Aloitin viulunsoiton opiskelun omatoimisesti syksyllä 2017. Opinnot Lahden musiikkiopistossa aloitin syksyllä 2018. Musiikinteoriatunneilla kävin 2020-2021, mutta kalenteripäällekkäisyyksien takia teoriatunnit joutuivat väistymään. Muutoin olisin jatkanut pidempäänkin teorian parissa.
Musiikkiopistolla liityin jousisorkesteri ryhmään 2022, samana syksynä aloitin Hauskoissa Sävelissä Viulun vinguttajat ja sellon sahaajat (VVSS) -ryhmässä. Soittotreenejä on täten kolmesti viikossa, 45min (yksityistunnit) + 90min (jousiorkesteri) + 60 min (VVSS). Hauskoissa sävelissä on lisäksi syys- ja kevätkonsertit (eri asia kuin jousiorkesteri), joihin olen osallistunut. Lisäksi molemmissa kouluissa on pienempiä esityksiä, joihin pääsee osallistumaan.
Vaikka viulu onkin hyvin monipuolinen soitin ja sopii musiikkiin kuin musiikkiin, niin pian alkaa kaipaamaan lisää. Yksinään soittelu on varsin yksinäistä, ihan kuten muillakin soittimilla. Kaksin soittaminen tuo mukanaan kummasti ulottuvuutta, mutta se vaatii oman opettelunsa. Orkesterisoittaminen se vasta jotain onkin, ja vaatii jälleen ihan uusia taitoja.
Huikeaa hommaa
Kevään 2024 orkesteriesitys oli tähänastisista huikein, kiitos erittäin hyvien soittajiemme. Itse olen keskinkertainen soittaja, mutta isossa ryhmässä soittaminen on voimaannuttavaa. Omat virheet siellä täällä ei kuulu isossa kuvassa, muut tukevat soittamistasi ja on siinä samalla sitä yhteenkuuluvuuden tunnettakin.
Esityksiä
Alla muutamia Hauskojen Sävelien orkesterin esityksiä kevään 2024 konsertista. Aloitan esittelyn päätöskappaleella, We are the champions, joka sai yli minuutin kestävät taputukset. Tämä kruunasi koko kevään kovan työn.
We are the champions
Koska emme olleet varautuneet encoreen, soitimme toistamiseen yleisön pyynnöstä Linnun. Tämä yllätyskäänne toi mukavan lisämausteen soittamiseen, ja tämän takia Lintu saikin erityspaikan sydämessäni. Alla oleva taltiointi on ensimmäiseltä esityskierrokselta, sillä tässä oli eniten kamerakulmia käytettävissä. Soitannallisesti molemmat esitykset olivat yhtä hyviä.
Lintu
Yksi asia mistä erityisesti pidän, on koulun ja opettajien kyky haalia kasaan monipuolisia kappaleita soitettavaksi ja esitettäväksi. Oma taitonsa tämäkin. Tämäkin Vanhoi poikii ilman viiksii, ei ole ihan tavanomainen versio Vanhojapoikia viiksekkäitä -kappaleesta.
Vanhoi poikii ilman viiksii
Beatles -sikermä koostui kolmesta kappaleesta, jossa keskimmäisessä oli peräti 36 tahtia taukoa, ja lopussa vain yksi pizzicato soitettavana. Siinä olikin laskemista, jotta pizzicato osui oikealle iskulle. Kappaleen nuotti on nähtävissä jutun otsikkokuvassa.
Beatles -sikermä
Tässä kevätkonsertissa taisi kaikki kappaleet olla entuudestaan tuttuja, mutta usein vastaan tulee täysin uusia tuttavuuksia. Sen lisäksi, että kappaleet ovat monipuolisia ja hyvin erilaisia, niin oli kappale uusi tuttavuus tai vanha tuttu, soittamisen näkökulmasta kaikki on uutta. Eri tyylilajeista, sävellajeista, tempoista ja tempovaihteluista oppii paljon. Soittamista oppii vain soittamalla, orkesterisoittaminen onkin ollut yksi kehittävimmistä harrastuksen osa-alueista.
Aladdin meddley koostui Beatlesin tapaan kolmesta kappaleesta, joista kaikki olivat entuudestaan tuttuja. Tosin 2/3-viulussa harvemmin pääsee soittamaan melodiaa, jolloin itse harjoittelukin on omalla tavalla hyvin vaikeaa, sillä omassa partsikkassa sellaisenaan soitettuna ei välttämättä ole mitään ’järkeä’. Vasta kun kappaletta soittaa koko orkesterin voimin, tulee omaankin soitantaan järkeä. Tämä onkin yksi orkesterisoittamisen tuomista haasteista.
Medley from Aladdin
Lisää kevätkonsertin 2024 taltiointeja löytyy koulun YouTube -sivuilta.
Huikeaa hommaa, toistamiseen
Aloita sinäkin uusi mukava harrastus! Voit lähteä harrastukseen mukaan pystymetsästä, eli tietämättä musiikista mitään. Minullekin tuli jotakuinkin täytenä yllätyksenä sävellajit, musiikin teoria, ja se kuinka paljon opettelua viulun soittaminen tosiasiallisesti vaatii. Ja jouduinpa opettelemaan nuottien lukemisenkin, eli ihan nollasta kaiken. Ainoa kosketus musiikkiin oli ala-asteen musiikkitunnilla, sekä armeijan kuorossa laulaminen, korvakuulolta.
Perustin blogin joulukuussa 2010. Välillä olen kirjoitellut aktiivisemmin, toisinaan on ollut pitkiäkin taukoja. Lopulta kyse on ajankäytöstä, ja ajan riittämisestä.
Elämässä on todella paljon mielenkiintoisia asioita, joita olisi mielenkiintoista tehdä ja kokea. Musiikkiharrastus on ollut yksi antoisimpia harrastuksia, joita minulla on ollut, siinä on jatkuvasti paljon uutta opittavaa. Kun töiden jälkeen rientää soittamaan, ei muille aktiviteeteille jää paljoakaan aikaan. Myös taloyhtiön hallituksen puheenjohtajan tehtävät ovat ottaneet viimeisten parin vuoden aikana reilusti aikaa.
Toisaalta monesti kyse on myös sopivasta aiheesta. Mikäli mitään akuuttia teknistä asiaa ei ole käsillä, ei ole myöskään mitään mistä kirjoittaa. Jutut muodostuvat usein enemmän tai vähemmän spontaanisti, ei niinkään suunnitelmallisesti. Tokihan erilaisia aiheita on mielessä ja keskeneräisiä kirjoituksia on jonossa noin 50 kappaletta. Osa enemmän, osa vähemmän valmiina.
Osasta julkaisemattomia juttuja aika on ehtinyt ajaa jo ohi, ja ne joko odottavat uutta sopivaa julkaisuhetkeä, tai pahimmassa tapauksessa joitain juttuja voi odottaa deletointi. Yksi tällainen deletointia uhkaava juttu on Watchguard x550e palomuurin modaaminen pfSense palomuuriksi, sillä rauta on 32-bittinen ja pfSense on ollut täysin 64 bittinen vuodesta 2018 lähtien. Ellen keksi jotain muuta, koko homma joutaa rautaa myöten romukoppaan.
