Aihearkisto: Työttömyys

Mitä jos perustaisin yrityksen, kaikille suomen työttömille?

Työelämä, Työttömyys, Yhteiskunta, , ,

Olen viime aikoina leikitellyt idealla, mitäpä jos perustaisin yrityksen? Sen ainoana tehtävänä olisi ottaa palkkalistoille 0-tuntisopimuksella kaikki suomen työttömät. Tarkoituksena ei olisi tarjota työtä oikeasti kenellekään, ainoastaan antaa työsopimus.

Mitä hyötyä tästä sitten olisi? Voi olla, ettei mitään, tai jos olisikin, niin kohta ei, sillä hallitus kieltäisi todennäköisesti kaikki 0-tuntisopimukset pikimmiten.

Mutta miksi näin päätön idea? Olemme viime aikoina saaneet lukea kaikenlaisista älyttömyyksistä työttömien arjesta, työllistymisestä, töiden loppumisesta, alle 25v iästä, työllistymisen esteistä, karensseista… Lista on loputon. Hallitus on kiristänyt otettaan työttömistä, koska oletus on, että työttömät ovat laiskuuttaan työttömiä. Ongelma vain on, että työttömänä on reilu 200000 ihmistä, avoimia työpaikkoja sitä vastoin vain reilu 30000. Nämä ihmisethän eivät työllisty, ellei lisää työpaikkoja saada.

Olen ollut kaksi kertaa AMK:sta valmistumisen jälkeen työttömänä ja yhden pätkän lomautettuna. Yhteensä olen ollut työvoimatoimiston asiakkaana noin 7kk, tästäkin 7kk on liikaa. Ei sen takia että olisi kiva olla töissä, vaan siksi että työvoimatoimiston asiakkuus on nöyryyttävää, kyykyttävää, syrjivää, sanalla sanoen ihmisarvoa alentavaa. Vaikuttaa siltä, ettei työvoimatoimiston kautta työllisty ketään, koskaan. Toki ilmaisiin työnäytteisiin 6kk ajaksi ihmisiä tuupataan innolla, tekemään oikeita töitä, ilman palkkaa.

En onneksi ole joutunut olemaan työtön yli 4 vuoteen, olen kuitenkin päässyt/joutunut seuraamaan läheltä läheisten ja tuttujen elämää työkkärin asiakkaana. Näiden 4 vuoden aikana vaikuttaa siltä, että työvoimatoimiston asiakkuus on sen kuin huonontunut. Mikään ei sano, ettenkö joskus olisi työkkärin asiakas uudelleen, mutta toiminta siellä vaikuttaa menneen sellaiseen suuntaan, että vähemmillä pettymyksillä selviäisi, kun jättäisi ilmoittamatta olevansa työtön. Tällöin jäisi ansiosidonnainenkin saamatta, mutta ainakin se työkkärin kyykytys loppuisi.

Mutta, olisiko työttömän arki helpompaa, jos edes nimellisesti olisi jonkin yrityksen listoilla? Tähän saumaan oman yrityksen perustaminen iskisi. Se ei toki auttaisi minua itseäni ollenkaan, mutta mahdollisesti kaikkia muita jotka olisivat palkattuina.

Mutta olisiko tällainen toiminta laillista? Jos heti työsopimuksen allekirjoitushetkellä on tiedossa, että työsopimus on 0-tuntisopimus, eikä minulla ole aikomustakaan tarjota minkäänlaista työtä? 0-tuntisopimuksen kanssa moni on käsittääkseni jopa pahassa loukussa, eivät voi irtisanoutua siitä, koska karenssia paukkuu heti. Mutta nyt jos tarkoitus olisikin aivan päinvastainen, saisi olla rauhassa töissä, ja jos ja kun oikean työpaikan joskus löytää, voisi irtisanoutua tästä kuori yrityksestä ilman mitään irtisanomisaikoja. Kätevää.

