Aihearkisto: Yhteiskunta

Suomen Loreenin UMK kappale Ukrainalaista alkuperää?

En seurannut UMK karsintoja, mutta voittajaan ei voinut olla törmäämättä somessa. Myöskään Sara Siipolan Paskana -kappaleen Loreen yhtäläisyyden uutisoinnista ei voinut välttyä. Osin tästä syystä kävin kuuntelemassa kaikki ehdolla olleet.

Saran kappale on kieltämättä hyvä, mutta samalla siinä oli häiritsevän paljon jotain tuttua. Laululla varustetun version suomenkieliset sanat häiritsivät vastaavuuden löytämistä, toisaalta instrumentaali ei johtanut puusta pidemmälle, koska laulu on merkittävässä osassa kappaleen kulkua ja rakennetta.

t.A.T.u:ssa ja Despacitossa on jonkin verran samaa, mutta kyse ei kuitenkaan ollut näistä. Parisen tuntia pohdittua, löysin mieleen tulleen vastaavuuden. Esittäjänä on Ukrainalainen Natalia Mogilevska (Наталія Могилевська). Natalian kappale on englanniksi käännettyjä ’We will stand’. Kun ottaa huomioon mitä Ukrainassa tapahtuu, voisi kappaleeni nimi yhtä hyvin olla ’Paskana’.

Alla Natalian kappale.

Ja tässä Saran kappale.

Tokihan kappaleet ovat luonteeltaan hyvin erilaisia, eikä sanoituksissakaan ole mitään samaa. Toisaalta en ihmettelisi, mikäli Saran kappaleen olisi ottanut viitteitä We will standista.

Alla Google kääntäjällä We will stand:in sanat suomeksi käännettynä.

Olen äänesi, Ukrainani!
Kyyneleesi sateen jälkeen!
en koskaan jätä sinua
Suojelen sinua rakkaudella!
Kaikki kaupungit ovat savussa ja raunioina,
Dnipro huokaa kivusta,
Ja lapsesi, Ukraina,
He syntyvät metrossa...
Pommit, jotka putosivat kouluun
Teatterin palava katto.
En koskaan anna anteeksi!
En anna tätä kauhua anteeksi!..

Kertosäe:
Me seisomme!
Ja emme tule rikki!
Ja usko pelastaa meidät!
Kaikki tiet johtavat
Anna meidän voittaa!
Hän on kaiken yläpuolella!

Olen äänesi, Ukrainani,
Mitä kaikki maan kansat kuulevat!
Laulan sinulle rivin
Kyynelten ja helvetin katumusten läpi!
Rikkoutuneet kirkot ja sairaalat,
Pitkä pakolaisten virta
Kherson, Mariupol ja Kharkova...
En anna silmäluomille anteeksi!
Kaikki kaupungit ovat savussa ja raunioina,
Dnipro huokaa kivusta,
Ja lapsesi, Ukraina,
He syntyvät metrossa...

Kertosäe. (2)

Laulujen sanoissa ei tosiaan ole mitään yhtenevää. Toisaalta kun Saran sanoja miettii, niin sodan syttyessä tulee eräänlainen maailmanloppu, kuten myös häitä ja ristiäisitä saatetaan perua. Ja kyllähän junat ja internetkin sodassa saattavat pysähtyä / pysäyttää. Eikä sodan kauheuksissa henkinen puolikaan välttämättä niin vahvoilla ole. Saran kappaleen voisi halutessaan tulkita kertovan Ukrainan sodasta, tai yksikön tilanteesta keskellä sotaa.

Tokihan kappaleiden osittainen samankaltaisuus voi olla puhdasta sattumaa, toisaalta asioita voi analysoida siten, että asiassa näkee jotain sellaista mitä siinä ei todellisuudessa edes ole. En väitä Saran kappaletta plagiaatiksi, mutta hyvästä kappaleesta löytyi varsin paljon omaan korvaan tuttuja elementtejä Natalian We will standista.

Kulutuksen normitus

Jo pitkään olen ihmetellyt, mikä idea kiinteistön kulutuksen normituksella on – se kun ei vastaa todellista kulutusta, eikä se ole tuntunut vastaavan oikein mitään muutakaan – edes itseään. Olen asiasta lukenut monesti aiemmin, esimerkiksi Motivan sivuilta, ja sinällään periaate on ymmärrettävä.

Normituksen ideana on tasoittaa lämpötilasta, eli lämmitystarpeesta johtuvat vaihtelut. Toisin sanoen, oli talvi todella kylmä tai leuto, niin normitus antaa jotakuinkin saman tuloksen vuodesta toiseen, kertoen kiinteistön energiatehokkuudesta / keskimääräisestä energiantarpeesta keskimääräisenä vuotena. Tulos muuttuu, kun kiinteistölle tehdään energiatehokkuutta parantavia toimenpiteitä.

Alla esimerkki kaukolämmön vuosikulutuksista, yksikkönä MWh/vuosi. Kuten kuvaajasta näkee, välillä energiaa on mennyt enemmän, toisinaan vähemmän. Kuvaajasta päätellen voisi ajatella, että vuodet 2015, 2017 ja 2022 ovat olleet hieman keskimääräistä leudompia, ja vuodet 2020 ja 2023 hyvin leutoja.

Mutta missä sitten mättää? 

Ongelma liittyi normitetun kulutuksen lukemiin eri vuosina. Kun niitä vertaili, tulos vaihteli jopa enemmän kuin normittamaton kulutus. Eli tulokset eivät vastanneet odotusarvoja siitä, että niiden olisi pitänyt olla vuosittain jotakuinkin samanlaisia. Eli mitä järkeä on vertailla laskennallisia lukuja keskenään, jos ne eivät kerro mistään mitään…

Lähtötietojen on luonnollisesti oltava oikein, eli on käytettävä paikkakuntakohtaista lämmitystarvelukua, toteutunutta lämmitystarvelukua, käytettyä energiamäärää, sekä lämpimän veden kulutusta. Ja tässä se ongelman ydin piilikin, eli luvuissa ei ollut johdonmukaisuutta, koska lähtöarvoissa oli ollut virheitä. Asia selvisi vasta, kun aloin tutkia ja tutustumaan asiaan kunnolla, sekä laskin arvot ja vertasin niitä aiemmin ilmoitettuihin arvoihin. Kun olin korjannut virheellisiä lähtötietoja, alkoi lukuihin tulla järkeä. Ja lopulta koko systeemin hienous alkoi hiljalleen avautumaan.

Lämmitystarveluku

Lämmitystarveluku on paikkakuntakohtainen, ja se lasketaan ulkolämpötilan ja sisälämpötilan erotuksesta tietyin ehdoin. Paikkakuntakohtaiset luvut saa ilmatieteenlaitoksen palvelusta ilmaiseksi, joten tämän suhteen ei tarvitse päätään vaivata.

Lämmitystarveluvusta on saatavilla kuukausikohtaiset, sekä vuosikohtaiset arvot. Olen käyttänyt laskelmissa vuosiarvoa, koska vuosittainen lämmitystarve on se, jota yleensä vertaillaan. Kuten alla olevasta lämmitystarveluvusta voidaan nähdä, vuodet 2015 ja 2020 olivat varsin lämpimiä, eli lämmitystarve on ollut pienempää. Vastaavasti vuosi 2021 on ollut kylmempi. Muut vuodet ovat olleet varsin samanlaisia, eli lämmitystarveluku on pyörinyt siinä 4000 pinnassa.

Kun lämmitystarvelukua vertaa kiinteistön todelliseen energiankulutukseen (ensimmäinen kuvaaja), on havaittavissa selvä korrelaatio. Vuodet 2015 ja 2020 olivat lämpimämpiä, jonka myötä energiaakin on kulunut vähemmän. Toisaalta vuodesta 2021 lähtien on tapahtunut jotain, koska kulutus ei vastaa lämmitystarvetta samalla tavalla kuin aiemmin. Syistä myöhemmin lisää.

Vaikka normitettu kulutus ei kerro syistä miksi luvut ovat muuttuneet, niiden käyttäminen helpottaa eri vuosien vertailua. Yllä olevassa esimerkissä silmämääräisesti vertailin vuosikulutuksia lämmitystarvelukuun, näiden kesken on havaittavissa selkeä korrelaatio. Mutta jotta tällaista pähkäilyä ei tarvitse tehdä, käytetään normitettua kulutusta.

