Aihearkisto: Työkalut

FinFonic ER-15 kuulonsuojaimet

En täällä blogissa ole kaikista harrastuksistani maininnut, mutta viulunsoittoa olen opetellut kesästä 2017 lähtien. Ensin omatoimisesti vuoden verran, jonka jälkeen opettajan avulla. Soittelusta kertonen ehkä joskus toiste, mutta nyt on aika kuulonsuojauksen.

Viulu, kuten muutkin soittimet ovat varsin kovaäänisiä. Äänen miellyttävyys on kiinni äänilähteen spektristä. Esimerkiksi ruohonleikkurin hurina saattaa olla ihan ok kuuloista, vaikka onkin kuulon kannalta haitallisen kovaa. Rummuissa on napakoita iskeviä ääniä, jonka lisäksi se on kovaäänisin soitin. Ei siis ihme, että rumpujen soittajalle kuulonsuojaaminen on luontevaa. Mutta entäpä jousisoittimien soittajat?

Viulun runko on välittömästi korvan vieressä. Normaalistikin soitettuna 80dB taso ylitetään helposti, ja kovempaa soitettaessa 95dB raja saavutetaan. Puhumattakaan, että soitetaan isommassa orkesterissa. Kuulon suojaaminen on tärkeää musiikkihommissa – kuten ihan missä tahansa ympäristössä, jossa äänenvoimakkuus on suuri.

Melu aiheuttaa kuulonalenemaa ajansaatossa, mutta lyhyempi altistus voi aiheuttaa päänsärkyä, lihasjännitystä, hermostuneisuutta, lisätä ärtyisyyttä, laskea suorituskykyä ja lisätä tapaturmariskiä. [1]. Alla olevassa taulukossa on esitetty melun turvallisuusrajat ylemmällä toiminta-arvolla. Nämä ovat aikarajoja, jonka jälkeen kuulovaurion riski toistuvassa melualtistuksessa on todennäköistä. [2]

MelutasoAltistusaika
85 dB8 h
88 dB4 h
91 dB2 h
94 dB1 h
97 dB30 min
100 dB15 min
103 dB7 min 30 s
106 dB3 min 15 s
109 dB97 s

On aika kuulonsuojauksen

Kevään orkesteriesityksessä olin varsin lähellä rumpusettiä, harjoituksissa ihan vieressä. Harjoituksissa laitoin korviin keltaiset EAR:it, mutta niiden vaimennus on hyvin aseteltuna 28dB, jonka lisäksi taajuusvaste on mitä on. Soittaminen etenkin äkkiseltään tällä asetelmalla oli varsin vaikeaa, joten toinen tulppa pois… ja sitten kanavatasapaino oli pahasti pielessä. Soittaminen nyt vasta outoa olikin, joten ei auttanut kuin soittaa ilman.

Esitykset onnistuivat todella hyvin, vaikka tilan akustiikka onkin todella haastava. Alla kaksi videota esityksistä, koulun YouTube -sivulta löytyy lisää materiaalia.

Esityksen jälkeen päätin hankkia syksyn tulevia harjoitteluita varten soittokäyttöön kuulonsuojaimet. Eikä pelkästään yksityistunteja tai orkesteriharjoituksia varten, vaan myös kotona harjoitteluun.

Eräs orkesterikaveri oli hankkinut FinFonic ER-15 kuulosuojaimet. Nämä on käyttäjälle yksilöllisesti tehdyt, korvan muotoon valetut suojaimet. Näihin on mahdollisuus valita kolmesta eri vaimennustasosta: 9db, 15dB ja 25dB. 15dB malli on taajuusvasteeltaan tasaisin, eli musiikkikäyttöön optimaalisimmat. Konserteissa melu saattaa kohota 105-120dB:iin, isompiinkin lukemiin. Tällöin 15dB vaimennus ei ole riittävä, vaan tällöin tulee valita isommalla vaimennuksella oleva malli.