Entäpä tämä uusi laki, joka astuu voimaan huomenna? Jos työnhakija ei osoita aktiivisuuttaan, eli käy töissä kolmena päivänä , osallistu työkkärin kursseille tai tienaa paria sataa euroa 65 päivän tarkastelujakson aikana, leikataan ansiosidonnaista vajaalla 5%:lla. Mutta entäpä, jos työttömällä olisikin 0-tuntisopimus? Hänellä oolisi työpaikka, joka ei kuitenkaan ikinä anna töitä. Virallisesti työntekijä ei ole lomautettukaan, joihin tämä uusi laki iskee myös. Mutta miten olisikaan 0-tunti sopimuslaiten kohtelun laita?

Työelämävalmennus

Työelämä, Työnhaku, Työsuhdeasiat, Työttömyys, , , ,

Työllistyin nykyiseen työhöni neljä vuotta sitten työelämävalmennuksen kautta. Työelämävalmennuksen aikana työnantaja ei maksa harjoittelijalle palkkaa, vaan työelämävalmennettava saa ansiosidonnaista normaalisti harjoittelun aikana, jonka päälle tulee verotonta ylläpitokorvausta joko 9 tai 18€/pvä työmatkan pituudesta (80km raja) riippuen.

Nykyinen hallitus on ehdottanut uutta työkokeilua työllistämisen helpottamiseksi. Työkokeilussa ei ole juuri mitään uutta työelämävalmennukseen verrattuna, paitsi nimi.

Työelämävalmennuksesta ei saanut verotuksessa matkavähennyksiä, kuten ei saanut haettua matkatukeakaan kelalta. Myöskään töitä ei saa tehdä yksin, vaan työnantajan tulisi olla vieressä kokoajan. Samaisesta syystä työkohteeseenkaan ei saa matkustaa yksin, vaan pitää kulkea työnantajan mukana ja olla jatkuvan valvonnan alla.

Tästä syystä työharjoittelijalle ei saa syntyä kuluja. Toisaalta jos kuluja syntyi, niin niiden korvaaminen oli hankalaa, sillä sellaisten olemassaolosta ei saisi jäädä mitään merkintöjä, koska alun perin kuluja ei olisi pitänyt edes syntyä. Tämän sain huomata kun kyselin työvoimatoimistosta asiasta; tuli hieman tiukkasanaista kommenttia etten kai vaan töitä tee… Niin, mitä varten siellä työelämävalmennuksessa ollaan, jollei oppimassa uusia asioita? Ja asioitahan oppii parhaiten tekemällä työtä… Tämän jälkeen tajusin olla kyselemättä enää mitään.

Työelämävalmennuksen tarkoituksena ei ole antaa työnantajalle ilmaista työvoimaa, mutta käytännössä sitähän tuollaiset harjoittelut aina ovat, tavalla tai toisella. Työelämävalmennuksen hyvänä puolena pidin sitä, että koska opettelin uusia asioita, ei ollut mitään kiirettä tai painetta hoitaa asioita tietyllä nopeudella, vaan asioiden tekemiseen pystyi käyttämään niin paljon aikaa kuin se tarvitsi. Toisaalta Cypress Wind Turbinesin riitaisan konkurssin jälkeen olin henkisesti väsynyt ja siitä toipumiseen työelämävalmennus oli erittäin hyvä lääke. Tarvitsin pehmeän laskun työelämään uudelleenkäynnistämiseen. Uuden oppiminen ja mielenkiintoiset asiat palauttivat itsetunnon kohtalaisen nopeasti takaisin normaalille tasolle.

Pidän omalta osaltani työelämävalmennusta erittäin toimivana ja onnistuneena. Työelämävalmennuksen toimivuus ja lopputulos on myös työnantajan tarkoitusperistä kiinni. Olen kuullut tapauksista joissa työnantaja x on valittanut että kun juuri on saanut koulutettua kaverin tekemään töitä, harjoittelu loppuu. Ja sitten kun ottaa seuraavan ilmaisen harjoittelijan, joutuu aloittamaan taas saman työlään koulutusprosessin alusta.

