Avainsana-arkisto: jäte

Älä osta halpaa marketti jauhesammutinta

Yhteiskunta, , , ,

Marketti jauhesammuttimissa ei ole mitään vikaa, ne ovat toimivia ja parempia kun ei sammutinta ollenkaan. Miksi ainakin jotkut markettien myymät sammuttimet kannattaisi jättää ostamatta? Syy on huollettavuudessa, tai tarkemmin ottaen sen puutteesta.

Vuositarkastukset

Ajoneuvossa, veneessä, sekä ulkona säilytettävät sammuttimet tulee tarkistuttaa 1 vuoden välein, sisäkäytössä olevat 2 vuoden välein. Kun sammutin tulee 10 vuoden ikään, se pitää huoltaa, eli painekoestaa – pelkkä 1 tai 2 vuoden välein tehtävä tarkastus ei tällöin riitä. Marketti sammuttimiin ei välttämättä saa varaosia, eli vian löytyessä muuttuu sammutin jätteeksi. Viimeistään painekoestuksessa sammuttimesta tulee jätettä, koska tarkastusta ei tehdä sellaiseen mihin ei ole varaosia saatavilla. Tällöin edessä on vanhan hävittäminen ja uuden osto.

Sammutin saattaa toimia ongelmitta, vaikka sitä ei tarkastaisi kertaakaan. Toimimattomuuden riskiä ei kannata ottaa, sillä toimiva jauhesammutin on tehokas alkusammutin ja voi estää isomman tuhon syntymisen. Tarkistaminen ei myöskään maksa paljoa, joten syitä tarkastamattomuudelle ei pitäisi olla.

Toisinaan tarkastaminen on pakollista. Esimerkiksi veneessä (tiettyjen ehtojen täyttyessä) sammutin on pakollinen varuste ja sen tarkastusleiman tulee olla voimassa. Leiman voimassaolo kannattaakin tarkistaa jo ostettaessa, sillä tänään ostettu uusi sammutin voi veneillessä olla valmiiksi sakon arvoinen.

Huoltamalla vähemmän jätettä

Uusi markettisammutin maksaa jotakuinkin saman mitä vanhan sammuttimen painekoestuksen sisältävä huolto. Vaikka rahallinen säästö ei kovin kummoinen ole, niin vuositasolla sammutinjätteen määrä on merkittävä. Tämän takia valintoja kannattaisi tehdä myös ympäristön näkökulmasta. Toisaalta myyjät voisivat miettiä mitä myyvät, mutta ymmärrän, että raha edellä näissä asioissa mennään – sitä myydään mikä menee parhaiten kaupaksi. Tiedän tämän itsekin, sillä ensimmäinen Nordic-merkkinen sammutin oli halvin minkä löysin.

Huollettavia merkkejä löytyy varmuudella sammutinhuoltoa tekevistä yrityksistä, esim. Lahden palokalustolta. Tämä ei tarkoita, etteikö huollettavia sammuttimia voisi löytyä myös marketeista. Huollettavuus kannattaa yrittää selvittää ennen ostopäätöksen tekemistä. Huollettavia merkkejä ovat esimerkiksi Presto, Gloria ja Nordic. Itselläni löytyy Gloria ja Nordic, joista jälkimmäinen on ostettu marketista.

Hinnat

Nordicille tuli ikää 10 vuotta, joten se kävi painekoestuksessa. Painekoestus maksoi 45€. Ostin myös uuden Gloria merkkisen jauhesammuttimen, jolla oli hintaa 67€. Tavanomainen tarkastus maksaa 14€.

Marketissa myytäviä 6kg jauhesammuttimia saa halvimmillaan 40€:lla (tyypillisesti 45-55€), painekoestus maksaa 45€ (Lahden palokalustolla). Säästö huollettavaan sammuttimeen verrattuna on enimmillään 27€, eli ei puhuta isosta säästöstä tai lisäkustannuksesta – kummin päin asiaa haluaakaan ajatella. Ja niin, sen vanhan sammuttimen oikeaoppinen hävittäminen maksaa noin 20€, eli rahallinen säästö kutistuu olemattomaksi.