Tilastoja
Näiden 14 vuoden aikana sivuilla on vieraillut 217986 kävijää, näyttökertoja ollen 289879. En osaa sanoa onko tämä paljon vai vähän, mutta ihan kivasti täysin suomenkieliselle blogille. En tällä kirjoittelulla rahaa tee, enkä sivuille kävijöitä yritä aktiivisesti haalia. Lukijat löytävät sivuille sattumalta, ja tämä riittää minulle.
Viimeisten 7 vuoden aikana kävijöitä on käynyt noin 30000kpl vuosittain. Alla kuvakaappaus kävijämääristä. Kiitokset kaikille sivuilla vierailleille.
Ensimmäiset 100 bloggausta tuli täyteen loppuvuodesta 2016, eli 6 vuotta kirjoittelun aloittamisen jälkeen. Seuraavat 100 tulivat täyteen 7,5 vuoden aikana, kirjoittelun tahti on hieman harventunut. Toisaalta kuukausikävijämäärä on ollut suurinta nimenomaan näiden viimeisten 8 vuoden aikana. Tätä tosin selittää osin bloggausten määrä, eli mitä enemmän niitä on, sitä enemmän sattumia osuu kohdalle. Tietysti iso merkitys on kirjoitetuilla aiheilla. Esimerkiksi lentokenttien taajuudet ovat hyvin suuressa suosiossa, myös veden lämmittämiseen tarvittavan tehon laskeminen on kiinnostanut todella monia.
Toisaalta YouTube videointi on nykyaikaa, harva jaksaa lueskella. Videoiden tekeminen on käynyt mielessä, mutta niiden tekeminenkin ottaa oman aikansa. Kun aika on muutenkin kortilla, niin saattaa olla, että ainoat videot, joissa esiinnyn nyt ja tulevaisuudessa, liittyy koulun musisointeihin. Niistä pitäisikin joskus kirjoitella, etenkin kun kevätkonsertti 2024 oli todella huikea.
LightScribe on vuonna 2004 HP:n kehittämä tekniikka, jolla polttavan CD/DVD-aseman saa kirjoittamaan laserilla levyn etikettipuolelle. Tätä tekniikkaa tukevia asemia minulla on ehtinyt olla vuosien varrella, mutta en tekniikkaa ole koskaan aiemmin käyttänyt. Levyjäkin tätä varten tuli aikoinaan ostettua, mutta yhtään niistä en ole käyttänyt.
CD-levyjen polttelu vuonna 2024 lienee todella harvinaista, LightScribe tulostelut sitäkin harvinaisempaa, sillä HP kuoppasi tekniikan vuonna 2014. Lisäksi suuri kysymys on, pystyykö tekniikkaa ylipäätään käyttämään Windows 11.
Yllättävä tarve
En edes muista, koska viimeksi olisin CD-levyä polttanut. Edellisestä datalevyn käyttämisestäkin on useampi vuosi aikaa. Fyysinen media on jäänyt kuin varkain pois.
Tarve ei varsinaisesti ollut yllättävä, sillä se on ollut olemassa aikaa ennen LightScribe tekniikkaa. Ostin ruotsalaisen artistin (Guppi) levyn sen julkaisuvuonna 1999. Liekkö jo samana tai viimeistään seuraavana vuonna lainasin levyä kaverille. Koska pelkäsin, että kuoret vaurioituivat, lainasin pelkän levyn erillisissä kuorissa. Todennäköisesti tämä päätös edesauttoi levyn katoamista, sillä levyssä itsessään ei ole mitään järjellisiä merkintöjä sisällöstä.
Guppi – Hippiyuppiguppi -levyn pinta
Levy on ollut kadoksissa yli 20-vuotta, tyhjä kotelo sitä vastoin on ollut ainakin kuudessa muutossa mukana. Tällaiset 2 vuosikymmentä pitkät projektit eivät tunnu olevan minulle mikään uusi asia 😀
Niin tai näin, olen todella pitkään miettinyt puuttuvan levyn polttamista. Levyn kuoret tulivat taas kerran siivouksen yhteydessä vastaan. Tällä kertaa etsin LightScribe levyt, sekä tarkistin, että koneessa oleva asema tukee tekniikka.
Asema
Pöytäkoneesta löytyy lukeva BluRay -asema, sekä kirjoittava CD/DVD-asema. Asema on tyypiltään Samsung SH-S223C. Tietojen mukaan tämän pitäisi tukea tekniikkaa, mutta hyppään tässä kohdin hieman asioiden edelle kertoakseni, että ei tue. LightScribe softa ei tunnistanut asemaa ollenkaan. Kaapissa ylimääräisenä ollut LG GH22NS40 ei niin ikään tukenut tekniikkaa. Onneksi jo pitkään romutukseen menossa ollut kone oli edelleen tallella ja siinä asema paikallaan. Aseman tyyppi oli Samsung SH-S223L ja tämä onneksi tekniikkaa tukee.
Asenna ensin LSS, ja tämän jälkeen layout ohjelma. HP:n ohjelma on vuodelta 2007, ja se toimii suorilta käsin Windows 11:ssa ilman tarvetta säätää yhteensopivuustiloja.
Käyttäminen
Täytyy muistaa, että LightScribe ei tue värejä ja tulostus on harmaasävyinen (levypohjia löytyy kuutta eri väriä). Myös tulostuksen kontrasti on varsin vaatimaton, joten tämäkin on syytä ottaa huomioon. Koska kunnollista ja etenkään riittävällä resoluutiolla varustettua levykuvaa ei löytynyt, piirtelin alla olevan kuvan tulostusta varten.
Valitsin täysin tyhjän mallin, ja lisäsin siihen tekemäni kuvan. Kuvan zoomaus on hyvin epätarkkaa ja muutenkin ohjelman ominaisuudet ovat todella heikot. Onneksi kuvaa voi sentään vapaasti liikutella, mutta siihen se sitten jääkin. Esikatselua kannattaa käyttää, sillä suunnittelunäkymän skaalaus ei tunnu täysin vastaavan esikatselun näkymää. Piirtämäni levyn tulostusalueen rajatkaan eivät istu kunnolla kohdilleen, vaikka niiden pitäisi olla millilleen kohdallaan. Lopulliset asettelut ja säädöt tein esikatselun avulla.
Esikatselunäkymässä listataan LightScribeä tukevat asemat. Kontrastiksi kannattaa valita paras, vaikka se ottaa eniten aikaa, noin 17 minuuttia. Normaali ottaa 14 min ja luonnos 10 min. Vaikka kontrastiksi valitsee paras, niin tuo kuvassa näkymä harmaa läntti ei juurikaan tulostettaessa näy.
Se harmaa läiskä näkyy vaivoin kuvassa, ja todellisuudessa jopa vielä huonommin. Jos tuon läiskän tarkoitus mietityttää, niin se kuvaa i-kirjaimen punaista pistettä, ja valon heijastumaa sen pallopinnasta. Alkuperäinen levy oli väriltään punainen, ja heijastuman kohdalla pilkisti levyn värjäämätön pinta.
