Aihearkisto: Matkailu

Passin myöntämisajankohta ja voimassaoloaika

Ennen passiuudistusta vuonna 2006, passit olivat voimassa 10 vuotta. Biopassien tultua ne olivat voimassa enää 5 vuotta. Useat maat myös vaativat, että passin tulee olla voimassa vähintään 6 kuukautta matkan päättymisen jälkeen. Tämä tarkoittaa, että passin käypä aika voi olla vain 4 vuotta 6 kuukautta.

Taas kerran passi meni vanhaksi, eli edessä oli sen uusiminen. Uusi passi tuli vaivattomasti, sillä hakemuksen pystyi tekemään täysin sähköisesti, eikä poliisilaitoksella käyntiä tarvinnut. Tämä on mahdollista, mikäli sormenjälkien ottamisesta on kulunut alle 6 vuotta. Passin haku on siis varsin vaivatonta joka toisella hakukerralla. Tarkat ohjeet ja ehdot voit käydä lukemassa poliisin sivuilta.

Passi tuli varsin nopeasti luvatussa ajassa. Passikuvassa kävin 13.6., jolloin jätin myös passihakemuksen. Seuraavana päivänä sain tiedon passin myöntämisestä. 23.6. sain tiedon Passin saapumisesta postiin ja 24.6. kävin noutamassa sen. Hakemuksesta noutoon aikaa kului 10 vuorokautta.

Kun alussa puhuin, että passi on useimmiten käytettävissä vain 4 vuotta 6 kuukautta, niin todellisuus on tätäkin huonompi. Passi on voimassa myöntämishetkestä eteenpäin (uusi passini 14.6.), mutta passia et saa haltuusi myöntämispäivänä, vaan 8-12 arkipäivän kuluessa (normaali toimitusnopeus). Tämä odotusaika on luonnollisesti pois käytettävissä olevasta ajasta. Mikäli et hae passia saapumispäivänä, pahimmillaan voimassaoloajasta on hävinnyt kuukausi.

Passin ottajan kannalta reilumpaa olisi, että passin voimassaolo alkaisi siitä, kun se on mennyt painokoneeseen, tai jopa muutaman päivän päähän painokoneeseen menosta, kun ottaa huomioon postin kulkuviiveen. Jos passin hakujärjestelmää haluaisi hieman kehittää, niin siihen voisi lisätä mahdollisuuden valita voimassaolon alkamisajankohdan vapaasti, esim. max kuukauden päähän passin toimitushetkestä. Myös toimitusajankohdan valinta voisi olla kätevä, esim. max 6kk päähän tilaamisesta. Joillekin voisi olla myös hyödyksi Poliisin muistutus OmaPostiin passin vanhenemisesta, esim. 6 kuukautta ja toisen kerran 2 viikkoa ennen vanhenemista.

Kaikki yllä oleva on varsin vähäpätöistä, maailmassa on paljon suurempiakin ongelmia. Mutta maailma ei kehity ilman ideoita.

Museokortti

Mitä sinulle tulee mieleen museoista?

Lapsuudessani kotikylän kotiseutumuseo tuli tutuksi, liiankin hyvin. Tästä muodostui turhan yksipuolinen kuva siitä, mitä museo tarkoittaa. Koulun kautta tuli käytyä muutamassa muussakin museossa, kuten Kiasmassa, jossa tehosekoittimessa pyöri kakkapökäle, sekä Ateneumin taidemuseossa, jossa oli maalauksia ja veistoksia. Näistäkään paikoista kumpikaan ei herättänyt sisäistä taiteen arvostajaa. Toisaalta olin liian nuori ymmärtämään ja arvostamaan tällaista (kakkapökäleitä en tosin ymmärrä vieläkään). Lahden Radio ja TV-museo oli ainoa, jossa oli todella mielenkiintoisia asioita. Kokemukseni museoista tätä yhtä lukuun ottamatta ei ollut kovin kaksinen.

Vaihtoehto käteiselle

Muutamia vuosia sitten ilmestyi museokortti, pääsylippu vuoden mittaiselle kulttuurimatkalle. Alussa en kiinnittänyt tähän sen suurempaa huomiota, koska, museothan ovat vain museoita… vaan kuinka väärässä olinkaan. Tämän huomasin tosin vasta sen jälkeen, kun olin hankkinut ensimmäisen museokortin. Tällä hetkellä on jo toinen kausi menossa, kortin käydessä nykyään 280 museoon.

