Blogi | Pasi Vähämartti

Olin pörssisähkön piirissä noin 6 vuotta, vuoden 2021 joulukuun alkuun asti. Tuolloin pörssisähkön hinta huiteli pahimmillaan 1.4 €/kWh, joten päädyin vaihtamaan Fortumin Vakaa 6kk sopimukseen. Uudessa sopimuksessa hinta oli varsin kohtuullinen, 7.64 snt/kWh. Kesällä hinta päivitettiin ja uusi hinta oli 7.75 snt/kWh. Kauan tätä iloa ei kuitenkaan kestänyt, sillä Fortum päätti lakkauttaa kyseisen tuotteen ja siirtää kaikki sen piirissä olevat asiakkaat 3kk välein päivittyvään sopimukseen. Tämän myötä hinta nousi ensin elo-syyskuu ajalle 11,4 snt/kWh ja loka-joulukuulla hinta oli jo 35.16 snt/kWh. Tammi-maaliskuussa 2023 hinta tulee olemaan vuorostaan jo 46,73 snt/kWh – siirron kanssa noin 55.88 snt/kWh (ALV ale huomioiden). Aiempaan reilu 15 snt/kWh (sis. siirto) hintaan verrattuna nousu on raju. Alla olevassa kuvaajassa on toteutuneen pörssisähkön ja siirtomaksujen kehitys joulukuulle 2021 asti. Vuosi 2022 on vaihtuvahintaisen sopimuksen aikaansaannosta.

Hintojen noustessa en jäänyt tuleen makaamaan, vaan jo elokuussa 2021 aloin katsomaan tarkemmin kulutuksen perään. Tätä ennen normaali kulutus oli vuosien varrella päässyt hivuttautumaan hiljalleen 510-665 kWh/kk lukemiin. Kulutus on seurausta alati kasvavasta laitemäärästä. Sähköä on aiemmin saanut kulua sen mitä sitä on kulunut, koska se on ollut puoli ilmaista (vuonna 2020 sähköä kului 6822 kWh ja energian osuus oli hieman vajaa 300€). En tosin valoja turhaan ole polttanut, tai muutenkaan laitteita päällä tarpeettomasti pitänyt.

Säästötoimenpiteet

Olen aiemmin kirjoittanut sähkön ja sähkösiirron kustannuksista. Jutun lopussa kävin lyhyesti läpi, mitä 1W jatkuva kulutus maksaa vuodessa. Sähkölaskuni loppusumma koostuu pitkältä tällaisesta jatkuvasta pohjakuormasta. Ennen mitään toimenpiteitä, kulutus oli jatkuvasti luokkaa 600W mihin tahansa vuorokauden aikaa, ympäri vuoden. Suurimmat sähkösyöpöt ovat palvelinräkki, sekä kotiteatteriräkki. Mutta koska sähkö on ollut puoli-ilmaista, kulutukseen suuruuteen ei ole tullut puututtua. Energian kustannus on ollut useimpina kuukausina luokkaa 25-35e/kk, siirron kanssa 70-80e/kk.

Yksi merkittävä säästö syntyi yllättäen kotiteatterivahvistimesta. Vaikka vahvistimen sammutti, jäi se todellisuudessa päälle – syöttämään olematonta zone 2/3 kaiutinryhmää. Yksin tämä toimenpide pudotti kulutusta syksyllä 2021 noin 80 kWh/kk. Olin toki tiedostanut tämän suuren kulutuksen jo aiemmin, ja useamman kerran yrittänyt selvittää miten sitä saisi pienemmäksi. Vasta kun tajusin kyseessä olevan zone syötön, sain ongelman ratkottua. Kulutusseurannasta näkee selvästi, että asetus oli päällä kaikkiaan 21 kuukautta (joulukuusta 2019 lähtien heinäkuun 2021 loppuun).

Ihan muista syistä kuin energian hinnan takia tuli uusittua jääkaappi, pakastin, kuivausrumpu, pesukone ja tiskikone keväällä 2021. Näiden uusiminen näkyi myös pienenä pudotuksena energiankulutuksessa.

Koska sähkön hinta nousi elokuussa 2022, ja vielä rajummin lokakuussa, aloitin suuremmat säästötoimet ja opettelin elää aiempaa niukemmin. Toisaalta säästöt tehtyäni olen huomannut, kuinka vähän näillä kotkotuksilla on oikeasti ollut päivittäistä käyttöä – tai edes kuukausittaista käyttöä.