Normitettu kulutus

Aiemmin mainitsin ihmetelleeni normitetun kulutuksen järjellisyyttä, kun luvuissa ei tuntunut olevan mitään järkeä. Ne eivät oikein tuntuneet noudattavan mitään järkevää kaavaa. Syy tähän oli lopulta varsin yksinkertainen, virheet laskelmissa. Toisinaan luvut olivat oikein, toisinaan niissä saattoi olla isohko virhe, joka suoraan selittää epäjohdonmukaisuutta. Lisäksi kun lukuja on esitetty vain viimeisten kolmen vuoden ajalta, niin mitään trendiä ei ole ollut myöskään helposti havaittavissa. Kun kerralla näkee viimeiset 11 vuotta, saa varsin hyvän käsityksen, miten asioiden laita on.

Alla on esitetty oikeita lähtöarvoja käyttäen lasketut normitetun kulutuksen arvot kiinteistölle. Tässäkin on havaittavissa vuosittaista vaihtelua, eli arvo ei pysy täysin samana, vaan keskiarvoon nähden vaihtelua on noin +-5MWh/vuosi. Kuten jo aiemmin mainitsin, vuonna 2021 on nähtävissä selvä pudotus.

Vuosittaisista vaihteluista huolimatta, on varsin selvästi nähtävissä, että kiinteistön energiantarve ei ole muuttunut vuosien varrella. Vuosi 2015 on ainoa, joka kiinnittää huomion, sillä silloin lämmitystarve on ollut vähäinen lämmitystarveluvusta katsottuna, silti energiaa on mennyt jonkin verran enemmän kuin keskimäärin. Tämän poikkeaman syytä en osaa selittää, sillä muutin kiinteistöön vuonna 2016 enkä papereistakaan ole löytänyt tälle selitystä – ei sillä, että tällä mitään merkitystä olisi.

Vuosina 2013-2020 keskimääräinen normitettu kulutus on ollut 142 MWh. Vuosina 2021-2022 kulutus on pudonnut 133 MWh:iin ja 123 MWh:iin vuonna 2023. Vuoden 2021 pudotus selittyy kattoremontista, sekä ennen kaikkea välikaton lisäeristyksestä. Vuoden 2023 pudotus on vuorostaan seurausta pesuhuoneiden ja saunojen viallisten venttiilien ja termostaattien uusimisesta. Saunoissa oli ennen muutosta jopa yli 40 C lämpö jatkuvasti, korjauksen jälkeen lämmöt ovat olleet siellä 20-25C paikkeilla. Pienillä teoilla voi olla yllättävänkin suuria vaikutuksia.

Sekä katon lisäeristys, että termostaattien uusiminen ovat olleet energiatehokkuutta parantavia toimenpiteitä. Nämä ovat selvästi nähtävissä normitetun kulutuksen laskelmista, ja tämä onkin normitetun kulutuksen hienous. Vaikka se ei kerro syistä miksi muutoksia on tapahtunut, luvuista näkee selvästi tehtyjen toimenpiteiden hyödyn. Tai sen, jos jotain on mennyt pieleen, eli kulutus on lähtenyt kasvuun.

Laskelmien tekeminen

Nyt kun laskelmien tekemisen hyödyt ja tulokset on esitelty, niin miten laskelmat sitten tehdään?

Sinällään laskelman tekeminen on hyvin suoraviivaista, joiden tekemiseksi tarvitset seuraavat tiedot:

  • SN = Paikkakuntakohtaisen lämmitystarveluku, esim. Lahdessa 4238
  • Stot = Toteutunut lämmitystarveluku, esim. vuonna 2023 Lahdessa 3980
  • Vlkv = Lämpimän käyttöveden määrä [m3]
  • Qkok = Kiinteistön lämmitysenergian määrä [MWh] (esim. kaukolämmön vuosikulutus)

Motivan sivuilla on ohjeet vertailuluvun laskemiseksi. Olen käyttänyt laskemien tekemisessä kaavaa 1, jolla vertaillaan kiinteistön energiakulutusta eri vuosien kesken.

Kaava on kaksiosainen. Lämpimän käyttöveden käyttämä energiamäärä ei ole riippuvainen lämmitystarveluvusta, jonka takia veden käyttämä energia vähennetään laskuista. Se kuitenkin lisätään lopuksi laskelmaan, koska se on osa kiinteistön energiankulutusta. Tästä päästäänkin siihen, että koska lämmin vesi huomioidaan laskelmassa, niin normitettu kulutus ei ole pelkästään säästä riippuva, vaan myös asukkaiden määrästä, eli lämpimän veden käyttömäärästä kiinni.

Vaikka eroa laskelmissa tuleekin lämpimän veden takia, tasoittuu luvut vain hieman, kun veden vaikutuksen poistaa laskelmista. Vuoden 2015 hyppäystä tuo ei kuitenkaan poistanut.

Lämpimän veden lämmitykseen käytetty energiamäärä saadaan laskettua seuraavalla yksinkertaistetulla kaavalla:

Qlkv = Vlkv * 58 / 1000

Laskennan voi tehdä myös fysiikan tunneilta tuttua kaavaa käyttäen:

Qlkv = (c * m * Δt) / 3600

Kun veden lämmittämiseen tarvittava energiamäärä on saatu lasketuksi, on kaikki luvut kasassa normitetun kulutuksen laskemiseksi alla olevalla kaavalla.

Qnorm = (SN / Stot) * (Qkok – Qlkv) + Qlkv

Tulosten analysointi

Yksittäisen vuoden lukema on varsin orpo, toisaalta eri vuosien lukujen pitäisi olla varsin samanlaisia. Useamman vuoden lukemista on iloa silloin, kun tarkastellaan energianparannushankkeen onnistumista.

Toisaalta yhden vuoden lukemalla voi vertailla kahden kiinteistön energiankulutusta toisiinsa samalla paikkakunnalla, tai korjauskertoimia käyttäen eripuolin suomea. Näin saa varsin hyvän kuvan siitä, miten oma kiinteistö suoriutuu. Mitä pienempi kulutus, sitä energiatehokkaampi ja pienemmät lämmityskulut kiinteistössä on.

Kuten alussa kävin läpi taloyhtiön tuloksia, niin olin hieman yllättynyt, että välikaton lisäeristys näkyi niinkin selvästi laskelmissa. Eristämisestä on aina hyötyä, mutta osaltaan olen pitänyt välikaton eristämistä jopa humpuukina, eli hyötyä varsin pienenä suhteessa kustannuksiin. Välikaton eristämisen tuoma energiansäästö lämmityslaskussa on vuosittain kuitenkin sitä luokkaa, että eristyskustannukset kuittaavat itsensä noin neljässä vuodessa. Lämmitysventtiilien osittaisen uusimisen tuomat säästöt ovat samaa luokkaa kuin katon eristyksen. Venttiilien uusimisen kustannukset on kuitattu vuodessa.

Nämä ovatkin niitä seikkoja, joiden takia normitettu kulutus on todella informatiivinen luku. Toisaalta ei tule unohtaa kuukausittaisen kulutusseurannan tärkeyttä, tai ideointia, joilla energiatehokkuutta tai kulutusta saataisiin alennettua.

Kannattaako pörssisähkösopimus?

Pörssisähkön hinta on puhuttanut kovasti viimepäivinä, eikä ihme, sillä hinta kävi ilmeisesti korkeammalla kuin koskaan aiemmin – 2,35€/kWh:ssa.

Vuoden 2021 joulukuussa hinnat käväisivät korkeimmillaan 1,4€/kWh tuntumassa. Hinnat olivat muutenkin reilusti tavanomaista korkeammalla ja suunta vaikutti olevan vain ylöspäin. Tilanne ei näyttänyt laantumisen merkkejä, jonka myötä päädyin vaihtamaan pörssisähkön kiinteähintaiseksi sopimukseksi. Pientä kusetuksen makuahan tuossa oli, kun Fortum lakkautti myöhemmin tuotteen ja vaihdatti kalliimpaan.

31.12.2022 päädyin vaihtamaan takaisin pörssisähköön, sillä pörssisähkö oli ollut joulukuussa kaksi viikkoa hyvin edullista. Koko vuosi 2023 meni pörssisähköllä, ja samalla linjalla jatketaan.

Mutta varsinaisen jutun aiheeseen, eli onko pörssisähkö kannattava vaihtoehto?