Tulostuslaatu on varsin hyvää. Pienenä detaljina oikeinkirjoitustarkastus jätti joidenkin sanojen alle punaiset viivat, jotka päätyivät myös levyn pintaan.
24 vuoden jälkeen levy ’löysi’ kotelon.
Lopputulos
Tulostuslaatu on mielestäni vähintäänkin riittävä, ellei jopa todella hyvä. Tekniikan kehityksen loppuvaiheessa tulostuslaatu ehti parantua alkuaikoihin verrattuna ilmeisesti paljonkin. Käyttämäni asema on vuodelta 2009, firmware vuodelta 2011. Sitä en osaa sanoa onko firmwarella vaikutusta tulostuslaatuun.
Mikä Guppi?
Jos tänne asti luit, niin kuuntele samalla vaivalla minkälaista renkutuksesta on kyse. Alla koko levy + kaksi extra biisiä, jotka albumilta puuttuu. Tämmöistähän tämä 🙂
Ostin kaksi vuotta sitten DJI Mini 3 Pro -dronen, ja siihen 2 vuoden mittaisen Care Refresh palvelun. Palvelua ostaessani luin ehdot, ja (luulin) ymmärtäneeni, että Care refresh palvelu jatkuu ilmaiseksi kolmannen vuoden, mikäli onnettomuuksia ei ole tapahtunut näiden kahden vuoden aikana.
Sain sähköpostiini ilmoituksen palvelun olevan voimassa vielä 15 päivää, ja mahdollisuudesta ostaa lisävuoden hintaan 85€. Mikäli aika ylittyy, ei palvelua ole mahdollista ostaa.
Tässä kohtaa heräsi kysymys, mitä tuo vuoden lisä todellisuudessa tarkoittaa. Sitä, että saa mahdollisuuden ostaa vuoden jatkosopimuksen? Tai voit ostaa jatkon samalla saaden sen myös ilmaiseksi, eli heität rahat käytännössä hukkaan? Saamastani sähköpostista tai siinä olleen linkin takaa asia ei selvinnyt. Ostettaessa palvelua asiasta sanotaan näin:
Product bound to DJI Care Refresh for the first time will come with a Reward for Safe Use. Throughout the service period, if you haven’t used any replacements services, DJI will provide you with a 1-year warranty extension as reward.
Nyt kun asian todellisen laidan tiedän (kysyin asiakaspalvelusta), niin ymmärrän mitä tällä tekstillä tarkalleen ottaen tarkoitetaan, ja siinähän se toisaalta suoraan lukeekin – warranty extension. Itseäni hämäsi se, että kaksi asiaa, eli Care Refresh ja Warranty on nivottu yhteen.
Eli dronella on vakiona vuoden tehdastakuu, joka kattaa valmistusviat. Omia sekoiluja tämä ei luonnollisesti kata, sitä varten on Care Refresh palvelu. Care Refresh palvelun voi ostaa 1 tai 2 vuoden sopimuksella. Sopimuksen loppupuolella sitä voi jatkaa vielä vuodella.
Tehdastakuu laajenee Care Refresh palvelun myötä. 2 vuoden Care Refresh palvelulla tehdastakuu on voimassa 2 vuotta. Mikäli et ole kolaroinut kertaakaan (et ole käyttänyt Care Refresh palvelua), saat kolmannen tehdastakuuvuoden ilmaiseksi. Mutta Care Refresh palvelu päättyy, eli omia sekoiluja ilmainen laajennus ei kata.
Care Refresh palvelua on mahdollista jatkaa yhden kerran, ja vain vuodella (sivulla on mahdollista valita myös 2 vuotta, mutta todellisuudessa sitä ei voi ostaa kuin uuteen laitteeseen). Tämä on sikäli harmi, sillä 2 vuotta maksaa 139€, vuosi 85€. Kahden vuoden diili olisi suhteellisesti hieman edullisempi. Kolmenvuoden (2+1) pätkä maksaa yhteensä 224€.
Onko palvelussa sitten järkeä? Koskaanhan ei voi tietää mitä sattuu, pelkkä drone ilman ohjainta maksaa noin 700€. Hajoamistapauksessa Care Refresh palvelulla korjauskustannus on 75€/kerta ja katoamistapauksessa 255€/kerta. Hajoamis- ja katoamistapausten määrä on rajoitettu sopimuksen pituuteen. En ole selvittänyt, kattaisiko kotivakuutus omat sekoilut, mutta vahvasti epäilen.
Mielestäni Care Refresh palvelu on ihan kohtuuhintainen, ja sehän otetaan sitä varten, jos jotain sattuu tapahtumaan – ihan samasta syystä kuin vakuutus autoon tai kiinteistöön/irtaimistoon.
Kuukausi takaperin tuli hankittua Tascam Portacapture X8 ääninauhuri, sekä AK-BT1 Bluetooth adapteri nauhurin ohjaamiseksi etänä.
Nauhuria voi ohjata normaalisti sen omalta kosketusnäytöltä, mutta näytön sisältö on mahdollista peilata puhelimeen Bluetoothin yli. Bluetoothia voi käyttää vaihtoehtoisesti Timecode tiedon välittämiseen. Yhtä aikaa molempia toimintoja ei voi käyttää.
Mutta varsinaiseen aiheeseen, eli tietoturvaan. Bluetoothin yli ei voi kuunnella audiota, mutta sen kautta voi ohjata nauhoituksen päälle/pois, muuttaa mikkien vahvistuksia, poistaa tallennettuja tiedostoja jne. Ongelmalliseksi tilanteen tekee se, että kun puhelimen ja nauhurin välille luo yhteyden, ei sitä varmenneta mitenkään. Eli kuka tahansa, jonka puhelimessa on Portacapture Control -sovellus, voi ottaa yhteyden nauhuriin.
Ainoa rajoittava tekijä on yhtäaikaisten yhteyksien määrä, joka on onneksi yksi. Eli jos sinulla on yhteys nauhuriin auki, ei muita yhteyksiä ole mahdollista avata. Toisaalta mikäli tilassa on monia kymmeniä Bluetooth laitteita, olen huomannut, ettei yhteyden muodostaminen ole läpihuuto juttu. Tällöin on mahdollista, että joku muu saa ennen sinua yhteyden nauhuriin.
Nauhuri itsessään ei indikoi näytöllä mitenkään yhteyden avoimena oloa, ainoa merkki yhteydestä on Bluetooth moduulin vakaasti sinisenä palava valo (valo vilkkuu, kun yhteyttä ei ole). Näytön sivut vaihtuvat etänä ohjatessa, eli mikäli nauhuri alkaa tekemään ’omiaan’, on joku ulkopuolinen siinä kiinni.
Yhteys muodistetaan Connect-painiketta painamalla, jonka jälkeen avautuu nauhurin näkymä. Sama näkymä on nähtävillä nauhurin omalta näytöltä.
