Commodore 64 ja lapsuuden pelit

Commodore 64 oli ensimmäinen tietokone meidän taloudessa, täten se oli myös osa lapsuuttani ja on jäänyt ikimuistoisesti mieleen. Valitettavasti tämä, kuten myös Amiga 500, tuli myytyä kun ne olivat pölyttyneet pitkän aikaa ”parempien” laitteiden tullessa tilalle (PC). Näin myöhemmällä iällä on tullut harmiteltua C64:stä luopumista. Ehkäpä joskus huuto.net:stä tai jostain muualta se tulee vielä hankittua uudelleen.

Pelit on edelleen elävästi mielessä, mutta niiden nimet ovat kadoksissa. Onneksi vanhojen pelien pelaamista voi katsella youtuben kautta ja täten verestään muistia peliäänien ja grafiikan osalta. Samalla saa pelien nimetkin selville. Toki emulaattoreiden avulla näitä pelejä pääsee pelaamaankin, joten muiden pelaamisen katseluun ei tarvitse tyytyä.

Alla on listattu muutamia pelejä joita tuli tahkottua päivästä toiseen. Pelit eivät ole missään parhausjärjestyksessä, ne ovat kuitenkin sellaisia pelejät jotka erityisesti ovat jääneet mieleen.

Myös monia muita pelejä muistuu mieleen, ne eivät kuitenkaan ole tähän hall of fame listaukseen pääseet. Toisaalta on vielä muutamia pelejä jotka muistan ja jotka haluan ehdottomasti lisätä tähän listaukseen. Valitettavasti näiden pelivideot eivät ole vielä osuneet kohdalle.

1. Boulder Dash

2. Wizard of Wor

https://www.youtube.com/watch?v=FIgRrRlXr-w

3. Space Taxi

4. Donald Duck´s Playground

5. Pitfall 2

6. Super Pipeline

7. Blue Max

8. Choplifter

9. Raid on Bungeling Bay

10. Pitstop 2

11. Slamball

12. Up N Down

13. Lazy Jones

14. River Raid

15. Tapper

16. Staff of Karnath

17. Pac-Man

18. Spy Hunter

19. Gateway To Apshai

20. Donkey Kong

21. Shamus

https://www.youtube.com/watch?v=mg3VbqZHVHc

22. Snoopy

APC Smart-UPS SUA1500:n akun vaihto

Viimeaikaiset sähkötyöt lähialueella sekä lumimyräkkä ovat aiheuttaneet useita pitkiä sähkökatkoksia lyhyen ajan sisään. Akuston noin 3 vuoden ikä yhdistettynä lukuisiin sähkökatkoksiin taisi olla UPS:in akuille liikaa.

Akkujen vaihtaminen on helppoa, ostaa vain uuden mallikohtaisen paketin kaupasta ja tuuppaa UPS:in sisään. Ainut ikävä puoli tässä on hinta, nimittäin APC:n alkuperäinen akkupaketti RBC 7 SUA1500:lle maksaa verkkokaupassa hulppeat 231,90€. Ihan uutta vastaavantehoista true-sini upsia tällä hinnalla ei vielä saa, mutta on noin puolet siitä. Todella kalliita akkuja UPS:in muuhun tekniikkaan verrattuna…

Ovatko APC:n akut jotakin erityistä, heidän itsensä valmistamia tai valmistuttamia jollain omilla erikoisilla spekseillä? Halkaisin UPS:in alkuperäisen akkupaketin kahtia ja akun kyljistä paljastui seuraavat tiedot:

Kung Long batteries
Long WP18-12
12V 18Ah
Cycle use: 14,4-15,0V (20C)
Standby use: 13,5-13,8V (20C)
Initial current : 5,4A max
Made in Vietnam

Kyse on puhtaasti APC:n tuotetarroilla varustetuista tavallisista AGM VRLA akuista. Tässä ko. akun speksit.

Työn puolesta puljaan jonkin verran akkujen kanssa. 200€:llä saa jo hyvälaatuisia ja suurikapasiteettisia akkuja. Toki tässä tapauksessa tarvitaan 2kpl 12V akkuja, mutta kaikesta huolimatta pyydetty hinta on täysin kohtuuton (suomen verotus ja tolkuttomat katteet lienevät pääasiassa syyllisiä korkeaan hintaan, sekä tietysti APC brändi).

Nyt kun tiedämme, ettei näissä akuissa ole mitään eksoottista, voidaan lähteä etsimään korvaavia vaihtoehtoja.

Kung Long WP18-12, speksit, hinta 35,95€ (alkuperäiset)
Power Kingdom PS18-12, speksit hinta 31,00€
Maxton MP12-20, speksit, hinta 38,42€
Panasonic LC-XD1217P, speksit, hinta 67,32€

Kun vertaillaan akkuspeksejä keskenään, huomataan että erot ovat suhteelisen pieniä:

Kung Long (alkuperäinen)Power KingdonmMaxtonPanasonic
TyyppiWP18-12PS18-12MP12-20LC-XD1217P
Jännite12 V12 V12 V12 V
Nimelliskapasiteetti18 Ah18 Ah20 Ah18 Ah
Sisäinen resistanssi10 mohm18 mohm12 mohm12 mohm
Max purkuvirta270A (5s)270A (5s)300A (5s)ei ilmoitettu
Koko (SxLxK)181 x 76 x 167 mm181 x 77 x 167 mm181 x 77 x 167 mm181 x 76 x 167 mm
Paino6,3 kg4,9 kg5,4 kg6,5 kg
Syklinen käyttö14,4 - 15,0 V14,5 - 14,9 V14,5 - 14,9 V
Standy käyttö13,5 - 13,8 V13,6 - 13,8 V13,5 - 13,8 V13,6 - 13,8 V
Max latausvirta:5,4 A5,4 A6 A2,55A

Panasonicin akkuun oli heikohkosti saatavilla teknistä tietoa. Latausvirtarajan osalta sitä ei voi suositella käytettäväksi, sillä UPS:in käyttämästä latasvirrasta ei ole tietoa (oletetttavasti hyvin lähellä sallittua maksimia, latausajan minimoimiseksi).

Panasonicin hinta muihin vaihtoehtoihin verrattuna selittynee pitkälti sen tuotemerkillä sekä suuremmalla painolla. Halvemmat vaihtoehdot ovat alkuperäistä kilon kevyemmät. Tämä kertonee jotakin laadusta, mutta jos halpis akkupaketti kestää esimerkiksi vain yhden vuoden, tulee silti halvemmaksi vaihtaa akut kerran vuoteen kuin 3 vuoden välein APC:n brändäämillä akuilla (suomesta hankitut), jolloin kustannut on edelleen halpisakkujen puolella (vaihtotyötä ja syntyvää jätettä lukuunottamatta, joka ei todellakaan ole hyvä asia).

Pienemmässä APC SmartUPS SUA750:ssa on niinikään Kung Long:in akut, mutta tyypiltään WP 7.2-12, 6.3mm liittimillä. Näitä akkuja on niinikään 2kpl.

Verkkokaupassa RBC 48 kustantaa 112,90€. Merkittävästi vähemmän kuin isomman upsin ja sikäli paremmin hyvksyttävissä oleva hinta. Paitsi että todellisuudessa tämäkin hinta on tolkuton. Vastaavat akut ilman APC:n paketin mukana tulevia liittimiä ja tarroja maksaa yhteensä noin 30€, eli vain neljänneksen alkuperäisistä.

Tilasin samalla kertaa kumpaankin upsiin uudet akut  http://www.reichelt.de/:sta. Lähetyksen paino noin 20kg, toimituskuluineen koko satsin sai 121€:llä. Vaihtoehtoisilla fyysisesti samankokoisilla akuilla olisi voinut saada jopa 20% lisää kapasiteettia ja täten myös pidemmän varakäyntiajan. Pienet erot spekseissä ja alkuperäisten akkujen edullinen hinta verrokkeihin nähden kallisti valinnan lopulta APC:n alunperin tekemään akkuvalmistajan puolelle. Todennäköisesti nuo muut Panasonicia lukuunottamatta ovat täysin toimivia vaihtoehtoja.

