En täällä blogissa ole kaikista harrastuksistani maininnut, mutta viulunsoittoa olen opetellut kesästä 2017 lähtien. Ensin omatoimisesti vuoden verran, jonka jälkeen opettajan avulla. Soittelusta kertonen ehkä joskus toiste, mutta nyt on aika kuulonsuojauksen.
Viulu, kuten muutkin soittimet ovat varsin kovaäänisiä. Äänen miellyttävyys on kiinni äänilähteen spektristä. Esimerkiksi ruohonleikkurin hurina saattaa olla ihan ok kuuloista, vaikka onkin kuulon kannalta haitallisen kovaa. Rummuissa on napakoita iskeviä ääniä, jonka lisäksi se on kovaäänisin soitin. Ei siis ihme, että rumpujen soittajalle kuulonsuojaaminen on luontevaa. Mutta entäpä jousisoittimien soittajat?
Viulun runko on välittömästi korvan vieressä. Normaalistikin soitettuna 80dB taso ylitetään helposti, ja kovempaa soitettaessa 95dB raja saavutetaan. Puhumattakaan, että soitetaan isommassa orkesterissa. Kuulon suojaaminen on tärkeää musiikkihommissa – kuten ihan missä tahansa ympäristössä, jossa äänenvoimakkuus on suuri.
Melu aiheuttaa kuulonalenemaa ajansaatossa, mutta lyhyempi altistus voi aiheuttaa päänsärkyä, lihasjännitystä, hermostuneisuutta, lisätä ärtyisyyttä, laskea suorituskykyä ja lisätä tapaturmariskiä. [1]. Alla olevassa taulukossa on esitetty melun turvallisuusrajat ylemmällä toiminta-arvolla. Nämä ovat aikarajoja, jonka jälkeen kuulovaurion riski toistuvassa melualtistuksessa on todennäköistä. [2]
| Melutaso | Altistusaika |
|---|---|
| 85 dB | 8 h |
| 88 dB | 4 h |
| 91 dB | 2 h |
| 94 dB | 1 h |
| 97 dB | 30 min |
| 100 dB | 15 min |
| 103 dB | 7 min 30 s |
| 106 dB | 3 min 15 s |
| 109 dB | 97 s |
On aika kuulonsuojauksen
Kevään orkesteriesityksessä olin varsin lähellä rumpusettiä, harjoituksissa ihan vieressä. Harjoituksissa laitoin korviin keltaiset EAR:it, mutta niiden vaimennus on hyvin aseteltuna 28dB, jonka lisäksi taajuusvaste on mitä on. Soittaminen etenkin äkkiseltään tällä asetelmalla oli varsin vaikeaa, joten toinen tulppa pois… ja sitten kanavatasapaino oli pahasti pielessä. Soittaminen nyt vasta outoa olikin, joten ei auttanut kuin soittaa ilman.
Esitykset onnistuivat todella hyvin, vaikka tilan akustiikka onkin todella haastava. Alla kaksi videota esityksistä, koulun YouTube -sivulta löytyy lisää materiaalia.
Esityksen jälkeen päätin hankkia syksyn tulevia harjoitteluita varten soittokäyttöön kuulonsuojaimet. Eikä pelkästään yksityistunteja tai orkesteriharjoituksia varten, vaan myös kotona harjoitteluun.
Eräs orkesterikaveri oli hankkinut FinFonic ER-15 kuulosuojaimet. Nämä on käyttäjälle yksilöllisesti tehdyt, korvan muotoon valetut suojaimet. Näihin on mahdollisuus valita kolmesta eri vaimennustasosta: 9db, 15dB ja 25dB. 15dB malli on taajuusvasteeltaan tasaisin, eli musiikkikäyttöön optimaalisimmat. Konserteissa melu saattaa kohota 105-120dB:iin, isompiinkin lukemiin. Tällöin 15dB vaimennus ei ole riittävä, vaan tällöin tulee valita isommalla vaimennuksella oleva malli.
Aikani pohdittua hintaa ja sopivan vaimennuksen tasoa (9dB vs. 15dB), päädyin hankkimaan samat suojaimet, joita minulle oli suositeltu (ER-15). FinFonicin nettisivujen kautta tilattuna ER-suojaimet maksavat 255€. Tämä vaatii kuitenkin käyntiä Vaasan toimipisteellä, jossa otetaan valokset korvakäytävien muodoista. Samoja suojaimia saa myös jälleenmyyjiltä, mutta hinta on tällöin luokkaa 300€. Mikäli Vaasaan ei ole muuta menoa, niin suojaimet kannattaa ostaa lähimmältä jälleenmyyjältä. FinFonic on myös ainakin joinain vuosina ollut MP-messuilla esittelemässä ja myymässä tuotteitaan, sekä ottamassa valoksia paikan päällä.