Vertailun hankaluus

Pörssisähkön hinta vaihtelee tunneittain, jonka takia todellinen kannattavuus saattaa jäädä äkkiseltään hämärän peittoon. Toki kuukauden lopussa näet laskussa paljon sähköä ja rahaa meni. Tätä kautta saa keskihinnan ja lukua voi verrata kiinteään sähkösopimukseen. Mutta kuinka hyvin lopulta osasit hyödyntää pörssisähkön hinnanvaihteluita?

Toisaalta jos sinulla on kiinteä hinta, niin mistä tiedät mitä käyttäminen pörssisähköllä olisi tullut maksamaan? Lisäksi kiinteähintaisessa olet käyttänyt sähköä vapaasti, jonka myötä kulutus ei todennäköisesti ole osunut optimaalisesti edullisille tunneille. Tämäkin hankaloittaa vertaamista.

Suurimpana vaikuttimena valintaan on asunnon lämmitysmuoto. Jos talo lämpenee suorasähköllä tai maalämmöllä, on sähkönkulutus ihan toisenlaista kuin kaukolämpötalossa. Koska energiankulutus on talvella suurempaa kuin kesällä, ja samaisesta syystä myös sähkö on kalliimpaa kuin kesällä, niin pörssisähkö voi tulla kiinteää sopimusta kalliimmaksi. Talon lämmityksen ohjaus on mahdollista kytkeä pörssisähkö ohjatuksi, jolloin käyttäjältä ei vaadita aktiivista lämmityksen ohjausta ja säätöä. Jos taloudesta löytyy sähköauto, niin sen lataaminen pörssiohjatusti voi tuoda suuriakin säästöjä.

Viimeisenä hankaluutena on sähkön hinnan ennustettavuus. Futuurien hintoja voi tutkia, mutta futuurit eivät ole takuu tulevasta. Kiinteässä sopimuksessa tietää varmasti, että hinta on se mikä on sovittu tietyksi määräajaksi.

Syksyllä 2023 katselin futuurihintoja, ja näiden pohjalta päätin pitäytyä pörssissä. Tätä kirjoittaessani alkuvuoden futuuri hinnat povaavat noin 10snt hintaa.

Lähde: https://www.fortum.fi/media/fortum-markkinakatsaus

Apuun tulee Virtanen.ai

Virtanen.ai on nettisivu, jonne voit ladata sähkönkulutustietosi. Se analysoi kulutuksesi tunti tunnilta, katsoo säästöpotentiaalin ja kertoo paljon kulutuksesi olisi pörssissä maksanut. Se myös kertoo, kuinka hyvin olet onnistunut kohdentamaan kulutusta ja minkälainen säästöpotentiaali sinulla vielä voisi olla.

On syytä muistaa, että työkalu on tarkoitettu menneen tiedon analysointiin, ei tulevan ennustamiseen. Tulosten perusteella ei voi vetää johtopäätöstä, että pörssisähkö olisi tulevana vuonna halvempi, vaikka se viimevuonna olisi ollut ylivoimaisesti edullisin. Sillä voi kuitenkin selvittää kätevästi, mitä kiinteähintaisen sopimuksen vapaalla käyttötavalla sama olisi tullut maksamaan pörssissä. Tulos voi olla edullinen, tai hyvin kallis. Lisäksi tulos kertoo sähkönkäyttötavoistasi.

Virtanen.ai -sivun käyttö on varsin suoraviivaista. Sivulta löytyy kuvalliset ohjeet kulutustietojen hakemiseen Fingridin sivuilta. Tämän jälkeen tiedosto ladataan palveluun ja voidaan alkaa tarkastelemaan kuukausikohtaisia kulutuksia.

Alla esimerkki joulukuulta 2023. S-laitteet ovat teholtaan alle 650W tehoisia, nähdäkseni suurin osa tähän kategoriaan osuvasta kulutuksesta on kotiteatterijärjestelmän kulutusta. Myös tässä kategoriassa olisi suurin potentiaalinen säästö, joskin joulukuussa sähkö oli sen verran edullista, että kovin isosta rahallisesta säästöstä ei ole kyse vaikka tekisi mitä.

Eläminen pörssisähkön kanssa

Se ei ole kovin vaikeaa, ainakaan kaukolämmöllä lämpenevässä kiinteistössä. Sähkön hintaa on nopea ja helppo seurata puhelimella, eikä sitä toisaalta tarvitse edes päivittäin seurata. Tämä toki riippuu hieman siitä, miten sähköä on tottunut käyttämään.

Minulla tiskikone pyörii usein yöllä, ja tyypillisesti halvin hetki on siellä klo 2-5 välillä. Pyykkiä tulee pestyä viikonloppuisin, jolloin sähkö yleensä edullista. Saunassa tulee käytyä hyvin harvoin, joka ei johdu sähkön hinnasta – ei vaan tule ylipäätään kovin usein käytyä. Tosin edullinen sähkö toisinaan on ollut syynä käydä saunassa. Niin ikään ruoanlaitto usein painottuu viikonloppuihin. TV:tä sitä vastoin katsotaan lähes joka ilta hintaan katsomatta, ellei sähkö ole öky kallista.

Kannattavaa?

Historiassa sähkö on ollut välillä halvempaa, välillä kalliimpaa. Joskus kiinteähintainen sopimus olisi ollut edullisempi, toisinaan kalliimpi. Jos nyt verrataan, vaikka vuotta 2023, jolloin monelle ihmiselle lähes huijauksen omaisesti myytiin sähkösopimuksia hintaan 38snt/kWh tai jotain sinnepäin, ja toteutunut sähkönhinta oli minulla 6,35 snt/kWh, niin onhan noissa aika paljon ilmaa… Eli tuollaiseen sopimukseen verrattuna pörssisähkö ainakin itselleni oli todella hyvä vaihtoehto. Myös verrattuna noihin 12 ja 10snt sopimuksiin, joita syksyllä myytiin, ero on lähes tuplat. Toisaalta tammikuun 2024 keskihinta on näin viikon jälkeen 25,40 snt/kWh – toki kuukautta on vielä jäljellä reilusti, joten hinta ehtii muuttumaan moneen kertaan.

Talvelle asetin tyytyväisyysrajat, eli jos sähkön hinta on reilu 10snt niin hyvä, ja jos hinta on lähempänä 20 snt niin vielä menettelee. Toki toivon, että hinta olisi lähempänä 10snt, joka siis se futuurinkin ennuste on. Jännityksellä jään odottamaan, millaiseksi alkuvuoden hinta muodostuu.

Minulle pörssisähkö on mielekkäin vaihtoehto, silloin saa ainakin jonkinlaisen mahdollisuuden vaikuttaa sähkön hintaan. Toki se vaatii hieman vaivaa ja harrastuneisuutta, mutta ainakin itselle sähkön hinnan seuraaminen on niin rutiininomaista, että se on melkein kuin kellosta ajan katsominen.

PS. Vuoden 2023 toteutuneet hinnat: Tammikuu 8,02 snt/kWh, Helmikuu 7,94 snt/kWh, Maaliskuu 7,91 snt/kWh, Huhtikuu 6,23 snt/kWh, Toukokuu 2,95 snt/kWh, Kesäkuu 3,44 snt/kWh, Heinäkuu 3,87 snt/kWh, Elokuu 7,43 snt/kWh, Syyskyy 3,40 snt/kWh, Lokakuu 4,08 snt/kWh, Marraskuu 6,17 snt/kWh, Joulukuu 8,56 snt/kWh. Koko vuosi 6,35 snt/kWh.

Sähkön hintakehitystä voi käydä ihmettelemässä aiemmasta kirjoituksesta: Sähkön järkyttävä kallistuminen ja tekemäni säästötoimet

Lego -settinumeroiden selvittäminen

Kukapa ei olisi lapsena leikkinyt Legoilla. Ensin setti rakennettiin ohjeiden avulla, sitten pistetiin osiksi ja rakennettiin jotain ihan muuta. Vuosien varrella settejä kertyy enemmän ja enemmän, jolloin rakentelumahdollisuudet lisääntyvät. Samoin kasvaa irtonaisten osien määrä.

Legoihin liittyy paljon kaikenlaisia muistoja. Jokainen varmasti muistaa kuinka kipeältä tuntuu astua Legon päälle, tai kuinka imuri imaisi palan, jos toisenkin. Tai kun sopivaa palaa ei löytynyt, sellainen saatettiin ’tehdä’ rikkomalla isompi osa. Myös ohjeet saavat usein kyytiä, välillä niiden kadotessa iäisyyteen.

