Aihearkisto: Soittimet

Tekstitystä siirtävä Cambridge Audio Azur 752BD

Uuden vaihtuvakuvasuhteisen valkokankaan myötä vastaan tuli uusi ongelma, tekstityksen sijainti elokuvalevyillä.

Elokuvien katselu luonnistuu itseltä ilman tekstityksiä, mutta näin ei välttämättä ole kaikkien katselijoiden kohdalla. Täten elokuvien tekstitykset on syytä olla näkyvillä. Muuttuvakuvasuhteinen valkokangas aiheutti kuitenkin sen, että kun mustat verhot nostaa palkkien eteen, se vaimentaa valoa niin voimakkaasti ettei edes valkoinen tekstitys erotu. Puolittaisesta tekstityksestä ei ole iloa kenellekään. Tietysti tekstitysten ei edes pitäisi sijaita mustalla alueella ylipäätään, mutta syystä tai toisesta elokuvien julkaisijat toimivat toisin.

Playstation 3 on tähän asti toiminut Blu-ray pyörittimenä, siinä ei kuitenkaan ole mahdollisuutta säätää tekstityksen sijaintia. Lisäksi sen laseri on temppuillut pidemmän aikaa, elokuvan sai tyypillisesti pyörimään vasta tunnin lämmittelyn jälkeen. Minulla oli kolme vaihtoehtoa mielessä, ostaa pleikkariin uusi laser ja toivoa että se lähtee toimimaan, ostaa uusi pleikkari tai ostaa sellainen soitin, joka kykenee siirtämään tekstityksiä. Kaksi ensimmäistä vaihtoehtoa ei kuitenkaan ratkaise tekstitysongelmaa, mutta silloin olisi edes jokin toimiva ohjelmalähde.

Markkinoilla on tietääkseni kaksi soitinta, joissa tekstityksen sijainnin muuttaminen on mahdollista. Nämä ovat kuitenkin erittäin kalliita highend laitteita, kyseessä on Cambridge Audio Azur 752BD sekä Oppo BDP-105EU.  Cambridge Audio Azur 752BD:n valmistus on tätä kirjoitettaessa lopetettu ja sen tilalle on tullut päivitetty CXU. Hintaa Opolla on 1600€, CXU:lla 1300€ ja 752BD:llä poisto myynnissä 865€ (normaali 1250€).

Tarjoushinnallakin 752BD on todella kallis ja aikoinaan ihmettelin kuka ihme ostaa tämän hintaisia laitteita, kun levyjä pyörittäviä soittimia saa halvimmillaan satasella. No, näköjään minä ainakin, kun oli tarve tietylle ominaisuudelle, jota ei halvemmallakaan saanut. Tietokoneella olisi voinut tietysti softien kanssa leikkiä, mutta halusin ihan dedikoidun soittimen tehtävään enkä PC:tä.

Oppo ja 752BD ovat testien mukaan hyvin tasaväkiset ja ilmeisesti konepellin alla pyörii pitkälti identtinen rauta suorittamassa tehtäviä. 752BD:n ostamisen suhteen tuli kiire, sillä niitä oli vain muutamia jäljellä ja nekin hupenivat edullisen hinnan vuoksi nopeasti. Hinnastakaan ei enää pystynyt tinkimään yhtään enempää kuin mitä hinnaksi oli verkkokaupoissa lätkäisty.

752BD:sta on kirjoitettu Audiovideo.fi:ssä kaksi eri testiä. Ensimmäinen testi painottuu kuvaan ja ääneen, eli elokuvien pyörittämiseen. Toinen testi painottuu vakavaan musiikinkuunteluun. Molempien testien perusteella voidaan sanoa, että kyseessä on huippulaite. Ja sitä se tosiaan on ollutkin.

Levyt pyörähtävät käyntiin todella vikkelästi eikä sen kanssa ole ollut muutoinkaan ongelmia, mutta on siinä pari pikku juttua, jotka voisi päivittää.

