Reilu vuosi sitten ilmoittauduin mieskaveritoiminnan kurssille. Tämän jälkeen elämässäni on tapahtunut todella paljon uusia asioita. Mutta mitä mieskaveritoiminta on?

Kyse on vapaaehtoistoiminnan muodosta, jossa miehet ovat kavereina yksin lastaan kasvattavien äitien lapsille, joilla ei ole yhteyttä omaan isäänsä tai muihin miehiin. Tavoitteena on antaa lapselle eräänlainen miehen malli, viettämällä aikaa yhdessä; leikkien, pelaten, laulaen, vain taivas on rajana. Yhdessä aikaa viettämällä lapsi pääsee tutustumaan miehen arkeen ja elämään, tapaan toimia ja miten hän suhtautuu eri asioihin. Toiminnalla annetaan lapselle erilaista näkökulmaa asioihin, sitä miehen näkökulmaa.

Itse olen ollut toiminnassa mukana noin yhdeksän kuukauden ajan. Nämä ovat olleet hyvin opettavaisia ja tapahtumarikkaitakin hetkiä. Olen päässyt heittäytymään mukavuusalueeni ulkopuolelle, positiivisessa mielessä. Vielä vuosi takaperin en olisi voinut kuvitella ryömiväni Hoplopin tai Leo’s leikkimaan temppurataa läpi. Puhumattakaan siitä, että minulla ei ole lapsista omakohtaisia kokemuksia ollenkaan, eikä varsinkaan kolmesta teini-ikäisestä tytöstä. Kyllä, luit oikein, minulla on kolme sisarusta kaverinani. Olen saanut siis aimoannoksen naisnäkökulmaa, joten oppi on kahdensuuntaista, kaiken muun upean ja mahtavan aktiviteetin lisäksi.

Kulunut vuosi on ollut elämäni parasta aikaa. Aiemmin elämässäni ei ollut juuri mitään muuta kuin työ ja kotihommat, siinäpä ne. Vaan mieskaveritoiminta toi mukanaan monenlaista uutta juttua ja sisältöä omaankin elämään. Ollaan käyty mm. teattereissa, konsertissa, geokätköilemässä, laavuretkellä, Suomenlinnan luolissa, korjattu polkupyöriä, säädetty ja viritelty kännyköitä ja tietokoneita, avustettu muutossa, käyty koirapuistossa, katsottu elokuvia, ja aloitinpa viulunsoiton opettelun tyttöjen musiikkiharrastuksen myötävaikutuksesta (vaikka eivät viulua soitakaan). Ja paljon muuta. Elämä on avautunut minulle ihan toisen näköisenä tämän mahtavan toiminnan myötä.

Lisäksi olen osallistunut keskustelupaneeliin, ollut torilla vapaaehtoistoiminnan esittelytilaisuudessa haastateltavana, osallistunut mieskaveri-iltoihin, käynyt vapaaehtoistoiminnan messuilla, ollut kiittämistilaisuuksissa jne. Aktiviteettia on ollut kuluneen vuoden aikana enemmän kuin viimeisten 10 vuoden aikana yhteensä.

Olemme nähneet noin 3 kertaa kuukaudessa, 6-10h/kerta. Tämän lisäksi välillä olemme nähneet tilanteesta riippuen jopa muutaman kerran viikossa, lyhyitä alle tunnin pätkiä. Ja jonkin verran videopuheluiden ja tekstiviestien muodossa olemme olleet yhteyksissä, välillä päivittäinkin.

Koska kyse on vapaaehtoistoiminnasta, tarkoitus on, ettei kuluja syntyisi. Moni tekeminen on ilmaista, mutta liikkuminen maksaa. Toki myös jotkin aktiviteetit maksavat, mutta kaikki on kiinni siitä, minkälaiseksi kaverisuhde muotoutuu. Olen maksanut omalta osaltani teatteriliput yms. Ja kun autolla olen liikkunut ja vienyt tyttöjä mukanani, niin en näistä kuskaamisista ole rahaa pyytänyt, koska olen siinä ohessa päässyt itsekin paikalle. Ostin jokaiselle pienet joululahjat ja tarjosin joululounaan koko perheelle. Kustannuksia on siis tullut, mutta rahaa voisi käyttää paljon turhempaankin.

Kiinnostuitko?

Olenko sopiva miehenmalli, osaanko olla lasten seurassa? Nämä pelot olivat lopulta aika turhia, vaikka aluksi minua jännitti varmasti yhtä paljon kuin tyttöjä, todennäköisesti minua jopa vähän enemmän. Tekemistä on keksitty ilman suurempia ponnisteluita ja yhteiselo on sujunut todella hyvin, niin tyttöjen kuin äidinkin kanssa. Toisin sanoen, jokainen täysipäinen on sopiva mieskaveriksi!

Mieskaveritoimintaan voi käydä tutustumassa Pienperheyhdistys ry:n ylläpitämien mieskaverit -sivujen kautta. Päijät-Hämeen alueella mieskaverikursseja järjestää Lahden ensi- ja turvakoti ry.

Vapaaehtoisia ei ole koskaan liikaa, joten mikäli kiinnostuit tästä vapaaehtoistoiminnan muodosta, ole yhteydessä oman alueesi kursseja järjestävään tahoon. Koulutuksia järjestetään Uudellamaalla (Helsinki, Espoo, Vantaa), sekä Kuopiossa, Lahdessa, Oulussa, Tampereella, Turussa ja Vaasassa.

Kurssi on ilmainen, ja koostuu yhteensä 15 tunnin mittaisesta koulutuksesta (viikonloppuisin 4 kertaa). Kurssin päätteeksi tarkistetaan rikosrekisteriote. Ja kuten kurssin aikanakin tulee selväksi, vapaaehtoistyötä tehdään luottamuksella, eli perheen asioita ei puhuta ulkopuolisille. Tästä syystä tässäkään postauksessa ei mainittu mitään henkilöitä identifioivaa tietoa.