Aikani pohdittua hintaa ja sopivan vaimennuksen tasoa (9dB vs. 15dB), päädyin hankkimaan samat suojaimet, joita minulle oli suositeltu (ER-15). FinFonicin nettisivujen kautta tilattuna ER-suojaimet maksavat 255€. Tämä vaatii kuitenkin käyntiä Vaasan toimipisteellä, jossa otetaan valokset korvakäytävien muodoista. Samoja suojaimia saa myös jälleenmyyjiltä, mutta hinta on tällöin luokkaa 300€. Mikäli Vaasaan ei ole muuta menoa, niin suojaimet kannattaa ostaa lähimmältä jälleenmyyjältä. FinFonic on myös ainakin joinain vuosina ollut MP-messuilla esittelemässä ja myymässä tuotteitaan, sekä ottamassa valoksia paikan päällä.

Vaasaan suuntauneen lomamatkan yhteydessä kävin ottamassa korvista valokset ja noin 3 viikon päästä postiluukusta kolahti paketti. Alussa uusien suojainten kanssa oli totuttelua, sillä napit tosiaan ovat korvakäytävän muotoiset ja kokoiset. Nappien sujauttamisessa korvaan oli oma opettelu, jota helpotti mukana toimitettu geeli. Mutta voi pojat, johan soittamisesta tuli kertaheitolla mukavampaa. Enää ei ’pysty’ edes soitinta virittämään ilman nappeja korvissa. Nyt vasta huomaa kuinka kovaa ääntä viulu pitää. Ei siis ihme, että varsinkin ihan alkuaikoina päätä särki ja korviin sattui. Varmasti osasyynä oli epävireinen soitanta, mutta ennen kaikkea kova äänenvoimakkuus.

Tässä nämä ovat, yksilölliset suojaimet korviini

Onhan nämä kieltämättä kalliit, mutta kun kerran niitä on käyttänyt, niin ilman ei osaa olla. Toki huonona puolena voidaan pitää, että napit pitää uusia 5-8 vuoden välein, koska korvakäytävän muoto muuttuu iän myötä. Toisaalta mikään ei ole ikuista, ja esim. 200€ maksaneet Sonyn WF-1000XM4 vastamelukuulokkeet hajosivat 1,5 vuoden käytön jälkeen.

Myös ylikova stressi saattaa jumiuttaa purulihaksia ja täten väliaikaisesti muuttaa hieman korvakäytävän muotoa. Tällöin suojainten käyttäminen tuottaa kipua, jolloin niitä ei luonnollisestikaan ole mukava käyttää. Mutta kun stressi poistuu ja tilanne normalisoituu, käyttö jatkuu ongelmitta. Tämä on koettu omakohtaisesti.

Edullisempi vaihtoehto

Yksilölliset kuulonsuojaimet ovat varsin kalliit, mutta myös muita hyviä vaihtoehtoja on. En ole käyttänyt muita kuin keltaisia EAR tulppia, sekä ER-15 suojaimia – joten kokemuksella en pysty vaihtoehdoista puhumaan.

Nostan kuitenkin esiin FinFonicin myymät Crescendo Music 15 kuulonsuojaimet, joissa on akustiset suodattimet. Nämä on erityisesti musiikkikäyttöön tarkoitetut 15dB vaimennuksella olevat suojaimet, jotka rakenteeltaan muistuttavat joulukuusta. Näissä 31€ hintaisissa suojaimissa ei luonnollisestikaan ole saman tekniikan vaimentimet kuin ER-15:ssa (joihin pelkkä suodatin/vaimenninpari maksaa 93€), mutta varmasti ajavat asiansa.

En pysty suosittelemaan Cresendoa, koska en näitä ole koskaan kokeillut. Mutta varmasti tekevät sen minkä lupaavat, eli vaimentavat ääntä. Ne ovat musiikkikäytössä varmasti paremmat kuin muut ei musiikkikäyttöön tarkoitetut kuulonsuojaimet.

Loppusanat

Kuulo on tärkeä aisti ja sen menetettyä sitä ei saa takaisin. Siksi on tärkeää, että kuuloa suojataan jo pienestä pitäen. On lopulta sama millä kuulonsa suojaa, kunhan suojaa (kuulonsuojaukseen hyväksytyillä välineillä).

Soittaminen on paljon helpompaa ja miellyttävämpää, kun käyttää tähän tarkoitukseen suunniteltuja suojaimia. Yksilöllisen kuulonsuojaimen paras etu on, että niitä voi käyttää tunnista toiseen ilman, että korvakäytävä tästä ärsyyntyy. Kunhan näistä sitten joskus aika ajaa ohitse, hankin varmasti uudet – olettaen, että soittoharrastus jatkuu edelleen.

