Avainsana-arkisto: SPOT

Pörssisähkön sudenkuopat ja kehittäminen

Tämä kirjoituksen aihe syntyi, kun julkisuudessa on puhuttu, että myös sähkönmyyjän pitäisi kantaa enemmän vastuuta pörssisähkön hinnanmuutoksista [1]. Asioita voisi ehdottomasti kehittää parempaan suuntaan, jolloin mm. kulutusjoustoihin voisi paremmin varautua.

Marginaali

Sähköyhtiöt ovat kilvan nostaneet pörssisähkön marginaaleja ja kuukausimaksuja ylöspäin, syynä muka hankintakustannusten kasvaminen. Palkkakustannukset ovat varmasti hieman nousseet, mutta tuskin sähkön hankkiminen itsessään kalliimmaksi on muuttunut tai työllistä aiempaa enempää, sehän on sähköyhtiön leipätyötä (etenkin niiden, joilla ei ole omaa tuotantoa).

Luulen, että todellinen syy on pienempi kate verrattuna kiinteisiin sopimuksiin. Sekä se tosiasia, että nykyisin noin 30% asiakkaista on pörssisähkön piirissä, aiemmin määrän ollessa vain noin 10% [2].

Tätä juttua kirjoittaessani huomasin, että Fortum on kaikessa hiljaisuudessa nostanut marginaalin 0,45c/kWh => 0,59c/kWh (varmasti sähkölaskussa on ollut tiedotus asiasta, mutta kun menevät suoramaksuna, niin harvemmin laskuja tulee syynättyä tarkasti läpi). Hintojen nousu on ollut rajua, kun vielä vuoden 2022 lopussa marginaali oli vain 0,30c/kWh. Tuskinpa kustannukset ovat kaksinkertaistuneet…

Hintariski

Pörssisähkössä sähkön hintavaihtelusta syntyvän riskin kantaa kuluttaja, kiinteissä sopimuksissa myyjä. Pörssisähkön myyminen on kaikilla sähköhinnoilla kannattavaa bisnestä myyjälle, sillä myyjä kerää myydyn sähkön päältä marginaalin suuruisen voiton ilman riskiä. Ainoaksi riskiksi jää käytännössä luottotappiot, eli maksamattomat laskut. Ostajan riskin ja myyjän riskin puutteen takia marginaalit ovat olleet pieniä, ainoa hyöty ostajalle on ollut toivo halvemmasta sähköstä.

Kiinteässä sopimuksessa hinnanerotuksen maksaa myyjä, tosin kiinteissä sopimuksissa sähkö on ostettu jopa vuosi etukäteen, eli pörssisähkön tämänhetkinen hinta ei suoraan kerro aiheutuuko myyjälle tappiota vai ei. Tappion ratkaisee se, paljon kiinteän sopimuksen käyttäjät käyttävät enemmän sähköä kuin mitä myyjä on ostanut ennakkoon. Puuttuvan sähkön ostaminen tuntimarkkinoilta voi olla todella kallista.

Pörssisähköasiakkaat joustavat paljon kulutuksessa korkeilla sähkönhinnoilla. Koska sähkön hinta on ennakolta lyöty lukkoon, ei kulutusjousto vaikuta toteutuvaan sähkönhintaan jälkipainotteisesti. Nähdäkseni kulutusjoustosta hyötyy ainoastaan tuntimarkkinoilta ostava sähköyhtiö, koska alentunut kulutus vähentää kalliimpien tuotantomuotojen käyttämistä ja edelleen alentaen ostettavan sähkön hintaa tuntimarkkinoilta. Tämä ei tarkoita, että yhtiö tekisi tällä hyödyllä voittoa, hyöty on todennäköisimmin pienempi tappio.

Pörssisähkön hintariskiin voi varautua hankkimalla hintakaton, mutta hinta pitää tyypillisesti kiinnittää kuukausittain (raja päivittyy kuukausittain) ja tästä ilosta pitää maksaa vielä erillinen kuukausimaksu, kiinnitit hinnan tai et. Jos joku kokee pörssisähkön vaivalloiseksi, niin minä koen tämän hintakiinnityksen vaivalloiseksi, siitä huolimatta vaikka se tarvitsee tehdä vain kerran kuussa. Samalla vaivalla voisi ottaa kiinteän sähkösopimuksen vuodeksi tai kahdeksi ja olla täysin huoletta. Kiinteän sopimuksen hinta on tällä hetkellä noin 9 snt/kWh.

