallaan. Syynä oli katkennut kiinnitysklipsi. Todennäköisesti tuote oli joutunut puristuksiin kuljetuksen yhteydessä, jossa se oli hieman vaurioitunut. Patterikansi pysyy paikallaan juuri ja juuri, kannen klipsissä ei juurikaan ole jousivoimaa. Käytetty muovi on laadultaan heikompaa ja ohuempaa.

Ulkoisesti kaukosäätimet ovat väriä ja logoa lukuun ottamatta hyvinkin identtiset. Ja tietysti tuota yhtä puuttuvaa näppäinriviä.

Ongelmia

Kaukosäädin toimii lyhyen kokeilun perusteella moitteettomasti. Mutta, on siinä pieni ongelmakin. Vaikka kyseessä on ohjelmoitava kaukosäädin, jokainen nappi ei ole ohjelmoitavissa. Esimerkiksi värilliset funktionapit eivät kuulu ohjelmoitavien joukkoon. Nämä ovat myös napit, jotka eivät toimi yksiin DM8000 kanssa. Ja koska niitä ei voi ohjelmoida, ei uudesta kaukosäätimestä ole juurikaan iloa. Nimenomaan värilliset napit ovat ainakin itselleni virtanapin ja numeropainikkeiden jälkeen se kolmanneksi tärkein näppäinryhmä.

Alla lyhyt video, jossa kokeilen ohjelmoida eri nappeja. Toisilla napeilla ohjelmointi toimii, toisilla ei.

Otin yhteyttä myyjään, joka palautti puolet rahoista, koska tuote ei vastannut kuvausta, eikä toiminut yhteensopivuuslupauksista huolimatta. Täydet rahat takaisin saadakseen olisi kaukosäädin pitänyt lähettää takaisin. Postikulut olisi ollut muistaakseni jotain 60€ luokkaa, joten annoin olla.

Kyselin vastaavia kaukosäätimiä muilta, ja kysyin, onko yhteensopivuus taattu. Usein sain vastaukseksi ’dont worry’. Mutta sain myös vastauksen, että yhteensopivuus ei ole 100%. Joten, en lähtenyt tilailemaan turhaan uutta koekappaletta.

Sain sittenkin mitä tilasin

Laatu vastaa hintaa, eli ei ole mitenkään kaksinen. Kestävyydestä on mahdotonta sanoa mitään lyhyen käyttökokemuksen jälkeen. Koska väripainikkeet eivät toimi, kaukosäädintä käytetään pääasiassa virtojen päälle kytkemiseen, sekä paikkaamaan niitä painikkeita, jotka eivät alkuperäisessä kaukosäätimessä aina satu toimimaan. Jokseenkin turha kapistus siis.

Todennäköisesti ei olisi tarvinnut panostaa kuin euro tai kaksi lisää, ja kaukosäädin vastaisi muoviosiltaan alkuperäistä. Mikäli kaukosäädin sisältäisi myös kaikkien nappien ohjelmoinnin, olisi se täydellinen korvaava tuote alkuperäisen tilalle. Näin ei kuitenkaan valitettavasti ole.

Tällaisten halpatuotteiden suurin synti on siitä syntyvä jäte. Edellinen kaukosäädin kesti 10 vuotta, ja se kestäisi vieläkin pidempää, mikäli siihen saisi uuden näppäimistömaton.

Veikkaan, että tämän kiinalaisen kopion elinikä ei ole kuin korkeintaan kaksi vuotta. Tämä tarkoittaa lisääntyvää jätettä, eli maapallon resurssien hukkaamista. Kaikessa tuotannossa pitäisi keskittyä kestävien tuotteiden valmistamiseen. Tämän tuotteen osalta lisäpanostus olisi ollut korkeintaan parin euron luokkaa, jolla tuotteesta olisi saanut erittäin hyvälaatuisen.

En suosittele tätä tuotetta kenellekään.

Adobe Lightroom sopimus ja vaihtoehtoja Lightroomille

Nettiostokset, , , , , ,

Lähes vuosi Lightroomin käyttöä on takana. Olen tyytyväinen ohjelmaan, mutta ongelma on käytön vähäisyys. Muutaman kuvan säätämiseen silloin tällöin sopimus on turhan kallis (12,39€/kk).

