Aihearkisto: Yhteiskunta

Pysäköintisovellukset Lahdessa

Yhteiskunta, , , , , , , ,

Kirjoittelin vajaa kaksivuotta sitten pysäköintimaksusovelluksista. Tuolloin edullisin oli eParking. Tämän jälkeen Lahteen on tullut viides operaattori, Aimo.

Myös hinnat ovat hieman muuttuneet, alla 28.9.2026 tilanne:

  • ParkMan: 0,35€ + 15%
  • Moovy: 15% väh 49snt
  • EasyPark: 15% väh. 59snt
  • eParking: 0,49€/pysäköinti
  • Aimo: 10% väh 49snt, max 4€

Jälleen kerran, pelkkiä lukuja tuijottamalla on vaikea hahmottaa mikä on edullisin. Clauden ystävällisellä avustuksella tein dynaamisen laskurin, jolla voi vertailla kaikkien viiden operaattorin kustannuksia. Laskuri toimii yksinkertaisuudessaan siten, että sille annetaan pysäköinnin veloituksen suuruus (joka on riippuvainen pysäköintialueesta sekä hinnasta). Jos varsinaisen pysäköinnin hinta on 3€, kertoo laskuri mitä pysäköinnille tulee hintaa komission jälkeen. Esimerkiksi eParkingilla kokonaiskustannus on tällöin 3,49€.

Oikein lyhyissä pysäköinneissä (0,9€), ParkMan on edullisin. eParking on kiinteän kertaveloituksen myötä tämän pisteen jälkeen kaikkien edullisin. Tosin Aimo ja Moovy ovat kustannuksiltaan samansuuruiset 3,3€ ja 5€ pysäköintihintaan asti. Eli jos ei tee kovin pitkiä tai kalliita pysäköintejä, eli ole väliä valitseeko eParking , Moovy tai Aimo:n.

Sijoitus hinnan mukaan:

  1. eParking
  2. Aimo
  3. Moovy
  4. EasyPark Small
  5. Parkman (todella lyhyissä pysäköinneissä 1. sija)

Mitä taas käytettävyyteen tulee, niin eParking ei ole päivittynyt juurikaan viimeisten vajaan kahden vuoden aikana. Tämän kanssa on oppinut elämään. EasyParkia käytän silloin, kun eParking ei ole käytettävissä (jossain toisessa kaupungissa).

Polttonesteiden verotus

Liikenne, Yhteiskunta, ,

Polttonesteiden hinnasta olen blogannut aiemmin. Asiasta kirjoittaminen on taa aiheellista, kun polttonesteen hinnat huitelee uusissa ennätyksissä.

Eduskunnassa mietitään, mitä asialle voisi tehdä. Toiset haluaa väliaikaista ALV alea, toiset taas jakeluvelvoitteen leikkaamista. Yksi kätevä tapa alentaa hintaa, koskematta kumpaankaan, olisi poistaa veroluontoisten maksujen ALV. Alennus olisi bensalla luokkaa 18 snt/litra ja dieselillä noin 13 snt/litra.

Alla tekemäni laskuri (Clauden avustuksella), jolla voit tarkastella paljon veroja menee ja mitä tankillinen polttonestettä maksaa.

Pysäköintisovelluksen kustannukset

Yhteiskunta, , , , ,

Päivitys: Tästä aiheesta on uudempi blogaus, dynaamisella laskurilla varustettuna.

Lahden kaupunki päätti muuttaa kaikki pysäköintipaikat maksulliseksi vuoden 2024 lopussa. Uudet alueet eivät saa maksuautomaatteja, niissä maksaminen on mahdollista vain mobiili sovelluksella.

Tässä kirjoituksessa vertailen vain ja ainoastaan kustannuksia, en sovellusten helppokäyttöisyyttä tai toimivuutta.

Toisin kuin automaattimaksaminen, mobiilisovellus veloittaa oman palvelumaksun – joka tulee pysäköintimaksun päälle. Lahden alueella toimii neljän yrityksen sovellukset: Moovy, EasyPark, ParkMan, sekä eParking. Palvelumaksun suuruus määräytyy kullakin yrityksellä hieman eri tavoin. Aloitusmaksua ei kaikki veloita, mutta näillä on vuorostaan minimimaksu, joka vastaa käytännössä aloitusmaksua. Tämän päälle veloitetaan pysäköintimaksun suuruudesta riippuva maksu, joka on 15%. eParking poikkeaa tästä linjasta, sillä sen veloitus on 0%.

Koska jokaisella palveluntarjoajalla on hieman erilainen tapa laskea palvelumaksu, ei edullisimman hahmottaminen välttämättä ole niin selkeää. Vaan ei ole enää, sillä piirtelin oheisen grafiikan, josta näkee yhdellä silmäyksellä, mikä on kulloinkin edullisin. (12.1.2025 hintatiedoilla laskettuna)

Vaaka-akselilla pysäköinnin kustannus, pystyakselilla pysäköinnin päälle tuleva palvelumaksu

ParkMan

On todella lyhyissä pysäköinneissä kaikkein edullisin, sen 35 snt aloitusmaksun myötä. Toisaalta 15% komission ja minimimaksun puutteen vuoksi, sen käyttö on eParking:ia kalliimpaa jo 30 snt pysäköintimaksun jälkeen. Moovyä kalliimmaksi se muuttuu 0,90€ pysäköinnin jälkeen ja EasyParkia kalliimmaksi 1,90€ jälkeen. ParkMan on yli 1,90€ maksavissa pysäköinneissä kaikkein kallein käyttää.

eParking

On kaikkein edullisin käyttää, sillä heillä on käytössä ainoastaan kiinteä aloitusmaksu, eikä muita kuluja. Tämän seurauksena pysäköinnin oheiskulut ovat 39 snt, pysäköinnin maksun suuruudesta riippumatta.

Moovy

Aloituskustannusiltaan toiseksi kallein, 49 snt maksuminimin vuoksi. Sen käyttö on ParkMan:ia edullisempaa yli 90 snt maksavissa pysäköinneissä. Moovy on samanhintainen EasyParkin kanssa, kun pysäköinnin kustannukset ovat vähintään 3,90€.