Mikäli työnantajalla on rehelliset tavoitteet, eli tarkoitus kouluttaa harjoittelijasta hyvä työntekijä ja harjoittelun päätyttyä palkata tämä, järjestelmä toimii niin kuin sen on tarkoitettu. Muistelen jostain lukeneeni, että vain alle 10 % työelämävalmennettavista työllistyy yritykseen jossa harjoittelu on suoritettu. Tämä on todella huono tulos, mutta toisaalta jos vaihtoehtona on olla työttömänä vastaava jakso, valitsisin ilman muuta harjoittelun. En kuitenkaan jaksa uskoa että 90 % harjoittelijoista olisi ollut niin huonoja etteivätkö olisi kyenneet ja kelvanneet palkkatyöhön. Todennäköisesti osa tapauksista johtuu siitä että työnantaja on halunnut vain ilmaista työvoimaa.

Työelämävalmennus ei ollut työvoimatoimiston järjestelemä juttu, vaan hoidin harjoittelupaikan hankkimisen itse ja ehdotin asiaa työvoimatoimistolle. Koska olin koulutukseen nähden vaihtamassa alaa, sain sovittua 6kk mittaisesta jaksosta (9kk maksimi). Työelämävalmennuksen jälkeen työllistyin Nocart Oy:lle ja olen työskennellyt siellä viimeiset neljä vuotta ja jatkan edelleen.

Työn hakeminen ja työhakemuksen sisältö

Työelämä, Työnhaku, Työttömyys, , , , ,

Työn hakeminen ei ole helppoa (ainakaan minulle), sillä jokaista työpaikkaa/tehtävää varten olisi hyvä olla enempivähempi räätälöity työhakemus. Tämä vaatii aikaa ja vaivaa. Työhakemus on mieluiten vain sivun mittainen esittely taidoistasi ja itsestäsi. Työhakemus on työntekijän markkinointikirje, joten siihen tulee panostaa.

CV:täkin on hyvä pitää ajan tasalla, mutta sekään ei saisi olla liian pitkä. Oma CV:ni on 5 sivua, ja se on ehdottomasti liian pitkä. Ei se tietysti itsestäni pitkältä tunnu, mutta siinä vaiheessa kun olet työhakemuksia lukeva osapuoli, jo 2-sivuinen CV tuntuu pitkältä siinä vaiheessa kun hakemuksia on nenän edessä esimerkiksi kuusi kappaletta. CV:n lisäksi on myös ne aiemmin mainitsemat hakemukset luettavana. Kun tätä työhakemusten nippua luetaan muiden työkiireiden ohessa, niin sivun mittainen esittely ja sivun mittainen CV olisi ainakin omasta mielestäni aika ihanteellinen, näin lukijan kannalta. Vaikka hakemuksen ja CV:n typistää näin lyhyiksi, tulisi niistä löytyä kaikki tarpeellinen tieto hakemasi paikan kannalta.

Mutta vaikuttaa työnhaun onnistumiseen myös mieliala. Kun on hyvässä työpaikassa töissä, ei todennäköisesti edes etsi aktiivisesti uutta työtä. Ja vaikka hakemuksen jättäisikin, ei hakijalla ole mitään menetettävää. Nykyinen työ on ja pysyy lopputuloksesta riippumatta. Itse koen tämän takia työn etsimisen kaikkein helpoimmaksi työsuhteessa ollessa. Paitsi että en työpaikkoja juurikaan katsele.

Työttömyys itsessään on kova paikka, puhumattakaan syistä miksi työttömäksi on joutunut ja onko poislähtö ollut riitaisa. Myöskään työkkärin asiakkuus ei juuri ole mieltäni lämmittänyt.