Tekstinsiirto on hyvä ja toimiva, mutta on siinä pieni puutekin. Tekstitys on koko kuva-alan kokoinen näkymätön kenttä, josta näytetään vain ne rivit, joilla on tekstiä. Monissa julkaisuissa tekstiä on kuitenkin ripoteltu niin kuvan ylä- kuin alalaitaankin. Kun alalaidan tekstin säätää näkyviin, karkaa yläreunassa oleva tekstitys yleensä piiloon. Onneksi yläreunan tekstityksiä on hyvin vähän käytössä, joten kyse ei ole kovin suuresta ongelmasta. Toisaalta jos tekstinsiirrosta haluaisi tehdä viimeisen päälle hyvän, tulisi ylä- ja alaosan tekstityksiä pystyä säätämään joko erikseen, tai sitten siten että tekstit liikkuvat vastakkaisiin suuntiin, jolloin kaikki tekstit saisi säädettyä kohdalleen kerralla.

Toinen vielä mitättömämpi viilaustarve liittyy HDMI oton signaalin katkeamiseen. Eli jos sammutan digiboxin, joka on kyseisen oton perässä, alkaa kuva hyppimään, asetusvalikko näyttöä myöden. Tämä ei estä laitteen käyttöä, mutta näin kalliissa laitteessa soisi olla kaikki ominaisuudet pitkälle viilattuja.

752BD:llä on tullut pyöriteltyä mediaa tähän mennessä arviolta lähemmäs 2000h edestä. Samalla tulin tosin hankkineeksi PS3:een uuden laserin ja sekin tuli korjattua toimivaksi. Nyt sitäkin voi tarvittaessa käyttää hopeakiekkojen pyörittämiseen.

Kotiteatterin laitteiden sijoittaminen räkkitelineeseen

Kotiteatterissa alkaa olemaan jo aikamoinen arsenaali kaikenlaista pyöritintä ja vimputinta, eikä niiden sijoittaminen TV-tason lokerikoihin ole enää mitenkään itsestäänselvyys. Itseasiassa olin jo pitkään etsinyt mahdollisimman leveää ja monilokeroista matalaa hyllykköä/TV-tasoa, mutta tämä on helpommin sanottu kuin tehty. Mikä tahansa kötöstys ei ulkonäöllisesti kelpaa ja niin siinä lopulta kävikin ettei mitään sopivaa hyllykköä löytynyt, edes ulkonäöllisesti huonoa vaihtoehtoa.

Työhuoneessa minulla on sijoitettuna palvelimet ym. laitteet pieneen räkkikaappiin. Se on kaukana kauniista, mutta toisaalta se on erittäin käytännöllinen. Niinpä aloinkin selvittämään eri vaihtoehtoja, sekä tilantarpeen määrää. Thomann.de my kahta keskikokoista räkkikaappia, Samson SRK21 (jollainen löytyy työhuoneesta), sekä Millenium SR-2024. Ensin mainitussa on 21U verran laitepaikkoja ja hintaa 159€, jälkimmäisessä vuorostaan 24U ja hintaa 129€.

Samson SRK21 on todella jämäkkä teline, se ei hytky eikä hulju. Tämä näkyy myös hinnassa. Millenium SR-2024:stä ei vuorostaan ole mitään kokemusta, mutta laskelmien mukaan 24U paikkaa on siinä ja siinä että ne edes riittävät. Tässäkin tapauksessa vinyylisoitin pitäisi sijoittaa kaapin päälle. Täten kaapiksi valikoitui SR-2024, vaikka sen laatu hieman epäilyttikin.

Kun rakennussarja lopulta saapui, huomasi heti että kyseessä on halpis tuote. Rungon sisäosan kiskot olivat hieman epämuodostuneet, eli saaneet kipeää jossain vaiheessa. Nämä sai pienellä vaivalla oiottua, kun muutoin totesin tuotteen olevan asiallisessa kunnossa.

Kaapin kasauksen jäleen huomasi että tämä on kertaluokkaa jos toistakin huterampi Samsonin kaappiin verrattuna. Toisaalta välihyllyjä tulisi laitettua useita kappaleita, jotka tukevoittaisivat rakennelmaa. Välihyllyistä ja asennetuista laitteista huolimatta vakauteen jäi toivomisen varaa, Samson on tyhjiltäänkin vakaampi kuin Millenium täyteen kalustettuna. Toisaalta telineen on tarkoitus nököttää paikallaan ja sitä siirrellään vain siivouksen tieltä, joten vakauden voi katsoa olevan riittävä.