Päätin lopettaa tilauksen. Hallintasivun kautta oli mahdollista katkaista tilaus loppumaan välittömästi, mutta ei laskutuskauden loppuun. Samalla puhuttiin sakkomaksusta, joka on 50% tilauksen enneaikaisesta päättämisestä. Minulla tämä olisi ollut 6,20€. Mitähän ihmettä…

Vuosisopimus

Yhteys asiakaspalveluun toi mukanaan pienen yllätyksen, sopimukseni on vuosiperustainen. Asiakaspalvelun mukaan sopimus olisi mahdollista muuttaa kuukausisopimukseksi, mutta en löytänyt mistä tämän muutoksen saisi tehtyä. Kysyin asiasta ja noin 10 min päästä sain vastauksen, että kuukausitilausta ei olekaan saatavilla valokuvajäsenyydelle.

Adobe valokuvajäsenyydessä on aina kyse vuosisopimuksesta, joka voidaan maksaa joko kerralla, tai kuukausittain. Olin aiemmin ollut siinä uskossa, että palvelusta on kaksi versiota, vuosijäsenyys ja kuukausijäsenyys. Tässä samassa virhekäsityksessä on myös monet Lightroomista kertovat videot.

Mitään vahinkoa tässä ei käynyt, mutta jälleen kerran tämä oli hyvä muistutus siitä, että sopimustekstit on syytä lukea tarkasti. Tämä siis varoituksena teille muille, jotka harkitsette Lightroomin lyhytaikaista hankkimista: Vain vuosisopimuksia on tarjolla valokuvajäsenyys sopimuksella.

Tilauksen jatkamisesta alennus

Olisin saanut 3kk ilmaisen jatkon, mutta kannattaa huomioida, että tämä aloittaa uuden 12kk sopimuksen, josta 3kk on ilmaista. Tämä on hyvä alennus, mutta käytön vähäisyyteen suhteutettuna ei kuitenkaan riittävä, jotta olisin jatkanut sopimusta.

Toisaalta, mikäli käytät Lightroomia jatkuvasti, voi tässä olla pienen säästön paikka: Kun olet perumassa tilausta sopimuskauden lopussa, systeemi ehdottaa sinulle paria ilmaiskuukautta sillä varjolla, että jatkat tilausta. Voi olla, että alennuksen saa vain yhden kerran, mutta pieni säästö tämäkin.

Lisenssityypit

Kertahankittava lisenssi olisi ollut käyttötarpeelleni paljon soveltuvampi. Valitettavasta tällaista versiota Adobe ei enää tarjoa. Vanhoja lisenssejä oli mahdollista ostaa vielä vuosi takaperin, mutta niistä puuttui tuki uusimmille RAW -formaateille. Toinen haittapuoli oli, että ohjelmaa ei enää kehitetä. Viimeisin työpöytäversio (Lr 6) on vuodelta 2015.

Lightroomin 6 versio olisi tukenut kameraani (Canon EOS 80D), jonka hankkiminen olisi tullut halvemmaksi kuin valokuvajäsenyys. Pitkällisen mietinnän jälkeen päädyin kuitenkin lisenssin vuokrausmalliin, koska siinä on mukana kaikki viimeisimmät ominaisuudet.

Loppuelämän sitoutuminen

Lightroomissa tehdyt säädöt eivät tallennu RAW tiedostoon (kuten ei muissakaan RAW editoreissa), vaan Lightroomin tapauksessa tietokantaan.

Lightroomissa tehtyjä asetuksia ei saa exportattua muihin valotuksensäätöohjelmiin, sillä ohjelmien toimintatavat muokata kuvia poikkeaa toisistaan. Vaikka asetukset saisikin jotenkin siirrettyä ohjelmasta toiseen, ei kuvat näyttäisi samalta eri ohjelmissa tästä samasta syystä johtuen.

Mikäli Lightroomilla säädettyjä kuvia haluaa joskus toiste säätää, on ainoa vaihtoehto hankkia Lightroom uudestaan. Tai, olla käyttämättä Lightroomia alunalkujaankaan, ja käyttää jotakin toista joko vapaata tai kertamaksullista ohjelmaa käyttäen.

Kuvat voi tallentaa häviölliseen JPG-muotoon, eli editoidut kuvat saa talteen, mutta niiden häviötön säätäminen ei ole enää mahdollista. Uudella ohjelmalla (esim. Darktable) työ on vuorostaan aloitettava alusta.

Vaihtoehtoja Lightroomille

Lightroomille on myös vaihtoehtoja, niin vapaita kuin maksullisiakin. Alla on esitelty muutama vaihtoehto, googlettamalla löytää lisää vaihtoehtoja.