EasyPark

Aloituskustannuksiltaan kallein, 59 snt maksuminimin vuoksi. Lyhyissä pysäköinneissä sen käyttö onkin kaikkein kalleinta. ParkMan kiilaa kustannuksissa ohi 1,60€ pysäköintikustannusten jälkeen, jonka jälkeen EasyPark on toiseksi kallein. Moovy saavuttaa kustannuksissa EasyParkin 3,90€ pysäköintikustannuksilla, jonka jälkeen nämä jakavat kustannuksissa jaetun kakkossijan.

Voittaja

Tähän mennessä en ole käyttänyt muita sovelluksia kuin EasyParkia. Sen käyttö on ollut helppoa ja yksinkertaista, mutta tämän vertailun myötä kokeilen ehdottomasta eParkingia.

Kaiken pituiseen pysäköintiin eParking on kustannuksissa ehdoton voittaja, sillä sen käyttö maksaa aloitusmaksun (39 snt) verran.

Alle 4€ pysäköinneissä Moovy on 2 sijalla ja EasyPark 3 sijalla. Yli 4€ hintaisissa pysäköinneissä nämä jakavat kakkossijan, sillä niiden kustannukset ovat tämän jälkeen identtiset.

Jumbosijan ottaa ParkMan, sillä vaikka sen käyttäminen on aloittaessa kaikkein edullisin, kiilaa se kustannuksissa muiden ohi hyvin nopeasti, ollen lopulta kaikkein kallein käyttää.

Esimerkkipysäköinti

10€ hintaisessa pysäköinnissä, pysäköintisovelluksen veloittamat kulut ovat seuraavat:

  • eParking: 0,39€
  • Moovy ja EasyPark: 1,50€
  • ParkMan: 1,85€
Vaaka-akselilla pysäköinnin kustannus, pystyakselilla pysäköinnin päälle tuleva palvelumaksu

Keskustojen pysäköinnistä

Kolumni, Liikenne, Yhteiskunta, , , ,

Lahden kaupunki päätti muuttaa käytännössä kaikki P-kiekkopaikat maksulliseksi (muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta), muutos tapahtuu 1.10.2024. Samassa rytäkässä myös olemassa olevien pysäköintialueiden hintoja korotettiin. Päätöksen taustalla on heikko talous, eli kaupungin kassan rahojen vähyys. Toisena syynä muutokselle on ollut väärinkäytökset.

Näin autoilevana olisi mukavaa, että edes jossain olisi kiekkopaikkoja. Mutta ehkä se suurin harmitus ja suurin kärsijä tulevat olemaan alueen yrittäjät. Autoilevat suuntaavat automarketteihin, mutta ehkä meitä keskustan palveluiden käyttäjiä on lopulta niin vähän, ettei maksullisuudella ja hintojen korotuksella tule olemaan mitään vaikutusta. Tosin uutisissa on ollut välillä juttuja, joissa eri kaupunkien keskustan yritykset ovat menettäneet asiakkaita todella paljon pysäköinnin maksullisuuden myötä.

Toisaalta yleinen suuntaus on ollut (ainakin Helsingissä), että kaupunkien keskustoista pitäisi tehdä ainakin osin autottomia. Hankaloittamalla liikennettä ja nostamalla maksuja, sekä ehkä joskus tulevaisuudessa ruuhkamaksut ovat varmasti edesauttamassa tätä tavoitetta.

Mutta olisiko olemassa vaihtoehtoa, jossa kiekkopysäköinnin, sekä maksullisen pysäköinnin edut ja hyödyt saataisiin yhdistettyä? Ja vieläpä niin, että myös alueen yrittäjät hyötyisivät tästä.

Olen törmännyt Iso-Britanniassa sellaiseen pysäköintijärjestelyyn, joka on varsin tuttu suurilta osin meille autoilijoille, pienellä twistillä. Pysäköidessä automaattiin (tai äppiin) syötetään rekisterinumero pysäköinnin aloittamiseksi, ja maksu suoritetaan pysäköinnin päätyttyä. Tähän asti kaikki kuulostaa tutulta.

Mutta. Sen sijaan, että pysäköinnin maksullisuus alkaisi välittömästi, on alussa esimerkiksi 30min, 1h tai 2h ilmainen pysäköinti. Maksu lähtee juoksemaan vasta pysäköinnin pitkittyessä, ja sitä peritään vain ylimenevältä ajalta. Jotta järjestelmää ei käytettäisi väärin, ilmaispysäköinti on mahdollista samalla alueella seuraavan kerran esimerkiksi 4h päästä edellisen pysäköinnin päättymisestä.

Tämä toteutus poistaa pysäköinnin väärinkäyttämisen (kiekon siirtelyn), antaen kuitenkin P-kiekon hyödyt, maksullisuuden estäessä ylipitkien pysäköintien tekemisen. Ilmaisominaisuutta ei tietenkään ole pakko ottaa kaikilla alueilla käyttöön ja sen pituus voidaan määritellä aluekohtaisesti. Toinen hyöty tästä on P-kiekon 30min säännön poistuminen, eli pysäköinti alkaa heti, eikä vasta seuraavasta alkavasta puoli tai tasatunnista. Täten pysäköintiaikaa ei voi venyttää sääntöä käyttämällä enää 2h 29min:iin (riippuen saapumisajasta).

Kaupungit ja valtio voisi joskus ottaa oppia, ja ainakin kokeilla muualla maailmassa käytössä olevia toimivia ratkaisuja. Meillä täällä suomessa ainoa ratkaisu tuntuu olevan kaiken kieltäminen, sekä hintojen ja verojen korottaminen. Toivottavasti tämä kehityskulku ainakin joskus kokeilisi uudenlaisiakin polkuja.

Älä osta halpaa marketti jauhesammutinta

Yhteiskunta, , , ,

Marketti jauhesammuttimissa ei ole mitään vikaa, ne ovat toimivia ja parempia kun ei sammutinta ollenkaan. Miksi ainakin jotkut markettien myymät sammuttimet kannattaisi jättää ostamatta? Syy on huollettavuudessa, tai tarkemmin ottaen sen puutteesta.