Vaasaan suuntauneen lomamatkan yhteydessä kävin ottamassa korvista valokset ja noin 3 viikon päästä postiluukusta kolahti paketti. Alussa uusien suojainten kanssa oli totuttelua, sillä napit tosiaan ovat korvakäytävän muotoiset ja kokoiset. Nappien sujauttamisessa korvaan oli oma opettelu, jota helpotti mukana toimitettu geeli. Mutta voi pojat, johan soittamisesta tuli kertaheitolla mukavampaa. Enää ei ’pysty’ edes soitinta virittämään ilman nappeja korvissa. Nyt vasta huomaa kuinka kovaa ääntä viulu pitää. Ei siis ihme, että varsinkin ihan alkuaikoina päätä särki ja korviin sattui. Varmasti osasyynä oli epävireinen soitanta, mutta ennen kaikkea kova äänenvoimakkuus.
Onhan nämä kieltämättä kalliit, mutta kun kerran niitä on käyttänyt, niin ilman ei osaa olla. Toki huonona puolena voidaan pitää, että napit pitää uusia 5-8 vuoden välein, koska korvakäytävän muoto muuttuu iän myötä. Toisaalta mikään ei ole ikuista, ja esim. 200€ maksaneet Sonyn WF-1000XM4 vastamelukuulokkeet hajosivat 1,5 vuoden käytön jälkeen.
Myös ylikova stressi saattaa jumiuttaa purulihaksia ja täten väliaikaisesti muuttaa hieman korvakäytävän muotoa. Tällöin suojainten käyttäminen tuottaa kipua, jolloin niitä ei luonnollisestikaan ole mukava käyttää. Mutta kun stressi poistuu ja tilanne normalisoituu, käyttö jatkuu ongelmitta. Tämä on koettu omakohtaisesti.
Edullisempi vaihtoehto
Yksilölliset kuulonsuojaimet ovat varsin kalliit, mutta myös muita hyviä vaihtoehtoja on. En ole käyttänyt muita kuin keltaisia EAR tulppia, sekä ER-15 suojaimia – joten kokemuksella en pysty vaihtoehdoista puhumaan.
Nostan kuitenkin esiin FinFonicin myymät Crescendo Music 15 kuulonsuojaimet, joissa on akustiset suodattimet. Nämä on erityisesti musiikkikäyttöön tarkoitetut 15dB vaimennuksella olevat suojaimet, jotka rakenteeltaan muistuttavat joulukuusta. Näissä 31€ hintaisissa suojaimissa ei luonnollisestikaan ole saman tekniikan vaimentimet kuin ER-15:ssa (joihin pelkkä suodatin/vaimenninpari maksaa 93€), mutta varmasti ajavat asiansa.
En pysty suosittelemaan Cresendoa, koska en näitä ole koskaan kokeillut. Mutta varmasti tekevät sen minkä lupaavat, eli vaimentavat ääntä. Ne ovat musiikkikäytössä varmasti paremmat kuin muut ei musiikkikäyttöön tarkoitetut kuulonsuojaimet.
Loppusanat
Kuulo on tärkeä aisti ja sen menetettyä sitä ei saa takaisin. Siksi on tärkeää, että kuuloa suojataan jo pienestä pitäen. On lopulta sama millä kuulonsa suojaa, kunhan suojaa (kuulonsuojaukseen hyväksytyillä välineillä).
Soittaminen on paljon helpompaa ja miellyttävämpää, kun käyttää tähän tarkoitukseen suunniteltuja suojaimia. Yksilöllisen kuulonsuojaimen paras etu on, että niitä voi käyttää tunnista toiseen ilman, että korvakäytävä tästä ärsyyntyy. Kunhan näistä sitten joskus aika ajaa ohitse, hankin varmasti uudet – olettaen, että soittoharrastus jatkuu edelleen.
Lähteet:
Artikkelikuva: FinFonic ER-15 tuotesivu
[1] FinFonic Yksilöllinen kuulonsuojain -esitelehdykkä
[2] Työsuojelu.fi, Melun raja-arvot