Yksi vapaista vaihtoehdoista on Darktable. Kokeilin tätä pian Lightroomin hankkimisen jälkeen, mutta koska olin oppinut Lightroomin käyttöön, tuntui Darktablen käyttö kankealta. Darktablen voi käydä lataamassa täältä: https://www.darktable.org

Rawtherapee on toinen vapaa vaihtoehto. Darkroomiin verrattuna kuvat ovat vakiona paljon luonnollisempia ja värikkäämpiä, tosin sanoen ohjelmat eivät avaa kuvia sellaisenaan, vaan tekevät niihin joitain parannuksia omatoimisesti. Tämä oli pienoinen yllätys. Rawtherapheen voi käydä lataamassa täältä: https://rawtherapee.com/

Exposure X5 on vuorostaan maksullinen, hinta 119US$, päivitys 89US$. Tätä on tituleerattu jopa todelliseksi Lightroomin kilpailijaksi. Käyttöliittymältään se onkin Lightroomiin tottuneelle hyvin samannäköinen. Yksi merkittävin ero ovat tasot (layers), jotka mahdollistavat kuvien säädön ihan toisella tavalla. Exposure X5 vaikuttaakin hyvin mielenkiintoiselta, jota aion ehdottomasti kokeilla. Exposuren 30-päivän kokeiluversion voi käydä lataamassa täältä: https://exposure.software/

Exposuressa on myös puutteensa ja sanotaankin, että vakavalle valokuvaajalle Lightroom on edelleen se paras vaihtoehto. Eri ohjelmien puutteista huolimatta (Lightroomiin verrattuna), monet ammattilaiset ovat siirtyneet pois Adobesta, ja olleet tyytyväisiä päätökseensä.

Kuivalihakundin lihalaatikko

Nettiostokset, ,

Joulu on antamisen aikaa, mutta joskus lahjan keksiminen saattaa olla ylivoimaisen vaikeaa.

Tämä lahjavinkki ei sovi vegaaneille, mutta useimmille tämä voi olla mukava ja vähän erilainen yllätys: Lihalaatikko.

Hintaa laatikolla on 39.90€. Paketti sisältää täyden repertuaarin kuivalihakundin tuotteita, joilla on painoa yhteensä 430g. Tuotteita on yhteensä yhdeksää eri laatua:

  • Jerkku Original 50g
  • Jerkku Pippuri 50g
  • Jerkku Haba 50g
  • Jerkku Naga 50g
  • Jerkku Savu 50g
  • Jerkku Garlic 50g
  • Ruusteri Lemongrass 40g
  • Ruusteri Sriracha 40g
  • Porky Smokey BBQ 50g

Kotimaisia raaka-aineita ja työtä

Kuivalihakundin tuotteet on valmistettu pääosin suomalaisista raaka-aineista, käsityönä. Ostamalla kuivalihakundin tuotteita, tuet suomalaista työtä ja raaka-aineita.

Kuivalihakundin lihat on valmistettu laadukkaasta lihasta, eikä mistään mössöstä. Tämä näkyy hinnassa, mutta niin se myös maistuu suussa. Yhtä hyvää kuivalihaa en ole vielä kenenkään muun valmistajan toimesta päässyt maistamaan. Mikäli pidät kuivalihasta, mutta et ole maistanut kuivalihakundin tuotteita, äkkiä kaupoille!

Kokemukseni

Kuivalihakundin tuotteet ovat hyvinkin tuttuja vuosien varrelta, niitä tulee naposteltua aina silloin tällöin. Ainoastaan kolmea tuotetta en ole maistanut, joka oli hyvä syy hankkia lihalaatikko. Se on myös vallan mainio tapa etsiä itselle suosikkimaut. Tähän mennessä kaikki lihat ovat olleet priimaa, niitä söisi mielellään päivittäin.

Ostaminen

Kuivalihakundin tuotteita myyviä liikkeitä tulee jatkuvasti lisää. Mikäli omasta kaupastasi näitä ei löydy, voi aina turvautua verkkokauppaan.

Verkkokaupasta tilatut tuotteet toimitetaan tyylikkäässä postipussissa.

Josta paljastui kaksi kuivalihalaatikkoa ja puolen kilon säkki Porkyä. Vain laatikko päätyi kuvaan, koska juttu käsittelee tätä nimenomaista tuotetta.

Lihalaatikon sisältää paljastuu tuotteet ja mainoslehtinen.

Tässä vielä kuvat tuotteista.