Puuttuvat / risat osat harmittivat lapsena, kuten kadonneet ohjeet. Settien mukana tuli varaosalistoja ja tilauskuponkeja, niitä ei kuitenkaan tullut tilattua – vaikka puuttuvia osia olikin. Samalla oli pieni pelko siitä, saisiko näitä puuttuvia osia enää tulevaisuudessa. Tai miten olisi ohjeiden laita. Alla kuvat varaosa ’katalogista’ sekä tilauskupongista.

80-luvulla ja 90-luvun alussa asiat olivat varsin toisin kuin nykyisin. Osapelko saattaisi olla totta, mikäli Internet ei olisi kehittynyt sellaiseksi kuin se on. Ja osin tämä pelko on edelleen olemassa, sillä Lego valmistaa osia vain määrällisen ajan – toisia pidemmän aikaa, toisia vain hetken. Tämä riippuu luonnollisesti siitä, käytetäänkö jotakin osaa vain yhdessä setissä, vai useammassa. Osat myös kehittyvät vuosien varrella, eli samaa osaa on voitu valmistaa erilaisilla muoteilla vuosien saatossa. Tämän takia tiettyjä osia ei välttämättä ole valmistettu enää kymmeniin vuosiin.

Internet tulee apuun

Settejä ei voi rakentaa ilman, että tietää mikä sarja on kyseessä, eikä niitä voi rakentaa ilman ohjeita saatikka ilman riittävää määrää oikeanlaisia osia. Onneksi kanssaharrastajat ovat tehneet suuren työn selvittäessään ja kartoittaessaan eri settien osat. Myös ohjeita on skannattu varsin kattavasti, joskin ohjeet ovat varsin hajallaan eri paikoissa. Joissain harvoissa tapauksissa ohjetta ei välttämättä ole saatavilla ollenkaan.

Settien tunnistamisen lähtökohdat

Mitä tehdä, jos miljoonalaatikossa on tuhansia ja taas tuhansia osia? Mistä voi tietää mitä settejä osista voi rakentaa? Jos ohjeet ovat tallella, niin tämä on se kaikkein paras tilanne. Mutta jos ohjeet puuttuvat, vaaditaan salapoliisityötä, joka voi olla hankalaakin.

Minulla oli useita pieniä legosettejä, joiden ohjeet olivat kadonneet. Tällöin ei auta kuin etsiä kaikki erikoisimmat osat. Tällaisia ovat kaikki palikat, joissa on painettuja kuvia, tai kuva on tarralla. Myös erilaiset kankaiset tuotteet, kuten liput, viitat yms. saattavat olla harvoissa seteissä käytössä. Myös minifiguurit ja mahdollinen rakennusalusta saattaa antaa vihiä mihin settiin ne kuuluvat. Joissain tapauksissa myös väri voi olla hyvin harvinainen tietyissä osissa.

Toki paljon on omasta muistista kiinni – olettaen että kyseessä on ne lapsuuden Legot, joilla leikit. Mikäli kyseessä on kasa jonkun toisen osia, niin silloin ei auta kuin kylmästi etsiä settejä, joissa kyseisiä erikoisosia osia on käytetty, kartoittaa mitä muita osia on ja päättää minkä setin osista lopulta rakentaa.

Erilaisia Lego-elementtejä on olemassa yli 3700. Eri värikombinaatiot huomioiden määrä nousee arvioiden mukaan 36000. [1] Mikään helppo tehtävä settien tunnistaminen pelkkien osien perusteella ei tule olemaan.

Settien tunnistaminen erikoisemmista osista

Tiedot eri seteistä ja osista löytyy bricklink -sivustolta. Mutta kuten aiemmin mainitsin, osia ja niiden variantteja on tuhoton määrä. Osan etsiminen klikkailemalla oli ainakin itselleni turhan vaikeaa. Helpompi oli käyttää googlen kuvahakua osaa kuvailevia hakusanoja käyttäen, jonka kautta osalle sai numeron ja edelleen pääsi kiinni eri setteihin, jossa kyseistä osaa käytetty.

Yksi tällainen osa oli 4864ap03. Käyttämääni hakusanaa en enää muista, mutta esim. ’lego yellow panel flash’ -sanoja käyttäen osan löytää, kun kuvahakua hieman selaa läpi.

Tämän osan osalta ei ollut vaikea päätellä mihin settiin se kuului, sillä tätä on käytetty tasan yhdessä setissä ikinä – vuonna 1989. Ja kun näin kuvan setistä numero 6671, muistin tämän sarjan oitis. Samalla kasasta löytyi muitakin tähän kuuluvia osia, kuten punaisia kaiteita. Kaikkea ei kuitenkaan löytynyt, vaan jouduin varaosaostoksille.

Settien tunnistaminen muistelemalla

Välillä setti ei sisällä mitään erikoisempia osia. Mutta hatara muistikuva eri seteistä on. Yksi tällainen oli sementtirekka. Tämän löysin niin ikään kuvahakua ja settiä kuvaavia hakusanoja käyttäen. Taaskaan en muista mitä hakusanoja alun perin käytin, mutta oikean tuloksen saa esim. ’lego cement mixer’ hakusanalla. Kun setin 6682 kuva tuli silmien eteen, muistin oitis tämän olevan se oikea.

Aina ei ole helppoa

Toisinaan oikeaa settiä piti hakea poissulkumenetelmällä. Jollekin osille saattoi löytyä kymmeniä eri settejä. Kun tämän yhdistää todella hatariin muistikuviin, ei monesti yksikään setti muistunut mieleen. Kun ilmeisimmät setit jätti kuvioista pois, jäljelle jäi usein vain muutama oikean aikakauden settejä. Tämän jälkeen muistin syövereitä kaivelemalla oikea löytyi. Joskus tämä tosin vaati parikin päivää miettimistä, sekä eri osien lähteiden etsimistä. Kun kaksi erikoisempaa kartoittavaa osaa osuu yhteen ja samaan settiin, niin viimeistään tällöin havahtuu, että tämän sen on pakko olla.

Yksi tällainen setti oli 6517. Tässä oli jopa kolme erikoisempaa osaa – 6153apb01, 3298p21, 6517stk01 – jotka kaikki viittasivat yhteen ja samaan settiin.











Minulla ei tosin ollut minkäänlaista muistikuvaa, että tällaista settiä olisi ollut. Kaksi osista viittasi suoraan tähän, ja käytännössä kolmaskin, vaikka sitä käytettiin kaikkiaan seitsemässä setissä.

Paljon muistoja

Osia läpikäydessä ja sopivia settejä niille etsiessä, tuli paljon muistoja mieleen. Paljon sellaista, mikä oli ehtinyt jo unohtaa. Tämä oli miellyttävä matka vanhojen muisteluun.

Muistelut ja etenkään entisöintityö ei pääty tähän, vaan vielä on paljon jäljellä puuttuvien osien kartoittamisessa, tilaamisessa, pesemisessä, ohjeiden etsimisessä sekä kasaamisessa. Näistä lisää myöhemmissä kirjoituksissa, sillä aloituksesta tulikin varsin tuhti kirjoitus.

Lähteet:
[1] https://ts2.space/en/how-many-types-of-lego-pieces-are-there/#gsc.tab=0
[Osakuvat] www.bricklink.com

Sähkön järkyttävä kallistuminen ja tekemäni säästötoimet

Olin pörssisähkön piirissä noin 6 vuotta, vuoden 2021 joulukuun alkuun asti. Tuolloin pörssisähkön hinta huiteli pahimmillaan 1.4 €/kWh, joten päädyin vaihtamaan Fortumin Vakaa 6kk sopimukseen. Uudessa sopimuksessa hinta oli varsin kohtuullinen, 7.64 snt/kWh. Kesällä hinta päivitettiin ja uusi hinta oli 7.75 snt/kWh. Kauan tätä iloa ei kuitenkaan kestänyt, sillä Fortum päätti lakkauttaa kyseisen tuotteen ja siirtää kaikki sen piirissä olevat asiakkaat 3kk välein päivittyvään sopimukseen. Tämän myötä hinta nousi ensin elo-syyskuu ajalle 11,4 snt/kWh ja loka-joulukuulla hinta oli jo 35.16 snt/kWh. Tammi-maaliskuussa 2023 hinta tulee olemaan vuorostaan jo 46,73 snt/kWh – siirron kanssa noin 55.88 snt/kWh (ALV ale huomioiden). Aiempaan reilu 15 snt/kWh (sis. siirto) hintaan verrattuna nousu on raju. Alla olevassa kuvaajassa on toteutuneen pörssisähkön ja siirtomaksujen kehitys joulukuulle 2021 asti. Vuosi 2022 on vaihtuvahintaisen sopimuksen aikaansaannosta.