Lähteet:
Artikkelikuva: FinFonic ER-15 tuotesivu
[1] FinFonic Yksilöllinen kuulonsuojain -esitelehdykkä
[2] Työsuojelu.fi, Melun raja-arvot

Bosch IXO kulma-adapteri

Rappuja remontoidessa portaiden väliset tukipuut olivat hyvin ahtaassa raossa askelmien välissä, jonne uusi ruuviväännin ei mahtunut pienestä koostaan huolimatta. IXO:n on saatavissa pari kätevää lisävarustetta, joista yksi on kulma-adapteri.

Kulma-adapterin ideana on päästä ahtaisiin väleihin. Sen saa asennettua 8 eri asentoon ruuvivääntimen päähän, mahdollistaen tilanteeseen kuin tilanteeseen mahdollisimman hyvän käyttöasennon ja tilankäytön. Kulmassa on 1:1 vaihteisto, eli sen ulostulo pyörii samaa nopeutta kuin ruuviväännin, eli noin 200 rpm. Hintaa kulma-adapterilla on noin 10€ ja se sopii IXO 4 ja 5 -malleihin. Pahvilaatikko jossa kulma tulee, ei ole koolla pilattu; se on vain hieman kulmaa suurempi. Yksinkertainen käyttöohje on painettu laatikon välikanteen. Adapterin ulostulo on samankokoinen kuin ruuvivääntimenkin, eli standardi 1/4″.

 

Kulma-adapterin asentaminen on hyvin helppoa; ruuvivääntimen päästä otetaan kuminen suoja pois ja napsautetaan kulma yhteen kahdeksasta vaihtoehtoisesta asennosta tarpeen mukaan. Kulma lukittuu automaattisesti. Irrottaminen tapahtuu yhtä helposti; kiertämällä kehää nuolen suuntaan ja vetämällä kulma ulos ruuvivääntimestä.

  

Kulma-adapteri oli erittäin hyvä hankinta, helpottaen ja nopeuttaen rappujen remontointia merkittävästi.

Bosch IXO IV -ladattava ruuviväännin

Muuttaminen paikasta toiseen on mukavaa, toisaalta ikävää. Monet kerrat olen kironnut kun on pitänyt pöydän jalkoja, lamppuja ym. kaappeja ruuvailla irti ja osiin ja taas takaisin paikalleen. Muutaman jutun ruuvailu käsin on vielä ok, mutta kun puhutaan esimerkiksi sadasta ruuvista, kaipaa hyvin äkkiä apuvälineitä.

Kesälomalle olin buukannut liudan erilaisia tehtäviä, kuten keittiötason LED-valaistuksen asentamisen, rappujen purkamisen, hiomisen, maalaamisen ja LED-valojen asentamisen rappujen kaiteeseen, sekä uusien verhokiskojen asentamisen. Näissä kaikissa on yhteistä se, että edes takaisin ruuvaamista on enempivähempi. Hermoja säästämään ja projekteja jouduttamaan hankin samanlaisen ruuvivääntimen kuin isälläni; Bosch IXO IV.

Bosch IXO on pienikokoinen, mutta kuitenkin reilun väännön omaava ladattava ruuviväännin. IXO tuotesarjan historia ulottuu vuoteen 2003, jolloin julkaistiin ensimmäinen versio. Viimeisin versio on numeroltaan 5, mutta kaupoista saa vielä myös versiota 4, ainakin osana laitepaketteja.

Yleensä hankin uusinta ja viimeisintä tekniikkaa, mutta IXO:n kohdalla tein poikkeuksen. 5-version mukana ei tule laitetelakkaa ja lataaminen tapahtuu micro-USB:n kautta, joka on tunnettu heiveröisestä rakenteestaan. USB lataaminen voi olla monessa tilanteessa kätevä ominaisuus, se on käyttöpaikasta kiinni (kotona / reissun päällä). Todennäköisesti olisin päätynyt 5-versioon, mikäli latauspistokkeena olisi käytetty mini-USB:tä. Telakka itsessään ei tuo juurikaan lisäarvoa, mutta toimii toki latausasemana 4-version ruuvivääntimelle. Nelosversion ruuvivääntimessä ei ole erillistä latauspistoketta, joten lataaminen ilman telakkaa ei onnistu. Vasemmalla 4-version latausliitäntä ja telakka, oikealla 5-version latausliitäntä.