Levy- ja kellopalvelimien sammuttaminen pudotti kulutusta noin 100kWh/kk. Loppu säästäminen on ollut enemmän näpertelyä: vaihdoin kaikki loput energiansäästölamput LED-valoiksi, irrotin kaikki sellaiset laitteet, jota en käytä päivittäin, sekä käytän liesituuletinta vain, kun sille on tarvetta (ruoanlaitto, suihku). Tiskikoneella pesen astiat nykyisin Eco-ohjelmalla, joka vie puolet vähemmän sähköä kuin Intensive-pesu, jota käytin aiemmin aina. Pöytätietokoneen näyttöineen ja oheislaitteineen irrotin myös, sillä tämä alensi kulutusta 50W. Kyse on varsin pienistä tehoista, mutta kulutus kuukausitasolla on pudonnut puoleen, ja pohjakuormakin on enää 200W paikkeilla – kun pahimmillaan se oli reilu 600W. Oheisessa kuvassa näkyy tuntikohtainen vuorokauden kulutus (5.7 kWh), jolloin asunto oli täysin tyhjillään.

Saunassa tulee käytyä muutenkin todella harvoin, joten sitä ei voi säästökohteeksi laskea (viimeksi tuli käytyä 3kk sitten). Ruokaa uunissa valmistettaessa pyrin tekemään useampia ruokia kerralla, jolloin lämmityssykleihin kuluvassa energiassa säästää hieman.

Asunto ja käyttövesi lämpenevät kaukolämmöllä, joten huoneiden lämmönlasku ei suoranaisesti näy missään – paitsi tietysti taloyhtiön laskuissa pienenä pudotuksena. 20C ei toki ole mikään kovin matala, etenkään kun ottaa huomioon, kuinka alas jotkut ovat joutuneet lämmöt laskemaan sähkönhinnan takia.

Entäpä ne säästöt?

Mikäli olisin käyttänyt sähköä samaan malliin kuin ennen säästötoimenpiteitä, lasku siirtoineen olisi ollut joulukuussa 260€ ja tammikuussa 330€ (perustuen aiempien vuosien kulutukseen). Säästötoimenpiteillä kulutus on jopa puoliintunut, laskun samalla lähes kolminkertaistuttua. Alla oleva kuvaaja näyttää toteutuneen kulutuksen ja laskut kuukausittain (joulukuu ja tammikuu 2022 ovat ennusteita). Vaikka kulutus on puolittunut huipusta, on sähkölaskut ennätyssuuria. Juuri tämän ennusteen antaman ennakkotiedon takia aloin tekemään toimenpiteitä sähkön säästämiseksi.

Säästäminen on ollut varsin helppoa, ja samalla on tullut huomattua kuinka paljon turhat seinään kytketyt laitteet vievät sähköä. Elämisen laatuun säästäminen ei tapauksessani ole vaikuttanut käytännössä mitenkään. Valitettavasti monella tilanne ei ole näin, vaan seinässä on kiinni vain kaikki välttämättömin. Välttämättömän käyttäminen ei ihan poskettomia maksa, vaikka sähkön hinta onkin noussut merkittävästi. On kuitenkin ihan eri asia, jos energian osuus laskusta kasvaa esim. 20€:stä 200€:oon, kuin 200€:stä 2000€:oon. Toki monelle aiheuttaa ongelmia tuo hyppy 200€:oon, sähkölämmittäjistä puhumattakaan, joille jälkimmäinen tilanne voi hyvinkin toteutua.

Lopuksi

Kannattaa muistaa, että jokainen jatkuva kulutettu watti tekee vuodessa lähes 9kWh. 100W jatkuva turha kulutus tekee vuorostaan 900kWh, joka tulevalla sähkösopimukseni hinnalla tekisi 490e loven kukkaroon vuodessa (olettaen, että sähkön keskihinta pysyisi näin korkealla koko vuoden). Jokainen säästetty watti on kotiinpäin, joka auttaa energiapulassa ja myös pörssisähkön hinnassa alentavasti. Vaikka sinulla olisikin kiinteä sähkösopimus vielä vuoden päivät voimassa, niin kannattaa vakavasti harkita kulutuksen vähentämistä.

Uutisista on saanut lukea useaan otteeseen, kuinka sähkönsiirto on maksanut sata euroa, mutta sähköä on käytetty vain muutamalla eurolla. Miten tämä on mahdollista, onko siirtomaksut jossain päin suomea todella näin järjettömät, vai onko sittenkään?

Sähkön hintaa tulee seurattua lähes päivittäin, jonka myötä olen huomannut sähkön hinnan olleen koholla jo pidemmän aikaa. Sähkönsiirron hintaan sitä vastoin harvemmin tulee kiinnitettyä huomiota, kun siihen ei voi vaikuttaa. Siirtolaskujen suurempi hinta on niin ikään ollut tiedossa.