Myös täysin valmiita paketteja löytyy, puoleen hintaan suomen hinnoista. Jos siis haluaa välttyä askartelulta, on helponta tilata valmiit akkupaketit suoraan Saksasta. Hintaa paketeilla on 95€ (RBC 7) ja 53€ (RBC 48). Toimituskuluineen tämän setin saisi 168€:oon. Verkkokaupasta vastaavasta setistä saisi pulittaa toimituskuluineen 360€. Pelkät akut ostamalla ja pienellä askartelulla selviää 121€:llä.

Rahat tuottamaan korkoa S-ryhmän osuusmaksuilla

Asiana tämä ei ole uusi, mutta kuten monen muunkin osalta, saatat kuulla asiasta ensimmäistä kertaa vasta nyt.

Suurimmalle osalle S-ryhmän asiakkaista ei tule yllätyksenä että osuusmaksulle maksetaan vuosittainen korko. Alueosuuskunnasta riippuen korko on 0 – 20 % välillä. Myöskään tuoton verottumuus ei välttämättä yllätä vielä ketään (joskin muuttumassa verolliseksi). Se mikä itselleni ja varmasti monelle muullekin tulee yllätyksenä, on mahdollisuus liittyä kaikkiin S-ryhmän osuuskuntiin (eikä vain pelkästään siihen yhteen, oman alueen osuuskuntaan).

Itse sain tietää asiasta vasta noin kuukausi takaperin. Vihdoin toissapäivänä sain aloitettua ja hoidettua asian kerralla loppuun, eli hankkimalla kaikki puuttuvat 20 osuutta (1 oli jo ennestään). Aikaa tämä vei noin 45min, vaati 80 allekirjoitusta sekä 1935 € rahaa. Mikäli et ole vielä jäsen, tulee samalla avata tili, jolloin koko operaatio vie noin tunnin. Ruuhkattomaan aikaan koko asian voi hoitaa kerralla pois alta, ruuhkaisemmalla ajalla en suosittele hoitamaan kuin 1-2 jäsenyyttä kerralla (eivätkä todennäköisesti suurempaan suostukaan).

Mitä tällä sitten käytännössä saa, muutakin kuin ranteen kipeäksi?

Esimerkiksi Osuuskauppa Hämeenmaa maksaa 100 € osuusmaksulle 10 % korkoa. Tämä tekee 10 €/vuosi puhdasta rahaa. Summa ei ole suuri, mutta 10 % tuotto on huikean hyvä lähes mihin tahansa muuhun verrattuna. Puhumattakaan siitä että sijoitus on käytännössä riskitön. Tällaisia osuuksia ostaisi mielellään kerralla vaikka 100, jolloin vuodessa saisi tuottoa 1000 €. Valitettavasti tämä ei ole mahdollista, eli vain yksi osuus / henkilö / osuuskunta on mahdollinen.

Mikään ei kuitenkaan rajoita kuulumasta kaikkiin osuuskuntiin (joita on 21 kpl). Tämä on ok S-ryhmälle, vaikkakaan eivät asiaa aktiivisesti markkinoi. Näin on tehnyt ilmeisesti jo reilu 13000 henkilöä ja määrä kasvaa. Marssi siis lähimmälle S-Pankin tiskille ja ilmoita halusi liittyä yhteen tai useamman osuuskunnan jäseneksi. Avuksesi voit tulostaa postauksen lopussa olevan listan, liittyminen kannattaa aloittaa korkojärjestyksessä suuremmasta pienempään (siltä varalta jos et saa kerralla hoidettua kaikkia pois alta tai haluat napsia vain parhaimmat paikat).

Osuuskuntien fuusioitumisien jälkeen määrä on alentunut 21:een. Helsingin 35 € osuusmaksua lukuunottamatta kaikkialla muualla on 100 €. Kaikkiin liittyminen maksaa siis 2035 €. Ihan jokainen osuuskunta ei maksa osuusmaksun korkoja, joten jos haluaa sijoittaa ”varmasti” ja maksimoida prosentuaalisen tuoton sijoitukselleen, kannattaa liittyä vain niihin jotka korkoja ovat aiempina vuosina maksaneet.

Nuo muutamat paikat voivat vielä joskus maksaa korkoa, joten jos ei katsele pelkästään kokonaistuottoprosenttia ja taskussa on muutama ylimääräinen satanen,  on reilua liittyä näihin loppuihinkin kun kerran on liittymisen aloittanut. Liittyä pitää kuitenkin vuoden loppuun mennessä mikäli haluaa saada korot seuraavana vuonna. Fuusioiden yhteydessä rahansa saa pois, ja voi olla että rahaa tulee enemmän takaisin kuin mitä alunperin siihen olet sijoittanut. Mahdollisen pörssiin listautumisen myötä osuusmaksujen arvo voi nousta arvaamattomasti, joskin pörssiin listautuminen on hyvin epätodennäköistä, mutta ehkä joskus…

Alla lista alueosuuskaupoista ja niiden maksamista koroista:

OsuuskauppaOsuusmaksuOsuusmaksun korko €Osuusmaksun korko % (2014)
Osuuskauppa KPO100 €20 €20 %
Etelä-Pohjanmaan Osuuskauppa100 €15 €15 %
Pohjois-Karjalan Osuuskauppa 100 €12 €12 %
Etelä-Karjalan Osuuskauppa100 €10 €10 %
Osuuskauppa Hämeenmaa100 €10 €10 %
Osuuskauppa Suur-Savo100 €10 €10 %
Suur-Seudun Osuuskauppa SSO100 €10 €10 %
Turun Osuuskauppa100 €10 €10 %
Varuboden-Osla100 €10 €10 %
HOK-Elanto35 €3,5 €10 %
Pirkanmaan Osuuskauppa100 €8 €8 %
Osuuskauppa Keskimaa100 €6 €6 %
Satakunnan Osuuskauppa100 €6 €6 %
Kymen Seudun Osuuskauppa100 €5 €5 %
Jukolan Osuuskauppa100 €0 €0 %
Koillismaan Osuuskauppa100 €0 €0 %
Lappajärven Osuuskauppa100 €0 €0 %
Osuuskauppa Keula100 €0 €0 %
Osuuskauppa Arina100 €0 €0 %
Osuuskauppa Maakuunta100 €0 €0 %
Osuuskauppa PeeÄssä100 €0 €0 %
Yhteensä2035 €135,50 €6,7 %

Tuottoa vuodessa voi saada tämän hetkisillä koroilla 135,50 €. Koko summasta laskettuna kokonaistuotto on 6,66 %. Optimoija hankkii vain ne osuudet joista korkoja maksetaan, jolloin prosenteissa tuotto nousee huikeaan 10,15 %:iin, joskin käteen saa edelleen sen samat 135,50 €. Ei tällä riskatumaan pääse, mutta paremman koron rahoilleen näin saa kuin pankkitilillä.

MadBoy MFP-2000 karaokesoitin

Karaokelaitteita etsiessä ei voi olla törmäämättä MadBoy -merkkiin. Heidän kotisivuiltaan löytyy liuta erilaisia laitteita, myös tulevista laitteista annetaan jotain viitteitä.

Jo muutaman vuoden ajan olen yrittänyt etsiä tietoa sivuilla näkyvästä MFP-3000 karaokesoittimesta. Kukaan ei tästä kuitenkaan tunnu tietävän mitään ja ne jotka tietävät, eivät voi sanoa edes sitä ilmestyykö laite lähitulevaisuudessa, joskus vai ei koskaan. Jos olen oikein ymmärtänyt, laitteen kehitys on jäissä ja saa nähdä julkaistaanko sitä ikinä.