Toivottavasti tulevaisuudessa ohjelmistopäivityksessä lisätään parituskoodi, jotta kuka tahansa ei voi tuosta vain ottaa yhteyttä nauhuriin.
Pörssisähkön hinta on lähes päivittäin uutisissa; kun se on halpaa tai kun hinta hieman kasvaa. Nämä heilahtelut eivät ole elämääni vaikuttaneet juuri mitenkään, ainoastaan jatkuva uutisointi asiasta on ollut hieman puuduttavaa.
Toisin oli loppuvuodesta 2021, jolloin hinnat olivat päivä tolkulla uusissa sfääreissä. Tällöin tein joitakin sähkönsäästötoimenpiteitä. Vaikka hinta on tullut ryminällä alas huippuhinnoista, sähkönkulutus ei ole palanut entiselleen. Ja hyvä näin.
Pörssisähkön hintaheilahtelut synnyttivät markkinoille tarpeen kulutuksen älykkäälle ohjaamiselle. Yksi tällainen valmistaja on suomalainen PowerAnt, joka valmistuttaa pörssisähköohjattua kontaktoria, relettä sekä pistoketta. Oikein missään ei ollut minkäänlaista juttua tästä tuotteesta, joten ihan mielenkiinnosta päätin tilata tuotteen testiin. Hintaa postikuluineen yhdelle pistokkeelle muodostui 25,86€.
Koska asun kaukolämmitetyssä asunnossa, järjellistä ohjattavaa kulutusta ei juurikaan ole (esim. lämmittimiä). Vaikka ilmanpuhdistin ei sähköä vie juuri nimeksikään (hieman alle 1 kWh/vrk), sai se toimia koekaniinina.
Käyttöönoton ohjeet
Laitteen mukana tuli noin 3x3cm kokoon taitettu lappunen, johon on pienellä kirjoitettu englanniksi käyttöönoton ohjeet. Ohjeessa ei kuitenkaan selitetä, mitä esimerkiksi erityyppiset valon palamiset tai vilkuttamiset tarkoittavat.
Käyttöönotto
Pistoke toimii aluksi WiFi -tukiasemana, jonka kautta se konfiguroidaan. Asetusten syöttäminen on yksinkertaista ja suoraviivaista.
Asetuksissa määritellään seuraavat asiat:
Asennuksen kieli
Käytettävä WiFi verkko ja sen salasana
Maa, jonka alueen pörssisähkön hintaa seurataan
Tuntimäärä, jonka rele on jokaisena vuorokautena päällä (päällä halvimmat tunnit)
Hinta raja, jonka alittuessa ohjaus päällä asetetusta tuntimäärästä välittämättä (laite on päällä säädetyt tunnit, sekä aina kun hinta alittaa asetetun rajan. Mikäli aikarajaa ei ole määritelty, niin rele on päällä vain, kun hintaraja alitettu)
Laitteen kyljessä oleva laitekoodi
Kun konfigurointi on tehty, se käynnistyy uudelleen, ja ottaa yhteyden internetiin määritellyn tukiaseman kautta. Tämän jälkeen kaikki toimii automaattisesti, eikä käyttäjän tarvitse tehdä tämän jälkeen mitään.
Ongelmat
Ainoa vaikeus käyttöönotossa johtui omasta lähiverkostani. Minulla on verkossa MAC -suodatus, eli vaikka oikean salasanan tietääkin, ei langattomaan verkkoon pääse sisälle ennen, kun uuden laitteen MAC-osoitteen on lisännyt sallittujen laitteiden listalle.
Pistokkeen kyljestä tai hallintasivulta ei selviä laitteen MAC-osoite. Selvitin osoitteen skannaamalla lähellä olevat langattomat tukisasemat. On mahdollista, että minulla kävi osoitteen kanssa kirjoitusvirhe. Todennäköisempää on, että pistokkeen toimiessa tukiasemana (access point), sillä on eri osoite kuin päätelaitteena toimiessa (client). Koska olin määritellyt MAC-osoitteen väärin, ei yhteys internetiin muodostunut. Laite vilkutteli sinistä valoa hitaasti.
Kun lopulta syy toimimattomuuteen löytyi, ei muita ongelmia eteen tullut, vaan kaikki toimi niin kuin piti. Tämän takia olisi kiva, että asetussivun kautta näkisi laitteen MAC-osoitteen.
Käytönaikainen käyttöliittymä
Pistokkeen käyttämiseksi ei ole appia. Jos tarkkoja ollaan, sen toimintaa voi ainoastaan monitoroida palvelun kotisivujen kautta. Asetuksia ei voi muuttaa tai relettä ohjata etänä. Asetuksia voi muuttaa konfiguroimalla pistorasian uudelleen, eli tekemällä samat toimenpiteet kuin mitä ensimmäiselläkin kerralla. Tämä on jokseenkin raskas toimenpide, kun sen voisi tehdä helpomminkin.
Nettisivujen kautta on nähtävillä kunkin tunnin hinta, sekä tiedon siitä minä tunteita laite on päällä. Sivulta selviää myös vuorokauden keskihinta, sekä toteutunut keskihinta niiltä tunneilta, joiden osalta ohjausehdot ovat toteutuneet.
Mietteet
Pörssisähkön hinnan mukaan ohjautuva rele on toimiva tuote. Se on rakenteeltaan ja käytetyn muovin laadun osalta laadukkaan oloinen. Toimivuus tai hyödyllisyys on kiinni paljon laitteesta, jonka ohjaamiseen sitä käyttää.
Esimerkiksi lämminvesivaraajan ohjaamisessa ohjattava kontaktori voi tuoda suuria säästöjä, mutta samalla pitää pitää mielessä, että laite ei tiedä varaajan veden lämpötilasta mitään. Mikäli veden lämmitystä ohjaa pelkän hinnan perusteella, ennemmin tai myöhemmin sähkön hinta on niin korkealla, ettei vettä lämmitetä välttämättä moneen vuorokauteen. Toisaalta releen ominaisuus, jossa lämmitys on päällä vähintään asetellun tuntimäärän vuorokaudessa, poistaa tämän vaaran. Tosin, mikäli tuntimäärän on asetellut liian vähäiseksi, ja samalla veden kulutuksessa on suuri muutos, voi vesi kylmentyä tästä huolimatta. Eli varsinkin alussa on syytä seurata toimintaa tarkemmin ja muuttaa asetuksia tarpeen mukaan.
Parannusehdotukset
Olen pärjännyt hyvin releen kanssa sellaisena kuin se on. Toki jos siinä olisi enemmän ominaisuuksia, en niistä haluaisi luopua ja palata nykyiseen toteutukseen.
Toivelistalla on seuraavat asiat:
Appi puhelimeen, jolla releen toimintaa voi seurata
Ohjausmahdollisuus, eli puhelimella ohjauksen pakotettu päälle ja poiskytkentä
Asetusten muuttaminen etänä (hintaraja, sekä tuntimäärä)
MAC-osoite näkyviin
Vähän kattavammat ohjeet
Loppusanat
Ominaisuuksiltaan hieman rajallinen, toisaalta hinnaltaan varsin huokea muiden valmistajien vastaaviin releisiin verrattuna. Toimiva tuote, jota voin hyvillä mielin suositella.