En kuitenkaan ole koskaan sen tarkemmin tutkinut, miten laskujen summat jakautuvat keskenään, ja mistä osista ne muodostuvat. Jotta arvailut loppuvat, niin tarkastellaan tilannetta toteutuneiden sähkö- ja siirtolaskujen perusteella viimeisten 12 kuukauden ajalta.

Tarkastellaan ensimmäiseksi, mistä kaikista elementeistä sähkön kokonaishinta muodostuu. Kuten alla olevasta listasta huomataan, sähkön kokonaishinta ei koostu kahdesta tai kolmesta osatekijästä, vaan kaikkinensa kuudesta. Näiden summien takana on kolmen tahon näpit pelissä; energiaa tuottavan yrityksen, sähköä siirtävän yrityksen, sekä verottajan.

Sähkölasku koostuu seuraavista osatekijöistä:
– Sähköliittymän perusmaksusta (€/kk)
– Siirtomaksusta (snt/kWh)
– Energian perusmaksusta (€/kk)
– Energiasta (snt/kWh)
– Sähköverosta (2,79 snt/kWh, sis. ALV)
– Arvonlisäverosta (24%)

Esimerkiksi LE-sähköverkko Oy:llä (Lahti energia) sähköliittymän perusmaksu on 5,21€/kk/asunto (3x25A/asunto, 8 huoneiston rivitalo). Siirtomaksu 4,21snt/kWh, sähkövero 2,79snt/kWh (joka on kaikille yhtä suuri). Fortumilla energian perusmaksu on 4,02€/kk, ja sähkön hinta määräytyy minulla sähköpörssin mukaan (SPOT hinta). Lisäksi tästä kaikesta maksetaan arvonlisäveroa, myös sähköverosta (ylläolevaan sähköveroon ALV on valmiiksi laskettu mukaan).

Kun kilpailutat sähkön toimittajaa, kysytään vuosikulutusta. Vuosikulutus kerrotaan, jotta laskuri saa arvioitua vuosittaisen sähkölaskun suuruuden. Laskuri laskee myös sähkön keskihinnan (snt/kWh), johon on jyvitetty kuukausimaksu. Toisin sanoen, mitä vähemmän sähköä käytät, sitä kalliimmalta kWh hinta vaikuttaa. Nämä laskurit näyttävät kuitenkin vain energian osuuden, mutta samaa laskentatapaa voidaan käyttää myös energiansiirron kWh hinnan laskemisessa (kuten myöhemmin esittämieni kuvien laskennassa olen tehnyt).

Kun uutisissa on puhuttu sähkönsiirron olevan jopa 100€@3kk ja energialaskun vain muutamia euroja samalta ajalta, niin tällöin sekoitetaan sähkönsiirto ja liittymän perusmaksu. On jokseenkin väärin puhua perusmaksusta sähkönsiirtona, koska se on kiinteä summa, käytti sähköä tai ei. Siirtohinnoissa on vuorostaan suuria alueellisia eroja, jossain siirto voi olla 4snt/kWh, toisaalla lähemmäs 20snt/kWh (hintatilasto), ei kuitenkaan euroja/kWh. Mikäli sähköä ei ole käyttänyt, ei siirtomaksuakaan muodostu. Tällöin laskutetaan ainoastaan liittymän perusmaksu, joka määräytyy sulakekoon sekä sähköverkkoyhtiön (alueellinen hinta) mukaan. Laskutus perustuu vain ja ainoastaan käyttöön (perusmaksuja lukuun ottamatta).

Alla oleva kuvaaja näyttää sähkön (harmaa) ja siirron (oranssi) hintakehityksen (snt/kWh) aikavälillä 7/2015 – 3/2019. Sininen käyrä esittää näiden summan hintakehitystä.

Sähkönsiirron hinta päivittyy kerran vuodessa, aina vuoden alussa (vuonna 2019 hinta ei kuitenkaan noussut). Kuvaajassa näkyvät siirtohinnan vaihtelut johtuvat kuukausimaksun jyvittämisestä kulutettuun sähkönmäärään. Kun sähköä on kulunut vähemmän, vaikuttaa siirto kalliimmalta ja päinvastoin. Sama pätee myös energian hintaan, mutta SPOT hinnoittelusta johtuen kuukausimaksun osuuden vaihtelu ei ole selkeästi nähtävissä.

Minulla on ollut SPOT hinnoiteltu sähkö käytössä 7/2015 lähtien. Energian ja siirron hinnat ovat kasvaneet aikavälillä 7/2015 – 3/2019 keskimäärin noin 35% (11,3 => 15,1 snt/kWh), eli keskimäärin noin 10%/vuosi.