Hintojen noustessa en jäänyt tuleen makaamaan, vaan jo elokuussa 2021 aloin katsomaan tarkemmin kulutuksen perään. Tätä ennen normaali kulutus oli vuosien varrella päässyt hivuttautumaan hiljalleen 510-665 kWh/kk lukemiin. Kulutus on seurausta alati kasvavasta laitemäärästä. Sähköä on aiemmin saanut kulua sen mitä sitä on kulunut, koska se on ollut puoli ilmaista (vuonna 2020 sähköä kului 6822 kWh ja energian osuus oli hieman vajaa 300€). En tosin valoja turhaan ole polttanut, tai muutenkaan laitteita päällä tarpeettomasti pitänyt.

Säästötoimenpiteet

Olen aiemmin kirjoittanut sähkön ja sähkösiirron kustannuksista. Jutun lopussa kävin lyhyesti läpi, mitä 1W jatkuva kulutus maksaa vuodessa. Sähkölaskuni loppusumma koostuu pitkältä tällaisesta jatkuvasta pohjakuormasta. Ennen mitään toimenpiteitä, kulutus oli jatkuvasti luokkaa 600W mihin tahansa vuorokauden aikaa, ympäri vuoden. Suurimmat sähkösyöpöt ovat palvelinräkki, sekä kotiteatteriräkki. Mutta koska sähkö on ollut puoli-ilmaista, kulutukseen suuruuteen ei ole tullut puututtua. Energian kustannus on ollut useimpina kuukausina luokkaa 25-35e/kk, siirron kanssa 70-80e/kk.

Yksi merkittävä säästö syntyi yllättäen kotiteatterivahvistimesta. Vaikka vahvistimen sammutti, jäi se todellisuudessa päälle – syöttämään olematonta zone 2/3 kaiutinryhmää. Yksin tämä toimenpide pudotti kulutusta syksyllä 2021 noin 80 kWh/kk. Olin toki tiedostanut tämän suuren kulutuksen jo aiemmin, ja useamman kerran yrittänyt selvittää miten sitä saisi pienemmäksi. Vasta kun tajusin kyseessä olevan zone syötön, sain ongelman ratkottua. Kulutusseurannasta näkee selvästi, että asetus oli päällä kaikkiaan 21 kuukautta (joulukuusta 2019 lähtien heinäkuun 2021 loppuun).

Ihan muista syistä kuin energian hinnan takia tuli uusittua jääkaappi, pakastin, kuivausrumpu, pesukone ja tiskikone keväällä 2021. Näiden uusiminen näkyi myös pienenä pudotuksena energiankulutuksessa.

Koska sähkön hinta nousi elokuussa 2022, ja vielä rajummin lokakuussa, aloitin suuremmat säästötoimet ja opettelin elää aiempaa niukemmin. Toisaalta säästöt tehtyäni olen huomannut, kuinka vähän näillä kotkotuksilla on oikeasti ollut päivittäistä käyttöä – tai edes kuukausittaista käyttöä.

Levy- ja kellopalvelimien sammuttaminen pudotti kulutusta noin 100kWh/kk. Loppu säästäminen on ollut enemmän näpertelyä: vaihdoin kaikki loput energiansäästölamput LED-valoiksi, irrotin kaikki sellaiset laitteet, jota en käytä päivittäin, sekä käytän liesituuletinta vain, kun sille on tarvetta (ruoanlaitto, suihku). Tiskikoneella pesen astiat nykyisin Eco-ohjelmalla, joka vie puolet vähemmän sähköä kuin Intensive-pesu, jota käytin aiemmin aina. Pöytätietokoneen näyttöineen ja oheislaitteineen irrotin myös, sillä tämä alensi kulutusta 50W. Kyse on varsin pienistä tehoista, mutta kulutus kuukausitasolla on pudonnut puoleen, ja pohjakuormakin on enää 200W paikkeilla – kun pahimmillaan se oli reilu 600W. Oheisessa kuvassa näkyy tuntikohtainen vuorokauden kulutus (5.7 kWh), jolloin asunto oli täysin tyhjillään.

Saunassa tulee käytyä muutenkin todella harvoin, joten sitä ei voi säästökohteeksi laskea (viimeksi tuli käytyä 3kk sitten). Ruokaa uunissa valmistettaessa pyrin tekemään useampia ruokia kerralla, jolloin lämmityssykleihin kuluvassa energiassa säästää hieman.

Asunto ja käyttövesi lämpenevät kaukolämmöllä, joten huoneiden lämmönlasku ei suoranaisesti näy missään – paitsi tietysti taloyhtiön laskuissa pienenä pudotuksena. 20C ei toki ole mikään kovin matala, etenkään kun ottaa huomioon, kuinka alas jotkut ovat joutuneet lämmöt laskemaan sähkönhinnan takia.

Entäpä ne säästöt?

Mikäli olisin käyttänyt sähköä samaan malliin kuin ennen säästötoimenpiteitä, lasku siirtoineen olisi ollut joulukuussa 260€ ja tammikuussa 330€ (perustuen aiempien vuosien kulutukseen). Säästötoimenpiteillä kulutus on jopa puoliintunut, laskun samalla lähes kolminkertaistuttua. Alla oleva kuvaaja näyttää toteutuneen kulutuksen ja laskut kuukausittain (joulukuu ja tammikuu 2022 ovat ennusteita). Vaikka kulutus on puolittunut huipusta, on sähkölaskut ennätyssuuria. Juuri tämän ennusteen antaman ennakkotiedon takia aloin tekemään toimenpiteitä sähkön säästämiseksi.

Säästäminen on ollut varsin helppoa, ja samalla on tullut huomattua kuinka paljon turhat seinään kytketyt laitteet vievät sähköä. Elämisen laatuun säästäminen ei tapauksessani ole vaikuttanut käytännössä mitenkään. Valitettavasti monella tilanne ei ole näin, vaan seinässä on kiinni vain kaikki välttämättömin. Välttämättömän käyttäminen ei ihan poskettomia maksa, vaikka sähkön hinta onkin noussut merkittävästi. On kuitenkin ihan eri asia, jos energian osuus laskusta kasvaa esim. 20€:stä 200€:oon, kuin 200€:stä 2000€:oon. Toki monelle aiheuttaa ongelmia tuo hyppy 200€:oon, sähkölämmittäjistä puhumattakaan, joille jälkimmäinen tilanne voi hyvinkin toteutua.

Lopuksi

Kannattaa muistaa, että jokainen jatkuva kulutettu watti tekee vuodessa lähes 9kWh. 100W jatkuva turha kulutus tekee vuorostaan 900kWh, joka tulevalla sähkösopimukseni hinnalla tekisi 490e loven kukkaroon vuodessa (olettaen, että sähkön keskihinta pysyisi näin korkealla koko vuoden). Jokainen säästetty watti on kotiinpäin, joka auttaa energiapulassa ja myös pörssisähkön hinnassa alentavasti. Vaikka sinulla olisikin kiinteä sähkösopimus vielä vuoden päivät voimassa, niin kannattaa vakavasti harkita kulutuksen vähentämistä.

Passin myöntämisajankohta ja voimassaoloaika

Ennen passiuudistusta vuonna 2006, passit olivat voimassa 10 vuotta. Biopassien tultua ne olivat voimassa enää 5 vuotta. Useat maat myös vaativat, että passin tulee olla voimassa vähintään 6 kuukautta matkan päättymisen jälkeen. Tämä tarkoittaa, että passin käypä aika voi olla vain 4 vuotta 6 kuukautta.

Taas kerran passi meni vanhaksi, eli edessä oli sen uusiminen. Uusi passi tuli vaivattomasti, sillä hakemuksen pystyi tekemään täysin sähköisesti, eikä poliisilaitoksella käyntiä tarvinnut. Tämä on mahdollista, mikäli sormenjälkien ottamisesta on kulunut alle 6 vuotta. Passin haku on siis varsin vaivatonta joka toisella hakukerralla. Tarkat ohjeet ja ehdot voit käydä lukemassa poliisin sivuilta.