Luonnollisesti tuo MFP-3000 kiinnosti eniten, sillä olisihan se uusinta ja viimeisintä tekniikka. Koska sitä nyt ei varmuudella ollut tulossa myyntiin lähiaikoina, piti katse suunnata muihin vaihtoehtoihin.

Valikoimista löytyy MFP-500, MFP-1000 ja MFP-2000 -soittimet. Näistä vain viimeksi mainitusta löytyy HDMI-liitäntä. Se on kolmikosta kaikkein kookkain, ja myös arvokkain (215e). Videotykki syö vain HDMI:tä joten soittimen valinta oli tältä osalta aika selkeä ja helppo.

Mutta mitäpä MFP-2000 sitten toi mukanaan olohuoneeseeni?

Speksit lupaa paljon enkä ole testannut jokaista nippeliä tai väitettyjen formaattitukien toimivuutta. Sellaiset jokapäiväiset jutut on tullut kuitenkin kokeiltua ja niistä on saanut jonkinlaisen käsityksen. Aloitetaan kuitenkin liitäntöjen läpikäymisellä.

Etupuolelta löytyy kaksi 6.3mm mono liitintä mikeille, SD-muistikortinlukija sekä USB-liitin.

MFP-2000a

Takaa löytyy kattava valikoima liittimiä.

Kuvan saa ulos viiden liitännän kautta: HDMI, Scart, YUV, S-video ja komposiittivideo. Yhtäaikaa kuvan saa ulos joko YUV & HDMI tai komposiitti & S-video & Scart.

Äänen saa ulos niinikään viidestä liitännästä: HDMI, 5.1 RCA, stereo RCA, toslink (S/PDIF) ja digitalinen koaksiaali. Näihin liitäntöihin ei kuitenkaan ole miksattu mikkituloja, joten noita liitäntöjä voi käyttää vain muksiinkin kuunteluun/elokuvien ääniraidan toistamiseen.

Karaokemikserin ulostulo on käytettävissä kahdessa stereo RCA lädössä sekä XLR -liittimistä. Nämä ovat stereolähtöjä, joten karaokea ei pääse laulamaan monikanavaisena 😉 Liekkö niitä edes monikanava karaokelevyjä olemassa.

MFP-2000b

Molemmille mikrofonituloille on omat voimakkuussäätimet. Tämä on hyvä, sillä etenkin miehen ja naisen yhteislaulussa miehen ääni jyrää äkkiä yli hennomman äänen. Tämä toimii tietysti vain tilanteissa joissa kumpaankin tuloon on kytketty yksi mikki. Esimerkiksi langaton vastaanotin sisältää kaksi mikkiä ja niiden signaalit on miksattu keskenään. Tällaisessa tilanteessa soittimen säädin toimii yleisenä lauluäänen voimakkuussäätönä ja mikkien välinen voimakkuudentasaus on tehtävä vastaanottimen päässä.

Sävynsäätimiä on kaksi, bassolle ja diskantille. Nämä ovat yhteiset kummallekin mikkitulolle. Lisäksi on effect säätö, jolla saa säädettyä lauluäänen kaiuntaa. Kaikusäätö toimii hyvin ja sitä on helppo käyttää. Sävynsäätimilläkin löytää korvaa miellyttävät asetukset, joten nekin toimivat.

HDMI ei itsessään tuo mitään lisäarvoa videon laatuun tai valikoiden tarkkuuteen. Valikot muistuttavat 90-luvun videonauhureiden valikoita. Samaisesta syystä johtunee, että valikoissa liikkuminen on hieman kankeaa. Onneksi alkuasetusten teon jälkeen valikoihin ei juurikaan tarvitse koskea ja tietyt säädöt pystyy tekemään suoraan kaukosäätimestä kesken laulannan. Lippulaivamallilta olisi kuitenkin voinut odottaa hieman enemmän.

Levykelkka pitää aika kovaa meteliä liikkuessaan. Soitin itsessään ei ole täysin hiljainen levyä soitettaessa, joskin sen kuulee vain ihan välittömässä läheisyydessä. Kun musiiki soi taustalla, ei koko soittimen olemassaoloa edes huomaa.

SD-muistikortille ja USB tikulle/kovalevylle voi tallentaa musiikkia suoraan CD-levyltä. Myös toisto näiltä medioilta on mahdollista. Tai pitäisi, sillä en ole saanut lukemista tai kirjottamista toimimaan. Tallennus alkaa, mutta keskeytyy noin minuutin päästä. Tiedostojen toisto vuorostaan mahdollistaa tiedostolistan selailun, mutta mitään se ei soita. Tämä voi johtua käytetystä MP3 koodaustavasta ja bittivirran nopeudesta. Lähinnä karaoke videoiden soittaminen muistista olisi kätevää, mutta vaikka se toimisikin kunnolla, on toteutus kankea, jopa hankala. Ensisijaiseksi tiedostosoittimeksi tätä soitinta en hankkisi.

DVD-soittimena elokuville en ole soitinta käyttänyt, vaikka se aluekoodivapaa soitin onkin. PS3 ajaa virkaa videolevyjen pyörittimenä.

Musiikkilevyjä soittimella sitävastoin on tullut soiteltua. Äänenlaatu tässä tarkoituksessa on hyvä. Ei se varmasti yllä kultakorvien käyttämien tonneja maksavien soittimien tasolle, mutta ei ääntäkään voi huonoksi sanoa.

Tavanomaiseen DVD-soittimeen verrattuna tästä löytyy sävelkorkeuden säätö. Tällä on tarkoitus sovittaa biisi omaan lauluääneen siten, ettei tarvitse laulaa liian korkealta tai matalalta. Valitettavasti touteus on epäonnistunut. Sävelkorkeus, tai ainakin joku muuttuu, saaden musiikin kuulostamaan kauhealta (mitä enemmän säätää, sitä kauheammalta kuulostaa). Parempi siis valita omaan ääneen sopivat biisit ja unohtaa niiden raiskaaminen tällaisilla ominasuuksilla.

Soittimessa kuten kaukosäätimessäkin on valtavasti nappuloita. Soittimen painikkeet ovat jämäkät kuminappulat, jotka naksahtavat painalluksen merkiksi. Kaukosäädin on hieman samanoloinen kuin kaupassa myytävät halvat yleiskaukosäätimet. Ei siis mikään kovin ihmeellinen, mutta ajaa asiansa.

Soittimen mukana tuli irrotettava virtajohto sekä RCA-kaapeli. RCA kaapeli lienee jotain kiinan tehtaiden sekundaa, sillä yhtä ohutta johtoa saa etsiä. Kyllä siitä ääni kulki läpi moitteetta, mutta katu-uskottavuus puuttui. Parilla eurolla olisi saanut huomattavasti laadukkaammat johdot. Soitinta myydään karaokelaitteiden huippulaitteena, joten RCA johto olisi ehdottomasti saanut olla luottamusta herättävämmän näköinen. Räkkiraudat tulevat soittimen mukana, mutta reikien jaottelu ja sijainti suhteessa soittimeen on hassu, jonka myötä 2U korkea laite vie 3U verran tilaa. Raudat ovat kaunis ajatus, mutta mielestäni hieman epäonnistuneet.

Ohjekirja on suomenkielinen ja ajaa asiansa, vaikka sen ulkonäköön ei juurikaan ole panostettu. Ohjekirja löytyy täältä.

Entä kannattaako soitin ostaa karaokesoittimeksi?

Jos setiksi riittää soitin + mikit, on MFP-2000 hyvä valinta. Jos taas kaipaa parempaa käytettävyyttä, suosittelen hankkimaan tavallisen DVD-soittimen sekä erillisen mikserin + mikit. Mikserin kaveriksi kelpaa mikä tahansa DVD-soitin mistä saa äänen ulos stereona (RCA). Miksereitä on tarjolla ilman efektejä ja efektien kanssa. Yhtenä vaihtoehtona on käyttää MadBoy REMIX-32 mikseriä.