Ennustettavuuden puuttuminen

Minua ei haittaa, mikäli sähkö on tunnin tai kaksi todella kallista, eikä edes se, jos hinta on koko päivän kallista. Suurin ongelma onkin tietämättömyys tulevasta. Sähkön futuurihintoja voi katsella ja saada jonkinlaisen käsityksen tulevasta, mutta varmaa on vain klo 14:15 julkaistu sähkönhinta seuraavalle vuorokaudelle.

Sähkönkäyttöä olisi helpompaa suunnitella, mikäli vuorokauden sijaan tietäisi varmuudella ainakin kahden vuorokauden hinnan etukäteen. Näin esimerkiksi aamulla voisi päättää, meneekö illalla saunaan, vai siirtääkö saunomisen seuraavalle päivälle. Alla kuvasarja pörssisähkön menneestä ja tulevasta hinnasta.

Koska kyse on pörssisähköstä, hinta on kaikille sama – ainoa ero syntyy marginaalista. Samaisesta syystä johtuen, voit seurata minkä tahansa yhtiön pörssisähkö uutisointia. Vaikka ylihuomisen sähkönhintaa ei tiedäkään, niin ainakin Väre on alkanut julkaisemaan sähkön hintaennustetta. Vaikka ennuste ei ole tae tulevasta, voi tämän avulla halutessaan yrittää suunnitella tulevaa sähkönkäyttöä, mikäli tämän vaivan haluaa nähdä. Tähän en ole ryhtynyt, vaan minulle on riittänyt seuraavan päivän sähkönhinnat silloin, kun se on julkaistu.

Dynaaminen kuormitus

Monessa mittarissa on tariffiohjaus, jota käytetään yleensä kuorman kytkemiseksi päälle halvemman yösähkön ajaksi. Pörssisähkö ja miksei muissakin sopimustyypeissä tätä voisi käyttää kääntäen, kuormituksen vähentämiseksi korkean sähkönhinnan tai sähköpulan aikana. Sähköyhtiö voisi antaa alennusta kuukausimaksusta niissä tapauksissa, jossa se saisi pudottaa väliaikaisesti lämmityksen pois päältä kulutuksen rajoittamiseksi.

Tällä voitaisiin pienentää sähkön huippuhintoja, sekä estää mahdolliset kiertävät sähkökatkokset sähköpulan aikana. Mikäli tallainen joskus tuleekin, niin se tullaan aika varmasti pilaamaan lisämaksulla – verukkeella, että säästät automaattisella tehosäädöllä (joka sinänsä on täysin totta, mutta todellinen hyötyjä on sähkön myyjä, kun heidän ei tarvitse ostaa tuntimarkkinoilta kallista sähköä).

Edelleen pörssisähköä

Olen käyttänyt pörssisähköä taas kohta 2 vuotta, ja olen ollut valintaan tyytyväinen. Edelliset huomiot ovat havaitsemiani epäkohtia, ja joihin puuttuminen voisi helpottaa omaa arkea. Ei sillä, että arki vaikeaa nytkään olisi, mutta esimerkiksi vuorokautta pidempi tieto tulevasta sähkönhinnasta, sekä sähkön hintaennusteet olisivat hyvä lisä sellaisille, jotka päivittäin seuraavat hintoja.

Ja niin, pyykinpesukoneen ja tiskikoneen pyrin ohjelmoimaan edullisimmelle tunneille, tämä ei kuitenkaan tarkoita, että sähkön pitäisi olla silloin ilmaista. Pyykit ja tiskit on pestävä silloin kuin tarve on.

Lähteet:

  1. https://yle.fi/a/74-20104072 ↩︎
  2. https://energiavirasto.fi/-/porssihintaisten-sahkosopimusten-osuus-kaksinkertaistui-vuonna-2023 ↩︎

Sähkö ja sähkön siirto

Uutisista on saanut lukea useaan otteeseen, kuinka sähkönsiirto on maksanut sata euroa, mutta sähköä on käytetty vain muutamalla eurolla. Miten tämä on mahdollista, onko siirtomaksut jossain päin suomea todella näin järjettömät, vai onko sittenkään?