Joulu alkaa olemaan todella lähellä, joten voi olla, että tuotteet eivät enää ehdi jouluksi kotiin. En tiedä myydäänkö lihalaatikoita kivijalkaliikkeissä, ainakaan en kertaakaan muista näitä nähneeni.

Leise AAA 1150mAh akut

Nettiostokset, ,

Olen aiemmin tehnyt bloggauksen Panasonic Eneloop akuista. Tuolloin testasin, minkälaisen kapasiteetin akut tarjoavat lupauksiin näiden.

Eneloopin akut ovat kalliita, joten päätin kokeilla, minkälaista suorituskykyä halpisakut tarjoavat. Hintaero on merkittävä, kolme Eneloopin AAA akkua maksaa saman mitä 20 kpl Leise -merkkistä AAA akkua.

Molemmat kotelot olivat saapuessaan hieman rikki: Toinen kiinnitysklipsi puuttui kummastakin kotelosta, toisen kotelon ollen lisäksi hieman halki. Kotelolla ei kuitenkaan ole väliä, vaan sisältö ratkaisee.

Leise -akun kyljessä komeilee 1150mAh. Tämä on helkkaristi AAA-kokoiseen akkuun, etenkin kun Eneloopin parhaimmat pro -akut tarjoavat tässä kokoluokassa 900mAh, ja pykälää huokeamman hintaluokan Eneloopin akut 750mAh.

Leise -akkujen myyjä ilmoittaa akun vähimmäiskapasiteetiksi 1000mAh. Sivuilla mainitaan nominal capacityksi myös 701-1299mAh, tyypillistä Aliexpress epämääräisyyttä… mutta tällä ilmoitustavalla lienee syynsä.

Mittaustulokset

Eneloop testissä jokainen akku ylitti luvatun kapasiteetin, yhtä viallista lukuun ottamatta. Leisen tulos ei ole ihan yhtä kaunista luettavaa, vaikka tavoitelukuna pitäisi akun kyljessä ilmoitettua 1000mAh minimikapasiteettia.

Tein mittauksen Technoline BC-900 -laturin refresh -toiminnolla, jolla latasin akkuja 200mA virralla ja purin 100mA virralla. Laturi tekee tätä niin monta kertaa edestakaisin, että tulos ei enää parane. Alla olevassa kuvaajassa on esitetty jokaisen akun mitattu kapasiteetti pienimmästä suurimpaan. Myöhemmät tulokset esitetään samassa kapasiteettijärjestyksessä.

Kapasiteetti [mAh]

Eneloopin tulokset olivat suhteellisen tasaisia. Luvattuun kapasiteettiin nähden ylitystä oli enimmillään 8%. Yksikään Leise ei vuorostaan ylittänyt edes luvattua minimikapasiteettia.

Mikäli Leise -akkujen nimelliskapasiteetiksi olisi ilmoitettu 800mAh, olisi ylitystä parhaimman tuloksen kennoon nähden ollut 24%. Näin suuret erot viittaavat eri tuotantoeriin, sekä ongelmista valmistusprosessissa. Toisaalta vaikka hajontaa onkin valtavasti, hintaansa (~13€ kotiin kannettuna) nähden akut antavat hyvän kapasiteetin.

Kapasiteettitesti ei kerro mitään akun itsepurkautumisesta tai virranantokyvystä.

Noin kuukauden levon jälkeen kennojännitteet vaihtelivat välillä 1,271-1,332V. Ehkä erikoisin piirre tuloksissa oli, että niissä akuissa, joissa oli mittausten mukaan eniten kapasiteettia (mAh), jännite oli keskimääräistä alhaisempi. Tämä havainto vahvistaa käsitystä akkujen olevan peräisin kahdesta tai useammasta tuotantoerästä. Kuvaajan järjestysnumero vastaa testattua akkua, eli jännitettä ja kapasiteetti voi vertailla kuvaajien kesken eri taulukoiden välillä.

Kennojännite [V] pitkän levon jälkeen

Lopuksi testasin akkujen virranantokykyä. Tämä tulos oli vahvasti kiinni siitä, kuinka hyvän kontaktin virtamittari sai akkuun aikaiseksi. Täten tuloksia ei voida pitää kovinkaan tarkkoina. Oikosulkuvirrat vaihtelivat eri kennojen välillä 3,20 – 5,27A välillä, ollen keskimäärin 4,5A ja mediaanin 4,7A. Mitatut virrat eivät korreloineet akkujen kapasiteetin tai jännitteen suhteen. Neljä akkua antoi alle 4A virran, joiden tulosta ei saanut paremmaksi, vaikka yritin kuinka saada paremman kontaktin. Alla kuvaaja kennojen antamasta oikosulkuvirrasta.