Vuositarkastukset

Ajoneuvossa, veneessä, sekä ulkona säilytettävät sammuttimet tulee tarkistuttaa 1 vuoden välein, sisäkäytössä olevat 2 vuoden välein. Kun sammutin tulee 10 vuoden ikään, se pitää huoltaa, eli painekoestaa – pelkkä 1 tai 2 vuoden välein tehtävä tarkastus ei tällöin riitä. Marketti sammuttimiin ei välttämättä saa varaosia, eli vian löytyessä muuttuu sammutin jätteeksi. Viimeistään painekoestuksessa sammuttimesta tulee jätettä, koska tarkastusta ei tehdä sellaiseen mihin ei ole varaosia saatavilla. Tällöin edessä on vanhan hävittäminen ja uuden osto.

Sammutin saattaa toimia ongelmitta, vaikka sitä ei tarkastaisi kertaakaan. Toimimattomuuden riskiä ei kannata ottaa, sillä toimiva jauhesammutin on tehokas alkusammutin ja voi estää isomman tuhon syntymisen. Tarkistaminen ei myöskään maksa paljoa, joten syitä tarkastamattomuudelle ei pitäisi olla.

Toisinaan tarkastaminen on pakollista. Esimerkiksi veneessä (tiettyjen ehtojen täyttyessä) sammutin on pakollinen varuste ja sen tarkastusleiman tulee olla voimassa. Leiman voimassaolo kannattaakin tarkistaa jo ostettaessa, sillä tänään ostettu uusi sammutin voi veneillessä olla valmiiksi sakon arvoinen.

Huoltamalla vähemmän jätettä

Uusi markettisammutin maksaa jotakuinkin saman mitä vanhan sammuttimen painekoestuksen sisältävä huolto. Vaikka rahallinen säästö ei kovin kummoinen ole, niin vuositasolla sammutinjätteen määrä on merkittävä. Tämän takia valintoja kannattaisi tehdä myös ympäristön näkökulmasta. Toisaalta myyjät voisivat miettiä mitä myyvät, mutta ymmärrän, että raha edellä näissä asioissa mennään – sitä myydään mikä menee parhaiten kaupaksi. Tiedän tämän itsekin, sillä ensimmäinen Nordic-merkkinen sammutin oli halvin minkä löysin.

Huollettavia merkkejä löytyy varmuudella sammutinhuoltoa tekevistä yrityksistä, esim. Lahden palokalustolta. Tämä ei tarkoita, etteikö huollettavia sammuttimia voisi löytyä myös marketeista. Huollettavuus kannattaa yrittää selvittää ennen ostopäätöksen tekemistä. Huollettavia merkkejä ovat esimerkiksi Presto, Gloria ja Nordic. Itselläni löytyy Gloria ja Nordic, joista jälkimmäinen on ostettu marketista.

Hinnat

Nordicille tuli ikää 10 vuotta, joten se kävi painekoestuksessa. Painekoestus maksoi 45€. Ostin myös uuden Gloria merkkisen jauhesammuttimen, jolla oli hintaa 67€. Tavanomainen tarkastus maksaa 14€.

Marketissa myytäviä 6kg jauhesammuttimia saa halvimmillaan 40€:lla (tyypillisesti 45-55€), painekoestus maksaa 45€ (Lahden palokalustolla). Säästö huollettavaan sammuttimeen verrattuna on enimmillään 27€, eli ei puhuta isosta säästöstä tai lisäkustannuksesta – kummin päin asiaa haluaakaan ajatella. Ja niin, sen vanhan sammuttimen oikeaoppinen hävittäminen maksaa noin 20€, eli rahallinen säästö kutistuu olemattomaksi.

Kannattaa pitää mielessä, että mikä tahansa sammutin on parempi, kuin ei sammutinta ollenkaan. Jätteen määrän minimointiin on hyvä pyrkiä, mutta ensisijaisen tärkeää on omata kunnossapidettyä sammutuskalustoa.

Muita aiheeseen liittyviä kirjoituksiani

Alla linkit kahteen kirjoittamaani juttuun alkusammutuksen tärkeydestä, joista jälkimmäisessä käsitellään myös sammuttimen sammutustehoa, eli niitä mystisiä kirjaimia ja numeroita sammuttimen kyljessä.

Tulipalo ja alkusammutuksen tärkeys – osa 1
Tulipalo ja alkusammutuksen tärkeys – osa 2

A-Rokko

Kolumni, Yhteiskunta, , , , ,

Otsikko on tarkoituksella virheellinen, sillä tarkoituksena ei ole puhua Apinarokosta, tai M-rokosta tautina. Vaan yhteiskunnan wokeilun näkökulmasta.

Nykyisin tuntuu, että kaikesta loukkaannutaan. Teit niin tai näin, teet aina väärinpäin. Hyvänä esimerkkinä HSL:n ’Ihan lipun laitonta’-kampanja. Monimuotoisuus saatiin käännettyä rasistiseksi, koska tummaihoiset kaverukset. Sinällään ymmärrän, että asian voi toki näinkin nähdä, jos niin haluaa.

Ehkä olen liian vanhaa sukupolvea, mutta ainoa asia mikä kiinnitti huomioni, oli piilosanoma -> ’Ihan vitun laitonta’. En ole tutkinut, oliko tämä vahinko vaiko tarkoituksenmukainen ja onko tästä joku vetänyt palkokasvin sieraimeen. Kiinnitti ainakin minun huomioni, ihonväriä en tullut edes ajatelleeksi.

Entäpä sitten se apinarokko. Tämä on paha, koska apina. Onhan se perseestä, jos jotakuta koulu kiusataan ja haukutaan, tiedän sen itsekin todella hyvin, kun koulukiusattu olen ollut. Sanalla ei ole väliä, jos se puree. Minua haukuttiin vähikseksi (vähä-äly), veljeäni taas kutsuttiin vähikseksi (tulee sukunimestä, Vähämartti). Toiselle suuri loukkaus, toiselle kutsumanimi, toki sanan tarkoitusperät olivat erilaiset.

Mutta niin, se apina. Kansainvälisesti on suositeltu, että ei käytettäisi Apinarokko nimitystä (monkeypox), vaan mpox. Mikäs siinä. Tosin suomessa sitä ei voida kutsua A-rokoksi, koska siinä on A… vaan M-rokoksi. Sinällään sama, vaikka kutsuisi Ö-rokoksi, mutta minusta perustelut osin ontuu. Apina, ehkä, mutta se A… ei voida käyttää koska sekin on leimaava. Mutta miksi M-rokko on parempi, tuleehan sekin monkey:sta (joka muuten tarkoittaa apinaa)?