Passi tuli varsin nopeasti luvatussa ajassa. Passikuvassa kävin 13.6., jolloin jätin myös passihakemuksen. Seuraavana päivänä sain tiedon passin myöntämisestä. 23.6. sain tiedon Passin saapumisesta postiin ja 24.6. kävin noutamassa sen. Hakemuksesta noutoon aikaa kului 10 vuorokautta.

Kun alussa puhuin, että passi on useimmiten käytettävissä vain 4 vuotta 6 kuukautta, niin todellisuus on tätäkin huonompi. Passi on voimassa myöntämishetkestä eteenpäin (uusi passini 14.6.), mutta passia et saa haltuusi myöntämispäivänä, vaan 8-12 arkipäivän kuluessa (normaali toimitusnopeus). Tämä odotusaika on luonnollisesti pois käytettävissä olevasta ajasta. Mikäli et hae passia saapumispäivänä, pahimmillaan voimassaoloajasta on hävinnyt kuukausi.

Passin ottajan kannalta reilumpaa olisi, että passin voimassaolo alkaisi siitä, kun se on mennyt painokoneeseen, tai jopa muutaman päivän päähän painokoneeseen menosta, kun ottaa huomioon postin kulkuviiveen. Jos passin hakujärjestelmää haluaisi hieman kehittää, niin siihen voisi lisätä mahdollisuuden valita voimassaolon alkamisajankohdan vapaasti, esim. max kuukauden päähän passin toimitushetkestä. Myös toimitusajankohdan valinta voisi olla kätevä, esim. max 6kk päähän tilaamisesta. Joillekin voisi olla myös hyödyksi Poliisin muistutus OmaPostiin passin vanhenemisesta, esim. 6 kuukautta ja toisen kerran 2 viikkoa ennen vanhenemista.

Kaikki yllä oleva on varsin vähäpätöistä, maailmassa on paljon suurempiakin ongelmia. Mutta maailma ei kehity ilman ideoita.

Polttonesteiden hinnan muodostuminen

Lähes poikkeuksetta kaikkien tuotteiden ja palveluiden hinnat sisältävät arvonlisäveron, niin myös polttonesteet. Mutta tankkauskuitissa näkyvät lukemat eivät ole koko totuus.

Todellisuudessa polttonesteen hinta koostuu polttonesteen verottomasta hinnasta (joka sisältää myyjän katteen), energiasisältöverosta, hiilidioksidiverosta, huoltovarmuusmaksusta sekä arvonlisäverosta, joka lasketaan kaikkien edellisten summasta.

Voit käydä tutustumassa eri polttonesteiden verotaulukoihin täällä.

Energiasisältövero bensiinille on 0,5379e/L, hiilidioksidivero 0,2149e/L sekä huoltovarmuusmaksu 0,0068e/L. Yhteensä näistä kertyy 0,7596e/L, mutta ei tässä vielä kaikki, sillä verolle pitää luonnollisesti maksaa veroa, eli ALV, joka on 24%. Verojen ja veroluontoisten maksujen arvonlisäveron suuruudeksi muodostuu 0,1823e/L, jolloin kokonaishinnaksi muodostuu 0,942e/L. Tämän verran maksaisi ilmainen bensalitra, kallista.

Bensan litrahinta muodostuukin todellisuudessa kaavalla veroton_hinta + ALV 24% + 0,942e. Eli kun pumpulla hinnaksi on ilmoitettu 2,687e/L, oikeasti veroton hinta on 1,400e/L, eikä 2,160e/L, kuten kuitissa näkyy. Veroja ja veroluontoisia maksuja kerätään esimerkkitapauksessa 1,278e/litra, jolloin verojen osuus onkin 48% loppusummasta. Aika paljon.

Koska polttonesteen verotus koostuu sekä kiinteistä e/litraa maksuista, että arvonlisäverosta (24%), veron suhteellinen osuus pienenee hinnan kasvaessa. Jos polttonesteen veroton hinta olisi 0€/L, verojen osuus loppusummasta on luonnollisesti 100% (0,942e/L). Vastaavasti jos veroton hinta olisi 1,5e/L, verojen osuus on 46% ja 3e/L tapauksessa 36%. Vaikka veron suhteellinen osuus laskeekin, ei tieto helpota tankkaajaa yhtään, sillä tankkaaminen on kalliimpaa kuin koskaan aiemmin.

Alla olevassa kuvaajassa X-akselilla on bensiinin veroton hinta, Y-akselilla on verollinen pumppuhinta, sekä toissijaisella Y-akselilla veron suhteellinen osuus prosentteina myyntihinnasta.

Entäpä miten polttoaineen hintaa saisi laskettua? Veroja alentamalla tämä olisi ainakin teoriassa helppoa ja nopeaa, eri asia on, päätyisikö hinnanalennus pupuille asti. Yksi kätevä tapa pudottaa hintaa edes hieman olisi kaksoisverotuksen poistaminen, eli ALV:n poistaminen energiasisältöverosta, hiilidioksidiverosta sekä huoltovarmuusmaksusta. Yksin tällä toimenpiteellä saisi aikaan -0,182e/L muutoksen pumppuhintaan.

Monelle kuluttajalle yllä esitetty kuvaus polttonesteiden verotuksesta voi tulla täytenä yllätyksenä. Tämän takia olisikin tärkeää, että polttonesteiden hinnoittelu olisi läpinäkyvää. Kuitissa tulisi näkyä polttonesteen todellinen veroton hinta, mutta myös energiasisältöveron, hiilidioksidiveron ja huoltovarmuusmaksun määrä, sekä arvonlisäveron määrästä (ainoa luku, joka nykyisissä kuiteissa on oikein). Lisäbonuksena olisi hyvä näkyä myös todellinen verojen määrä, sekä verojen osuus %:na.

Nykyisin kuitissa esitetään tiedot seuraavasti:
Tankattu 50 litraa, hinnalla 2,678e/L. Veroton loppusumma 107,98e, ALV24% 25,92e, yhteensä 133,90e.

Läpinäkyvämpi tapa olisi esittää tiedot jotenkin seuraavasti:
Tankattu 50 litraa, hinnalla 2,678e/L. Veroton hinta 1,400e/L. Polttonesteen osuus 70,00e, energiasisältöveroa 26,90e, hiilidioksidiveroa 10,75e, huoltovarmuusmaksua 0,34e, ALV24% 25,92e, yhteensä 133,90e, josta veroja ja veroluontoisia maksuja yhteensä 63,90e. Veron osuus loppusummasta 47,7%.

Jälkimmäinen esitystapa on luonnollisesti paljon sekavampi, mutta ehkä tämä esitystapa saisi kuluttajat havahtumaan polttonesteiden kohtuuttoman suureen verotukseen, jopa järjettömyyteen. Ehkä näin saisimme painetta päättäjiin tekemään asialle jotain.

Paperisen osakekirjan siirtäminen osakehuoneistorekisteriin

Keväällä 2020 tuli käyttöön sähköinen osakehuoneistorekisteri. Lyhykäisyydessään tämä tarkoittaa, että paperiset osakekirjat poistuvat reilun 10 vuoden aikana.

Uudet taloyhtiöt perustetaan suoraan osakehuoneistoreksiteriin. Ennen vuotta 2019 perustetut yhtiöt siirtyvät kaksivaiheisesti sähköiseen rekisteriin:

  • Taloyhtiö siirtää osakeluettelon rekisteriin vuoden 2022 loppuun mennessä
  • Kun rekisteri on siirretty, osakkeenomistaja rekisteröi omistuksensa.

Mikään kiire rekisteröinnin tekemisellä ei ole, sillä tähän on aikaa 10 vuotta sen jälkeen, kun osakeluettelo on siirretty. Siirto tapahtuu myös, kun myyt asunnon. Täten jos tiedät muuttavasi seuraavan 10 vuoden sisällä, voi asian hoitaa sitten.

Miten rekisteröidään?

Mitä osakkeenomistajan tulee käytännössä tehdä siirron tekemiseksi? Lyhykäisyydessään täytyy täyttää lomake, sekä toimittaa se yhdessä alkuperäisen osakekirjan kanssa maanmittauslaitokselle, mieluiten joko kirjattuna kirjeenä, tai viemällä.