Sähkön hintaa tulee seurattua lähes päivittäin, jonka myötä olen huomannut sähkön hinnan olleen koholla jo pidemmän aikaa. Sähkönsiirron hintaan sitä vastoin harvemmin tulee kiinnitettyä huomiota, kun siihen ei voi vaikuttaa. Siirtolaskujen suurempi hinta on niin ikään ollut tiedossa.

En kuitenkaan ole koskaan sen tarkemmin tutkinut, miten laskujen summat jakautuvat keskenään, ja mistä osista ne muodostuvat. Jotta arvailut loppuvat, niin tarkastellaan tilannetta toteutuneiden sähkö- ja siirtolaskujen perusteella viimeisten 12 kuukauden ajalta.

Tarkastellaan ensimmäiseksi, mistä kaikista elementeistä sähkön kokonaishinta muodostuu. Kuten alla olevasta listasta huomataan, sähkön kokonaishinta ei koostu kahdesta tai kolmesta osatekijästä, vaan kaikkinensa kuudesta. Näiden summien takana on kolmen tahon näpit pelissä; energiaa tuottavan yrityksen, sähköä siirtävän yrityksen, sekä verottajan.

Sähkölasku koostuu seuraavista osatekijöistä:
– Sähköliittymän perusmaksusta (€/kk)
– Siirtomaksusta (snt/kWh)
– Energian perusmaksusta (€/kk)
– Energiasta (snt/kWh)
– Sähköverosta (2,79 snt/kWh, sis. ALV)
– Arvonlisäverosta (24%)

Esimerkiksi LE-sähköverkko Oy:llä (Lahti energia) sähköliittymän perusmaksu on 5,21€/kk/asunto (3x25A/asunto, 8 huoneiston rivitalo). Siirtomaksu 4,21snt/kWh, sähkövero 2,79snt/kWh (joka on kaikille yhtä suuri). Fortumilla energian perusmaksu on 4,02€/kk, ja sähkön hinta määräytyy minulla sähköpörssin mukaan (SPOT hinta). Lisäksi tästä kaikesta maksetaan arvonlisäveroa, myös sähköverosta (ylläolevaan sähköveroon ALV on valmiiksi laskettu mukaan).

Kun kilpailutat sähkön toimittajaa, kysytään vuosikulutusta. Vuosikulutus kerrotaan, jotta laskuri saa arvioitua vuosittaisen sähkölaskun suuruuden. Laskuri laskee myös sähkön keskihinnan (snt/kWh), johon on jyvitetty kuukausimaksu. Toisin sanoen, mitä vähemmän sähköä käytät, sitä kalliimmalta kWh hinta vaikuttaa. Nämä laskurit näyttävät kuitenkin vain energian osuuden, mutta samaa laskentatapaa voidaan käyttää myös energiansiirron kWh hinnan laskemisessa (kuten myöhemmin esittämieni kuvien laskennassa olen tehnyt).

Kun uutisissa on puhuttu sähkönsiirron olevan jopa 100€@3kk ja energialaskun vain muutamia euroja samalta ajalta, niin tällöin sekoitetaan sähkönsiirto ja liittymän perusmaksu. On jokseenkin väärin puhua perusmaksusta sähkönsiirtona, koska se on kiinteä summa, käytti sähköä tai ei. Siirtohinnoissa on vuorostaan suuria alueellisia eroja, jossain siirto voi olla 4snt/kWh, toisaalla lähemmäs 20snt/kWh (hintatilasto), ei kuitenkaan euroja/kWh. Mikäli sähköä ei ole käyttänyt, ei siirtomaksuakaan muodostu. Tällöin laskutetaan ainoastaan liittymän perusmaksu, joka määräytyy sulakekoon sekä sähköverkkoyhtiön (alueellinen hinta) mukaan. Laskutus perustuu vain ja ainoastaan käyttöön (perusmaksuja lukuun ottamatta).

Alla oleva kuvaaja näyttää sähkön (harmaa) ja siirron (oranssi) hintakehityksen (snt/kWh) aikavälillä 7/2015 – 3/2019. Sininen käyrä esittää näiden summan hintakehitystä.