Tarkoittaako tämä, että myös esimerkiksi A-Katsastus ja A-kuivaus ovat leimaavia. Nyt oikeasti…

Ja entäpä ne muut eläimet, kuten sika, lehmä… nämäkin ovat todella halventavia nimiä. Ilmeisesti ulkoisten ominaisuuksien haukkuminen on ok, mutta älyllisten lahjojen haukkuminen ei. Saa nähdä mihin tämä maailma vielä menee, vai tullaanko joskus järkiimme.

Asunnon kunto heikkenee ja vuokrat vain nousevat?!?

Yhteiskunta, , , , ,

Uutisissa on viimepäivinä ollut juttua Heka:n, eli Helsingin kaupungin asunnoista. Kovasti on ihmetelty, kun yli puolet jättää ottamatta tarjotun asunnon 1. Myös kalliita hintoja, sekä huonoa kuntoa on ihmetelty. Vuokran suuruus ei kuulemma vastaa kuntoa, ja vuokrat sen kuin nousee 2. Täysin epäintuiivista, eikö? Vai onko sittenkään…

Neliövuokrat Hekalla ovat 10,72 €/m2 (Roihuvuori, rakennusvuosi 1955) – 19,36 €/m3 (Kalasatama, 2023) 3. Vapailla markkinoilla Roihuvuoren vuokrat ovat välillä 9,54 – 27,98 €/m2 (1955-1961), ja Kalasatamassa 17,38 – 27,49 €/m3 (2019-2021) 4. En ala vertailemaan asuntojen kuntoja, koska kunto- tai vuokravertailu ei ole tämän jutun aihe. Hintatasaosta voi kuitenkin päätellä, että Hekan vuokrat ovat vapaisiin markkinoihin verrattuna seillä halvimmassa kategoriassa.

Myöskään Hekan asunnot eivät ole bloggauksen aihe, vaan kiinteistön kulujen muodostuminen, vuokran muodostuminen ja ennen kaikkea kiinteistön kunnossapidon tärkeys kulujen näkökulmasta. Ja se polttavin kysymys, eli miksi kustannukset vain jatkavat kasvuaan, samalla kun asumisolot huononevat.

Kiinteistön kulut, hoitovastike

Taloyhtiön kulut koostuvat varsin rajatusta määrästä menoluokkia (monet omakotitaloasujallekin tuttuja). Menoja ovat hallintoon liittyvät kulut (pankkikulut, kirjanpito, isännöinti), laajakaista/kaapeli-TV, ulkoalueiden hoito (kiinteistöhuolto), lämmitys, vesi, sähkö, jätehuolto, vakuutukset, kiinteistövero, sekä korjaukset.

Näistä merkittävimpiä menoeriä syntyy lämmityksestä, isännöinnistä, kiinteistöhuollosta, ja kiinteistön iästä riippuen myös korjauksista. Useita menoluokkia voi kilpailuttaa, mutta tässäkin tulee aina pohja vastaan. Lisäksi edullisempi tarkoittaa usein huonompaa / suppeampaa palvelua (isännöinnissä ja kiinteistöhuollossa).

Hoitovastike koostuu kaikista näistä vuoden aikana syntyvistä kuluista. Kulut jaetaan neliömetrillä ja kuukausilla, josta saadaan hoitovastikkeen neliöhinta. Hoitovastike voi olla esimerkiksi 6€/m^2/kk. Tällöin 50 m^2 asunnon hoitovastike on 300 €/kk.

Vesimaksu laskutetaan hoitovastikkeesta erillään; todellisen kulutuksen mukaan (asuntokohtainen mittarointi), tai keskikulutuksen mukaan €/kk/hlö (vain kiinteistön kokonaiskulutuksen mittarointi). Toisinaan voi olla, että pelkkä lämmin vesi on mittaroitu ja kylmää ei, jollain laskutus on jonkinlainen kombo (esim. kylmä kuuluu hoitovastikkeeseen).

Kiinteistön kulut, pääomavastike

Kun kiinteistölle on tehty remontteja, esimerkiksi linjasaneeraus (putkiremontti) tai julkisivuremontti, on tätä varten otettu lainaa. Lainan osuus jakautuu osakkeiden määrän mukaan. Oletetaan, että tarkastelun kohteena olevan huoneiston osuus tehdyistä remonteista on maltillinen 180 €/kk. Oletetaan tässä esimerkissä huoneiston olevan 50 m^2, jolloin pääomavastikkeen suuruus on 3,6 €/m^2/kk.

Vuokranantajan kate

Kun olet vuokralla, ei vuokranantaja hyvää hyvyyttään laita asuntoaan vuokralle, vaan tarkoituksena on saada tuottoa sijoitetulle pääomalle. Toisin sanoen pakollisten kulujen (hoitovastikkeen ja pääomavastikkeen) päälle lätkäistään kate, eli tuotto. Se mikä tuoton suuruus on, riippuu paljon alueen vuokratasosta, kysynnän/tarjonnan suhteesta, sijainnista, asunnon kunnosta jne. Hyväksi vuokrantuotoksi lasketaan noin 6% asunnon hankintahinnasta, jolloin esim. 180k€ asunnon vuokratuoton pitäisi olla 10800€/vuosi, eli 900€/kk. Tähän vaikuttaa jo tehtyjen remonttien kustannukset, tulevien remonttien kustannukset, sekä tyhjillään olokuukaudet.

Vuokra

Yllä esitetyt vastikkeiden suuruudet, asunnon hinta ja remonttikustannukset ovat kuvitteellisen kohteen, mutta toteutuvat jotakuinkin tällaisenaan halvimmillaan Roihuvuoren alueella.

Kun käytämme yllä oleva arvoja, asunnon vuokraksi muodostuu 300 + 180 + 900 = 1380 €/kk. 50m^2 suuruisessa asunnossa tämä tarkoittaisi 27,60 €/m^2/kk vuokraa. Tämä osuu alun hintakaivelun yläpäähän Roihuvuoren alueelle vapailla markkinoilla. Eri asia on, saisiko vuonna 1955 rakennettuun asuntoon ketään tällä hintaa.