Itselleni hankin MadBoy REMIX-32 mikserin ja kokemusten perusteella olisi minulle ehdottomasti parempi vaihtoehto ollut ostaa joku muu soitin kuin MadBoy MFP-2000. Ei setti huono ole, mutta rahalle olisi saanut hieman parempaa vastinetta toisella kokoonpanolla.

Lue myös tekemäni arvostelu MadBoy U-Tube 20P langattomasta mikrofonijärjestelmästä.

MadBoy U-Tube 20P langaton mikrofonijärjestelmä

Vuosi sitten hankin olohuoneeseen karaokelaitteet. Päädyin MadBoyn laitteistoon, vaikka laitearvosteluita tai esittelyitä näistä ei mistään tunnu löytyvän. Myös muita vaihtoehtoja olisi ollut, mutta kaupoissa juuri muiden valmistajan laitteita ei pässyt käpistelemään. Valinta pohjautui esittelykaluston olemassaoloon kaupassa. Sähköä laitteisiin ei kuitenkaan saanut, joka olisi ollut hyvä lisä päätöksenteon tueksi. Tämä olisi saattanut vaikuttaa päätöksentekoon tiettyjen laitteiden osalta.

Laitteistoksi valikoitui lopulta MFP-2000, Remix-32 ja U-Tube 20P. Aloitan laitteiston läpikäynnin mikeistä, eli U-Tube 20P -setistä.

Minkälainen mikkisetti olisi hyvä? Langattomuus kuulosti hienolta, lisäksi niiden tulisi olla hyvälaatuiset mutta ei tolkuttoman hintaiset. Muut vaatimukset muotoutuivat ajan kanssa ominaisuuksia tutkiessa.

MadBoylta löytyy langattomista mikeistä kolmea vaihtoehtoa: U-Tube 20, 20R ja 20P. Kukin setti sisältää vastaanottimen ja kaksi mikrofonia (+oheistarpeet). Ulkonäöllisten seikkojen lisäksi niissä on seuraavia eroja keskenään:

  • 20: Kiinteät kaksi taajuutta, patterikäyttöiset mikit (169e)
  • 20R: Kiinteät kaksi taajuutta, ladattavat mikit (239e)
  • 20P: 32 kanavainen, patterikäyttöiset mikit (335e)

Ladattavat mikit olisi niinikään vaikuttaneet hienolta, mutta käynti Kärkkäisellä sai toisiin aatoksiin. 20R:n mikkien valmistuslaatu ei ollut sitä mitä odotin: hieman muovista, latausliittimet pikaisesti kyhätyn näköiset, viimeistely keskeneräinen. Laatuun nähden siis kalliit.

20P setin valintaa puolusti kovasta hinnasta huolimatta vaivaton taajuuksien vahtaminen. Ne olivat myös viimeitellyimmän näköiset ja mekaanisesti vakuuttavimmat (kuva alla).

U-TUBE 20P

Entäpä ne käyttökokemukset?

Sekä mikit että vastaanottoyksikkö ovat päällepäin laadukkaan oloiset ja näköiset. Mikin runko on mattapintaista muovia, joka on samettisen pehmä ja tavallaan kumimainen. On miellyttävä pitää kädessä, ei luisu. Pienenä kauneusvirheenä pidän mikrofonin 12 kulmaiseen reunaan tarjottua kumista suojaa, joka on vain 9-kulmainen. Kumi vähentää kolahdus ääntä laskettaessa se pöydälle päälläollessaan.

Mikistä taajuuden vaihto on helppoa ja nopeaa. Valittu kanava näytetään joko kanavanumerona tai taajuutena. Kanavan saa lukittua, jottei se vaihdu vahingossa. Pattereita mikit syö aika tiuhaan tahtiin. En ole kellottanut, mutta luokkaa 5-10h. Painoa 275g ilman pattereita.

Vastaanottoyksikkö sisältää kaksi antenniliitäntää, 2x XLR audiolähdöt, 6.3mm monoplugi audiolähdön, sekä virtaliittimen. Vastaanotin on kompaktin kokoinen, tukevarakenteinen ja muutenkin tyylikkään näköinen. Näytössä näkyy kanavanumero, taajuus, signaalivoimakkuus sekä audiotaso kummallekin kanavalle yhtäaikaisesti. Kummankin kanavan äänenvoimakkuutta saa säädettyä erikseen. Äänenlaadussa en ole löytänyt valittamista, signaalinsiirto oli häiriötöntä.

Äänen saa ulos vastaanottimesta joko molemmat mikit miksattuna yhteen 6,3mm mono lähdöstä tai kummatkin omina XLR-lähtöinä. Mukana toimitettu 6,3mm mono-plugi johto oli sisäisesti poikki. Välillä ääni kuului, välillä rätisi tai ei ollenkaan. XLR-kaapelit eivät kuulu mukaan.

Ohjekirja on suomenkielinen ja ajaa asiansa, vaikka sen ulkonäköön ei juurikaan ole panostettu. Ohjekirja löytyy täältä.

Mikit toimivat uudella 823-832MHz lupavapaalla taajuusalueella, joten niitä voi käyttää huoletta nyt ja tulevaisuudessa.

Settiä mainostetaan 32 kanavaisena, joka pitää paikkaansa, mutta A-vastaanotin virittyy ensimmäisille 16:lle kanavalle ja B-vastaanotin lopuille 16 kanavalle. 16+16 olisi ehkä selkeämpi tapa mainostaa…

Kanavat ja niitä vastaavat taajuudet (MHz):

Kanava (A)Taajuus (A)Kanava (B)Taajuus (B)
1823.2517827.25
2823.5018827.50
3823.7519827.75
4824.0020828.00
5824.2521828.25
6824.5022828.50
7824.7523828.75
8825.0024829.00
9825.2525829.25
10825.5026829.50
11825.7527829.75
12826.0028830.00
13826.2529830.25
14826.5030830.50
15286.7531830.75
16287.0032831.00

Vaikka mikkisetti oli huomattavan kallis, olen ollut sen laatuun ja ominaisuuksiin tyytyväinen. Halvimmalla mallilla olisi silläkin varmasti tullut hyvin toimeen, paitsi jos naapurilla sattuu olemaan samalla taajuudella toimivat mikit. Toimiva ja edullisin ratkaisu olisi tietysti ne perinteiset johdolliset mikit.

Työsuojelulakien rikkomisen sietämätön helppous

On useita ammatteja, joita ei saa tehdä ilman viranomaisen myöntämää lupaa. Useimmat varmasti tietävätkin, ettei esimerkiksi lääkäriksi voi ryhtyä hetken mielijohteesta. Mutta kuinka itsestäänselvää on että esimerkiksi hissihuoltaja, sähköasentaja (+jänniteytöt erillisellä luvalla) ja kylmälaiteasentaja tarvitsevat luvan, mutta LVI-asentaja, kiinteistön kuntotarkastaja tai kirvesmies ei, vaikka rautaista ammattitaitoa hekin tarvitsevat suoriutuakseen työstään. Luvanvaraisista elinkeinoista löytyy listoja esimerkiksi täältä, täältä ja täältä. Luvan omaavia yrityksiä/työntekijöitä voi etsiä esimerkiksi täältä ja täältä.

Entäpä kuinka monelle on itsestäänselvää, että telineille nousu on kielletty mikäli niille ei ole tehty käyttöönottotarkastusta. Tarkistetut telineet merkitään vihreällä telinekortilla, josta löytyy tietoa telineiden kestävyydestä ja mm. tarkastuksen suorittajasta. Mikäli telineissä on havaittu vika tai tarkastusta ei ole tehty, on vihreä kortti käännettynä, joka kieltää telineiden käytön. Esimerkki telinekortin sisällöstä. Kuva telinekortista.