Ulkonäöstä voidaan sitten olla montaa mieltä, mutta sitä ei ole kiistäminen etteikö se olisi erittäin toiminnallinen. Aluksi se näytti omaankin silmään rujolta kapistukselta olohuoneen nurkassa, mutta nyt siihen on jo tottunut eikä siihen tule juurikaan kiinnitettyä huomiota. Laitteet nököttävät omilla hyllyillään nätisti päällekäin ja ilmanvaihtokin tuntuu pelaavan hyvin.

rakki_sivulta rakki_edesta

Hylystä löytyy seuraavat laitteet (linkit kirjoittamiini blogauksiin):
Pro-Ject Essential II Phono USB – vinyylilevysoitin
– Cambridge Audio Azur 540R – AV-viritinvahvistin
– 2kpl MadBoy U-Tube 20P – mikrofonivastaanotin
– MadBoy REMIX-32 – mikseri
MadBoy MFP-2000 – karaokesoitin
– DeamBox DM8000 – digiboxi
– Cambridge Audio Azur 752BD – moninormisoitin
– PlayStation 3
– X-Box 360

Lisäksi hyllystä löytyy:
– APC upsi
-HDMI kytkin
– GLM huonekorjain
– Cisco Kaapelimodeemi
– HP Gigabit kytkin
– 2kpl virtapaneeli

MadBoy MFP-2000 karaokesoitin

Karaokelaitteita etsiessä ei voi olla törmäämättä MadBoy -merkkiin. Heidän kotisivuiltaan löytyy liuta erilaisia laitteita, myös tulevista laitteista annetaan jotain viitteitä.

Jo muutaman vuoden ajan olen yrittänyt etsiä tietoa sivuilla näkyvästä MFP-3000 karaokesoittimesta. Kukaan ei tästä kuitenkaan tunnu tietävän mitään ja ne jotka tietävät, eivät voi sanoa edes sitä ilmestyykö laite lähitulevaisuudessa, joskus vai ei koskaan. Jos olen oikein ymmärtänyt, laitteen kehitys on jäissä ja saa nähdä julkaistaanko sitä ikinä.

Luonnollisesti tuo MFP-3000 kiinnosti eniten, sillä olisihan se uusinta ja viimeisintä tekniikka. Koska sitä nyt ei varmuudella ollut tulossa myyntiin lähiaikoina, piti katse suunnata muihin vaihtoehtoihin.

Valikoimista löytyy MFP-500, MFP-1000 ja MFP-2000 -soittimet. Näistä vain viimeksi mainitusta löytyy HDMI-liitäntä. Se on kolmikosta kaikkein kookkain, ja myös arvokkain (215e). Videotykki syö vain HDMI:tä joten soittimen valinta oli tältä osalta aika selkeä ja helppo.

Mutta mitäpä MFP-2000 sitten toi mukanaan olohuoneeseeni?

Speksit lupaa paljon enkä ole testannut jokaista nippeliä tai väitettyjen formaattitukien toimivuutta. Sellaiset jokapäiväiset jutut on tullut kuitenkin kokeiltua ja niistä on saanut jonkinlaisen käsityksen. Aloitetaan kuitenkin liitäntöjen läpikäymisellä.

Etupuolelta löytyy kaksi 6.3mm mono liitintä mikeille, SD-muistikortinlukija sekä USB-liitin.

MFP-2000a

Takaa löytyy kattava valikoima liittimiä.

Kuvan saa ulos viiden liitännän kautta: HDMI, Scart, YUV, S-video ja komposiittivideo. Yhtäaikaa kuvan saa ulos joko YUV & HDMI tai komposiitti & S-video & Scart.

Äänen saa ulos niinikään viidestä liitännästä: HDMI, 5.1 RCA, stereo RCA, toslink (S/PDIF) ja digitalinen koaksiaali. Näihin liitäntöihin ei kuitenkaan ole miksattu mikkituloja, joten noita liitäntöjä voi käyttää vain muksiinkin kuunteluun/elokuvien ääniraidan toistamiseen.

Karaokemikserin ulostulo on käytettävissä kahdessa stereo RCA lädössä sekä XLR -liittimistä. Nämä ovat stereolähtöjä, joten karaokea ei pääse laulamaan monikanavaisena 😉 Liekkö niitä edes monikanava karaokelevyjä olemassa.