Sähkönsiirron hinta päivittyy kerran vuodessa, aina vuoden alussa (vuonna 2019 hinta ei kuitenkaan noussut). Kuvaajassa näkyvät siirtohinnan vaihtelut johtuvat kuukausimaksun jyvittämisestä kulutettuun sähkönmäärään. Kun sähköä on kulunut vähemmän, vaikuttaa siirto kalliimmalta ja päinvastoin. Sama pätee myös energian hintaan, mutta SPOT hinnoittelusta johtuen kuukausimaksun osuuden vaihtelu ei ole selkeästi nähtävissä.

Minulla on ollut SPOT hinnoiteltu sähkö käytössä 7/2015 lähtien. Energian ja siirron hinnat ovat kasvaneet aikavälillä 7/2015 – 3/2019 keskimäärin noin 35% (11,3 => 15,1 snt/kWh), eli keskimäärin noin 10%/vuosi.

Samalla, kun sähkön hinta on noussut, niin myös kulutus on kasvanut. Oheisessa kuvaajassa sininen osoittaa kuukausikohtaisen kulutuksen (kWh/kk) ja oranssi kuukausikohtaisen sähkölaskun suuruuden (energia + siirto, €/kk).

Mutta, missä suhteessa verkkoyhtiö, energiayhtiö ja verottaja käyvät kuluttajan kukkarolla? Energialaskussa maksetaan energian tuottajille ja verottajalle (alv), siirtolaskussa maksetaan siirtoverkon omistajalle ja verottajalle (sähkövero + alv). ALV:n prosentuaalinen osuus pysyy aina samana, koska se lasketaan laskun loppusummasta, täten sen osuus on aina 19,4%. Loppujen suhde vaihtelee kuukausimaksujen, kWh hinnan ja kulutuksen mukaan. Viimeisten 12kk laskujen keskiarvon mukaan osuudet ovat jakautuneet minulla alla olevan kuvaajan mukaisesti (vuosikulutus 5947,75kWh).

Kun tästä kuvaajasta yhdistetään vielä kunkin saajan osuudet, huomataan, ettei ainakaan Lahden alueella verkkoyhtiö ole rivitaloasujalle rosvo. Itseasiassa, siirtoyhtiön kustannus on saajista kaikkein matalin, vain 27,8%. Verottaja vie seuraavaksi eniten 34,4% (alv + sähkövero), ja kalleinta on olut itse energia 37,9% osuudella. Itseasiassa jokainen segmenttiosuus tuli pienoisena yllätyksenä, sillä odotusarvo oli, että siirto on kallein, tämän jälkeen energia ja viimeisenä verottaja.

Se mikä osin aiheuttaa harhaa sähkönsiirron kalleudesta, johtuu siitä, että siirtoyhtiö velottaa sähköveron, jolloin käykin niin, että siirtolaskun osuus on 53% ja energialaskun 47% (sisältäen verottajan osuudet).

Mutta, onko reilua jyvittää liittymän kuukausimaksu kWh hintaan kulutuksen mukaan? Ilman sähköliittymää ei ole sähköä. Liittymän perusmaksua maksetaan mahdollisuudesta käyttää sähköä. Tämän päälle maksetaan siirretystä energiasta siirtomaksua. Jos kulutusta ei ole, on kWh hinta tällöin määrittelemätön (nollalla jakaminen). Kun sähköä käyttää vähän, tulee jyvittäen yksikköhinnaksi suuri luku. Mitä enemmän sähköä käyttää, sitä edullisempaa näin laskettu siirtomaksu on.

Esittämissäni grafiikoissa jyvitin liittymän maksut osaksi sähkönhintaa, koska kaikesta maksetaan kuitenkin. Mielestäni on silti väärin puhua, että on maksanut sähkönsiirrosta 100€/3kk, vaikka on samaan aikaan kuluttanut sähköä eurolla. Syynä näkemykseeni on se, että sähköliittymän perusmaksu mahdollistaa sähkön käytön, kyse ei siis suoranaisesti ole sähkön siirtomaksusta (joka laskutetaan siirretyn energiamäärän mukaan). Tämä ei silti tee asiasta yhtään vähäpätöisempää, rahaa lähtee tililtä käytetyistä termeistä huolimatta yhtä paljon.