Entäpä esimerkiski kuumailmapuhaltimen käyttö, vaatiiko se jotakin erityistä? Mikäli ilman lämpötila ylittää 200°C, tai se muuten aiheuttaa palovaaran, vaditaan sen käyttöön tulityölupa. Yksistään lupa ei riitä, vaan kohteesssa tulee olla alkusammutuskalusto (vähintään kaksi 43A 183BC -teholuokan käsisammutinta, joista toisen voi korvata pikapalopostilla tai kahdella 27A 144BC-teholuokan käsisammuttimella) sekä erillinen tulityövahti. Kotona itsetehty tulityö ei lupaa vaadi, mutta ukopuolisen tekemänä vaatii. Tulityötä ovat kaikki sellaiset työt, joista syntyy kipinöitä tai joissa käytetään liekkiä tai muuta lämpöä ja jotka aiheuttavat palovaaraa. Tulityön tekijältä vaaditaan tulityökurssin käyminen, josta merkiksi annetaan määräaikainen tulityökortti. Lisätietoa tulityöstä saa finanssialankeskusliiton tulityö suojeluohjeesta.

Moni itsestäänselvältä vaikuttava asia ei sitä välttämättä ole. Jos uusi työntekijä ei ole koskaan kuullut tällaisista vaatimuksista, ei hän niitä osaa myöskään työnantajalta vaatia. Työnantajakin saattaa olla täysin tietämätön näistä asioista, tai rikkoa niitä tietoisesti säästääkseen koulutuskuluissa. Asian esilletuominen ei välttämättä ole helppoa, tämä riippuu työnantajan asenteesta. Ja vaikka asian saisi kerrottua niin että sopu säilyy, niin reagoiko työnantaja tähän loppujenlopuksi mitenkään? Itse väänsin tulitöistä, mastotyökoulutuksesta, ensiapukoulutuksesta, sähkötyöturvallisuuskouluksen ja muiden koulutusten puutteista kättä reilu 2 vuotta edellisen työnantajan leivissä ennenkuin asiaan saatiin edes jonkinmoinen parannus.

Entäpä ylityöt? Jos työntekijä on halukas tekemään niitä niin paljon kuin työnantaja niitä suinkin suostuu antamaan, ja jos työnantaja maksaa asianmukaisesti palkan niin onko tässä ongelmaa? Ylityön tekemistä rajoittaa laki. Lailla on tarkoitus suojella työntekijää, myös itseltään. Toinen asia on, puuttuuko asiaan kukaan. Työsuojeluviranomainen puuttuu asiaan jos työntekijä ilmoittaa heille asiasta, työpaikan työsuojeluvaltuutettu huomaa asian (jos valittu) tai pistotarkastusten yhteydessä. Mutta mikä on tolkuttoman ylityön teetättämisen hinta?

Vaikka tehdyistä ylitöistä saisikin asianmukaisen korvauksen, on pitkillä työpäivillä henkisiä ja fyysisiä vaikutuksia. Väsyneenä tekee myös herkemmin virheitä, jotka voivat olla kohtalokkaita. Työntekijä saattaa sairastua esimerkiksi työuupumukseen.

Työnantajalle olisi edullisempaa palkata lisää työntekijöitä ylityön teettämisen sijaan, mutta välttämättä tämä ei ole koko totuus. Vaikka yksi työntekijä tekisi 16h pitkää työpäivää, niin se ei automaattisesti tarkoita sitä että kaksi tekijää saisi työt valmiiksi samassa ajassa tai että molemmille ylipäätään riittäisi töitä edes täyspäiväisesti.

Kun työnantaja tuomitaan törkeästä ylityön teettämisestä, saattaa tuomio tulla yllätyksenä kaikille. 1050h ylityöstä on työnataja tuomittu maksamaan 400€ sakkoa (sallitty määrä 250h + 80h, jos paikallisesti erikseen sovittu. Lisäksi ylityöntekoa rajoittaa 138h/4kk ikkuna). Mutta on niitä 5000€ sakkojakin nähty. Summa on kuitenki pieni, ja koska muita riskejä ei juurikaan ole, niin työtä voi teetättää suruutta. Työn teettäminen ylitöinä ei kuitenkaan ole halpaa.

Hieman sama tilanne on huonoissa työoloissa ja vaarallisissa koneissa. Jos työntekijä kuolee työsuojelurikkomusten takia, on kuoleman hinta aika pieni aiheutuneeseen vahinkoon nähden. Toinen asia on, jos työntekijä vammautuu ja työnanta on ollut tietoinen puutteista. Tällöin tulee sakkojen lisäksi maksettavaksi vammautumisesta aiheutuvaa korvausta, vamman suuruudesta ja kosmeettisen haitan suuruudesta riippuen jopa tuhansia euroja.

On hienoa, että on säädetty lait suojelemaan työntekijöitä. Toisaalta on naurettavaa, että näiden lakien rikkomisesta annetaan nimellinen sakko, jolla ei ole välttämättä minkäänlaista painostavaa vaikutusta asioiden muuttumiseki. Sakkojen tulisi olla sen suuruiset, että se pistäisi oikeasti työnantajat ajattelemaan tekemisiään.

Työntekijällä on oikeus tehdä työtä turvallisesti ja palata kotiin terveenä. Työnantajalle sairaustyöpäivä maksaa 240-380 euroa. Sairauspäivän hinta riippuu siitä, kuinka pitkä sairauspoissaolo on, palkataanko sairastuneen henkilön tilalle sijainen ja otetaanko huomioon työnantajalle aiheutuneiden työvoimakustannusten lisäksi myös tuottavuuden menetykset. Vaikka työturvallisuuteen panostaminen maksaakin, syntyy siitä pitkässä juoksussa merkittäviä säästöjä. Työntekijöiden jaksamiseen, terveyteen ja työoloihin on siis syytä kiinnittää huomioita. Valtiovarainministeriö on kirjoittanut hyvän selvityksen sairauspoissaoloihin liittyen: Miten hallita sairauspoissaoloja.

Yhtenä merkittävänä ongelmana pidän työsuojeluun liittyvistä rikkomuksista langetettavien tuomioiden mitäänsanomattomuuden. Toisaalta itse yrityksen perustamisen helppous on sekin ongelma, sillä koulutus ei ole pakollinen. Koulutuksen puute tarkoittaa yleensä tietämättömyyttä. Yrityksen perustajille pitäisikin järjestää aiottuun alaan liittyvä räätälöity koulutus, joka sisältäisi tietoa asioista jotka tulee ottaa huomioon yrityksen toiminnassa (mahdollinen luvanvaraisuus, työntekijöiltä vaadittavat koulutukset, yleiset työturvallisuusasiat jne.). Tällainen toisaalta hankaloittaa yrityksen perustamista entisestään ja toisaalta, ne jotka ovat hälläväliä asenteella liikkellä, tuskin tapojaan muuttaisivat koulutuksesta huolimatta. Loppuviimeksi kärsijänä olisivat ne kaikkein tunnollisimmat yrityksen perustajat.

Työttömyyskassat ja työntekijäliittot

Jokainen meistä on kuullut puhuttavan työttömyyskassoista ja työntekijäliitoista. Ellet ole, tulet törmäämään näihin viimeistään työelämässä. Itsesi kannalta näihin kannattaa törmätä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, mieluiten jo ennen ensimmäistä työsuhdetta (myös kesätyöt lasketaan). Jos et ole näistä aiemmin kuullut, suosittelen jatkamaan lukemista. Jos et ole kummankaan jäsen tai vain työttömyyskassan jäsen, ei lukeminen mene tällöinkään hukkaan.