Museokortti on henkilökohtainen, luottokortin kokoinen keltainen kortti, jossa on kortin haltijan nimi ja kortin numero. Kortti on voimassa vuoden kerrallaan (tarjouksissa saa 13kk kauden vuoden hinnalla, kuten nyt joulun alla). Kortti maksaa aloitusvuonna 68€, jatkossa 59€/vuosi, kunhan kortin uusii ennen sen voimassaolon päättymistä. Vanhentuneen kortin uusinta maksaa 68€.

Kortin pystyy hankkimaan museon lipunmyynnistä (niistä, joissa museokortti käy), ja sitä voi alkaa käyttämään siltä istumalta. Kortin voi hankkia myös netistä. Varsinainen kortti postitetaan 1-3 viikon kuluessa, korttia odotellessa riittää pelkkä asiakasnumeron näyttäminen museossa. Kortin voimassaolo alkaa ensimmäisestä museokäynnistä, täten etukäteen esimerkiksi joululahjaksi ostettu kortti ei vanhene ennenaikaisesti.

Ostettaessa lisää aikaa korttiin, ei korttia itsessään uusita, kortti toimii siis hieman samaan tapaan kuin julkisen liikenteen kuukausikortit (sisältäen rajattomasti käyttöä voimassaoloaikana). Kortin voimassaoloa voi päivittää milloin tahansa, eli aina kun tulee hyvä tarjous (esim. Black Friday), on tarjous mahdollista hyödyntää, vaikka kortilla olisi ennestään 12 kuukautta voimassaoloa jäljellä.

Onko museokortin hankkiminen järkevää?

Museokäynnin hinta on paikasta riippuen muutamasta eurosta reiluun kymppiin. Jos museoissa pitäisi käydä rahalla, ei niissä tulisi juurikaan käytyä (ennen museokorttia en käynyt omalla rahalla yhdessäkään museossa). Museokortin hinnan tienaa takaisin hyvinkin nopeasti, ja koska kortin myötä ei ole enää kustannuspainetta, tulee museoissa käytyä sitäkin enemmän. On myös helppoa lähteä käymään sellaisissa museoissa, joiden kiinnostavuudesta ei ole varmuutta. Kiasmassa käynti ei harmita niin paljoa, kun ei ole tarvinnut maksaa käynnistä mitään. Museokortti on ehdottomasti hyvä hankinta, se yllyttää käymään museoissa.

Museokortin myötä käsitykseni museoista on muuttunut totaalisesti. Olen tehnyt useita museoreissuja, jotka ovat kestäneet päivän pituisista käynneistä viikon kestäviin kulttuuripläjäyksiin. Viikon aikana on ehtinyt käymään todella monessa paikassa. En ole laskenut kuinka monessa museossa olen käynyt, mutta noin 50 on aika lähellä totuutta.

Olen erityisesti pitänyt linnoista (Olavinlinna, Turunlinna, Hämeen linna), joihin kannattaa varata aikaa reilusti (puolesta päivästä päivään). Myös taidemaalauksia on osannut alkaa arvostaa sitä enemmän, mitä useammassa taidemuseossa on tullut käytyä. Rautatie museossa oli todella kauniita vanhoja vetureita nähtävillä, vakoilumuseossa oli erilaisia vakoilussa käytettävää esineistöä jne. Museot ovat siis paljon muutakin kuin kotiseutumuseoita, vaikka Pielisen ulkomuseo onkin tätä ja paljon muutakin (ollen suomen toiseksi suurin ulkomuseo). Mutta, museokohteista enemmän mahdollisesti tulevissa bloggauksissa.

Museot.fi

Museokortin kattavuutta voi käydä tarkastelemassa museot.fi sivun kautta. Museokohteet painottuvat eteläiseen suomeen, mutta nähtävää on tästä huolimatta ympäri suomen. Sivun kautta voi ostaa museokortin (itselle tai lahjaksi), jatkaa kortin voimassaoloa (itselle tai lahjaksi), sekä tarkastella oman kortin tietoja (mm. voimassaolo, käydyt kohteet).