Oikosulkuvirta [A]

Testien jälkeen yritin antaa asiallista palautetta myyjälle, eli pyysin päivittämään sivujen tiedot vastaamaan lähemmäs todellisuutta. Toimitin tekemäni mittaustulokset, mutta joka kerta sain vastaukseksi ’What can I do for you?’. Todennäköisesti vastassa oli kielimuuri.

Myyjän mainoksissa Leisen akuille luvataan jopa 1000 lataussykliä. Esimerkiksi Eneloop Pro AAA (900mAh) akuille luvataan 500 ja tavallisille Eneloop AAA (750mAh) 2100 lataussykliä. Täten 1000 lataussykliä lienee täyttä puppua, kuten luvattu kapasiteettikin. Toisaalta, halvalla ei hyvää saa, mutta uskon että hintaansa nähden akut ajavat vallan mainiosti asiansa.

Canon i-SENSYS MF8540Cdn -tulostimeen väriaineet saksasta

Nettiostokset, , , ,

Tulostimien väriaineet ovat tunnetusti kalliita, sillä väriaineilla yhtiöt rahansa tekevät. Mitään muuta syytä korkeille värien hinnoille ei sitten olekaan.

Mikäli kiinnostaa, kannattaa katsoa alla oleva video. En pysty todistamaan videon väitteitä todeksi, mutta sen mitä olen laservärikasettien hintoja tutkinut, niin ei ole oikeastaan väliä saako patruunalla tulostettua 1000, 5000 tai 10000 sivua, on patruunan hinta aina sama, vähän päälle 100€ (suomessa). Ainoa ero on tulostimen hankintahinnassa, halpaan tulostimeen saa pieniä patruunoita ja kalliisiin isoja ja suhteessa paljon edullisempia.

Eniten säästöä saa ostamalla tarvikeväriaineen, näitä olen käyttänyt joskus mustesuihkutulostimella, sekä edellisen laserin kanssa. Tarvikeväriaineista minulla on kuitenkin huonoja kokemuksia, niin tukkeutuneiden suuttimien ja väriaineen poisto kanavien, kuin huonon tulostuslaadunkin osalta.

Tarvikekasetteja mainostetaan alkuperäisiä vastaavina, yhtä laadukkaina, ja niissä on myös takuu, mitä se ikinä sitten kattaakaan. Edellinen lasertulostin kuitenkin hajosi (jo vuosia sitten), eli kaikki hukkavärin poisto kanavat tukkeutuivat, ja niitä putsatessa melkein hajotin imurinkin (pro tip: ei kannata imuroida hienojakoista värianeitta, osa menee suodattimien läpi aina moottoriin asti…). Tulostimen hajoamisessa voi kyse olla huonosta tuuristakin, mutta lupasin itselleni, etten enää ikinä käytä tarvikeväriaineita.

Alkuperäisten ja tarvikeväriainekasettien välillä on suuri hintaero, mutta niin on alkuperäisen ja alkuperäisenkin välillä, riippuen siitä mistä väriaineen ostaa.

Suomessa CRG-718 BK/C/M/Y maksaa noin 140€/väri (tupla musta paketti 180€). Täysi sarja värejä maksaa 560€. Aika kallista, kun uusi tulostin maksaa 450€. Täytyy tosin muistaa, että tulostimen mukana seuraavat värikasetit sisältävät tyypillisesti vain 1/3 osan verran väriainetta. Uuden tulostimen ostaminen joka kerta ei siis todellisuudessa tule halvemmaksi.

Saksa on tullut tutuksi viimevuosina erilaisten tavaroiden hankintamaana. Kaikki kaupat eivät tosin toimita suomeen, joten hieman vaivaa sopivan kaupan etsimiseksi joutui käyttämään.

365tageoffen.de oli yksi edullisimmista kaupoista, joka toimittaa myös suomeen. Hintaa yksittäisellä mustalla kasetilla on 52,50€, tupla kasetilla 102,43€ ja väreillä 82,96€/kpl. Toisin sanoen sarja värejä maksaa 301€, siis 259€ vähemmän kuin suomesta ostettuna. Toimituskulut ovat tosin suomea kalliimmat, 25€ vs. 8€, tästä huolimatta saksasta tilaaminen säästi riihikuivaa rahaa. Tilauksesta (19.9.2018) tavaran toimittamiseen kotiovelle (25.9.2018) kesti 7 päivää.