Muutamia vuosia sitten ostin Canon 80D kameran kaveriksi ulkoisen mikrofonin videokuvaamista varten. On vaikea arvioida monta nauhoitustuntia tai päälle kytkentä kertoja mikrofonilla on takana, mutta jos sanon 20 tuntia ja 150 kertaa, ei välttämättä olla kovin kaukana totuudesta.
Jo pidemmän aikaa mikrofonia on vaivannut punaisen valon ongelma. Eli täysi akku tai patteri saa mikrofonin näyttämään punaista valoa vähäisen varauksen merkiksi. Aluksi ongelma koski muistaakseni vain stereo -asentoa, mutta sittemmin myös mono -asentoa. Mikrofoni toimii, kunhan siinä palaa edes jokin valo, mutta ongelmaksi alkoi muodostua täysi pimeys. Ongelma voisi olla kylmäjuotos, tai viallinen kytkin. Alla video ongelmasta.
Koska olin menossa videokuvaamaan erästä keikkaa, oli jokseenkin tärkeää, että mikki toimii. Se toimi kuitenkin huonommin kuin kertaakaan aiemmin. Itseasiassa niin huonosti, että olisi yhdentekevää, mikäli korjausyritys jäisi ajan vähyyden myötä sellaiseksi.
Pikaisella googlauksella löytyi linkki YouTubeen, jossa varsinaisen vian korjaaminen käytiin läpi. Videosta jäi kuitenkin uupumaan tieto, miten mikin saa auki, ja miten piirilevyn saa vedettyä ulos. Videon loppupuolelta voi saada pieniä vihjeitä, miten tämä on mahdollisesti tehty.
Koska video on varsin hyvä, niin listaan alle tehtävät toimenpiteet, sekä myöhemmin käyn läpi muutaman huomioitavan kohdan.
Irrota runkovärinä vaimennuskumien alla olevat kaksi ruuvia mikin yläreunasta.
Asettele johdot mikrofonituubin sisällä mahdollisimman litteästi, ja lisää päälle pieni pala teippiä
Tee loput vaiheet päinvastaisessa järjestyksessä: 5 – 4 – 3 – 2 – 1
Tekeminen ei välttämättä ole ihan niin helppoa, kuin miltä videossa tai yllä olevassa listassa vaikuttaisi. Alaa muutama huomionarvoinen asia / vinkki:
Takapään korkkia avatessa, kannattaa käyttää jonkinlaista suojaa – esim. nippusidettä, papukaijapihtien välissä estämään naarmuuntumista
Piirilevyn johdoista kannattaa ottaa valokuva, jotta ne saa paikalleen oikeassa järjestyksessä.
Kytkimien vivut ovat hyvin tiukasti kiinni muovivalussa, sillä niiden varressa on karhennus. Otin papukaijapihdeillä vivun nupista varovasti kiinni ja vedin irti. Voimaa sai käyttää jonkin verran.
Piirilevyn ulosvetäminen tapahtuu suoraan taaksepäin vetämällä. Levyn takaosassa on vaahtomuovi, jonka myötä levy tuntuu olevan varsin jämäkästi paikallaan.
Kytkinrungot tulee avata hyvin varovasti, ettei suojapelti väänny. Samoin kytkimen sisäiset pienet liukupalat lentelevät ja katoavat helposti. Liukupalojen paikaltaan putoaminen on myös varma asia, joten pinsettien kanssa saa hetken taiteilla. Liukupaloja kannattaa myös hieman taittaa jyrkemmälle kulmalle, jotta ne saavat paremman kontaktin. Putsaa ja rasvaa osat, sekä kokoa lopuksi varovasti käänteisessä järjestyksessä.
Putkilon johdot kannattaa yrittää asetella mahdollisimman matalaksi, sekä teipata paikalleen. Pinseteillä johdoista kiinni pitäen, sekä piirilevyä putkiloon samalla työntäen, ujuta levy hiljalleen putkiloon. Todennäköisesti joudut työntämään akun vastanapaa syvemmälle, jotta se ei tartu kiinni johtojen läpivientikohtaan. Tämä on kaikkein kinkkisin kohta koko operaatiossa, sillä mikrofoni pitäisi saada samalla työnnetyksi vaakatasossa sisään, jotta ei se osu mihinkään.
Aikaa ihmettelyyn ja toimintatapojen oppimiseen meni enemmän kuin varsinaiseen korjaamiseen. Kun tietää mitä tekee, korjauksen saa tehtyä noin 30 minuutissa. Ehkä pidempikestoisen tuloksen saisi aikaan vaihtamalla kytkimet uusiin, mutta en lähtenyt selvittämään minkä tyyppisiä ne ovat tai mistä näitä saisi.
Onnistuneen korjauksen jälkeen, kytkin toimi jämäkästi, eikä virran pätkimisestä ollut enää tietoakaan.
En seurannut UMK karsintoja, mutta voittajaan ei voinut olla törmäämättä somessa. Myöskään Sara Siipolan Paskana -kappaleen Loreen yhtäläisyyden uutisoinnista ei voinut välttyä. Osin tästä syystä kävin kuuntelemassa kaikki ehdolla olleet.
Saran kappale on kieltämättä hyvä, mutta samalla siinä oli häiritsevän paljon jotain tuttua. Laululla varustetun version suomenkieliset sanat häiritsivät vastaavuuden löytämistä, toisaalta instrumentaali ei johtanut puusta pidemmälle, koska laulu on merkittävässä osassa kappaleen kulkua ja rakennetta.
t.A.T.u:ssa ja Despacitossa on jonkin verran samaa, mutta kyse ei kuitenkaan ollut näistä. Parisen tuntia pohdittua, löysin mieleen tulleen vastaavuuden. Esittäjänä on Ukrainalainen Natalia Mogilevska (Наталія Могилевська). Natalian kappale on englanniksi käännettyjä ’We will stand’. Kun ottaa huomioon mitä Ukrainassa tapahtuu, voisi kappaleeni nimi yhtä hyvin olla ’Paskana’.
Alla Natalian kappale.
Ja tässä Saran kappale.
Tokihan kappaleet ovat luonteeltaan hyvin erilaisia, eikä sanoituksissakaan ole mitään samaa. Toisaalta en ihmettelisi, mikäli Saran kappaleen olisi ottanut viitteitä We will standista.
Alla Google kääntäjällä We will stand:in sanat suomeksi käännettynä.
Olen äänesi, Ukrainani! Kyyneleesi sateen jälkeen! en koskaan jätä sinua Suojelen sinua rakkaudella! Kaikki kaupungit ovat savussa ja raunioina, Dnipro huokaa kivusta, Ja lapsesi, Ukraina, He syntyvät metrossa... Pommit, jotka putosivat kouluun Teatterin palava katto. En koskaan anna anteeksi! En anna tätä kauhua anteeksi!..