Samalla, kun sähkön hinta on noussut, niin myös kulutus on kasvanut. Oheisessa kuvaajassa sininen osoittaa kuukausikohtaisen kulutuksen (kWh/kk) ja oranssi kuukausikohtaisen sähkölaskun suuruuden (energia + siirto, €/kk).

Mutta, missä suhteessa verkkoyhtiö, energiayhtiö ja verottaja käyvät kuluttajan kukkarolla? Energialaskussa maksetaan energian tuottajille ja verottajalle (alv), siirtolaskussa maksetaan siirtoverkon omistajalle ja verottajalle (sähkövero + alv). ALV:n prosentuaalinen osuus pysyy aina samana, koska se lasketaan laskun loppusummasta, täten sen osuus on aina 19,4%. Loppujen suhde vaihtelee kuukausimaksujen, kWh hinnan ja kulutuksen mukaan. Viimeisten 12kk laskujen keskiarvon mukaan osuudet ovat jakautuneet minulla alla olevan kuvaajan mukaisesti (vuosikulutus 5947,75kWh).

Kun tästä kuvaajasta yhdistetään vielä kunkin saajan osuudet, huomataan, ettei ainakaan Lahden alueella verkkoyhtiö ole rivitaloasujalle rosvo. Itseasiassa, siirtoyhtiön kustannus on saajista kaikkein matalin, vain 27,8%. Verottaja vie seuraavaksi eniten 34,4% (alv + sähkövero), ja kalleinta on olut itse energia 37,9% osuudella. Itseasiassa jokainen segmenttiosuus tuli pienoisena yllätyksenä, sillä odotusarvo oli, että siirto on kallein, tämän jälkeen energia ja viimeisenä verottaja.

Se mikä osin aiheuttaa harhaa sähkönsiirron kalleudesta, johtuu siitä, että siirtoyhtiö velottaa sähköveron, jolloin käykin niin, että siirtolaskun osuus on 53% ja energialaskun 47% (sisältäen verottajan osuudet).

Mutta, onko reilua jyvittää liittymän kuukausimaksu kWh hintaan kulutuksen mukaan? Ilman sähköliittymää ei ole sähköä. Liittymän perusmaksua maksetaan mahdollisuudesta käyttää sähköä. Tämän päälle maksetaan siirretystä energiasta siirtomaksua. Jos kulutusta ei ole, on kWh hinta tällöin määrittelemätön (nollalla jakaminen). Kun sähköä käyttää vähän, tulee jyvittäen yksikköhinnaksi suuri luku. Mitä enemmän sähköä käyttää, sitä edullisempaa näin laskettu siirtomaksu on.

Esittämissäni grafiikoissa jyvitin liittymän maksut osaksi sähkönhintaa, koska kaikesta maksetaan kuitenkin. Mielestäni on silti väärin puhua, että on maksanut sähkönsiirrosta 100€/3kk, vaikka on samaan aikaan kuluttanut sähköä eurolla. Syynä näkemykseeni on se, että sähköliittymän perusmaksu mahdollistaa sähkön käytön, kyse ei siis suoranaisesti ole sähkön siirtomaksusta (joka laskutetaan siirretyn energiamäärän mukaan). Tämä ei silti tee asiasta yhtään vähäpätöisempää, rahaa lähtee tililtä käytetyistä termeistä huolimatta yhtä paljon.

Lopuksi täytyy vielä sanoa, että tiedostan hyvin sen, että rivitalossa asuvan sähköliittymän kuukausimaksu on ihan eri luokkaa kuin omakotiasujan. Omakotiasuja maksaa vähintään 30€/kk, kun itse selviän reilulla 5€/kk.

Alla oleva kuvaaja sisältää samat tiedot, kun jutun ensimmäinen kuvaaja, mutta hieman eri tavalla esitettynä. Tässä oranssi pylväs esittää siirtomaksun ja harmaa pylväs energian hintaa. Myös tässä kuvaajassa kuukausimaksut on jyvitetty kulutetun sähkön mukaan, joka aiheuttaa pientä kuukausittaista vaihtelua.

Nykyisellä sähkön hinnalla (keskimääräisen trendin mukaan määriteltynä maaliskuussa 2019, 15,1 snt/kWh) 1W jatkuva kulutus maksaa vuodessa 1,32€ ( [1W * 24h * 365pvä] / 1000 = 8,76kWh, [8,76kWh * 15,1 snt/kWh] / 100 = 1,32€). Täten aiemmin hyvin toiminut euro per watti muistisääntö ei enää ole kovin tarkka. Valmiustilassa olevat laitteet muodostavat vuosittaisesta sähkölaskusta helposti merkittävän siivun, kuten minunkin tapauksessa.