MFP-2000b

Molemmille mikrofonituloille on omat voimakkuussäätimet. Tämä on hyvä, sillä etenkin miehen ja naisen yhteislaulussa miehen ääni jyrää äkkiä yli hennomman äänen. Tämä toimii tietysti vain tilanteissa joissa kumpaankin tuloon on kytketty yksi mikki. Esimerkiksi langaton vastaanotin sisältää kaksi mikkiä ja niiden signaalit on miksattu keskenään. Tällaisessa tilanteessa soittimen säädin toimii yleisenä lauluäänen voimakkuussäätönä ja mikkien välinen voimakkuudentasaus on tehtävä vastaanottimen päässä.

Sävynsäätimiä on kaksi, bassolle ja diskantille. Nämä ovat yhteiset kummallekin mikkitulolle. Lisäksi on effect säätö, jolla saa säädettyä lauluäänen kaiuntaa. Kaikusäätö toimii hyvin ja sitä on helppo käyttää. Sävynsäätimilläkin löytää korvaa miellyttävät asetukset, joten nekin toimivat.

HDMI ei itsessään tuo mitään lisäarvoa videon laatuun tai valikoiden tarkkuuteen. Valikot muistuttavat 90-luvun videonauhureiden valikoita. Samaisesta syystä johtunee, että valikoissa liikkuminen on hieman kankeaa. Onneksi alkuasetusten teon jälkeen valikoihin ei juurikaan tarvitse koskea ja tietyt säädöt pystyy tekemään suoraan kaukosäätimestä kesken laulannan. Lippulaivamallilta olisi kuitenkin voinut odottaa hieman enemmän.

Levykelkka pitää aika kovaa meteliä liikkuessaan. Soitin itsessään ei ole täysin hiljainen levyä soitettaessa, joskin sen kuulee vain ihan välittömässä läheisyydessä. Kun musiiki soi taustalla, ei koko soittimen olemassaoloa edes huomaa.

SD-muistikortille ja USB tikulle/kovalevylle voi tallentaa musiikkia suoraan CD-levyltä. Myös toisto näiltä medioilta on mahdollista. Tai pitäisi, sillä en ole saanut lukemista tai kirjottamista toimimaan. Tallennus alkaa, mutta keskeytyy noin minuutin päästä. Tiedostojen toisto vuorostaan mahdollistaa tiedostolistan selailun, mutta mitään se ei soita. Tämä voi johtua käytetystä MP3 koodaustavasta ja bittivirran nopeudesta. Lähinnä karaoke videoiden soittaminen muistista olisi kätevää, mutta vaikka se toimisikin kunnolla, on toteutus kankea, jopa hankala. Ensisijaiseksi tiedostosoittimeksi tätä soitinta en hankkisi.

DVD-soittimena elokuville en ole soitinta käyttänyt, vaikka se aluekoodivapaa soitin onkin. PS3 ajaa virkaa videolevyjen pyörittimenä.

Musiikkilevyjä soittimella sitävastoin on tullut soiteltua. Äänenlaatu tässä tarkoituksessa on hyvä. Ei se varmasti yllä kultakorvien käyttämien tonneja maksavien soittimien tasolle, mutta ei ääntäkään voi huonoksi sanoa.

Tavanomaiseen DVD-soittimeen verrattuna tästä löytyy sävelkorkeuden säätö. Tällä on tarkoitus sovittaa biisi omaan lauluääneen siten, ettei tarvitse laulaa liian korkealta tai matalalta. Valitettavasti touteus on epäonnistunut. Sävelkorkeus, tai ainakin joku muuttuu, saaden musiikin kuulostamaan kauhealta (mitä enemmän säätää, sitä kauheammalta kuulostaa). Parempi siis valita omaan ääneen sopivat biisit ja unohtaa niiden raiskaaminen tällaisilla ominasuuksilla.

Soittimessa kuten kaukosäätimessäkin on valtavasti nappuloita. Soittimen painikkeet ovat jämäkät kuminappulat, jotka naksahtavat painalluksen merkiksi. Kaukosäädin on hieman samanoloinen kuin kaupassa myytävät halvat yleiskaukosäätimet. Ei siis mikään kovin ihmeellinen, mutta ajaa asiansa.