Entä minkälainen vuokratuotto näillä luvuilla saataisiin? Yksinkertainen vuokratuotto lasketaan kaavalla: (vuokra – vastike) * 12 / velaton_hinta * 100. Sijoittamalla aiemmin esitetyt luvut yhtälöön, saadaan vuokratuotto: (1380 – 480) * 12 / 180k€ * 100 = 6,0 %. Heka:n halvin vuokra-asunto Roihuvuoressa kustantaa 10,72€/m^2, jolloin vuokratuotto jää varsin minimaaliseksi – joka on Heka:n ideakin, tarjota edullisia asuntoja.

Sijoitusasunnon vuokratuotto on yleensä 4 – 8%, eli esimerkin tuotto olisi ok. 5

Jätetään remontit tekemättä

Kun kustannukset nousee, on remontit helpoin kohden säästöjen tekemiseen. Monesti ajatellaan, että kun remontteja siirretään, se säästää rahaa. Lyhyellä tähtäimellä näin onkin, sillä kun ei tee remonttia, ei synny kustannuksia. Kääntöpuolena on kunnossapidon kulujen kasvu. Eniten tämä korjausvelka näkyy LVI korjausten kuluissa (ainakin taloyhtiössä, jossa itse asun). Kun putkisto vanhenee, niin siihen voi syntyä vuotoja, venttiilit ja hanat ym. laitteet hajoavat. Nämä kaikki on korjattava joka tapauksessa, ja tästä syntyy väkisinkin kuluja.

Etenkin putkiremontin lykkääminen liiaksi tulevaisuuteen voi olla kustannusten kannalta kohtalokasta. Kaikki on ’kunnossa’, kunhan mitään isoa ei tapahdu. Mutta kun esimerkiksi putkirikko kastelee asunnon, jos toisenkin, tai pitkäaikainen pieni vuoto aiheuttaa mittavat homevauriot, voi ’syntyneille’ säästöille sanoa hei hei. Ennakoimalla remontit säästetään pitkässä juoksussa rahaa, eikä kustannusten nousutkaan ole niin radikaaleja.

Putkiremontin aika ei välttämättä ole vielä, mutta ikääntymisen myötä huoltokulut kasvavat vuosittain. Tekemällä putkiremontin, putkiin liittyvät korjauskulut poistuvat pitkäksi aikaa. Toisin sanoen hoitovastike pienenee, samalla kun tilalle tulee pääomavastike.

Se mikä on oikea hetki putkiremontin toteuttamiselle, on oma aiheensa. LVI korjausten osuutta vastikkeista on silti hyvä seurata, sillä mitä suurempi osuus tähän uppoaa rahaa, sitä huonommassa kunnossa paikat ovat. Taloyhtiössä, jossa asun, korjauksiin varattu summa on 15% hoitovastikkeesta. Euroissa tämä ei ole kuin 5500€/vuosi, eikä koko summa mene LVI korjailuihin – ainakaan joka vuosi. Oli korjauskustannusten syyn aiheuttaja mikä tahansa, tarkoittaa tämä lähes 60€/kk/huoneisto ylimääräistä menoa. Tällä rahalla lyhentäisi jo remonttilainaakin vähän.

Miksi vuokrat nousevat?

Esimerkiksi kaukolämmön hinta on noussut Lahden alueella rajusti, kuten varmasti muuallakin. Myös kiinteistövero, vakuutukset jne. kustannukset nousevat vuosittain. Ja mikäli remontit ovat tekemättä, tilkkutäkki paikkailu tulee pitkässä juoksussa todella kalliiksi.

Hekan asunnoissa parvekkeilta on pudonnut betonia, joka viittaa akuuttiin remontin tarpeeseen. Näin käy, kun remontteja ei tehdä ajoissa. Pienet paikkailut siellä täällä kuitenkin maksavat, ja kun näitä paikkailuita alkaa tulla liikaa, myös kustannukset alkavat nousta räjähdysmäisesti. Jossain vaiheessa remonttivelkaa on niin paljon, että on halvempaa ajaa puskutraktorilla talon yli.

Vuokrien nousulle on siis varsin luonnolliset syyt: yleinen kustannustason nousu, sekä korjauskustannusten kasvu. Ja mikäli vuokranantaja ei laske tuotto-odotusta (eikä laske, jos ei ole ihan pakko vuokralaisen saamiseksi), hinnoilla ei ole muuta vaihtoehtoa kuin nousta. Bisneksen kannalta katteen alentamisessa ei ole mitään järkeä, ja mikäli asunnot seisovat tyhjillään, muut joutuvat vuokrissaan kattamaan tyhjien asuntojen tyhjäkäynnin.

Mikäli remontit on jätetty tekemättä, vuokra on varmasti suhteessa kova saatuun laatuun nähden. Vuokralaisellakin kulkee jossain raja mikä on kallista ja mikä on paskaa, kun jompikumpi näistä ehdoista täyttyy, voi muutto olla lähellä. Hekan ongelma ei kuulosta ulkopuolisen korviin ollenkaan mysteeriltä, vaikka heille itselleen se mysteeri tuntuukin olevan. Minusta kuulostaa ihan siltä, että tarjoavat kallista paskaa. Ei ihme, etteivät asunnot kelpaa.

Sama dilemma omistusasujilla

Asuntosijoittajalla on todennäköisesti pieniempi halu panostaa kohteen remontointiin kuin omistusasujalla. Hekan kaltaiset vuokratalot ovat oma lukunsa.

Mutta kun puhutaan kustannuksista, remontit ovat se ilmeisin kohde, jota lykätä. Myös kunnossapidossa saatetaan jättää jotain vähemmän oleellisia asioita korjaamatta. Tämä kaikki tekemätön työ kerryttää korjausvelkaa. Se on kuin näkymätöntä pankkilainaa, joka vaanii korkojen äkkinäistä nousua. Ja tämä velka kasvaa ajansaatossa, mikäli sille ei tee mitään. Siihen puree ainoastaan korjaustoimenpiteet.