Kännykän panssarilasi

Nettiostokset, , , , ,

Kännykät ovat kalliita laitteita, silti niitä kohdellaan usein aika välinpitämättömästi. Milloin puhelin putoaa kädestä tai pöydältä huolimattoman käsittelyn seurauksena, milloin se on taskussa avainten tai jonkin muun naarmutettavana. Mikään ei harmita enempää, kuin naarmut, tai halkeama näytössä. Mitä uudemmasta puhelimesta kyse, sitä harmittavampaa tämä on.

Puhelimille myydään kaikenlaisia vakuutuksia, jotka maksavat noin 10€/kk, uuden puhelimen saat jonkinlaisella omavastuulla rikkoutuneen tilalle, esimerkiksi 80€:llä. Tällainen vakuutus kattaa hyvin laajalti erilaisia vahinkoja. Pitkän päälle tämä tulee kuitenkin todella kalliiksi, ainakin jos kyseessä on joku parinsadan euron arvoinen puhelin.

Näyttöön liittyviä vahinkoja voi yrittää minimoida käyttämällä suojakalvoa tai panssarilasia, joka on paljon edullisempi vaihtoehto kuin vakuutus. Muovikalvo suojaa naarmuilta, panssarilasi vähentää lisäksi puhelimen oman näytön halkeamisriskiä. Suoja kannattaa asentaa heti puhelimen hankkimisen jälkeen, jolloin näyttö on varmasti naarmuvapaa. Uuden puhelimen näyttöä ei myöskään tarvitse putsata, koska puhelimen oman toimituksenaikaisen suojakalvon alta paljastuu puhdas pinta, jolle voidaan asentaa panssarilasi suoraan.

Puhelimen kannalta panssarilasi on parempi vaihtoehto, sillä se suojaa kokonaisvaltaisemmin. Suojakalvo on hyvin ohut muovilevy, kun panssarilasi vuorostaan on noin 0,3 milliä paksu lasilevy, joka on karkaistu, eli kovetettu lämpösyklillä. Tämän lisäksi lasissa on hyvin ohut muovikalvo, joka estää lasin sirpaloitumisen ja leviämisen ympäriinsä hajoamistilanteessa. Tämän kalvon päällä on vielä hyvin ohut silikoni kerros, joka kiinnittää lasin puhelimen näyttöön.

Panssarilaseja myydään varmaan jokaisessa puhelin ja kodinkoneliikkeessä. Hintaa panssarilaseilla on puhelimen mallista ja koosta riippuen 20€:sta ylöspäin. Muovikalvoja saa alle 10€:lla.

Esimerkiksi iPhone 5:een verkkokauppa.com:ssa panssarilasi maksaa 20€, toimituskulut saa eurolla. 21€ pienestä lasinpalasesta tuntuu kalliilta, kun esimerkiksi 40x40cm kokoisen ikkunalasin saa mittatilauksena lasiliikkeestä 7€:lla. Toki panssarilasi on karkaistu, mutta toisaalta siinä on varmaan 1000 kertaa vähemmän lasia… Ettei vain hinnoissa olisi ilmaa?

Mitä sanoo aliexpress? Paljonkin… iPhone 4s:lle lasi 0,44€ ja iPhone 5:lle 0,50€. Tilasin kumpaakin yhdet, yhteishintaan 0,93€, postilaatikkoon toimitettuna. Pari viikkoa ja lasit oli hallussani. Ne oli pakattu hyvin styrox levyjen väliin, mukana toimitettiin myös puhdistus ja kuivausliinat.

 

Lasit saapuivat ehjinä (ensimmäinen pelko). Lasit olivat myös oikean typpiset (toinen pelko). Tosin jos tavarat olisi tulleet risoina tai väärinä, niin rahallinen menetys ei kovin suuri olisi ollut… Puhdistus- ja kuivausliinat olivat aika rääpäleitä, mutta ajoivat asiansa juuri ja juuri. Lasit pysyvät hyvin paikoillaan puhelimen näytön päällä.

Oikeastaan viimeinen kysymys on, ovatko nämä luvattua kovuutta 9? Epäilen, sillä pintaan on kertynyt naarmuja jonkin verran. Sanoisin, että iPhonen oma lasi on samaa kovuusluokkaa tämän lasin kanssa, ehkä jopa hieman parempi. iPhonen lasin kovuusasteesta minulla ei ole tietoa.