Lomake oli kuitenkin saatu piilotettua jotenkin mystisesti sivuston syövereihin ja siellä sai risteillä edestakaisin pidemmän aikaa, ennen kuin se löytyi. On hyvin mahdollista, että juuri tästä syystä olet päätynyt lukemaan bloggausta. Ei huolta, lomakkeen saat ladattua helposti täältä.

Useimmat meistä tekevät tämän operaation vain kerran elämässä, joten lomakkeen täyttäminen ensimmäistä kertaa voi tuntua hankalalta. Lomakkeen täyttämiseksi on olemassa ohje, jonka löydät täältä.

Ohjeesta huolimatta lomakkeen täyttäminen tuntui vaikealta, ainakin jos tavoitteena on täyttää lomake mahdollisimman virheettömästi ja välttää mahdollinen bumerangi. Soittelin siis osakehuoneistorekisterin neuvontapuhelimeen, mutta heillekin asia oli vielä sen verran tuore, että eivät oikein osanneet vastata kaikkiin kysymyksiini.

En varmasti ole ongelman kanssa yksin, sillä olen suullisesti ja kirjallisesti avustanut yhtä osakkeenomistajaa tekemään saman. Tästä syystä päätin kirjoittaa lyhyen ohjeen, joka toivottavasti auttaa sinua hakemuksen täyttämisessä.

Haluan vielä huomauttaa, että en todellakaan ole mikään osakehuoneistosiirto expertti, vaan itse oppinut tässä matkanvarrella. Pääasia kuitenkin on, että sain osakkeeni siirrettyä ilman ongelmia täyttämällä lomakkeen kuten alla esitetty. Näillä neuvoilla myös sinunkin pitäisi onnistua.

Jutussa viitattu esimerkkiosakekirja löytyy bloggauksen lopusta.

Voit seurata seuraavaa askelaskeleelta ohjetta esimerkkilomakkeen kanssa, ja vaikka täyttää omaasi siinä ohessa.

Täyttöohjeet

Kohteen tiedot:

  • Yhtiön nimi, eli taloyhtiön nimi. Tämä löytyy esimerkiksi osakekirjasta (esimerkkiosakekirjan ensimmäinen ympyröity kohta).
  • Y-tunnus, eli taloyhtiön Y-tunnus. Tämän löytää helposti Yritys- ja yhteisötietojärjestelmästä (YTJ), syöttämällä hakukenttään taloyhtiön nimen.
  • Osakeryhmätunnus / osakkeet, eli osakekirjaan merkittyjen osakkeiden numerot (esimerkkiosakekirjan toinen ympyröity kohta). Esimerkiksi 5000-7500.
  • Huoneiston sijaintiosoite, eli asuinhuoneiston postiosoite, minun tapauksessani siis kotiosoitteeni
  • Kunta, jonka alueella asunto sijaitsee. Tässä tapauksessa siis Lahdessa.

Saajat:

  • Saajan nimi ja henkilötunnus tai Y-tunnus. Tähän luetellaan kaikkien osakkeen omistajien täydelliset nimitiedot, sekä henkilötunnukset.
  • Omistusosuus -kohtaan merkitään kunkin omistajan omistusosuus. Monasti omistus kahden omistajan kesken on 50/50%, eli tällöin kummankin nimen perään laitetaan 1/2.

Saajan yhteystiedot:

  • Osoitetieto-kohtaan laitoin väestörekisterikeskuksen mukaan, eli lyhyesti ’VRK mukaan’
  • Sähköpostiosoite-kohtaan laitoin kummankin omistajan osoitteet

Saanto:

  • Tähän merkitään, millä tavoin olet osakekirjan saanut haltuusi. Useimmiten kauppakirjalla, kuten minun tapauksessa. Yhtä hyvin olet voinut saada sen esimerkiksi perintönä. Merkitse myös päiväys, jolloin osakekirja on vaihtanut omistajaa. Kauppakirjaa tai muutakaan todistetta ei tarvitse liittää mukaan, joten tämän kohdan syvempi olemus jäi hämärän peittoon.

Rekisteröinnin peruste:

  • Omistusoikeuden rekisteröinnin peruste: ’Paperinen osakekirja’, koska paperista osakekirjaa ollaan muuttamassa sähköiseksi.
  • Sinulla on mahdollisuus saada vanha osakekirja takaisin 10€ maksua vastaan, kun laitat rastin ruutuun

Liitteet:

  • Kirjoita kohtaan ’Paperinen osakekirja’

Yhteyshenkilö:

  • Yhteyshenkilön nimeksi hakijan nimi
  • Postiosoite
  • Sähköpostiosoite
  • Puhelinnumero

Laskutusosoite:

  • Nimi -kohtaan hakijan nimi
  • Y-tunnus/henkilötunnus -kohtaan hakijan henkilötunnus
  • Postiosoitteeksi hakijan osoite

Päiväys ja allekirjoitus:

  • Paikka ja päivä, missä ja milloin lomake allekirjoitettiin
  • Yhteyshenkilön allekirjoitus ja nimenselvennyskohtaan laitoin molempien omistajien nimenselvennöksen, ja allekirjoitukset. Voi olla, että tässä olisi riittänyt pelkkä oma allekirjoitus, mutta varmuuden vuoksi tein näin.

Lomakkeella oli myös muita kohtia, joita yllä ei mainittu. Nämä kohdat jätin tyhjiksi, sillä ne eivät koskettaneet minua. Mikäli sinulla on turvakielto, jätetään tällöin osoite täyttämättä ja vastaava rasti laitetaan ruutuun. Mikäli taasen omistajana on ulkomaalainen yhtiö, on sille myös muutama ruutu täytettäväksi.

Kiikutin täytetyn lomakkeen alkuperäisellä osakekirjalla maanmittauslaitokseen ja parin viikon päästä sain ilmoituksen, että vanha osake on noudettavissa. Hieman myöhemmin postista kolahti lasku.

Monet kohdista oli varmasti itsestäänselvyyksiä, mutta toivottavasti tästä bloggauksesta oli apua ongelmakohtien selättämiseen.

Alla kopio mitätöidystä osakekirjasta

PS. Mikäli osakekirja on pankin hallussa (panttina), voit pyytää pankkia hoitamaan siirron puolestasi.

DHL:n itsetullauksen luovutuspalvelumaksu

Jos Postilla ei kaikki mene aina putkeen, niin osataan sitä muuallakin – joskin hieman eri syystä.

Kun käyttää jotain palvelua paljon, tulee vastaan väistämättä myös ongelmia. Toisilla yhtiöillä ongelmia on enemmän kuin toisilla.

Päivittäistavarat tulee hankittua kivijalkakaupoista, mutta lähes kaikki muu kulkee rahtina. Pääsääntöisesti tavara lähtee toiseksi viimeiselle matkalleen kohti minua joko Suomesta, Saksasta tai Kiinasta. Ei siis mikään yllätys, että posti/rahti palveluiden kanssa on ajoittain ongelmia.

Kaikki alkaa tilauksesta

Tämän blogauksen juuret ovat peräisin syksyltä 2016, jolloin tilasin Kiinasta 60€ edestä tavaroita. Summasta johtuen ALV maksu oli odotettavissa. Tullauksen tekeminen ei ole mikään uusi asia, olen tehnyt sitä monesti ennenkin.

Sain tekstiviestin, jota minulla ei valitettavasti enää ole. Se oli joka tapauksessa sekavan oloinen, ja poikkesi aiemmasta täysin. Olin yhteydessä DHL:n asiakaspalveluun, jossa karu totuus selvisi.

DHL:n tekemä tulliselvitys maksaa 20€ + ALV + tuotteiden ALV tullille, yhteensä 39,49€. Tässä ei ole mitään kummallista, sillä kun pyydät toista tekemään asioita puolestasi, siitä pääsääntöisesti maksetaan.

Yllätys sitä vastoin oli itsetullauksen hinta. Aiemmin tämä on ollut täysin ilmaista, mutta ilman eri ilmoitusta DHL oli laittanut itsetullauksen hinnaksi 40€ + ALV + tuotteiden ALV tullille. Täten itsetullauksen hinnaksi olisi muodostunut 49,60€ + 14,69€ = 64,29€. Aiemmin itsetullaus olisi maksanut tuon 14,69€, eli verot tullille. Maksoin DHL:n tekemästä tulliselvityksestä, koska se oli halvin näistä kahdesta vaihtoehdosta.