Lyhyesti sanottuna työttömyyskassat antavat turvaa työttömyyden varalta, työntekijäliitot antavat vuorostaan monia hyödyllisiä palveluita ja pitävät huolta kaikkien työtenkijöiden työehdoista.

Myös liittoon kuulumattomat nauttivat työehtojen antimista, mutta vapaamatkustajat heikentävät liittojen neuvotteluasemia ja tämä saattaa johtaa ajan kanssa meidän kaikkien työehtojen heikkenemiseen.

Työttömyyskassan jäsenmaksu on noin 100€/vuosi, liiton jäsenmaksu työttömyyskassan maksun kanssa riippuu liitosta. Jäsenmaksu voi olla tietty prosentti palkasta tai kiinteä summa.

Esimerkiksi Insinööriliitossa jäsenmaksu vuodelle 2014 oli 384€, tämän voi maksaa kerralla tai 12 erässä. YTK on nimensä mukaisesti pelkkä työttömyyskassa ja sen jäsenmaksu on 99€ vuodelle 2014. Vaikka summat saattavat kuulostaa suurilta, kannattaa muistaa että verotuksessa jäsenmaksut ovat vähennyskelpoisia ja käytännössä kustannus sinulle verotuksen jälkeen on vain 50% ilmoitetusta summasta.

Kaikkien olisi syytä kuulua vähintään työttömyyskassaan ja useimmiten liiton jäsenyys antaa paljon enemmän kuin ottaa ja sen takia suosittelen kaikkia liittymään oman alan liittoon. Tämän blogauksen lopussa on lista suurimmista ammattiliitoista ja työttömyyskassoista.

 

Työttömyyskassa

Työttömyyskassan jäsenellä tulotason romahtaminen työttömyystilanteessa on huomattavasti vähäisempää verrattuna henkilöön joka ei kassaan kuulu. Työttömyyskassa ei sisällä mitään muuta palvelua kuin ansioon sidonnaisen työttömyyskorvauksen.

Kassaan on syytä liittyä heti kuin suinkin mahdollista, eli heti ensimmäisenä työpäivänä. Näin kannattaa tehdä jo opiskeluaikana, sillä kesälomien aikana opiskelija ehtii kartuttamaan todennäköisesti riittävän määrän työssäoloehdon vaatiman määrän työtä. Tällöin vastavalmistuneella työttömällä ei ole välitön hätä rahan ja työn löytämisen kanssa.

Oheinen kuvaaja näyttää työttömyyskassaan kuuluvan ja kuulumattoman työttömyyskorvauksen suuruuden. Kuvaajaa luetaan siten, että X-akselilla on bruttopalkka ja Y-akselilla kyseistä bruttopalkkaa vastaava ansiosidonnaisen korvauksen suuruus (vihreä). Esimerkiksi 3500€ kuukausiansiolla on oikeutettu noin 1900e/kk suuruiseen työttömyyskorvaukseen (mikäli työssäoloehto on täyttynyt). Mikäli ei ole työttömyyskassan jäsen, jämähtää kiinteään siniseen tasoon, eli noin 700€:n, tulotasosta riippumatta.

KASSAKUVA

Kuvaaja on peräisin Insinööriliiton kotisivuilta (ilry)

Nykyisin ainakin joidenkin työtenkijäliittojen työttömyyskassoihin voi kuulua ilman jäsenyyttä liittoon. Mikäli tämä on mahdollista, suosittelen käyttämään oman liiton työttömyyskassaa yleisen työttömyyskassan sijaan.

 

Työntekijäliitto

Työntekekijäliittoon kuuluminen tuo mukanaan liudan etuja. Näkyvimpiä etuja ovat taskukalenteri, jäsenlehti, jäsenkortti ja edulliset lehtitilaukset. Vähemmän näkyviä etuja ovat oikuesturvavakuutus, vapaa-ajan tapaturmavakuutus ja matkatavaravakuutus. Kaikki liitot eivät välttämättä tarjoa kaikkia edellämainittuja etuja, joku toinen liitto voi tarjota jotakin enemmän. Kaikkien liittojen yhteinen tavoite on pitää kiinni sovituista eduista sekä neuvotella uusista eduista sekä työelämän pelisäännöistä työehtosopimuksen muodossa. Työehtosopimukseen neuvotellaan mm. yleiset palkankorotukset.

Vaikka työntekijäliittoon ei kuuluisikaan, pätee työehtosopimukset kaikkiin työtekijöihin, myös palkankorotusten osalta. Miksi siis kuulua liittoon?

Ensinnäkin, työtenkijäliiton on helpompi päästä sopuun työehtosopimuksen sisällöstä, mitä suurempi ja vahvempi jäsenmäärä heillä on. Kaikkein rahan-arvoisin etu on kuitenkin oikeusturvavakuutus, joka korvaa (insinööriliitossa) max 20000€ edestä oikeudenkäyntikuluja (15% omavastuu osuus). Pienikin pyrähdys käräjillä esimerkiksi palkkasaatavien takia maksaa helposti vähintään 6000€ (josta omavastuuosuus on 900€). Toisaalta, useimmat eivät koskaan joudu käräjöimään ja nekin vähät jotka käräjöivät, suurimmalla osalla se taitaa jäädä siihen ensimmäiseen kertaan. Tuollainen 6000€ käräjöinti reissu tarkoittaa noin 30 vuoden jäsenmaksuja (50% osuus jäsenmaksusta), joten oman tapauksen kuolettamiseen on käytännössä koko työura aikaa, ja silti saat vielä kaikki muut liiton tarjoamat edut päälle.

Isoissa ja vakaissa yrityksissä, joissa käytännöt ovat vakiintuneet, ei todennäköisesti ainakaan suurempia ongelmia tule vastaan jotta tarvitsisi lähteä käräjöimään. Tällaisessa ympäristössä liittoon kuuluminen ei välttämättä houkuta, mutta 200€ säästö ei toisaalta näy juuri missään (johonkin turhanpäiväiseen se raha kuitenkin uppoaa). Monet meistä maksaa kirkollisveroa huomattavasti suuremmalla summalla joka vuosi, eli miksei samalla kuuluisi liittoonkin?

Suosittelen erityisesti kaikille pienissä yrityksessä työskenteleville liittymään työntekijäliittoon, sillä niissä ne suurimmat ongelmat yleensä pesii. Toisaalta ongelmien kehittymiseen voi vaikuttaa itsekin (riippumatta siitä kuuluit liittoon tai et): tee kaikki sopimukset kirjallisena, pidä huoli että palkat, lisät ja palkankorotukset maksetaan ajallaan. Koviin puheisiin ja lupauksiin ei kannata uskoa, sillä konkurssin tullessa kaikki lupaukset haihtuvat savuna tuuleen ja niiden perään on enää turha haikailla. Toisinsanoen älä jätä mitään roikkumaan, sillä esimerkiksi palkkaturva ei korvaa yli 3kk vanhoja saatavia ollenkaan ja mikäli työnantaja vielä kiistää selvätkin palkkasaatavat, et saa edes niitä palkkaturvasta. Tällöin on edessä pitkä käräjöinti, joka maksaa ja tässä välissä liiton ilmaisista neuvoista ja oikeusturvavakuutuksesta on hyötyä.

Suosittelen siis kaikille lämpimästi liittymään vähintäänkin työttömyyskassaan, ja samalla vaivalla myös työntekijäliiton jäseneksi. Liitosta on oikeasti apua kun tiukka paikka tulee. Tästä on omakohtaisia kokemuksia ja kunhan saan oman tapaukseni päätökseen, tulen kertomaan oman surullisen tarinani, jonka seurauksena palkkoja jäi lopulta saamatta noin 14000€ edestä.

