Avainsana-arkisto: pysäköinti

Keskustojen pysäköinnistä

Lahden kaupunki päätti muuttaa käytännössä kaikki P-kiekkopaikat maksulliseksi (muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta), muutos tapahtuu 1.10.2024. Samassa rytäkässä myös olemassa olevien pysäköintialueiden hintoja korotettiin. Päätöksen taustalla on heikko talous, eli kaupungin kassan rahojen vähyys. Toisena syynä muutokselle on ollut väärinkäytökset.

Näin autoilevana olisi mukavaa, että edes jossain olisi kiekkopaikkoja. Mutta ehkä se suurin harmitus ja suurin kärsijä tulevat olemaan alueen yrittäjät. Autoilevat suuntaavat automarketteihin, mutta ehkä meitä keskustan palveluiden käyttäjiä on lopulta niin vähän, ettei maksullisuudella ja hintojen korotuksella tule olemaan mitään vaikutusta. Tosin uutisissa on ollut välillä juttuja, joissa eri kaupunkien keskustan yritykset ovat menettäneet asiakkaita todella paljon pysäköinnin maksullisuuden myötä.

Toisaalta yleinen suuntaus on ollut (ainakin Helsingissä), että kaupunkien keskustoista pitäisi tehdä ainakin osin autottomia. Hankaloittamalla liikennettä ja nostamalla maksuja, sekä ehkä joskus tulevaisuudessa ruuhkamaksut ovat varmasti edesauttamassa tätä tavoitetta.

Mutta olisiko olemassa vaihtoehtoa, jossa kiekkopysäköinnin, sekä maksullisen pysäköinnin edut ja hyödyt saataisiin yhdistettyä? Ja vieläpä niin, että myös alueen yrittäjät hyötyisivät tästä.

Olen törmännyt Iso-Britanniassa sellaiseen pysäköintijärjestelyyn, joka on varsin tuttu suurilta osin meille autoilijoille, pienellä twistillä. Pysäköidessä automaattiin (tai äppiin) syötetään rekisterinumero pysäköinnin aloittamiseksi, ja maksu suoritetaan pysäköinnin päätyttyä. Tähän asti kaikki kuulostaa tutulta.

Mutta. Sen sijaan, että pysäköinnin maksullisuus alkaisi välittömästi, on alussa esimerkiksi 30min, 1h tai 2h ilmainen pysäköinti. Maksu lähtee juoksemaan vasta pysäköinnin pitkittyessä, ja sitä peritään vain ylimenevältä ajalta. Jotta järjestelmää ei käytettäisi väärin, ilmaispysäköinti on mahdollista samalla alueella seuraavan kerran esimerkiksi 4h päästä edellisen pysäköinnin päättymisestä.

Tämä toteutus poistaa pysäköinnin väärinkäyttämisen (kiekon siirtelyn), antaen kuitenkin P-kiekon hyödyt, maksullisuuden estäessä ylipitkien pysäköintien tekemisen. Ilmaisominaisuutta ei tietenkään ole pakko ottaa kaikilla alueilla käyttöön ja sen pituus voidaan määritellä aluekohtaisesti. Toinen hyöty tästä on P-kiekon 30min säännön poistuminen, eli pysäköinti alkaa heti, eikä vasta seuraavasta alkavasta puoli tai tasatunnista. Täten pysäköintiaikaa ei voi venyttää sääntöä käyttämällä enää 2h 29min:iin (riippuen saapumisajasta).

Kaupungit ja valtio voisi joskus ottaa oppia, ja ainakin kokeilla muualla maailmassa käytössä olevia toimivia ratkaisuja. Meillä täällä suomessa ainoa ratkaisu tuntuu olevan kaiken kieltäminen, sekä hintojen ja verojen korottaminen. Toivottavasti tämä kehityskulku ainakin joskus kokeilisi uudenlaisiakin polkuja.

Park lite – Elektroninen pysäköintikiekko

Oletko joskus unohtanut asettaa parkkikiekon, tai onko kiekko liikahtanut hieman paikalleen laskettaessa ja olet saanut sakon? Sakkoja pysäköinnistä en ole saanut, mutta pientä päänvaivaa kiekosta aiheutuu, kun esimerkiksi kaupan ovella muistaa: ai niin, se kiekko. Näitä unohduksia helpottamaan voi hankkia elektronisen pysäköintikiekon. Elektroninen parkkikiekko ei poista velvollisuutta tarkistaa pysäköinnin ehtoja (maksullinen / pysäköintikiekon käyttövelvollisuus).

Kuukausi takaperin ostin Park Liten elektronisen pysäköintikiekon. Hintaa kiekolla oli 25,90€. Laitteella on kahden vuoden takuu ja sen luvataan korvaavan saamasi parkkisakot takuun voimassaoloaikana, mikäli sakko on ollut mittarin toimintavirheestä johtuvaa. Takuu ei siis kata virheellisesti asetettua kellonaikaa tai liian pitkäksi venähtänyttä pysäköintiä.