Olen kuullut, kuinka 20 vuotta vanhassa taloyhtiössä on sanottu ja tuudittauduttu siihen harhakuvaan, että nyt ei tarvitse tehdä mitään, kun talot ovat vielä niin uusia. Aika näyttää miten kyseisessä kohteessa käy, toivottavasti ymmärtävät aloittaa remonttien teon ennen kuin remontoitavaa on kertynyt liikaa. Tämä tuntuu muutenkin olevan trendi, että siirretään asioita. Ymmärrän sinällään ne syyt, mutta ongelma kun on, että kaikki kallistuu ajansaatossa. Ja mikäli korjaamattomuus aiheuttaa ajansaatossa lisävahinkoja, on kustannukset vieläkin suurempia. Ja mikäli rahaa korjaamiseen ei ole tänään, niin milloin sitten?

Korjaamista on tehtävä, ellei halua omaisuutensa hiljalleen häviävän. Ethän jätä autoasikaan huoltamatta? Suuria kustannusyllätyksiä voi pyrkiä välttämään tekemällä pitkäjänteistä työtä kiinteistön kunnon seuraamisessa, sekä korjaushankkeiden oikea-aikaisessa aloittamisessa. Kun remontteja toteutetaan sopivin väliajoin, kustannusmuutokset ovat paljon maltillisempia, jolloin omaa talouttaan pystyy tarvittaessa helpommin sopeuttamaan tilanteeseen.

Lisäksi harvemmin remontoiminen on huomenna halvempaa kuin eilen. Tulevaisuudesta ei toki koskaan voi tietää, mutta koronan ja ukrainan tilanteen takia moni asia on kallistunut todella paljon viimeisten neljän vuoden aikana.

PS. Olen omistusasujana rivitaloyhtiössä ja toimin hallituksen puheenjohtajana. Kiinteistö on rakennettu 1981. Vuosien varrella kiinteistöä on ylläpidetty varsin hyvin, mutta iän puolesta kalliit remontit lähestyvät, kuten putkiremontti.

Lähteet:

  1. https://www.helsinginuutiset.fi/paikalliset/7593044 ↩︎
  2. https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/93d42959-582b-4aee-b00e-7ab072f7c11c ↩︎
  3. https://www.hekaoy.fi/kohteet/tutustu-kohteisiimme/ ↩︎
  4. https://asunnot.oikotie.fi/myytavat-asunnot/helsinki ↩︎
  5. https://www.salkunrakentaja.fi/2017/08/sijoitusasunnon-vuokratuotto/ ↩︎

Sitkeä häirikkö

Yhteiskunta, , , ,

Jos löysit tämän bloggauksen tekemälläsi puhelinnumerohaulla (0417297871), niin mielelläni kuulisin kokemuksiasi ko. häiriköijästä. Jos sinua on häiriköity tästä numerosta samoin kuin minua, niin tee rikosilmoitus ellet näin ole jo tehnyt. Jos taas tiedät kuka numeron omistaa, siitä voi ilmoittaa Päijät-Hämeen Poliisin tutkijalle numeroon 029 5437 540. Ja jos löysit itsesi, voisitko kiitos lopettaa.

Häiriköinti alkaa

Kaikki alkoi 5.6.2019 klo 14:38, tämän jälkeen soittelua on jatkunut säännöllisen epäsäännöllisesti. Välillä taukoa on ollut parikin kuukautta, kunnes tekijä jälleen aktivoituu. Soittoja on tullut enimmillään 16 kappaletta vuorokaudessa. Ei kuulosta paljolta päivää kohden, mutta kun se on jatkuvaa, niin ajan kanssa puheluita kertyy valtava määrä.

Puheluita tulee kaikkina vuorokauden aikoina, useimmiten klo 8-22 välillä. Keskellä yötä (klo 3-5 välillä) tulevat puhelut eivät nekään tavattomia ole. Toisinaan puheluita tulee kaksi peräkkäin, minuutin – kahden sisään. Tällä on tarkoituksena poistaa puhelimen mykistys keskellä yötä.

Häiriköinti vähentynyt, muttei loppunut

Häiriöpuheluita tältä tyypiltä on tullut vuosien varrella arviolta lähemmäs 1500 kappaletta, joista suurin osa tuli ensimmäisten kahden vuoden aikana. Nykyisellään puheluita tulee noin 100 kpl vuodessa. En ole jaksanut pitää kirjaa näistä soitteluista, koska on muutakin tekemistä. Nykyisin tulee yksittäisiä puheluita silloin tällöin, joka sinällään on jo suuri parannus pahimpiin hetkiin verrattuna.

Alla kaksi kuvakaappausta puhelimen soittologista. Soittologi koostuu pääasiassa häirikköpuheluista, koska niitä suurin osa kaikista saamistani puheluista on. Oikeanpuoleisessa kuvassa on käytetty suodatusta, joka näyttää vain häirikköpuhelut. Tuplapuhelut ajoittuvat yleensä keskelle yötä.

Häiriköintiä numero kerrallaan

Kuten kuvista voi päätellä, on kyseessä jo viides numero, jota samainen häirikkö käyttää. Alle listasin häirikön käyttämät puhelinnumerot vuosien varrelta, sekä päivämäärät milloin kyseinen numero on ensimmäistä kertaa häiriköinyt. Valitettavasti en löytänyt tekemiäni rikosilmoituksia, joista olisin saanut jokaiselle numerolle päivämäärät. Karkeasti voi sanoa, että numero on käytössä vuoden päivät, kunnes se vaihtuu uuteen.

Häirikkö 1: 0449529774 (5.6.2019)
Häirikkö 2: 0449658633
Häirikkö 3: 0414973573 (25.3.2021)
Häirikkö 4: 0402445079
Häirikkö 5: 0415747884
Häirikkö 6: Häiriköinti jatkui (19.8.2024) uudella, salaisella numerolla => 0417297871 (numero julki 7.1.2025)

Yksi ja sama häirikkö

Vaikka häirikkönumerot on numeroitu juoksevasti, on soittelijana varmuudella yksi ja sama henkilö. Tämän pystyy päättelemään taustaäänien perusteella, sekä toimintatavoista. Kun uusi numero on otettu käyttöön, ei vanhasta ole tullut uusia puheluita. Uuden numeron hankkimisen taustalla on todennäköisesti vanha liittymän umpeenmeno.

Häiriköinti alkaa yleensä ensin suojatulla numerolla, kunnes suojaus syystä tai toisesta myöhemmin poistetaan käytöstä.