Cypress Wind Turbines Oy, joka oli ensimmäinen kokopäivä työ opiskelujen päätyttyä, asetettiin konkurssiin vuoden 2011 lopussa. Irtisanomisilmoitus annettiin käteen 24.11.2011 ja työsuhde päättyi 24.12.2011. Ihan kiva joululahja. Ajankohta ei minua harmittanut, mutta suuret palkkasaatavat ja niistä riitely työnantajan kanssa sitä vastoin oli rankkaa (asia ei ole vieläkään päätöksessä, vaikka on kulunut jo yli 4,5 vuotta). Tilannetta ei helpottanut tieto siitä että palkkoja jää saamatta joka tapauksessa noin 10000€, teki mitä tahansa. Ilman oikeudenkäyntiä summa voi nousta yli 15000€:oon.

Työttömyyden aikana täytin lisäksi 30. Minun pitäisi olla urani parhaassa nousukiidossa, mutta taistelinkin palkoista käräjillä, työttömänä, itsetunto maassa. Työttömänä minulla oli vain aikaa, mutta en saanut lähdetyksi edes kuntosalille, vaikka olin viimeiset 2 vuotta käynyt 3-4 kertaa viikossa säännöllisesti salilla irtisanomiseen asti. Tunsin oloni täysin arvottomaksi, elämässäni epäonnistuneeksi… Joten ei ihme että työn hakeminenkaan ei ollut helppoa.

Nykyinen työnantajani tunsi minut Cypressin loppumetreiltä ja oli nähnyt minkälaisessa työympäristössä olin jaksanut ja pystynyt työskentelemään lähes 3 vuotta. Noin 4 kuukauden työttömyyden jälkeen sain järjestettyä kuuden kuukauden mittaisen työelämävalmennuksen uudelle työnantajalle. Iloinen asia, mutta olin edelleen henkisesti rikki. Työnantaja totesikin, että yritä nyt vähän tsempata työhaastattelussa. Tein minkä voin, sain paikan, mutta samalla todettiin tietyllä tapaa hauskasti että haastattelun perusteella en olisi tullut missään nimessä valituksi. Niin huono olin.

Tarinan opetus on, että työtä kannattaa hakea mieluiten silloin kun asiat on hyvin. Silloin ei ole mitään menetettävää ja uuden paikan työssäkäyvä saa todennäköisesti helpommin kuin työtön. Toki pätevä työtön ei pitkään työttömänä ole, olettaen että osaa hakea töitä. Itse olen työn hakemisessa todella huono, mutta toisaalta kahteen ensimmäiseen työpaikkaan minua on pyydetty, ilman aktiivista hakemista. Kolmatta paikkaa ei ole vielä tullut vastaan, enkä sitä ole myöskään hakenut, mutta ehkä sinnekin pyydetään…

Mutta, palataanpa siihen työn hakemisen käytännön puoleen.

Työnhakijan motivaation lähteitä hakea töitä on monia, kuten:

  • Omat kehittymismahdollisuudet
  • Ilmapiiri / yhteisö
  • Palautteen saanti
  • Palkka, elämäntilanteesta riippuen
  • Suorituksen ilo, työ itsessään, työn merkitys
  • Yhteisöön kuuluminen
  • Itsenäisyys, vapaus
  • Eettisyys
  • Säännöllinen elämänrytmi
  • Itsearvostus
  • Sosiaaliset kontaktit
  • Vastuu

Itselleni työn olemassaolo on elinehto, ei niinkään rahan vaan henkisen hyvinvoinnin kannalta. On tuskaa jos ei ole mitään elämää rytmittävää ja mielenkiintoista tekemistä. Toki kotoakin hommia saattaa löytyä liuta, mutta monesti niiden loppuunsaattamiseen tarvitaan rahaa, jota työttömänä ei yleensä liiemmin ole. Kun määrätietoisesti ja elämäniloisella asenteella hakee töitä, on onnistuminen paljon varmempaa kuin loppuun palaneella kaverilla.