Puhelimen näytöt minulla ei ole koskaan haljennut, vaikka puhelimia on pudonnut vuosien varrella useasti. Toisen puhelimen panssarilasi kuitenkin halkesi reunasta pienen palan verran, voi olla joko lasin heikkoutta, tai sitten hyvää tuuria, joka tällä kertaa pelasti puhelimen oman näytön rikkoutumisen. Toisaalta, olen pudottanut puhelimen monesti paljon pahemmin kuin tällä kertaa…

Varsinaista tuotepakkausta näissä ei ole, kuten ei ohjeitakaan. Toisaalta asentaminen on helppoa, ainakin jos on kertaalleen tehnyt asennuksen ohjeet sisältävän lasin kanssa.

 

Puhelimen omaa lasia tämä varmuudella suojaa ainakin naarmuilta, ja varmasti sillä on jonkinlainen vaikutus myös näytön kestävyyteen. Hintansa väärti, vaikka ei ehkä ihan yhtä laadukas olekaan kuin mitä paljon kalliimmalla saa.

 

Olympus LI-90C akkulaturi

Nettiostokset, , , , , ,

Olympus Tough TS-3 on pieni ja kestävä pokkarikamera. Ainakin yksi epäkäytännöllisyys siinä kuitenkin on; mukana ei tule erillistä laturia, ainoastaan johdon päässä oleva USB virtalähde. Kamera itsessään toimii laturina, kun siihen kytkee USB johdon. Tämä on ihan ok hätätapauksissa, mutta itse pidän enemmän ulkoisesta laturista, etenkin, kun käytössä on useampia akkuja kuin yksi.

Tilasin Aliexpressistä Olympus LI-90C laturin (kyseistä tuotetta ei enää löydy valikoimista). Vastaavaa laturia Olympuksen valikoimista ei löydy, joten kyseessä lienee jonkinlainen piraattituote. Ulkoisesti lähinnä oleva laturi on Olympus LI-42B, mutta se on tarkoitettu eri akkutyypin lataamiseen. Hintaa tällä laturilla on Kärkkäisellä noin 60€. LI-90/92 akkujen lataamiseen soveltuvan Olympuksen laturin tyyppi on UC-90, jonka ohjehinta on 80€. Tilaamani laturiin verrattuna Olympuksen laturi pystyy lataamaan verkkovirran lisäksi myös USB pistokkeen kautta. Toisaalta hintaero on melkoinen, Aliexpressistä tilatulle laturille jäi hintaa 6,58€ toimituskuluineen, suomessa tämä ei välttämättä riittäisi edes toimituskuluihin.

Tilaamastani laturissa löytyy mm. UL ja CE sertifikaatit. Sähköjohdosta löytyy mm. FI-leima. Leimat eivät toki takaa turvallisuutta, ja siksi näitä kiina ihmeitä ei kannatakaan jättää valvomatta. Ulkoiselta laadultaan laturi on kuitenkin erittäin vakuuttava, se voisi hyvinkin olla Olympuksen alkuperäistuote.

Latausvirta on kohtuullisen alhainen, 200mA. Täten akun täyteen latautuminen kestää 7-8 tuntia. Mikäli tämä on liikaa useamman akun lataamiselle, voi tällä hinnalla ostaa kerralla useammankin laturin. Toisaalta sitä kameraakin voi käyttää toisena laturina. Tällä kombinaatiolla on selvinnyt kesälomareissujen valokuvaamisista kunnialla.

 

Olympus Tough TG-3 kameraan vara-akut

Nettiostokset, , , , , , ,

Kuinka monesti sinulla on käynyt niin, että juuri kriittisimmällä hetkellä kamera akku on loppunut? Tämä lienee monelle tuttu tilanne. Vara-akku pelastaa, jos sellainen sattuu löytymään. Toiset oppivat kerrasta, jotkut eivät ehkä koskaan, osin ehkä siitäkin syystä, että akut ovat monesti turkasen kalliita. Vara-akku on muistikortin ohella mielestäni se kaikkein tärkein lisävaruste.

Kamera on 2-3 vuotta vanha, ja akku täydessä iskussa. Muutaman kerran akku on kuitenkin päässyt loppumaan kesken kaiken. Tämän jälkeen kuvaaja onkin joutunut turvautumaan toiseksi parhaaseen vaihtoehtoon, eli kännykän kameraan.

Olympus käyttää LI-92B -tyyppistä akkua, jossa on 1350mAh kapasiteetti. Yhdellä akulla kuvata ihan mukavasti, myös salaman kanssa, mutta siitä huolimatta toisinaan akku pääsee loppumaan väärällä hetkellä.