Museot.fi sivun kautta pääsee näkemään kunkin museon kuvauksen, lipun hinnat, aukioloajat yms. Sivun tietoihin ei kuitenkaan aina kannata luottaa, vaan ajantasaiset tiedot on syytä aina käydä tarkistamassa museokohtaisilta omilta sivuilta. Tästä päästään myös toiseen puutteeseen, eli linkkeihin museoiden omille sivuille, joita ei ole. Museokohtaiset sivut täytyy aina googlata erikseen.

Toivoisin museot.fi sivulle hieman laajempaa kuvausta kohteesta, etenkin museon koosta. Välillä museot ovat pieniä, jolloin kohteen käy läpi puolessa tunnissa, isommissa kohteissa taas menee helposti päivä, tai kaksi… Eli sivuilla voisi olla ohjeaika, joka kohteen läpi käynnissä menee (kategorioissa nopea, normaali, perusteellinen läpikäynti). Esimerkiksi Pielisen museo on niin laaja, että siellä saa kulumaan koko päivän, mikäli ei halua kiireessä juosta paikasta toiseen (juoksin kirjaimellisesti paikan läpi kolmessa tunnissa).

Skross PRO – World & USB -matka-adapteri

Matkusteletko paljon? Jos vastaus on myöntävä, tiedät että monen maan sähköpistokkeet eroavat merkittävästi meille tutusta schuko -pistokkeesta. Eri maiden pistokkeetkaan eivät ole keskenään samannäköisiä / yhteensopivia. Tämän takia sähkölaitteita ei saa kytketyksi pistorasiaan ilman oikeanlaista adapteria.

Olen työn puolesta matkustanut Saksassa, Virossa, Nepalissa, Venäjällä ja Keniassa. Vapaa-ajalla olen vuorostaan käynyt Norjassa, Bulgariassa, Singaporessa, Turkissa, Iso-Britanniassa, Ranskassa… Toisissa maissa suomalainen pistoke toimii suoraan, toisissa ei. UK-tyylistä pistoketta käytetään luonnollisesti Iso-Britanniassa, mutta myös esimerkiksi Keniassa, Nepalissa ja Singaporessa.

Vanha adapteri

Minulla on Keniasta ostettu noin 3€ maksava adapteri, jota olen matkoilla käyttänyt. Tämä sopii ainoastaan UK pistokkeeseen, mutta kaikkein hienointa tässä hapis-adapterissa on kolme erillistä ulostuloa. Ylä- ja alapuolelle toimii 2-napainen eurooppalainen maadoittamaton pistoke, mutta myös 2-napainen USA ja 2-napainen australialainen pistoke. Etupuolella toimii 2/3-napainen UK, 2/3-napainen USA, 2/3-napainen Australia, sekä maadoittamaton litteä eurooppalainen 2-napainen pistoke. Myös schuko toimii, mutta ilman maadoitusta. Alla kuvia Keniasta ostetusta adapterista.

Uusi tilalle

Olen jo useamman vuoden ajatellut hankkia monikäyttöisen matka-adapterin, johon on kompaktiin kokoon pakattu mahdollisimman monta eri pistoketyyppiä. Tämä ei luonnollisesti ole kaikenkattava adapteri monipuolisuudestaan huolimatta, sen luvataan toimivan yli 120 maassa (maita on kaikkiaan 236). Tällä pärjää siis jo yli puolessa maailman maista.

Erilaisten pistoketyyppien lisäksi eri maissa on myös meistä poikkeavia verkkojännitteitä ja taajuuksia. Meille tuttu on 230VAC/50Hz, mutta esimerkiksi USA:ssa on 115V/60Hz. Matka-adapteri on passiivinen laite, se muuttaa vain pistokkeen tyyppiä. Se ei siis muokkaa jännitettä tai taajuutta. Onneksi useimmat nykypäivän laitteet sisältävät universaalin virtalähteen; esimerkkisi kannettavan tietokoneen virtalähde toimii tyypillisesti 110-240VAC jännitteellä ja 50-60Hz taajuudella, eli kaikkialla maailmassa.