Entäpä minkälaisia asioita työnantaja arvostaa työntekijässä?

  • Kokenut
  • Ryhmätyökyky (myös yksintyöskentely)
  • Ongelmanratkaisukyky
  • Kielitaito
  • Keskittymiskyky
  • Isojen kokonaisuuksien hallinta
  • Kirjallinen ilmaisu (dokumentointitaito)
  • Kommunikointikyky
  • Ohjelmistojen hallinta
  • Vuorovaikutustaidot
  • Pitkäjänteisyys
  • Ajanhallinta
  • Nopea oppimiskyky
  • Kyky sopeutua jatkuvaan muutokseen
  • Huolellisuus, tarkkuus
  • Priorisointitaito
  • Luotettavuus
  • Ennakointikyky
  • Paineensietokyky
  • Delegointikyky
  • Neuvottelutaidot
  • Tavoitteissa pysyminen
  • Kannustavuus
  • Motivointikyky

Edellä olevia asioita oppii pääasiassa tekemällä, kokemuksen kautta. Toki oma motivaatio ja kehittymishalut vaikuttavat paljon. Edellä listattuja asioita on syytä korostaa hakemuksessa niiltä osin kuin haetun työtehtävän kannalta on oleellista.

Mutta, minkälainen on hyvä työhakemus, eli markkinointikirje?  Hakemuksesta tulee löytyä seuraavat tiedot:

Omat tiedot, päivämäärä

Vastaanottaja = tuleva esimiehesi / todellinen päättäjä

Mielenkiinnon herättävä otsikko tai tehtävänimike

Yrityksen tavoitteet + motivaatio + perustelu

  • Yrityksen kotisivuilta esimerkiksi heidän tavoitteensa ja soveltaa tätä tietoa omiin taitoihin ja kokemuksiin
  • Älä kerro että ole kiinnostunut tietystä tehtävästä, viittaa lehti-ilmoitukseen tai kerro itsestäsi lyhyesti
    • Kerro kuitenkin itsestäsi siten, että yritys voisi hyödyntää monipuolista työkokemusta, tai uusia tietoja jos olet vasta valmistunut
  • Jos haet avointa paikkaa, älä soita ennen hakemuksen lähettämistä, mutta selvitä henkilön nimi etukäteen
  • Jos vuorostaan haet haettua paikkaa, soita ensin, kysele työn oikeista vaatimuksista.
    • Käytä tätä tietoa hakemusta tehdessäsi, mutta älä paljasta miksi hakemuksesi on niin hyvä (=älä kerro hakemuksessa soittaneesi)

Mikä on tarjoamasi hyöty

  • Korosta tuoretta tietouttasi (mikäli olet juuri valmistunut), tuore koulutus

Millaista palautetta olet saanut työnantajalta, työkavereilta tai asiakkailta

  • Voi ottaa työtodistuksesta lainauksia

Luonteenpiirteet + työskentelyote

  • Minua on luonnehdittu, sanottu
    • Reippaaksi, energiseksi, auttamisenhaluiseksi, huolelliseksi, pitkäjänteiseksi, innostavaksi, täsmällinen
  • Poimi vain ne asiat esille mitkä ovat hakemasi työtehtävän kannalta oleellisimmat asiat
  • Kirjoita tähän kohtaan enemmän materiaalia kuin edelliseen kohtaan

Muuta

  • Joustavuus, jota voit osoittaa työnantajan, työpaikan sijainnin ja työtehtävien  sisällön suhteen
  • Muut valtit, ellet ole niitä ansioluettelossa maininnut
  • Ilmaise halukkuutesi tapaamiseen, ja lupaa ottaa yhteyttä vastaanottajaan n. 1-1,5 viikon kuluttua markkinointikirjeen lähettämisen jälkeen.