Elektroninen pysäköintikiekko toimitetaan pienessä pahvilaatikossa, jonka sisältä löytyy itse mittarin lisäksi patteri + teline, tuulilasin puhdistusliina, sekä ohjekirjanen (suomi, ruotsi, englanti).

       

Parkkimittari asennetaan neljällä pienellä tarralla tuulilasiin. Asennuslämpötilan tulee olla yli +15C, jotta teippi tarttuu tuulilasiin varmasti. Itse tein asennuksen noin +8C lämpötilassa siten, että auto oli ajon jälkeen valmiiksi jonkin verran lämmin. Mittari on pysynyt hyvin kiinni.

Ohjekirja suosittaa asentamaan mittarin tuulilasin oikeaan alanurkkaan (sisältä katsottuna). Aluksi pähkäilin mittarin asennusta, mutta lopulta päädyin ohjekirjan suosittelemaan paikkaan. Mittaria ei kuitenkaan kannata asentaa liian alas, jotta patterin vaihtaminen ei myöhemmin muodostu ongelmaksi.

 

Asentamisen jälkeen syötetään päivämäärä ja kelloaika. Päivämäärä syötetään siksi, että kello osaa kääntää automaattisesti kesä/talviajan välillä. Automaattisen kellonkäännön voi poistaa käytöstä, mikäli kellonkäännöstä luovutaan tulevaisuudessa. Päivämäärä on mahdollista asettaa 2012-2038 välille, joten ihan heti mittari ei jää käyttökelvottomaksi (ja jos kellon kääntää manuaalisesti, ei päivämäärällä ole edes väliä). Toisaalta, mittarin elinikä tuskin on 20 vuotta…

Kannattaa huomioida, että aika lähtee juoksemaan vasta, kun ajan asetustilasta poistuu. Mikäli siis haluaa, että kello on tarkasti ajallaan, kannattaa säätää aika esim. minuutin edelle, jolloin ehtii säätämään myös päivämäärän kohdalle ja sitten tasaminuutilla hyväksyä asetukset. Kellon tarkkuudeksi luvataan ±2s / 2vuotta, joten ajan säätämiselle patterin eliniän aikana ei pitäisi olla tarvetta. Kello nollautuu patterinvaihdon yhteydessä, joten se tulee muistaa asettaa kohdalleen.

Patterin vähyydestä ilmoittaa laitteen takana sijaitseva led-valo, joka vilkkuu 10 sekunnin ajan pysäköintitilaan siirtymisen jälkeen, tai siitä poistuttaessa. Patteri kestää noin viikon varoituksen ilmestymisen jälkeen. Patterin pitäisi kestää valmistajan mukaan noin 2 vuotta. Patteri on tyypiltään CR 2450.

Takana on ehtinyt olla -10C pakkasia, ja mittari on toiminut kaikilla kerroilla moitteettomasti. Mittarille luvataankin toimivuus jopa -40C lämpötiloissa. Parkkikiekon käyttö on ollut helppoa, eikä sakkojakaan ole tullut. Saapumisaika aktivoituu noin 20 sekunnin kuluttua ajoneuvon pysähtymisestä, joten sen pystyy tarkistamaan käytännössä heti pysähtymisen jälkeen. Ajan voi asettaa myös manuaalisesti, painamalla mittarin pohjassa olevaa leveää painiketta (30min/painallus).

Lopuksi jää muistettavaksi ainoastaan kuinka pitkän aikaa kiekolla saa pysäköidä. Helppoa ja kätevää.

Ilmaista käytetään aina väärin

Jokin aika sitten kävi keskustelu Tampereen keskustan näivettymisestä. Ihmisiä ei käy enää keskustan liikkeissä joten liikkeet ovat joutuneet sulkemaan oviaan.

Parkkipaikkojen maksullisuudella ei ole kuulemma mitään vaikutusta asiaan, sillä kun ihmisillä on varaa ajaa 40000€ autoilla, niin on heillä varaa maksaa euron pari tunnissa parkkeeraamisesta.

Ilmeisesti keskustan kauppojen ongelmat alkoivat sen jälkeen kun parkkiruudut muuttuivat maksullisiksi. Sitä ennen ne olivat aina ihan täynnä, maksullisuuden jälkeen on ollut tyhjää.

Virkamies on varmasti väärässä, useammassakin asiassa. Ensinnäkään suurin osa ei ajele 40000 € autoilla. Toisaalta ei myöskään pidä aliarvioida maksullisuuden vaikutusta ihmismielissä. Eihän euro tunnilta ole paljoa, ei vaikka autoa pitäisi parkissa koko päivän. Saman rahan saa uppoamaan helposti moneen muuhunkin turhuuteen.