Kannattaa pitää mielessä, että mikä tahansa sammutin on parempi, kuin ei sammutinta ollenkaan. Jätteen määrän minimointiin on hyvä pyrkiä, mutta ensisijaisen tärkeää on omata kunnossapidettyä sammutuskalustoa.

Muita aiheeseen liittyviä kirjoituksiani

Alla linkit kahteen kirjoittamaani juttuun alkusammutuksen tärkeydestä, joista jälkimmäisessä käsitellään myös sammuttimen sammutustehoa, eli niitä mystisiä kirjaimia ja numeroita sammuttimen kyljessä.

Tulipalo ja alkusammutuksen tärkeys – osa 1
Tulipalo ja alkusammutuksen tärkeys – osa 2

Jätteiden lajittelemisen vaikeus

Luonto, Yhteiskunta, ,

Välillä tuntuu, että osalle (suomessa) jätteiden lajitteleminen tuottaa suuria vaikeuksia. Täytyy tunnustaa, että minullakin oli elämässä vaihe, jolloin heitin energiajätteen sekajätteeseen. En kuitenkaan ole esimerkiksi lasipurkkeja, metallipurkkeja tai sähkölaitteita heittänyt sekajätteeseen, joita toisilla sinne näyttää välillä lipsahtavan. Toisaalta tämä on paljon parempi vaihtoehto kuin luontoon heittäminen, jota myöskin tapahtuu.

Jätteiden lajittelematta jättäminen on todella helppoa, sen kun vaan kippaa kaikki roskat sekajätteeseen. Toisaalta eri jakeiden lajitteleminen ei vaadi kovinkaan paljoa ajatusta ja vaivaa, se tapahtuu kuin itsestään kun sen ottaa tavaksi.

Lajitteleminen

Kiinteistön koosta riippuu, minkälaiset jäteastiat sieltä löytyy. Esimerkiksi Lahdessa 1-2 huoneiston kiinteistöltä vaaditaan energia ja sekajäteastiat. 3-9 huoneiston kiinteistöltä vaaditaan taajama-alueilla myös paperinkeräys. Mikäli huoneistoja on vähintään 10, tulee edellisten lisäksi olla astiat myös biojätteelle, kartongille, lasille ja metallille.

Alla lista jätejakeista, jotka lajittelen:
– *Energia
– *Muovi (kierrätin jo ennen kuin astia hankittiin taloyhtiöön kesällä 2019)
– Metalli
– Lasi
– Vaaralliset (lamput, akut/patterit)
– *Paperi
– Kartonki
– Sähkölaitteet
– *Sekajäte
– Tyhjät pullot/tölkit

Tähdellä merkityt keräysastiat löytyvät taloyhtiöstämme, loput jakeet vien kierrätyspisteisiin. Biojäte jää lajittelematta, koska tälle ei ole järjestetty erillistä keräysastiaa=> päätyy sekajätteen joukkoon, kierrätysohjeiden mukaisesti. Toisaalta biojätettä syntyy taloudessamme hyvin vähän, eikä ruokaa muutoinkaan tule kevein perustein heitettyä menemään.

Kierrättämisen toteutumiseen on vaikuttanut itselläni ainakin liikkumisen helppous, eli autonkäyttö. Myös asenteeni kierrättämisen tärkeydestä on kasvanut työskennellessäni mm. Nepalissa ja Keniassa.

Asenne vaikuttaa ympäristöömme

Kun maailmalla kiertää, näkee siellä yhtä ja toista. Olen nähnyt jätteitä poltettavan kadunvarsilla, vietävän megalomaanisen suuriin jätekasoihin (jotka saattavat myös palaa) tai kipattavan jokeen. Yhteistä näillä on ollut jätteiden jälkikäsittelyn riittämättömyys tai sen puuttuminen kokonaan. Myös tietämättömyydellä lienee merkittävä osa toiminnassa.