Reklamointi

Ei tullut mieleen pyytää lähettämään pakettia takaisin, vaikka tällaisesta maksusta ei ollut tietoa / sovittu. Toisaalta muutoinkaan minulla ei ole tapana lähetellä tavaraa takaisin, vaan sen minkä, ostan myös pidän. Ellei tuote ole täysin susi.

Täytyy tunnustaa, että minulta meni hieman puurot ja vellit sekaisin, koska kyseessä oli sekä palvelumaksusta, että tullimaksusta. Tullimaksu oli näistä se voimakkaimmin mielessä oleva asia, eikä tullimaksuista voi valittaa kuluttajariitalautakunnalle.

Tosin, protestoin luovutuspalvelumaksun järjettömyyttä ja vaadin DHL:ää palauttamaan rahat. En kuitenkaan vienyt asiaa tässä vaiheessa tämän pidemmälle, koska en syystä tai toisesta tajunnut DHL:n asemaa kuviossa, jolla ei ole mitään tekemistä tullin kanssa.

DHL on huolintaliike, joka hoitaa tarvittaessa tullauksen ja maksut puolestasi rahaa vastaan. Tästä palvelusta ja myös niistä perityistä maksuista on mahdollista valittaa kuluttajariitalautakuntaan, mikäli asiaa ei muutoin saada sovittua.

Muut ensin

Toiset olivat minua paremmin hereillä asian suhteen, ja valittivat asiasta kuluttajariitalautakuntaan. 26.6.2017 asiasta annettiin ensimmäinen päätös, jossa DHL:n toiminta todettiin kohtuuttomaksi. DHL sitoutui 1.9.2017 lähtien olla veloittamatta itsetullauksesta luovutuspalvelumaksua, mikäli

  • kuluttaja ja DHL eivät ole sopineet luovutuspalvelusta ja sitä koskevasta palvelumaksusta keskenään siten, että luovutuspalvelu on tullut osaksi kuljetus- tai muuta sopimusta, tai
  • verkkokaupan myyjä ei ole ennen kuluttajan tekemää tilaussopimusta ilmoittanut hänelle lähetyskulujen lisäksi veloitettavasta DHL:n luovutuspalvelua koskevasta palvelumaksusta.

Jotkut tuttuni olivat saaneet perityt palvelumaksut takaisin, ilman asian viemistä kuluttajariitalautakuntaan (ehtona tosin oli käsittääkseni sopimus, joka kielsi asiasta puhumisen). Tästä rohkaistuneena päätin vaatia maksujen palautusta vielä kertaalleen.

Säätö alkaa

30.8.2017 vaadin DHL:ää palauttamaan maksut, viitaten kuluttajariitalautakunnan päätökseen. Vähemmän yllättäen rahoja ei haluttu palauttaa. Sinällään jännää, että osalle rahat palautettiin, osalle ei. Omalta osaltaan syynä saattoi olla se, että en ollut tehnyt asiasta valitusta kuluttajariitalautakunnalle välittömästä, vaan vasta vuoden viiveellä.

Vastauksessaan DHL käytti vakiomuotoista viestiä, joka ei vastannut esitettyihin kysymyksiin ja vaatimuksiin, jonka lisäksi myös nimeni oli vaihtunut Joniksi. Tämän jälkeen tein viimeisen vaatimuksen, jossa ilmoitin vieväni asian kuluttajariitalautakunnan käsiteltäväksi, minimoimaan DHL:n käyttöä työssäni, sekä tekemään asiasta blogauksen. Vajaa 2 kuukautta kului, ei vastausta. Laitoin vielä viimeisen muistutuksen asiasta 20.10., johon sain vastauksen vielä samana päivänä.

Vastaamattomuutta perusteltiin sillä, että ’luulivat’ asian olevan osaltani käsitelty. Maksusta kieltäydyttiin seuraavin sanoin ”DHL Express on luopunut palvelumaksusta 01.09.2017 kuluttaja-asiamiehen yhteydenoton jälkeen, mutta ei ole samaa mieltä kuluttaja-asiamiehen oikeudellisesta tulkinnasta asiassa. Maksusta luopuminen ei kuitenkaan vaikuta taannehtivasti jo maksettuihin palvelumaksuihin.”.

No, en varsinaisesti vaatinut maksuja taannehtivasti takaisin, koska vaadin niitä maksettavaksi heti sen jälkeen, kun olin maksun suorittanut. Ja jo ennen maksun tekemistä, reklamoin asian älyttömyydestä. Nyt vain pyysin toistamiseen tätä palautusta, koska asiasta oli olemassa myös virallinen päätös. DHL halusi kuitenkin toisin, joten…

Kuluttajariitalautakunta kutsuu

Tämän jälkeen asia lähti kuluttajariitalautakunnan käsittelyyn 20.10.2017. Puolisen vuotta kului, ennen kuin asiaa alettiin käsittelemään. Tämän jälkeen oli muutamat kommenttikierrokset, johon viimeinen kommentti lähti 29.4.2018.

Yli vuoteen ei kuulunut mitään. 27.9.2019 kyselin asian käsittelyn laitaa, johon mennessä useat olivat ehtineet saaneet rahansa takaisin. Lopulta 3.10.2019 asiaan tui päätös (D/5122/36/2017). Päätöksen lopputulos ei ollut yllätys; DHL:ää suositeltiin palauttamaan maksamani luovutuspalvelumaksu.

7.11.2019 tilille ilmestyi viivästyskorot (3,57€) ja päivää myöhemmin tullausmaksu 24,80€. Kiitin DHL:ään yhteiskunnan resurssien turhasta käyttämisestä täysin itsestään selvän asian uudelleenkäsittelyyn. Lisäksi, tuskinpa DHL selvisi ilman kustannuksia asian selvittelyyn käytetyn ajan takia. Toisaalta, palkka juoksee joka tapauksessa…

Loppusanat

Asiakas ei aina ole oikeassa, mutta toisinaan on. On totta, että en maksanut tuota 49,60€ hintaa, joka sinällään oli kiistakapulan ydin. Alun perin olisin ottanut itsetullauksen, mikä sitä ei olisi riistohinnoiteltu. Täten oli luonnollista valita se halvin vaihtoehto, joka tässä tapauksessa oli DHL:n suorittama tullaus. Vaadin maksua palautettavaksi sillä perusteella, että käytäntö muuttui ilman mitään ilmoitusta ja että hinta on täysin kohtuuton.

Kukaan ei ole seppä syntyessään, ei edes yrityksen. Virheitä sattuu, se on inhimillistä. Ymmärrän DHL:n näkökulman vaatia rahaa itsetullauksesta, sillä heidän prosesseissaan tuollainen manuaalinen tullaus lienee poikkeama, josta syntyy enemmän kustannuksia kuin normaalissa prosessissa.

Kaipa DHL:n päässä oli alun perin mietitty ja tutkittu asiaa tarkkaan, ennen kuin 49,60€ veloitukseen oli päädytty. En vain pysty ymmärtämään, mitä siellä kuviteltiin kuluttaja-asiakkaiden tekevän? Siirtyvän mukisematta DHL:n 24,80€ maksavaan palveluun, kun aiemmin itse tekemällä saman sai tehtyä ilmaiseksi.

Tehdyt virheet voi usein korjata. Tämä virhe olisi ollut DHL:n osalta helppo korjata ottamalla yhteyttä kaikkiin asiakkaisiin, joilta maksu perittiin, ja palauttamalla rahat. Tai vaihtoehtoisesti nakertaa mainettaan kuluttajien silmissä venkoilemalla asiassa. Vaikea sanoa kumpi näistä on pitkällä tähtäimellä taloudellisesti suurempi vahinko. Ilmeisesti rahojen palauttaminen, koska päätyivät jälkimmäiseen vaihtoehtoon.

S-Pankin luottokortin tilinhoitopalkkio

S-Pankissa peruspankkipalvelut ovat ilmaisia. Myös luottokortti kuului tähän kategoriaan pitkän aikaa, mutta jokunen vuosi takaperin tilanne muuttui.

Muutoksen jälkeen kortin käyttämisestä on veloitettu tilinhoitopalkkio, 2€/kk.

Tilinhoitopalkkio lisätään kuitenkin vain silloin, kun laskun loppusaldo on jotain muuta kuin 0€. Toisin sanoen, maksamalla laskun pois muutamia päiviä ennen laskun generoitumisajankohtaa (itselläni kuun 14 pvä), välttyy maksulta.

Tällä tavalla voi vuodessa säästää 24€, olettaen että korttia käytetään kuukausittain.