Erilaisia pistoketyyppejä on olemassa ainakin kymmentä eri mallia. Hankkimani Skrossin matka-adapteri tukee näistä viittä:

  • USA
  • UK
  • Australia / Kiina
  • Italia
  • Sveitsi

Puuttumaan jäävät ainakin seuraavat pistokemallit:

  • Tanska
  • Israel
  • Intia / Hongkong
  • Etelä-Afrikka

Adapterissa on 5x20mm kokoinen 6,3A lasiputkisulake, joka on käyttäjän vaihdettavissa. Tämä rajaa käyttöjännitteestä riippuen liitettävän laitteen maksimi tehon 630-1575W välille. 230V verkkojännitteellä käytettäessä teho todennäköisesti riittää kaikkiin mukana kuljetettavien laitteiden ruokkimiseen.

Käyttäminen on hyvin yksinkertaista, kyljessä on neljä liukua, sekä päädyssä lukituksen vapautuspainike. Mikä tahansa neljästä pistokkeesta voidaan ottaa käyttöön työntämällä liu’usta. Kun liuku on työnnetty pohjaan, se lukittuu. Tämän jälkeen adapteri on valmis käyttöön. Kun pistokkeen tyyppiä haluaa muuttaa tai laittaa takaisin kuljetuskuntoon, tulee päädyssä olevaa mustaa painiketta painaa ja samalla työntää liukua toiseen suuntaan. Italia / Sveitsi pistoke saadaan molemmat yhdestä adapterista, jossa maadoitustapin kulman saa vaihdettua sormin.

Ulkoisesti matka-adapteri on todella hyvää työnlaatua. Suunnittelu on tehty Sveitsissä, mutta kokoonpano Thaimaassa. Ulkoisessa laadussa tämä ei kuitenkaan näy millään tavalla.

World to Europe USB-adapteri

Hankkimani adapteri malli on PRO World & USB. Tämä on muuten sama malli kuin PRO-sarja, ainoana erona on irrallinen USB laturi/Schukosta viiteen muuhun pistoketyyppiin muuttava adapteri. Tämän lisäpalan avulla on mahdollista ladata yhtä USB laitetta sekä käyttää suojamaadoittamatonta eurooppalaista pistotulppaa yhtaikaa, tai vaihtoehtoisesti USA / UK / Australia / Kiina / Italia / Sveitsi pistotulppaa.

USB laturi antaa merkintöjen mukaan max 2,1A@5V ulos, eli se jaksaa ruokkia suurinta osaa isovirtaisia laitteita. Jotkut tabletit käyttävät jopa 2,4A, mutta oletettavasti ne toimivat myös hieman pienemmällä laturilla, lataus vain kestää hieman tehokkaampaa laturia pidempään. Testasin USB keino kuormalla laturin virranantokykyä, ylivirtasuojaus astui kuvioon 2,3A kohdalla. Ilman kuormitusta laturin jännite on 4,8V, mutta nousee kuormituksen kasvaessa 4,96V:iin.

Pitkäaikaisessa kuormituksessa laturi lämpenee ja ilmeisesti sisäinen lämpösuoja alkaa alentamaan jännitettä virran pienentämiseksi ja edelleen ylikuumenemisen estämiseksi.

Loppuajatukset

Keniasta hankittuun 3€ hintaiseen UK adapteriin nähden, Skross on painava kapistus, ja myös samalla kymmenen kertaa kalliimpi (~30€). Yhdessä Schuko osan kanssa painoa on kertynyt 207g (pelkkä adapteri 147g). Ulkoisilta mitoiltaan tämä on myös noin tuplasti paksumpi (SLK: 72x57x75mm).

Skrossilla pärjää useammassa maassa, sen mukana tarvitsee kuljettaa myös jatkojohtoa, mikäli haluaa käyttää useampaa kuin yhtä laitetta kerrallaan. Toisaalta erillinen läpisyöttävä USB laturi mahdollistaa sen, että esimerkiksi kännykän lataaminen ja tietokoneen käyttäminen onnistuu yhtaikaa. Toisaalta se kolmas laite jää sitten kytkemättä, esimerkiksi hyttyskarkote.

 

Tuotteen sivut

Datalehti

Manuaali