 

Jos tämän kirjoituksen innoittamana päätät liittyä Insinööriliiton jäseneksi, ilmoitathan minut suosittelijaksi seuraavilla tiedoilla: Pasi Vähämartti / 1738873

 

Keskusjärjestöt:

Suurimpia ammattiliittoja:

Työttömyyskassoja:

Yaesu VX-8 ohjelmointikaapelin tekeminen

Yaesu VX-8 käsiradiopuhelimessa on tolkuton määrä asetuksia ja muistipaikkoja. Laitteen pieni näyttö ja hieman epämääräinen käyttölogiikka ovat omiaan haittaamaan asetusten tekemistä.

Asetusten tekemistä helpottaa siihen varta vasten tehty ohjelma, mutta kaveriksi tarvitaan ohjelmointikaapeli. Vielä muutama vuosi sitten tällaisia kaapeleita ei löytynyt, joten sellainen piti tehdä itse, Yaesu:n valmisliitin johtoa käyttäen.

Rakentamani versio on sarjaporttiliitäntäinen. Myös USB liitäntäinen olisi mahdollista rakentaa, mutta koska kaapelilla oli kova tarve ja laatikosta löytyi sarjaporttiversioon osat suoraan, oli päätös helppo tehdä.

Osia kaapelin rakentamiseen tarvitaan vain muutama:

  • 1kpl Yaesu CT-M11 -kaapeli
  • 1kpl D9 naarasliitin
  • 2kpl BC547C, NPN-transistori
  • 1kpl 1N4148, diodi
  • 4kpl 1 kohm 0.5W, vastus
  • 1kpl 10 kohm 0.5W,vastus

Alla kytkentäkuva Yaesun kaapelista/liittimestä.

yeasu_vx8_liitin

Ja tässä piirikaavio ohjelmointikaapelin kytkennästä.

yeasu_vx8_prog_cable

Kaapeli on helppo kasata ja tarvittavat komponentit saa mahtumaan D9-liitinkotelon sisälle. Mitenkään tilavaksi tuota tilaa ei voi luonnehtia, vaan osien järjestystä saa hieman miettiä, jotta kaikki saa nätisti pakettiin. Huomaa, että kuvassa kaksi risteävää johdinta ei ole kytkettynä toisiinsa. Yhdyspisteet on osoitettu pallukoilla.

Alla muutama kuva valmiista kaapelista. Hieman ahdasta, joten ole tarkkana, ettei johtimet osu toisiinsa. Muuten seurauksena voi olla rikkinäinen sarjaportti tai radio.

IMG_7626  IMG_7631  IMG_7634  IMG_7639

Testataan lopuksi kaapelin toimivuus FTBVX8 -ohjelmalla, jonka hinta on 15$. Eli johto tietokoneeseen ja radioon kiinni. Käynnistetään radio painamalla yhtä aikaa FW ja virtanäppäintä. Radion näyttöön ilmestyy CLONE. Nyt voit valita ohjelmasta Read Radio, paina tämän jälkeen BAND-näppäintä ladataksesi radion nykyiset asetukset koneelle. Asetukset on hyvä tallentaa myös tietokoneelle myöhempää virittelyä / asetusten palauttamista silmällä pitäen. Kun olet muokannut asetukset mieleiseksi, käynnistä radio samalla tavalla uudelleen kuin aiemmin ja lähetä asetukset valitsemalla ohjelmasta Write Radio => BAND-näppäin radiossa. Ennen jokaisen yhteyden avaamista radio on siis käynnistettävä uudelleen.

Kytkentäkuvan piirtämiseen käytin nettiselaimessa toimivaa ilmaista piirto-ohjelmaa: http://www.digikey.com/schemeit#

Päivitetty 1.4.2021 – Kirjoituvirheitä

Työvoimatoimisto ei palvele tarkoitustaan

Kun aikanaan valmistuin koulusta, oli ensimmäinen tehtävä suunnata kohti työvoimatoimistoa. Minulla oli kovat kuvitelmat työvoimatoimiston toiminnasta. Tällainen kuva annettiin myös pakollisen esittelykurssin yhteydessä.

Tuolla esittelykurssilla kerrottiiin ja annettiin tärkeää tietoa työvoimatoimiston toiminnasta. Siellä myös varoteltiin karensseista ja siitä kuinka tärkeää on hoitaa asiat ajallaan. Muistan myös elävästi kun työvoimatoimiston tarkoitusta esiteltiin. Esittelijä sanoi, että monelle se on ensisijaisesti vain leimat paperiin jotta saa ansiosidonnaista liiton työttömyyskassasta.

Karu todellisuus työvoimatoimistosta paljastui kun kävin ensimmäistä kertaa virkailijan luona. Kaikki tiedot oli kuulemma työkkärin järjestelmässä päin persettä. Olin noin 5 min sisällä, jonka jälkeen ulos. Leima paperiin ja ansiosidonnaista saamaan. Lupauksista huolimatta työkkäri oli sittenkin pelkkä kumileimasin. Toki tässä taisi olla virkailijalla huono päivä, mutta ei se ainakaan kovin hyvää kuvaa toiminnasta ensimmäisellä käyntikerralla antanut. Tosin eipä työkkäri mitään työtäkään auttanut löytämään, työn löytäminen on puhtaasti itsestä kiinni. Työkkärin varaan työn löytymistä ei kannata jättää tai huomaa olevansa työtön vielä kahden vuoden päästäkin.

Järjestettiinpä siellä jotain kurssejakin, yhdellä jopa kävin. Tosin ensiapukorttia, työturvallisuuskorttia, sähkötyöturvallisuuskorttia tai tulityökorttia siellä katsottiin pitkin hampain, eikä niitä myöskään järjestetty. Minun alalla työn saamisen kannalta nämä kortit eivät ole pakollisia, mutta työnantaja ne joutuu jokatapauksessa järjestämään, koska ne ovat pakollisia työmailla. Toisaalta omissa hommissa olisi muutenkin vaikea kuvitella pätkätyötä, sillä töitä joko on tai ei ollenkaan. Siihen välimaastoon ei osu oikein mitään sellaista mitä voisi pätkissä tehdä.

Tilanne on kokonaan erilainen lähihoitajille, jossa tehdään todella paljon pätkätyötä. Heidän ammatissaan ensiapukortti, pistoslupa ja love-koulutus (lääkehoidon koulutus) ovat pakollisia. Nämä kaikki ovat voimassaololtaan määräaikaisia ja niitä on suoritettava 1-5 vuoden välein. Näistä kaikkein tärkein koulutus on love-koulutus, jota ilman ei työtä voi tehdä. Myös muiden puute on merkittävä haitta työnteolle jotka vähintäänkin rajoittavat sallittujen työtehtävien määrää. Kurssien puute on merkittävä este pätkätöiden tekemiselle. Työnantajat eivät kuitenkaan näitä koulutuksia pätkätyöläisille järjestä, sillä se maksaa, vie työaikaa ja mikä pahinta, hyöty voi mennä muille työnantajille. Joten pätkätyökäisille näitä kursseja ei järjestetä. Vakituisille nämä sentään saadaan järjestettyä, jotka painivat alituisesta työvoimapulasta sairaustapauksien takia. Työntekijöitä tarvittaisiin, mutta luvat ja kurssit kunnossa olevia ei ole riittävästi. Osa saattaa päästä töihin lähes valehoitajana kurssien puutteista huolimatta.

Mutta meillähän on työvoimatoimisto, jonka tarkoitus on edistää työnsaantia/työllistymistä. Vaikka em. kurssit ovat lähihoitajan työn kannalta ehdottoman tärkeitä, ei niitä myöskään työvoimatoimisto järjestä/maksa.  Ainoa vaihtoehto työttömälle vaikuttaakin olevan kurssien kustantaminen omasta pussista. Monellakaan ei ole varaa tai halua käyttää rahojaan näihin kursseihin. Tästä aiheutuu pattitilanne, jossa työntekijä ei voi työllistyä koska hänellä ei ole lupien puolesta siihen edellytyksiä.