Allekirjoitus

Liitteet, esim. CV

Kun omatoiminen työnhaku on työvoimatoimistolle liikaa

Työelämä, Työttömyys, Yhteiskunta, , , ,

Eräs läheinen haki taannoin muutamaa avointa työpaikkaa, ja sai yhdestä paikasta noin kuukauden mittaisen määraikaisen pestin. Hieno homma, paitsi että tuli 2kk karenssi. Mikä meni pieleen?

Työkkärin kanssa oli reilu vuosi sitten sovittu, että työtön työnhakija hakee töitä omatoimisesti. Omatoiminen haku oli toiminut loistavasti, vaikka töitä ei lähes aina ollutkaan saatavilla. Kuitenkin sen verran että vaaditut työehtoviikot ehtivät kertyä tarkastelujaksolla (ansiosidonnaisen nollaantuminen). Työkkärin työllistymissuunnitelma oli voimassa vuoden, sillä vähän aikaa sitten alkoi postiluukusta pudota työhönosoituksia.

Työhönosoitukset ovat työkkärin pakottamia, eli niihin on jätettävä työhakemus. Sillä ei ole väliä vastasiko ehdotettu paikka ollenkaan omaa osaamista, tai tuleeko tehtävään valituksi vai ei, mutta haettava on. Työkkärille pitää ilmoittaa onko osoitettuun paikkaan haettu vai ei, ja minä päivänä haku on tapahtunut. Jos jättää hakematta, siitä seuraa karenssi. Ihan loogista tähän asti.

2403 te-toimisto
Kuva: Jenny Huttunen / Yle

Työnhakija oli omatoisesesti hakenut kolmeen paikkaan, palvelutaloihin A, B ja C. Paikoista A ja B ei ollut vielä tullut vastausta, mutta paikkaan C hän oli saanut kuukauden mittaisen työsopimuksen, jota myöhemmin jatkettiin kolmella viikolla. Työt alkaisivat viikon kahden päästä paikassa C. Hieman näiden hakemusten lähettämisen jälkeen työkkäristä tuli työhönosoitus, paikkoihin A ja B. Eikä vain samoihin paikkoihin, vaan myös samoihin tehtäviin, joihin aiemmin oli jo haettu (noin viikkoa aiemmin). Työtön on siis ollut omatoimisesti aktiivinen ja hakenut samoihin paikkoihin ennen työkkärin patistuskirjettä. Ihailtavaa omatoimisuutta, eikövain?

Työkkärin nettipalvelun kautta pitää ilmoittaa minä päivänä kyseistä työtehtävää on haettu. Järjestelmään ei voi kirjata kuitenkaan aikaisempaa päivää kuin milloin työhönosoituskirje on postitettu. Tämä on estetty järjestelmätasolla. Eli vaihtoehtoina on joko merkata ettei ole hakenut paikkaa ollenkaan tai sitten jokin kirjeen lähettämisen jälkeinen päivä (päivä jolloin on työtä haettu).

Työkkärin velvoitteet hoidettiin ja kuukauden pätkätyö edessä, voisiko asiat olla paremmin? Tietysti työ voisi olla vakituinen. Ja se, että tästä ei olisi tarvinnut tulla kahden kuukauden karenssia.

Valituskierroksen jälkeen päätös ei muuttunut, uusintavalitusta ei voi tehdä työkkärille. Sillä ei ollut väliä vaikka samaan aikaan toisaalla oli kuukauden mittainen työrupeama alkamassa. Hakea on jokatapauksessa pakko, kun käsketään. Syynä oikaisuvaatimuksen hylkäykselle oli, että paikkaan A oli muka haettu avoimesti, eikä sitä nimenomaista paikkaa ollut haettu jota olisi pitänyt hakea. Väite on väärä.

Mikä siis meni pieleen? No se, että kun olet työkkärin pommituslistalla, tällöin omatoiminen aktiivisuus eli töiden hakeminen pitää lopettaa täysin, niin ei varmasti tule tehtyä mitään virheitä.