Kertosäe: Me seisomme! Ja emme tule rikki! Ja usko pelastaa meidät! Kaikki tiet johtavat Anna meidän voittaa! Hän on kaiken yläpuolella!
Olen äänesi, Ukrainani, Mitä kaikki maan kansat kuulevat! Laulan sinulle rivin Kyynelten ja helvetin katumusten läpi! Rikkoutuneet kirkot ja sairaalat, Pitkä pakolaisten virta Kherson, Mariupol ja Kharkova... En anna silmäluomille anteeksi! Kaikki kaupungit ovat savussa ja raunioina, Dnipro huokaa kivusta, Ja lapsesi, Ukraina, He syntyvät metrossa...
Kertosäe. (2)
Laulujen sanoissa ei tosiaan ole mitään yhtenevää. Toisaalta kun Saran sanoja miettii, niin sodan syttyessä tulee eräänlainen maailmanloppu, kuten myös häitä ja ristiäisitä saatetaan perua. Ja kyllähän junat ja internetkin sodassa saattavat pysähtyä / pysäyttää. Eikä sodan kauheuksissa henkinen puolikaan välttämättä niin vahvoilla ole. Saran kappaleen voisi halutessaan tulkita kertovan Ukrainan sodasta, tai yksikön tilanteesta keskellä sotaa.
Tokihan kappaleiden osittainen samankaltaisuus voi olla puhdasta sattumaa, toisaalta asioita voi analysoida siten, että asiassa näkee jotain sellaista mitä siinä ei todellisuudessa edes ole. En väitä Saran kappaletta plagiaatiksi, mutta hyvästä kappaleesta löytyi varsin paljon omaan korvaan tuttuja elementtejä Natalian We will standista.
Jo pitkään olen ihmetellyt, mikä idea kiinteistön kulutuksen normituksella on – se kun ei vastaa todellista kulutusta, eikä se ole tuntunut vastaavan oikein mitään muutakaan – edes itseään. Olen asiasta lukenut monesti aiemmin, esimerkiksi Motivan sivuilta, ja sinällään periaate on ymmärrettävä.
Normituksen ideana on tasoittaa lämpötilasta, eli lämmitystarpeesta johtuvat vaihtelut. Toisin sanoen, oli talvi todella kylmä tai leuto, niin normitus antaa jotakuinkin saman tuloksen vuodesta toiseen, kertoen kiinteistön energiatehokkuudesta / keskimääräisestä energiantarpeesta keskimääräisenä vuotena. Tulos muuttuu, kun kiinteistölle tehdään energiatehokkuutta parantavia toimenpiteitä.
Alla esimerkki kaukolämmön vuosikulutuksista, yksikkönä MWh/vuosi. Kuten kuvaajasta näkee, välillä energiaa on mennyt enemmän, toisinaan vähemmän. Kuvaajasta päätellen voisi ajatella, että vuodet 2015, 2017 ja 2022 ovat olleet hieman keskimääräistä leudompia, ja vuodet 2020 ja 2023 hyvin leutoja.
Mutta missä sitten mättää?
Ongelma liittyi normitetun kulutuksen lukemiin eri vuosina. Kun niitä vertaili, tulos vaihteli jopa enemmän kuin normittamaton kulutus. Eli tulokset eivät vastanneet odotusarvoja siitä, että niiden olisi pitänyt olla vuosittain jotakuinkin samanlaisia. Eli mitä järkeä on vertailla laskennallisia lukuja keskenään, jos ne eivät kerro mistään mitään…
Lähtötietojen on luonnollisesti oltava oikein, eli on käytettävä paikkakuntakohtaista lämmitystarvelukua, toteutunutta lämmitystarvelukua, käytettyä energiamäärää, sekä lämpimän veden kulutusta. Ja tässä se ongelman ydin piilikin, eli luvuissa ei ollut johdonmukaisuutta, koska lähtöarvoissa oli ollut virheitä. Asia selvisi vasta, kun aloin tutkia ja tutustumaan asiaan kunnolla, sekä laskin arvot ja vertasin niitä aiemmin ilmoitettuihin arvoihin. Kun olin korjannut virheellisiä lähtötietoja, alkoi lukuihin tulla järkeä. Ja lopulta koko systeemin hienous alkoi hiljalleen avautumaan.
Lämmitystarveluku
Lämmitystarveluku on paikkakuntakohtainen, ja se lasketaan ulkolämpötilan ja sisälämpötilan erotuksesta tietyin ehdoin. Paikkakuntakohtaiset luvut saa ilmatieteenlaitoksen palvelusta ilmaiseksi, joten tämän suhteen ei tarvitse päätään vaivata.
Lämmitystarveluvusta on saatavilla kuukausikohtaiset, sekä vuosikohtaiset arvot. Olen käyttänyt laskelmissa vuosiarvoa, koska vuosittainen lämmitystarve on se, jota yleensä vertaillaan. Kuten alla olevasta lämmitystarveluvusta voidaan nähdä, vuodet 2015 ja 2020 olivat varsin lämpimiä, eli lämmitystarve on ollut pienempää. Vastaavasti vuosi 2021 on ollut kylmempi. Muut vuodet ovat olleet varsin samanlaisia, eli lämmitystarveluku on pyörinyt siinä 4000 pinnassa.
Kun lämmitystarvelukua vertaa kiinteistön todelliseen energiankulutukseen (ensimmäinen kuvaaja), on havaittavissa selvä korrelaatio. Vuodet 2015 ja 2020 olivat lämpimämpiä, jonka myötä energiaakin on kulunut vähemmän. Toisaalta vuodesta 2021 lähtien on tapahtunut jotain, koska kulutus ei vastaa lämmitystarvetta samalla tavalla kuin aiemmin. Syistä myöhemmin lisää.
Vaikka normitettu kulutus ei kerro syistä miksi luvut ovat muuttuneet, niiden käyttäminen helpottaa eri vuosien vertailua. Yllä olevassa esimerkissä silmämääräisesti vertailin vuosikulutuksia lämmitystarvelukuun, näiden kesken on havaittavissa selkeä korrelaatio. Mutta jotta tällaista pähkäilyä ei tarvitse tehdä, käytetään normitettua kulutusta.
Normitettu kulutus
Aiemmin mainitsin ihmetelleeni normitetun kulutuksen järjellisyyttä, kun luvuissa ei tuntunut olevan mitään järkeä. Ne eivät oikein tuntuneet noudattavan mitään järkevää kaavaa. Syy tähän oli lopulta varsin yksinkertainen, virheet laskelmissa. Toisinaan luvut olivat oikein, toisinaan niissä saattoi olla isohko virhe, joka suoraan selittää epäjohdonmukaisuutta. Lisäksi kun lukuja on esitetty vain viimeisten kolmen vuoden ajalta, niin mitään trendiä ei ole ollut myöskään helposti havaittavissa. Kun kerralla näkee viimeiset 11 vuotta, saa varsin hyvän käsityksen, miten asioiden laita on.