Motiivi tuntematon

Soittelijan motiivista ei ole mitään tietoa, eikä siitä, kuka soittelija on. Sen verran tiedetään, että liittymät ovat PrePaid-tyyppisiä. Ainakin ensimmäiset kaksi, oletettavasti myös myöhemmät liittymät on hankittu Mänttä-Vilppulan R-Kioskilta. Todennäköisesti häirikkö asuu samalla alueella. Hän on aika varmasti yksinäinen vanhempi mies. Liittymät voivat olla myös jonkun toisen hankkimia, esimerkiksi kotihoidon työntekijän.

Olen yrittänyt kovasti miettiä, mikä häiriköinnin taustalla voisi olla syynä:

  • Olen toiminut Piraattipuolueen taloudenhoitajana, sekä ollut ehdolla niin eduskuntavaaleissa kuin kunnallisvaaleissakin. Olen kuitenkin ollut hyvin näkymätön politiikassa, joten tuskin kyse on tästä.
  • Facebookissa suurin osa julkaisuista ovat yksityisiä, sisällön koostuessa matkustelu valokuvista, musiikkiharrastuksesta, omista säätöprojekteista, sekä harvemmin uutisointiin liittyen. Kaikille näkyvät kirjoitukset ovat pääasiassa blogikirjoituksien mainostamista.
  • Blogikirjoitusten pitäisi vuorostaan olla jokseenkin neutraaleita, korjausohjeita tai muuta pohdintaa. En koe, että näistä kirjoituksista kenenkään pitäisi hermostua.
  • YouTubeen olen julkaissut joitain läheltä piti liikennevideoita, joista vastapuoli voi olla harmissaan, kun tilanteesta on kuvamateriaalia. Kokeilin piilottaa videot väliaikaisesti noin puoleksi vuodeksi, mutta tällä ei ollut mitään vaikutusta ollut. Kun vapautin videot uudelleen nähtäviksi, poistin niistä kommentointimahdollisuuden, koska sisältö ei aina ollut kovin asiallista.
  • En juurikaan netin keskustelupalstoilla ole käynyt, tai muutenkaan ole kovin aktiivinen uutisten kommentoija somessa. Joskus jotkut tulevat haastamaan riitaa, mutta pyrin vastaamaan provosoitumatta asiallisesti ja muutaman yrityksen jälkeen toinen luovuttaa. Tuskin kyse mistään kaunan kantamisestakaan on. Kerran yksi tuli jotain uhkailemaan yksityisviestein, mutta koskaan ei selvinnyt mistä ko. herra oli päreensä polttanut – mahdollisesti evoluutioon liittyvästä asiasta. Tämä tosin tapahtui vasta noin 6kk ensimmäisen puhelun jälkeen.
  • Todennäköisesti olenkin sattumalta valikoitunut häiriköinnin kohde, eikä häiriköintiin ole mitään varsinaista syytä. Paitsi ehkä se häiriköinnin tuoma ilo.

Rikosilmoituksia

Rikosilmoituksia olen tehnyt muistaakseni 7 tai 8 kappaletta asiaan liittyen, joista viimeisimmässä poliisi tutki asiaa vähän syvällisemminkin. Tutkinnassa tuli vesiperä, kun valvontakameran nauhoja ei ollut tallella liittymien hankintahetkiltä. Liittymien ostopaikka kuitenkin selvisi.

Valitettavasti operaattorit eivät voi asialle mitään, eikä poliisikaan. Ainoaksi vaihtoehdoksi ja ratkaisuksi minulle on ehdotettu puhelinnumeron vaihtamista. Yhden häirikön takia en tähän ryhdy – etenkään, kun numero on ollut käytössä yli 20 vuotta. Puhelinnumeron ja yhteystietojen piilottamisella ei luonnollisesti ole enää mitään vaikutusta, koska numero on häirikön hallussa. Toisaalta tietojen piilottamisella ilmaisen, että en todellakaan kaipaa näitä puheluita. Asiasta voin jutella kenen kanssa tahansa, myös tämän häirikön, jos suutaan haluaisi avata.

Ensimmäinen vähemmän neutraali bloggaus

Koska julkaisin häiriköijän käyttämät numerot, tämä lieneekin se kaikkein eniten mielipiteitä, keskustelua ja mielipahaa aiheuttava bloggaus, mitä olen koskaan kirjoittanut.

Puolustuksekseni sanon, että olen tilannetta joutunut sietämään 5 vuotta, eikä se ole juurikaan parantunut vuosien varrella. Koska soittelija ei ole omatoimisesti tajunnut lopettaa häiriköintiä, niin ehkä asian esilletuominen saa tekijän lopettamaan. Ennemmin tai myöhemmin hänen henkilöllisyys tulee selviämään. Kiinnijäädessään hän tuskin tuomiota saa, mutta pääasia olisi, että lopettaisi tämän pelleilyn.

Numeroita ei ole julkaistu sitä varten, että lukijani alkaisi niihin soittelemaan. Todennäköisesti vanhimmat numerot ovat jo uudelleen kierrossa, järkevien ihmisten käytössä. Siksi vielä erikseen kiellän teitä soittelemasta ja häiriköimästä häirikköä.

Pörssisähkön sudenkuopat ja kehittäminen

Yhteiskunta, ,

Tämä kirjoituksen aihe syntyi, kun julkisuudessa on puhuttu, että myös sähkönmyyjän pitäisi kantaa enemmän vastuuta pörssisähkön hinnanmuutoksista [1]. Asioita voisi ehdottomasti kehittää parempaan suuntaan, jolloin mm. kulutusjoustoihin voisi paremmin varautua.

Marginaali

Sähköyhtiöt ovat kilvan nostaneet pörssisähkön marginaaleja ja kuukausimaksuja ylöspäin, syynä muka hankintakustannusten kasvaminen. Palkkakustannukset ovat varmasti hieman nousseet, mutta tuskin sähkön hankkiminen itsessään kalliimmaksi on muuttunut tai työllistä aiempaa enempää, sehän on sähköyhtiön leipätyötä (etenkin niiden, joilla ei ole omaa tuotantoa).

Luulen, että todellinen syy on pienempi kate verrattuna kiinteisiin sopimuksiin. Sekä se tosiasia, että nykyisin noin 30% asiakkaista on pörssisähkön piirissä, aiemmin määrän ollessa vain noin 10% [2].