Alla olevan kaltaiset videot ovat surullinen esimerkki ihmisten välinpitämättömyydestä, jätteenkäsittelyn puutteesta ja näiden vaikutuksista elinympäristöömme. Tällaisia videoita löytyy esimerkiksi hakusanalla plastic river tai dirty river.

Miten jätteiden lajittelua saisi tehostettua suomessa?

Kierrättäminen on pitkälti kiinni asenteesta, ja lapsuudessa opituista tavoista, kuten moni muukin asia. Mutta, miten suomalaiset saataisiin paremmin kierrättämään? Vaikka suomessa kierrättäminen ei olekaan vaikeaa, niin kierrättämättä jättämisestä on tehty liian helppoa: sekajäte.

Mikäli sekajäteastiat sijaitsisivat kaukana (esim. kauppojen pihoilla) ja muut keräysastiat lähempää (pihoissa), pistäisi tämä aika varmasti ihmiset lajittelemaan tarkemmin, jotta mahdollisimman vähän tarvitsisi viedä jätteitään kauas. Voisi käydä myös toisin: lajitellaan väärin, tai pahimmassa tapauksessa heittämään roskat luontoon. Myös tilanahtaus monen jäteastian sijoittamiselle olisi ongelmallista.

Jäte on kallista

Kannattaa pitää mielessä, että jäte maksaa. Energiajätteen hinta Lahdessa on 70€/tonni ja sekajäte 145€/tonni (jäteautojen kuljettamana, hinnat ALV 0%). Pahvit, lasit, metallit, muovit, lamput, patterit ja sähkölaitteet saa vielä ilmaiseksi esimerkiksi Prismojen pihoista löytyviin keräysastioihin.

Kun lajittelee oikein, sekajätettä tulee lopulta hyvin vähän. Meidän taloudessa kaksi roskapussillista kuukauteen. Kun aloin lajittelemaan muovin erikseen (ennen kuin taloyhtiöllä oli keräysastiaa muoville), havahduin, kuinka suuri määrä energiajätteestä on muovia. Muovia tulee viikossa jopa kaksi roskapussillista, energiajätettä yhden pussin verran. Lasia, metallia ja pahvia tulee vietyä kerran kuussa vaihteleva määrä.

Ja se lajittelemisen hankaluus suomessa?

Lajittelussa mielestäni kaikkein hankalinta on tilan järjestäminen, useat keräysastiat vievät paljon tilaa. Tästä syystä meillä eri jakeet sijaitsee vähän eripuolilla asuntoa:

  • Keittiön roskis käsittää energiajakeen, muovin ja sekajätteen. Sekajäte on viimeisenä, jotta sinne päätyisi mahdollisimman vähän jätettä (eräänlaista pakkolajittelua)
  • Pahvi, lasi, metalli, paperi ja palautuspullot sijaitsee keittiön aputason alapuolella, pesukoneen vieressä.
  • Patterit ja lamput sijaitsee pienessä korissa eteisen laatikossa.
  • SER sijaitsee työhuoneen hyllyssä.

Loppusanat

Olen miettinyt, miten sekajätteen määrää saisi edelleen vähennettyä, mutta vaikuttaa vahvasti siltä, että monille jätetyypeille ei yksinkertaisesti ole muuta sijoituspaikkaa kuin sekajäte.

Muistelen lukeneeni, että jäteasemilla jätteet lajiteltaisiin kaikkinensa 27 tai 28 eri jakeeseen. Toisin sanoen, lajittelu jatkuu siitä, mihin se on kotona päättynyt. Jälkikäteen lajittelu on hankalaa ja kallista. Siksi on tärkeää, että jätteet lajitellaan mahdollisimman hyvin.