Alla on esitetty oikeita lähtöarvoja käyttäen lasketut normitetun kulutuksen arvot kiinteistölle. Tässäkin on havaittavissa vuosittaista vaihtelua, eli arvo ei pysy täysin samana, vaan keskiarvoon nähden vaihtelua on noin +-5MWh/vuosi. Kuten jo aiemmin mainitsin, vuonna 2021 on nähtävissä selvä pudotus.
Vuosittaisista vaihteluista huolimatta, on varsin selvästi nähtävissä, että kiinteistön energiantarve ei ole muuttunut vuosien varrella. Vuosi 2015 on ainoa, joka kiinnittää huomion, sillä silloin lämmitystarve on ollut vähäinen lämmitystarveluvusta katsottuna, silti energiaa on mennyt jonkin verran enemmän kuin keskimäärin. Tämän poikkeaman syytä en osaa selittää, sillä muutin kiinteistöön vuonna 2016 enkä papereistakaan ole löytänyt tälle selitystä – ei sillä, että tällä mitään merkitystä olisi.
Vuosina 2013-2020 keskimääräinen normitettu kulutus on ollut 142 MWh. Vuosina 2021-2022 kulutus on pudonnut 133 MWh:iin ja 123 MWh:iin vuonna 2023. Vuoden 2021 pudotus selittyy kattoremontista, sekä ennen kaikkea välikaton lisäeristyksestä. Vuoden 2023 pudotus on vuorostaan seurausta pesuhuoneiden ja saunojen viallisten venttiilien ja termostaattien uusimisesta. Saunoissa oli ennen muutosta jopa yli 40 C lämpö jatkuvasti, korjauksen jälkeen lämmöt ovat olleet siellä 20-25C paikkeilla. Pienillä teoilla voi olla yllättävänkin suuria vaikutuksia.
Sekä katon lisäeristys, että termostaattien uusiminen ovat olleet energiatehokkuutta parantavia toimenpiteitä. Nämä ovat selvästi nähtävissä normitetun kulutuksen laskelmista, ja tämä onkin normitetun kulutuksen hienous. Vaikka se ei kerro syistä miksi muutoksia on tapahtunut, luvuista näkee selvästi tehtyjen toimenpiteiden hyödyn. Tai sen, jos jotain on mennyt pieleen, eli kulutus on lähtenyt kasvuun.
Laskelmien tekeminen
Nyt kun laskelmien tekemisen hyödyt ja tulokset on esitelty, niin miten laskelmat sitten tehdään?
Sinällään laskelman tekeminen on hyvin suoraviivaista, joiden tekemiseksi tarvitset seuraavat tiedot:
Stot = Toteutunut lämmitystarveluku, esim. vuonna 2023 Lahdessa 3980
Vlkv = Lämpimän käyttöveden määrä [m3]
Qkok = Kiinteistön lämmitysenergian määrä [MWh] (esim. kaukolämmön vuosikulutus)
Motivan sivuilla on ohjeet vertailuluvun laskemiseksi. Olen käyttänyt laskemien tekemisessä kaavaa 1, jolla vertaillaan kiinteistön energiakulutusta eri vuosien kesken.
Kaava on kaksiosainen. Lämpimän käyttöveden käyttämä energiamäärä ei ole riippuvainen lämmitystarveluvusta, jonka takia veden käyttämä energia vähennetään laskuista. Se kuitenkin lisätään lopuksi laskelmaan, koska se on osa kiinteistön energiankulutusta. Tästä päästäänkin siihen, että koska lämmin vesi huomioidaan laskelmassa, niin normitettu kulutus ei ole pelkästään säästä riippuva, vaan myös asukkaiden määrästä, eli lämpimän veden käyttömäärästä kiinni.
Vaikka eroa laskelmissa tuleekin lämpimän veden takia, tasoittuu luvut vain hieman, kun veden vaikutuksen poistaa laskelmista. Vuoden 2015 hyppäystä tuo ei kuitenkaan poistanut.
Lämpimän veden lämmitykseen käytetty energiamäärä saadaan laskettua seuraavalla yksinkertaistetulla kaavalla:
Qlkv = Vlkv * 58 / 1000
Laskennan voi tehdä myös fysiikan tunneilta tuttua kaavaa käyttäen:
Qlkv = (c * m * Δt) / 3600
Kun veden lämmittämiseen tarvittava energiamäärä on saatu lasketuksi, on kaikki luvut kasassa normitetun kulutuksen laskemiseksi alla olevalla kaavalla.
Qnorm = (SN / Stot) * (Qkok – Qlkv) + Qlkv
Tulosten analysointi
Yksittäisen vuoden lukema on varsin orpo, toisaalta eri vuosien lukujen pitäisi olla varsin samanlaisia. Useamman vuoden lukemista on iloa silloin, kun tarkastellaan energianparannushankkeen onnistumista.
Toisaalta yhden vuoden lukemalla voi vertailla kahden kiinteistön energiankulutusta toisiinsa samalla paikkakunnalla, tai korjauskertoimia käyttäen eripuolin suomea. Näin saa varsin hyvän kuvan siitä, miten oma kiinteistö suoriutuu. Mitä pienempi kulutus, sitä energiatehokkaampi ja pienemmät lämmityskulut kiinteistössä on.
Kuten alussa kävin läpi taloyhtiön tuloksia, niin olin hieman yllättynyt, että välikaton lisäeristys näkyi niinkin selvästi laskelmissa. Eristämisestä on aina hyötyä, mutta osaltaan olen pitänyt välikaton eristämistä jopa humpuukina, eli hyötyä varsin pienenä suhteessa kustannuksiin. Välikaton eristämisen tuoma energiansäästö lämmityslaskussa on vuosittain kuitenkin sitä luokkaa, että eristyskustannukset kuittaavat itsensä noin neljässä vuodessa. Lämmitysventtiilien osittaisen uusimisen tuomat säästöt ovat samaa luokkaa kuin katon eristyksen. Venttiilien uusimisen kustannukset on kuitattu vuodessa.
Nämä ovatkin niitä seikkoja, joiden takia normitettu kulutus on todella informatiivinen luku. Toisaalta ei tule unohtaa kuukausittaisen kulutusseurannan tärkeyttä, tai ideointia, joilla energiatehokkuutta tai kulutusta saataisiin alennettua.
Pörssisähkön hinta on puhuttanut kovasti viimepäivinä, eikä ihme, sillä hinta kävi ilmeisesti korkeammalla kuin koskaan aiemmin – 2,35€/kWh:ssa.
Vuoden 2021 joulukuussa hinnat käväisivät korkeimmillaan 1,4€/kWh tuntumassa. Hinnat olivat muutenkin reilusti tavanomaista korkeammalla ja suunta vaikutti olevan vain ylöspäin. Tilanne ei näyttänyt laantumisen merkkejä, jonka myötä päädyin vaihtamaan pörssisähkön kiinteähintaiseksi sopimukseksi. Pientä kusetuksen makuahan tuossa oli, kun Fortum lakkautti myöhemmin tuotteen ja vaihdatti kalliimpaan.