Lopuksi täytyy vielä sanoa, että tiedostan hyvin sen, että rivitalossa asuvan sähköliittymän kuukausimaksu on ihan eri luokkaa kuin omakotiasujan. Omakotiasuja maksaa vähintään 30€/kk, kun itse selviän reilulla 5€/kk.

Alla oleva kuvaaja sisältää samat tiedot, kun jutun ensimmäinen kuvaaja, mutta hieman eri tavalla esitettynä. Tässä oranssi pylväs esittää siirtomaksun ja harmaa pylväs energian hintaa. Myös tässä kuvaajassa kuukausimaksut on jyvitetty kulutetun sähkön mukaan, joka aiheuttaa pientä kuukausittaista vaihtelua.

Nykyisellä sähkön hinnalla (keskimääräisen trendin mukaan määriteltynä maaliskuussa 2019, 15,1 snt/kWh) 1W jatkuva kulutus maksaa vuodessa 1,32€ ( [1W * 24h * 365pvä] / 1000 = 8,76kWh, [8,76kWh * 15,1 snt/kWh] / 100 = 1,32€). Täten aiemmin hyvin toiminut euro per watti muistisääntö ei enää ole kovin tarkka. Valmiustilassa olevat laitteet muodostavat vuosittaisesta sähkölaskusta helposti merkittävän siivun, kuten minunkin tapauksessa.

Sähköä kuluu, mutta mitä se maksaa vuodessa?

Oletko koskaan ajatellut kuinka paljon valmiustilassa oleva laite kuluttaa sähköä, tai minkälaisen loven se tekee kukkaroon vuodessa?

Jos laitteen (jatkuva) tehonkulutus on tiedossa, pystyy vuosittaisen kustannuksen arvioimaan kätevällä muistisäännöllä: 1W = 1€/vuosi.

Mutta voiko näin yksinkertainen muistisääntö todella pitää paikkaansa? Kyllä voi, sillä nykyisillä sähkön siirto ja energiamaksuilla kustannus on tosiaan tuota luokkaa.

Vuodessa on 365 päivää ja vuorokaudessa 24 tuntia, täten vuodessa on 8760 tuntia. 1W jatkuva kulutus vie vuodessa siis 8760 Wh, eli 8,76 kWh. Muistisäännön mukaan 1W kulutuksen kustannus olisi 1€/vuosi, joten 1 kWh:n kokonaishinta saadaan laskettua 1€ / 8,76 kWh = 0,114€/kWh. Jos siis sähkön siirto + energia + verot + perusmaksu tekevät keskimäärin yhteensä 11,4 snt/kWh, pitää muistisääntö täysin kutinsa.

Sähkön siirtohinta on sähköverkkoyhtiökohtainen, eikä sitä voi kilpailuttaa. Täten sähkön siirron kustannus on kiinni siitä missä asut. Esimerkiksi Lahden alueella, jossa itse asun, toteutunut siirron kustannus on ollut viimeisten 3kk aikana keskimäärin 7,12 snt/kWh (sis. kaikki kulut).

Toisin kuin sähkön siirtoa, sähköenergian hinnan voi kilpailuttaa. Itselläni on käytössä SPOT, eli pörssisähkö (Fortum Tarkka). Pörssisähkössä sähköenergian hinta muutuu tunneittain. Viimeisen 3 kk aikana sähkön keskimyyntihinta on ollut 5,27 snt/kWh (sis. kaikki kulut). Täten kokonaishinnaksi muodostuu 12,34 snt/kWh, joka on hieman enemmän kuin aiemmin laskemani 11,4 snt/kWh. Reaalikustannuksilla laskettuna 1W vuosikustannuksesi muodostuu 1,08€. Lopputulos on siis riittävän tarkka karkean kustannusarvioin tekemiseksi.

Toisin sanoen esimerkiksi 10W tehoisten jouluvalojen ympärivuorokautinen polttaminen 4 kk ajan kustantaa noin 3,3€. Valojen sammuttaminen 8h ajaksi päivittäin pudottaa sähkölaskun 2,4€:oon, eli sammuttamisesta saatu hyöty on vajaan euron.

PS. Sähkö on Suomessa todella halpaa, lähes ilmaista (ostovoimaan suhteutettuna).