Työkkärin kannalta ongelman ydin oli siinä, että viikkoa aiemmin haettuun tehtävään olisi pitäny hakea uudelleen, koska työkäri käski. Kyseessä oli siis yksi ja sama työtehtävä, johon työkkärin mielestä olisi pitänyt hakea kahdesti. Haku ei ollut välillä ehtinyt umpeutua ja avautua uudelleen, vaan yksi ja sama paikka oli ollut koko tämän prosessin ajan avoinna. Mitähän työnantajakin ajattelee jos samaan tehtävään samalla hakukierroksella joku hakee kahteen kertaan? Toisaalta kyseiseen paikkaan pitää hakea sisäisen järjestelmän kautta, joten ei ole tiedossa onko ylipäätään edes mahdollista hakea samaan tehtävään kahteen kertaan, koska homma hoidetaan nettilomakkeen avulla.

Ymmärrän että jos olet hakenut työtehtävää X paikasta A ja työkkäri määrää sinun hakemaan samasta paikasta A tehtävää Y, hakemus on jätettävä. Mutta se että olet itse omatoimisesti hakenut paikasta A tehtävää X viikkoa aiemmin ennenkuin työkkäri on älynnyt ehdottaa täysin saman paikan (A) ja tehtävän (X) hakemista ja saat tästä hyvästä karenssia, on täysin mielipuolista. Toisaalta vaikka hakisitkin avoimesti kaikkia paikkoja, sen kattavuus on näennäisesti paljon suurempi kuin vain osoitetun tehtävän hakeminen, koska avoin hakemus kattaa ihan kaikki tehtävät, ainakin periaatteessa. Paitsi että nyt ei oltu haettu edes avoimesti, vaan kohdistetusti sitä tiettyä tehtävää, jota pitikin hakea.

Työkkärin päätöksen mukaan aiempi haku tehtävään ei ole sellainen syy jonka perusteella voi kieltäytyä ottamasta vastaan tarjottua työtä. Olihan siinä viikko väliä, vaikka täysin samaa paikkaa olikin haettu. Toisaalta työkkärin sanamuoto on väärä. Mitään työtä ei ollut edes tarjolla, ainoastaan mahdollisuus hakea avointa paikkaa josta saattaa mahdollisesti työllistyä.

Työkkäri toimisi paljon paremmin jos ne oikeasti tarjoisivat työtehtäviä ihmisille, joihin heidän pitää mennä tekemään töitä. Tällaisesta tilanteesta kieltäytymisestä pitääkin rangaista, mutta että olet jättänyt hakemuksen, mutta paria päivää liian aikaisin, koska työkkäri oli liian hidas, saat karenssia kaksi kuukautta, on jo täysin mielivaltaista. Tällaisella mielivaltaisella toiminnalla ajetaan jo muutenkin ahtaalla olevat entistä tiukemmalle ja saadaan ihmiset passivoitumaan enstistä enemmän.

Mikään ei ole pahempaa ja nöyryyttävämpää kuin olla työvoimatoimiston asiakas. Olen itse joutunut olemaan siellä kirjoilla noin 3 + 1 + 3 kk, tässäkin on 7kk liikaa. Ei sen takia että olisi kiva olla töissä vaan sen takia kun se on nöyryyttävää, kyykyttävää ja muutenkin täysin perseestä. Ennemmin töissä pienellä palkalla kuin olla työkkärin kyykytettävänä.

Työkkärin päätöksestä ei voi valittaa, mutta työttömyyskassaan voi lähettää kuitenkin oikaisuvaatimuksen kielteisen ansiosidannaispäätöksen saamisen jälkeen. Näin tehtiinkin ja lopulta järki ja oikeus voitti – karenssi peruttiin. Mutta niin taas kului aikaa turhanpäiväiseen säätämiseen ja valituksen tekoon, epävarmuus miten asian kanssa käy, rahaa paloi ja mitä korvaukseksi sait – et mitään. Loppu hyvin, kaikki hyvin, mutta perseestä tämä silti on.