Monet, itseni mukaanlukien, karttavat maksullisia parkkiruutuja kuin ruttoa. Joko matkat tehdään silloin kun ruudut eivät ole enää maksullisia, etsitään ilmainen paikka jostain kauempaa tai sitten mennään jonnekin muualle ostoksille.

Euro ei ole paljoa, mutta kun autoilu itsessään on kallista, ja kaikki muukin on kallista, niin jos jossain voi säästää, vaikka ihan vähänkin, niin säästämistä varmasti tapahtuu. Moni lähtee hakemaan muutamaa kahvipakettia kaukaakin vaikka saatu alennus on vain pari euroa. Tämä säästö ei kata edes matkakustannuksia, puhumattakaan menetetystä ajasta. Silti näin tehdään säästämisen nimissä.

Kun jotakin saadaan ilmaiseksi, sitä käytetään väärin. Ei ole väliä onko kyse ilmaisista parkkiruuduista tai vaikka työpaikan sairauskassasta, niin jos ei ole jonkinlaista omavastuuta tai maksua, niin järjestelmää tullaan käyttämään väärin. Tämä on fakta.

Eräässä yrityksessä sairauskassan kulut olivat nousseet vuosien varrella merkittävästi. Oli käymässä niin että kassan varat olivat ehtymässä ja vaihtoehtoina oli joko nostaa jäsenmaksua merkittävästi tai sitten lisätä pieni omavastuu. Yrityksessä päädyttiin valitsemaan pieni omavastuu, ja nimenomaan pieni. Hierojalla käyminen maksaa muistaakseni 3e/kerta, eli omavastuu on luokkaa 5%.

Näin pieni muutos sai aikaan sen, että kassan käyttö väheni muistaakseni noin 66%:lla. Jälleen luulisi että kenenkään talous ei muutamaan euroon kaadu. Mutta tosiasiassa kun jotain saa ilmaiseksi, niin sitä myös käytetään törkeästi hyväksi. Mutta jos jotain ei tarvitakaan ihan oikeasti, niin silloin ei olla valmiita maksamaan edes paria euroa.

Palataanpa niihin parkkiruutuihin. Jos ne ovat ilmaisia, niissä pidetään autoja pitkäaikais parkissa ja tämä luonnollisesti aiheuttaa hankaluutta ahtaissa keskutoissa. Paikkoja on kuitenkin aina vapaana ja ilmaisia paikkoja metsästetään vaikka vähän pidempäänkin, että päästään käymään kaupoilla kun ollaan vaivauduttu lähtemään liikkeelle.

Kun ruutuihin lyödään maksu, niin ihmiset kaikkoavat. Muutama satunnainen 40000€  autolla ajava siellä autoaan saattaa parkissa pitää, mutta siinä ne sitten ovatkin. Näillä tuloilla kaupunki ei kata ruutujen rakentamista tai ylläpitoa, kuten ei tietysti täysin ilmaisten ruutujen tapauksessa.

Miten kävisi jos parkkeeraamisen hinta olisi 10snt/h ja vapaita aikoja ei parkkeeraamisella olisi. Tämä maksaisi vuorokaudessa vain 2.4€, mutta vuodessa jo 876€. Tietysti autoa ei kukaan pidä yhtäjaksoisesti parkissa, mutta väitän, että tuokin on jo sellainen hinta mitä ei olla valmiita maksamaan turhasta parkkeeraamisesta. Helsingissä kun on noussut vuosia sitten poru siitä kun kadunvasrsi asukaspysäköinnnin hinta nousi 36€:stä johonkin huomattavasti korkeampaan tasoon (ja tämä siis on vuosihinta, ei kuukausihinta). Tätä kadunvarsipysäköinnin hintaa hilataan ylös jatkuvasti. Onhan tuollainen 900€ vuodessa paljon, mutta jos sen jakaa tuntia kohden, hinta onkin aika mitätön. Myös vuorokausitasolla.

Olematon nimellinen hinta vähentäisi varmasti merkittävästi turhaa parkkeeraamista, todennäköisesti jopa kokonaan. Tällöin parkkiruudut jäisivät maksavien asiakkaiden käyttöön. Tällöin ei myöskään tarvitsisi kytätä että onkohan parkkilipukkeenseen upotettu riittävästi euroja, kun 50snt kolikolla saa 5 tuntia pysäköintiaikaa. Tämä lienee jo niin pieni summa että moni todennäköisesti ajattelee ”sentti sinne tänne”, vaikka sitten pysäköisi todellisuudessa vain 3,5 tuntia.

Olisi mielenkiintoista nähdä jos jossain järjestettäisiin tällainen parkkipaikka kokeilu, koko kaupungin alueelle, ja kuulla vuoden kuluttua tulokset. Olisi hyvinkin mahdollista että kokeilu otettaisiin pysyvästi käyttöön ja kaikki olisivat tyytyväisiä.