  

4 ja 5 version välillä on muutakin eroa. Nelosessa pyörimissuunnan saa valittua kätevästi liipaisimen yläpuolelta, kun viitosessa suuntaa vaihdetaan vuorostaan koneen päältä. Myös liipaisin on erimuotoinen ja ainakin itseni käteen 4-versio sopi paremmin. Vasemmalla 4-version ja oikealla 5-version suunnanvaihto ja liipaisin.

   

Akku on tyypiltään Lion, jännite 3.6 V, kapasiteetti 1.5 Ah ja se laututuu täyteen noin 3 tunnissa. Vääntöä löytyy 3 / 4,5 Nm, joka pienestä luvusta huolimattaan riittää todella pitkälle. Painoa on kertynyt 300g, kahva on mukavan kuminen parantamaan pitoa kädessä. Vääntimen päässä on pieni valo helpottamaan työskentelyä, sekä päällä latauksen merkivalo joka ilmoitta myös akun loppumisesta.

Pelkkää 4-versiota en Kodin Terrasta, Prismasta tai Motonetistä löytynyt, joten hieman vastentahtoisesti hankin yhdistelmäpaketin jossa oli mukana laser etäisyysmittari (Bosch PLR 15). Tämä oli mielekkäämpi vaihtoehto kuin joku grillaussetti pippurimyllyllä varustettuna, siitäkin huolimatta että olen kova grillaamaan.

Mutta entäpä sitten käytännössä?

Ruuvivääntimestä oli merkittävää apua kaikkien satojen ruuvien vääntelyyn auki ja kiinni. Yhdellä latauksella pääsi todella pitkälle (en laskenut, mutta sinne 100 tuntumaan meni), myös vääntö riitti lähes kaikissa tilanteissa. Ainoa tilanne jolloin voima loppui kesken, oli kun yritin ruuvata hieman isohkoja ruuveja pieniin betoniproppuihin kiinni. Tässä siis betoni ja pieni holkki alkoivat ahdistaa, joka vaati valtavasti ylimääräistä voimaa. Vasta järeämpi akkuporakone sai hoidettua tämän pois päiväjärjestyksestä. Toisaalta IXO:a ei ehkä ole tarkoitettu näin rajuun käyttöön. Kaikki muut rappusten ruuvit, verhotangot, LED-kiskot, pöydänjalat, kalusteet jne. sai vallan mainiosti osiin ja takaisin kasaan, ilman kipeitä kämmenpohjia ja hikeä.

Ainoa miinus mikä tuli parin kuukauden rempan aikana vastaan, oli nopeudensäädön puuttuminen. Väännin pyörii tasaisella noin 200 rpm nopeudella, joka on turhan paljon pieniä talttapäisiä ruuveja kovaan lastulevyyn poratessa. Portaaton nopeudensäätö, tai edes kiinteä nopeuden rampitus olisi tehnyt paljon. Toisaalta talttapäisiä ruuveja ei pitäisi käyttää missään. Verhotankojen vanhat ruuvit olivat kuitenkin tällaisia, joten siksi tuli harjoiteltua tätäkin.

Pienestä koostaan huolimatta todella monipuolinen ja kätevä laite. Pienestä koosta on myös hyötyä, sillä tällä pääsee moneen paikkaan mihin isommalla akkuporakoneella ei pääse. Ja mikäli IXO ei tässä muodossaan mahdu johonkin rakoon, on siihen saatavilla pari lisälaitetta, joilla ahtaampaakin rakoon on helpompi päästä. Pian IXO:n hankkimisen jälkeen tuli hankittua myös kulma-adapteri helpottamaan työskentelyä.

Mikäli pientä ruuvattavaa on paljon, suosittelen ehdottomasti hankkimaan IXO:n, tai pyytämään sellaisen lahjaksi joulupukilta. Hyvää Joulua!