Tokmanni myy alkuperäistä akkua (1350mAh) noin 60€ hintaan. Aliexpressin kautta saa hieman pienemmän kapasiteettisen (1270mAh), täysin yhteensopivan akun, tyypiltään LI-90B. Hintaa akulla on 6,80€/kpl toimituskuluineen. Koska halvalla sai, tuli akkuja tilattua kerralla kaksin kappalein. Reilu 2vko odotus ja pussi odotti postissa noutoaan. Lähettäjä oli merkannut tullaus lappuun sisällöksi kaksi laturia, näin se tuli lentorahtina nopeasti. Tällaisella toiminnalla lähettäjä ottaa riskin, ja aiheuttaa riskin myös lentorahti yhtiöille, sillä vioittuessaan akku aiheuttaa merkittävän tulipaloriskin.

Vaikka tarvikeakuissa kapasiteetti on aavistuksenpienempi kuin alkuperäisessä, tämä ei kuvauksissa käytännössä näy. Kuvia pystyy räpsimään käytännössä samaan malliin kuin alkuperäisellä. Enää ei ole akun loppuminen päässyt yllättämään. Hyvä ja kannattava ostos, suosittelen vara-akun hankkimista.

Canon 350D kameraan uudet tarvikeakut

Nettiostokset, , , , ,

Ostin Canon 350D digijärkkärin noin 11 vuotta sitten Singaporesta. Tuolloin mukaan tuli hankittua kaikenlaisia lisätarvikkeita, kuten akkukahva ja siihen 2+2 akkua. Tupla akuilla kuvaa pitkään, puhumattakaan että akkuja on vielä tuplasti.

Vaan niin on aika ja kuvaussessiot tehneet jälkensä myös näihin Li-ion akkuihin, ettei niillä saa otettua välillä kuin muutaman kymmenen kuvaa, aiemman noin 1000 kuvan sijaan / akkusetti.

En enää muista paljon akut Singaporessa aikoinaan maksoivat, mutta kuvittelisin hinnan olleen jossain 20€ tienoilla. Kyseessä ei olleet alkuperäiset akut, vaan merkkinä oli Digital Power (3kpl), neljäs akuista oli kameran mukana tullut alkuperäinen akku. Alkuperäisiä akkuja kukaan ei tuolloin muistaakseni edes tarjonnut, todennäköisesti kalliin hinnan takia.

Kameran käyttämä akku on tyypiltään NB-2LH, kapasiteetiltaan 720mAh. Digital Powerin akut olivat tyypiltään NB-2L, kapasiteetiltaan 1500mAh. Akkutyypit ovat keskenään yhteensopivia, ainoastaan kapasiteetissa on eroa. Akkujen todellista kapasiteettia en koskaan mitannut, mutta yksittäistä akkua käyttäen kuvia sai selvästi enemmän kuin alkuperäisellä, joten enemmän kapasiteettia niissä varmuudella oli.

Koska uusille akuille on tarvetta, niin mitäpä sellaiset maksaa suomessa? Hulppeat 90€/kpl (verkkokauppa.com). Näitä kun ostaa neljä, niin saa melkein jo uuden Canonin halpis järkkärin akulla. Ei kiitos. Mutta entäpä vaihtoehdot? Clas Ohlson myy tarvikeakkua 22€ hintaan, ei huono, neljästä akusta kertyy hintaa kuitenkin lähemmäs 90€. Löytyisikö vielä jostakin halvemmalla?

Tuo moneen kertaan tutuksi tullut AliExpress vei jälleen voiton. Tupla akkupaketti kotiin kannettuna 14,26€. Akut sattuvat olemaan tyyppi tarrojen puolesta identtiset, joita Clas Ohlson myy. Näitä akkupaketteja tuli tilattua kaksi erää (kaksi eri toimitusta), jotta paketit tulee suoraan postiin ilman turhia välijumppia. Ja näin myös tapahtui, vajaa 3vko toimitusajalla. Uudet akut ovat tyypiltään NB-2LH ja kapasiteetiltään 1200mAh, eli hieman pienemmät kuin edelliset akut.

Uusilla akuilla on tullut räpsittyä kuvia, ja ei voi muuta kuin kehua. Toimivat ja ovat hintansa väärti. Mitä sitä kuluttamaan omaisuuksia alkuperäisiin akkuihin, joissa on vielä puolet huonompi kapasiteetti kuin tarvikeakuissa.