31.12.2022 päädyin vaihtamaan takaisin pörssisähköön, sillä pörssisähkö oli ollut joulukuussa kaksi viikkoa hyvin edullista. Koko vuosi 2023 meni pörssisähköllä, ja samalla linjalla jatketaan.
Mutta varsinaisen jutun aiheeseen, eli onko pörssisähkö kannattava vaihtoehto?
Vertailun hankaluus
Pörssisähkön hinta vaihtelee tunneittain, jonka takia todellinen kannattavuus saattaa jäädä äkkiseltään hämärän peittoon. Toki kuukauden lopussa näet laskussa paljon sähköä ja rahaa meni. Tätä kautta saa keskihinnan ja lukua voi verrata kiinteään sähkösopimukseen. Mutta kuinka hyvin lopulta osasit hyödyntää pörssisähkön hinnanvaihteluita?
Toisaalta jos sinulla on kiinteä hinta, niin mistä tiedät mitä käyttäminen pörssisähköllä olisi tullut maksamaan? Lisäksi kiinteähintaisessa olet käyttänyt sähköä vapaasti, jonka myötä kulutus ei todennäköisesti ole osunut optimaalisesti edullisille tunneille. Tämäkin hankaloittaa vertaamista.
Suurimpana vaikuttimena valintaan on asunnon lämmitysmuoto. Jos talo lämpenee suorasähköllä tai maalämmöllä, on sähkönkulutus ihan toisenlaista kuin kaukolämpötalossa. Koska energiankulutus on talvella suurempaa kuin kesällä, ja samaisesta syystä myös sähkö on kalliimpaa kuin kesällä, niin pörssisähkö voi tulla kiinteää sopimusta kalliimmaksi. Talon lämmityksen ohjaus on mahdollista kytkeä pörssisähkö ohjatuksi, jolloin käyttäjältä ei vaadita aktiivista lämmityksen ohjausta ja säätöä. Jos taloudesta löytyy sähköauto, niin sen lataaminen pörssiohjatusti voi tuoda suuriakin säästöjä.
Viimeisenä hankaluutena on sähkön hinnan ennustettavuus. Futuurien hintoja voi tutkia, mutta futuurit eivät ole takuu tulevasta. Kiinteässä sopimuksessa tietää varmasti, että hinta on se mikä on sovittu tietyksi määräajaksi.
Syksyllä 2023 katselin futuurihintoja, ja näiden pohjalta päätin pitäytyä pörssissä. Tätä kirjoittaessani alkuvuoden futuuri hinnat povaavat noin 10snt hintaa.
Virtanen.ai on nettisivu, jonne voit ladata sähkönkulutustietosi. Se analysoi kulutuksesi tunti tunnilta, katsoo säästöpotentiaalin ja kertoo paljon kulutuksesi olisi pörssissä maksanut. Se myös kertoo, kuinka hyvin olet onnistunut kohdentamaan kulutusta ja minkälainen säästöpotentiaali sinulla vielä voisi olla.
On syytä muistaa, että työkalu on tarkoitettu menneen tiedon analysointiin, ei tulevan ennustamiseen. Tulosten perusteella ei voi vetää johtopäätöstä, että pörssisähkö olisi tulevana vuonna halvempi, vaikka se viimevuonna olisi ollut ylivoimaisesti edullisin. Sillä voi kuitenkin selvittää kätevästi, mitä kiinteähintaisen sopimuksen vapaalla käyttötavalla sama olisi tullut maksamaan pörssissä. Tulos voi olla edullinen, tai hyvin kallis. Lisäksi tulos kertoo sähkönkäyttötavoistasi.
Virtanen.ai -sivun käyttö on varsin suoraviivaista. Sivulta löytyy kuvalliset ohjeet kulutustietojen hakemiseen Fingridin sivuilta. Tämän jälkeen tiedosto ladataan palveluun ja voidaan alkaa tarkastelemaan kuukausikohtaisia kulutuksia.
Alla esimerkki joulukuulta 2023. S-laitteet ovat teholtaan alle 650W tehoisia, nähdäkseni suurin osa tähän kategoriaan osuvasta kulutuksesta on kotiteatterijärjestelmän kulutusta. Myös tässä kategoriassa olisi suurin potentiaalinen säästö, joskin joulukuussa sähkö oli sen verran edullista, että kovin isosta rahallisesta säästöstä ei ole kyse vaikka tekisi mitä.
Eläminen pörssisähkön kanssa
Se ei ole kovin vaikeaa, ainakaan kaukolämmöllä lämpenevässä kiinteistössä. Sähkön hintaa on nopea ja helppo seurata puhelimella, eikä sitä toisaalta tarvitse edes päivittäin seurata. Tämä toki riippuu hieman siitä, miten sähköä on tottunut käyttämään.
Minulla tiskikone pyörii usein yöllä, ja tyypillisesti halvin hetki on siellä klo 2-5 välillä. Pyykkiä tulee pestyä viikonloppuisin, jolloin sähkö yleensä edullista. Saunassa tulee käytyä hyvin harvoin, joka ei johdu sähkön hinnasta – ei vaan tule ylipäätään kovin usein käytyä. Tosin edullinen sähkö toisinaan on ollut syynä käydä saunassa. Niin ikään ruoanlaitto usein painottuu viikonloppuihin. TV:tä sitä vastoin katsotaan lähes joka ilta hintaan katsomatta, ellei sähkö ole öky kallista.
Kannattavaa?
Historiassa sähkö on ollut välillä halvempaa, välillä kalliimpaa. Joskus kiinteähintainen sopimus olisi ollut edullisempi, toisinaan kalliimpi. Jos nyt verrataan, vaikka vuotta 2023, jolloin monelle ihmiselle lähes huijauksen omaisesti myytiin sähkösopimuksia hintaan 38snt/kWh tai jotain sinnepäin, ja toteutunut sähkönhinta oli minulla 6,35 snt/kWh, niin onhan noissa aika paljon ilmaa… Eli tuollaiseen sopimukseen verrattuna pörssisähkö ainakin itselleni oli todella hyvä vaihtoehto. Myös verrattuna noihin 12 ja 10snt sopimuksiin, joita syksyllä myytiin, ero on lähes tuplat. Toisaalta tammikuun 2024 keskihinta on näin viikon jälkeen 25,40 snt/kWh – toki kuukautta on vielä jäljellä reilusti, joten hinta ehtii muuttumaan moneen kertaan.
Talvelle asetin tyytyväisyysrajat, eli jos sähkön hinta on reilu 10snt niin hyvä, ja jos hinta on lähempänä 20 snt niin vielä menettelee. Toki toivon, että hinta olisi lähempänä 10snt, joka siis se futuurinkin ennuste on. Jännityksellä jään odottamaan, millaiseksi alkuvuoden hinta muodostuu.
Minulle pörssisähkö on mielekkäin vaihtoehto, silloin saa ainakin jonkinlaisen mahdollisuuden vaikuttaa sähkön hintaan. Toki se vaatii hieman vaivaa ja harrastuneisuutta, mutta ainakin itselle sähkön hinnan seuraaminen on niin rutiininomaista, että se on melkein kuin kellosta ajan katsominen.