Työnsaannin kannalta ehdottomien kurssien pitäisi kuulua työvoimatoimiston kurssivalikoimaan. Ymmärrän kyllä että työttömien määrä on kasvanut räjähdysmäisesti samalla kun työvoimatoimistojen määrärahoja on leikattu. Työllistymistilanne ei kuitenkaan parane jos edes yksinkeraisimpia työlistymisen esteitä ei saada poistetuksi.

Työttömyyskassojen toiminta estää työn vastaanottamista

Ongelman juuri liittyy ansiodisonnaisen maksatukseen ja työehtoviikkoihin. Uusi 300e/kk raja ei sekään välttämättä kannusta tekemään töitä, vaan sillä saattaa olla jopa passivoiva vaikutus.

Ansiosidonnaisen maksatuksen ongelma liittyy palkkatodistuksiin, käsittelyaikoihin ja siitä seuraavaan viivästyneeseen ansiosidonnaisen maksamiseen. Ansiosidonnaista haetaan kerran kuukaudessa, joko täysillä viikoilla (4-5 viikkoa kerralla) tai kokonaisina kuukausina. Kun on työtön kuukauden jokaisena päivänä, hakuprosessi on hyvin yksinkerainen. Hakemus sisään ja rahat ovat tilillä noin viikon kuluessa.

Ongelmia syntyy, jos sattuu tekemään yhdenkin päivän töitä. Ongelma on sitä suurempi mitä vähemmän työpäiviä kuukaudessa on. Pätkätöitä tehdessä ongelmana on usein myöt useat työnantajat, tai oikeammin viivästyneet palkkatodistukset. Ansiosidonnaisen hakemuksen voi lähettää heti kun hakujakso on täynnä, mutta yksikin työpäivä johtaa aina soviteltuun päivärahaan. 300e/kk poistaa tämän ongelman 1-3 päivää kuukaudessa työtä tekevältä, paitsi että ei poista. Työttömyyskassat haluavat nimittäin varmistaa joka kerta että et ole saanut liikaa palkkaa, toisinsanoen vaikuttaako se saamaasi ansiosidonnaiseen alentavasti.

Työnantajalta saadut pari euroa ei juurikaan lohduta taloudellisessa ahdingossa olevaa työtöntä. Nämä muutamat eurot lisäksi lykkäävät ansiosidonnaisen maksatusta, koska palkkatodistus pitää toimittaa. Olen saanut sivusta seurata että pätkätyöläisellä palkkatodistus ei ole ns. automaatti, vaan sitä joutuu joskus odottelemaan pitkään ja pyytämään useita kertoja. Tämä on tietysti työanantajan syytä, mutta siitä kärsii pätkätyöläinen. Vasta palkkatodistuksen saatuaan työttömyyskassa saa tehtyä laskelmansa ja rahat maksuun. Tämän odottelun seurauksena monen talous voi mennä sekaisin. Monesti säännöllinen pieni tulo voi olla parempi vaihtoehto kuin miten sattuu tulevat palkat ja ansiosidonnaiset.

Ratkaisuna tähän ongelmaan olisi, että ansiosidonnaisesta maksettaisiin esimerkiksi 50% siitä osuudesta joka on täysin selvä. Loput maksettaisiin sitten kun tarvittavat todistukset on saatu toimitetuksi. Tämä toisi tasaisuutta tulovirtoihin, eikä ajaisi ajaisi työn vastaanottamisen välttelyyn. Työn välttely voi olla suurinta kuukauden loppupuolella, kun palkka ei kuluvalle kuulle välttämättä ehdi saamaan ja ansiosidonnaisen maksatuskin siirtyy reilusti seuraavan kuun puolelle. Kuun vaihde rahatta on monelle kriittinen asia, sillä tuolloin erääntyy yleensä suurin osa laskuista (vuokra ennenkaikkea). Tosin ei sitä ansiosidonnaista saa kouraan heti ensimmäinen päivä vaikka olisi ollut työttömänä koko kuukauden, joten säästöjä täytyy olla kuun vaihteen laskusumaan jokatapauksessa.

Toinen ongelma on työehtoviikot. Jotta ansiosidonnaisen päivät joskus nollaantuisivat, pitää viikossa tehdä tietty määrä työtä. Pätkätyöläinen ei välttämättä saa kerrytettyä riittävästi tunteja viikolle jotta ehto täyttyy. Tosin työssäkäynti säästää työttömyyspäiviä, mutta vähäinen työ ei myöskään kartuta päiviä. Tekemällä vähintään 20 tuntia viikossa, ehto täyttyy. Tekemällä vähemmän, ehto ei täyty ja työnteko on tavallaan mennyt hukkaan. Toisaalta tekemällä 40 tuntisen viikon, ei tämä kartuta työehtoviikkoja yhtään sen enempää kuin minimimäärän tekevänkään.

Ratkaisuna tähän ongelmaan voisi olla laskentatavan muutos. Kun aiemmin on vaadittu 26 työviikkoa kahden vuoden ikkunassa, voisi tilanteen kääntää kannustavammaksi siten, että tekemällä työtä, saisi samantien lisää työttömyyspäiviä. 26 työviikkoa vastaa kuutta työkuukautta. Työssäoloehto täyttyy vähintään 20 tunnilla/viikko = 520 tuntia työtä. Tällä työmäärällä ansisidonnaislaskuri on nollautunut, eli on saanut täydet 500 ansiosidonnaisen työttömyyspäivää käytettäväkseen. Tuntien ja päivien korrelaatio on selvä, tekemällä yhden tunnin työtä, saa siitä yhden tyttömyyspäivän lisää. Miksei siis samaa voisi käyttää myös kannustimena? Kun teet 7 tuntia työtä, saat 7 lisätyöttömyyspäivää. Kerroin voisi olla huonompikin, esimerkiksi puolet (1000h => 500 päivää), tai se voisi kiristyä mitä enemän päiviä on tallessa (monimutkaistaa järjestelmää tarpeettomasti). Kahden vuoden tarkasteluikkunan poisto voisi niinikään olla uuden järjestelmän myötä tarpeeton.

Kolmas ongelma on uusi 300e/kk raja tienata ilman että se vaikuttaa ansiosidonnaiseen. Jokut voivat minimoida työnteon kuukausikohtaisesti, eli jos töitä ei ole ollut tarjolla alkukuusta, ei loppukuustakaan sitä kannata ottaa paria päivää enempää, jos ollenkaan, koska ansiosidonnaisen saanti lykkääntyy. Kun rajan ylittää, se kannattaa ylittää mieluiten kunnolla. Valitettavasti työn saanti ei ole niin helppoa, edes lähihoitajille.

Lähihoitajan palkalla 3 päivää kuussa tuottaa noin 300e. Tällä työmäärällä ylittää juuri myös työehtoviikon vaatimuksen. Vuodessa työviikkoja kertyisi tosin vain 12, kahdessa vuodessa 24. Tämä on vain hieman vähemmän kuin vaadittavat 26 työehtoviikkoa. Jos tarkoituksena on nauttia elämästä, voi periaatteessa elellä lungisti ja tehdä töitä vain 3:na päivänä kuukaudessa. CV:ssä tämä ei luonnollisestikaan näytä nätiltä, kuten ei kukkarossakaan. Meitä on kuitenkin moneen junaan ja en yhtään ihmettele vaikka joku olisi taktikoinut työnteon näin. Tosin ansiosidonnaisen päiviä ollaan vähentämässä, joten ongelma hieman lievenee.

Kaikkein tärkein korjattava asia on maksatukseen liittyvän viiveen minimointi, joka aiheutuu palkkatodistuksista. Tämä helpottaisi kummasti työn vastaanottamista. Lopuilla kahdella kohdalla ei välttämättä ole niin suurta vaikutusta, koska näihin vaikuttaa eniten työnhakijan ajattalutapa ja asenne.