Soittimen mukana tuli irrotettava virtajohto sekä RCA-kaapeli. RCA kaapeli lienee jotain kiinan tehtaiden sekundaa, sillä yhtä ohutta johtoa saa etsiä. Kyllä siitä ääni kulki läpi moitteetta, mutta katu-uskottavuus puuttui. Parilla eurolla olisi saanut huomattavasti laadukkaammat johdot. Soitinta myydään karaokelaitteiden huippulaitteena, joten RCA johto olisi ehdottomasti saanut olla luottamusta herättävämmän näköinen. Räkkiraudat tulevat soittimen mukana, mutta reikien jaottelu ja sijainti suhteessa soittimeen on hassu, jonka myötä 2U korkea laite vie 3U verran tilaa. Raudat ovat kaunis ajatus, mutta mielestäni hieman epäonnistuneet.

Ohjekirja on suomenkielinen ja ajaa asiansa, vaikka sen ulkonäköön ei juurikaan ole panostettu. Ohjekirja löytyy täältä.

Entä kannattaako soitin ostaa karaokesoittimeksi?

Jos setiksi riittää soitin + mikit, on MFP-2000 hyvä valinta. Jos taas kaipaa parempaa käytettävyyttä, suosittelen hankkimaan tavallisen DVD-soittimen sekä erillisen mikserin + mikit. Mikserin kaveriksi kelpaa mikä tahansa DVD-soitin mistä saa äänen ulos stereona (RCA). Miksereitä on tarjolla ilman efektejä ja efektien kanssa. Yhtenä vaihtoehtona on käyttää MadBoy REMIX-32 mikseriä.

Itselleni hankin MadBoy REMIX-32 mikserin ja kokemusten perusteella olisi minulle ehdottomasti parempi vaihtoehto ollut ostaa joku muu soitin kuin MadBoy MFP-2000. Ei setti huono ole, mutta rahalle olisi saanut hieman parempaa vastinetta toisella kokoonpanolla.

Lue myös tekemäni arvostelu MadBoy U-Tube 20P langattomasta mikrofonijärjestelmästä.

Pro-Ject Essential II Phono USB levysoitin

Tulipa tuossa jokin aika sitten ostettua verkkokauppa.com:sta Pro-Ject Essential II Phono vinyylisoitin varustettuna USB liitännällä. Alla tekemäni lyhyt arvostelu laitteesta ja sen käyttöönotosta:

Käyttöönottaminen oli ensivaikutelmaa huomattavasti yksinkertaisempi. Levylautanen, hihna, vastapaino, RCA kaapeli, pölysuoja sekä poweri paikalleen (antiskate puntti asennetaan vasta säätöjen tekemisen jälkeen). Vesivaan (ei kuulu toimitukseen) avulla säädetään pojassa olevia jalkoja käyttäen soitin vaateriin.

Tämän jälkeen neulan suojus pois, ja ääniverran vastapainolla säädetään äänivarsi tasapainoon. Painon asteikkolevy käännetään 0-asentoon, jonka jälkeen koko punttia käännetään niin että asteikko näyttää 17, eli 17mN, joka vastaa 1,7g naulapainoa. Aseta lopuksi antiskate puntti sille varatulle paikalle, siima keskimmäiseen hahloon. Ja ei muuta kuin vinyyliä kyntämään.

Pro-Ject Essential II Phono USB

Plussat:
+ Antiskate puntti kuuluu toimitukseen
+ Laadukkaan oloinen soitin, äänenlaatu ainakin omille messinki korvilleni todella hyvä.
+ Helppo käyttöönotto
+ Tarkka neulapainon säätö (neulapainovaaka näytti 1.7g, kun puntin sääti asentoon 17)
+ USB liitäntä, jonka kautta levyt saa tallennettua tietokoneelle (en ole kokeillut käytännössä)
+ USB kaapeli tulee mukana
+ Mukana myös kortti, jonka avulla uuden neulan saa asemoitua kohdalleen.
+ Täysin valmis paketti, kaikkine kaapeleineen päivineen.

Miinukset:
– Soitin on kohtuullisen kevyt, eli liikkuu herkästi pöydällä mikäli pinta ei ole esim. kuminen.
– Ei vesivaakaa soittimen säätämiseksi vaateriin
– Eikä muuta huonoa sitten mieleen tulekaan.

Ei kaikkein edullisin soitin, mutta toisaalta rahalle saa vastinettakin. Olen erittäin tyytyväinen hankintaani.