Tätä juttua kirjoittaessani huomasin, että Fortum on kaikessa hiljaisuudessa nostanut marginaalin 0,45c/kWh => 0,59c/kWh (varmasti sähkölaskussa on ollut tiedotus asiasta, mutta kun menevät suoramaksuna, niin harvemmin laskuja tulee syynättyä tarkasti läpi). Hintojen nousu on ollut rajua, kun vielä vuoden 2022 lopussa marginaali oli vain 0,30c/kWh. Tuskinpa kustannukset ovat kaksinkertaistuneet…

Hintariski

Pörssisähkössä sähkön hintavaihtelusta syntyvän riskin kantaa kuluttaja, kiinteissä sopimuksissa myyjä. Pörssisähkön myyminen on kaikilla sähköhinnoilla kannattavaa bisnestä myyjälle, sillä myyjä kerää myydyn sähkön päältä marginaalin suuruisen voiton ilman riskiä. Ainoaksi riskiksi jää käytännössä luottotappiot, eli maksamattomat laskut. Ostajan riskin ja myyjän riskin puutteen takia marginaalit ovat olleet pieniä, ainoa hyöty ostajalle on ollut toivo halvemmasta sähköstä.

Kiinteässä sopimuksessa hinnanerotuksen maksaa myyjä, tosin kiinteissä sopimuksissa sähkö on ostettu jopa vuosi etukäteen, eli pörssisähkön tämänhetkinen hinta ei suoraan kerro aiheutuuko myyjälle tappiota vai ei. Tappion ratkaisee se, paljon kiinteän sopimuksen käyttäjät käyttävät enemmän sähköä kuin mitä myyjä on ostanut ennakkoon. Puuttuvan sähkön ostaminen tuntimarkkinoilta voi olla todella kallista.

Pörssisähköasiakkaat joustavat paljon kulutuksessa korkeilla sähkönhinnoilla. Koska sähkön hinta on ennakolta lyöty lukkoon, ei kulutusjousto vaikuta toteutuvaan sähkönhintaan jälkipainotteisesti. Nähdäkseni kulutusjoustosta hyötyy ainoastaan tuntimarkkinoilta ostava sähköyhtiö, koska alentunut kulutus vähentää kalliimpien tuotantomuotojen käyttämistä ja edelleen alentaen ostettavan sähkön hintaa tuntimarkkinoilta. Tämä ei tarkoita, että yhtiö tekisi tällä hyödyllä voittoa, hyöty on todennäköisimmin pienempi tappio.

Pörssisähkön hintariskiin voi varautua hankkimalla hintakaton, mutta hinta pitää tyypillisesti kiinnittää kuukausittain (raja päivittyy kuukausittain) ja tästä ilosta pitää maksaa vielä erillinen kuukausimaksu, kiinnitit hinnan tai et. Jos joku kokee pörssisähkön vaivalloiseksi, niin minä koen tämän hintakiinnityksen vaivalloiseksi, siitä huolimatta vaikka se tarvitsee tehdä vain kerran kuussa. Samalla vaivalla voisi ottaa kiinteän sähkösopimuksen vuodeksi tai kahdeksi ja olla täysin huoletta. Kiinteän sopimuksen hinta on tällä hetkellä noin 9 snt/kWh.

Ennustettavuuden puuttuminen

Minua ei haittaa, mikäli sähkö on tunnin tai kaksi todella kallista, eikä edes se, jos hinta on koko päivän kallista. Suurin ongelma onkin tietämättömyys tulevasta. Sähkön futuurihintoja voi katsella ja saada jonkinlaisen käsityksen tulevasta, mutta varmaa on vain klo 14:15 julkaistu sähkönhinta seuraavalle vuorokaudelle.

Sähkönkäyttöä olisi helpompaa suunnitella, mikäli vuorokauden sijaan tietäisi varmuudella ainakin kahden vuorokauden hinnan etukäteen. Näin esimerkiksi aamulla voisi päättää, meneekö illalla saunaan, vai siirtääkö saunomisen seuraavalle päivälle. Alla kuvasarja pörssisähkön menneestä ja tulevasta hinnasta.

Eilen olisi ollut yöllä halpaa
Tänään oli pitkästä aikaa poikkeuksellisen kallista
Seuraavan päivän hinnat julkaistaan noin 14:15
Huomisen hinnat

Koska kyse on pörssisähköstä, hinta on kaikille sama – ainoa ero syntyy marginaalista. Samaisesta syystä johtuen, voit seurata minkä tahansa yhtiön pörssisähkö uutisointia. Vaikka ylihuomisen sähkönhintaa ei tiedäkään, niin ainakin Väre on alkanut julkaisemaan sähkön hintaennustetta. Vaikka ennuste ei ole tae tulevasta, voi tämän avulla halutessaan yrittää suunnitella tulevaa sähkönkäyttöä, mikäli tämän vaivan haluaa nähdä. Tähän en ole ryhtynyt, vaan minulle on riittänyt seuraavan päivän sähkönhinnat silloin, kun se on julkaistu.

Dynaaminen kuormitus

Monessa mittarissa on tariffiohjaus, jota käytetään yleensä kuorman kytkemiseksi päälle halvemman yösähkön ajaksi. Pörssisähkö ja miksei muissakin sopimustyypeissä tätä voisi käyttää kääntäen, kuormituksen vähentämiseksi korkean sähkönhinnan tai sähköpulan aikana. Sähköyhtiö voisi antaa alennusta kuukausimaksusta niissä tapauksissa, jossa se saisi pudottaa väliaikaisesti lämmityksen pois päältä kulutuksen rajoittamiseksi.

Tällä voitaisiin pienentää sähkön huippuhintoja, sekä estää mahdolliset kiertävät sähkökatkokset sähköpulan aikana. Mikäli tallainen joskus tuleekin, niin se tullaan aika varmasti pilaamaan lisämaksulla – verukkeella, että säästät automaattisella tehosäädöllä (joka sinänsä on täysin totta, mutta todellinen hyötyjä on sähkön myyjä, kun heidän ei tarvitse ostaa tuntimarkkinoilta kallista sähköä).

Edelleen pörssisähköä

Olen käyttänyt pörssisähköä taas kohta 2 vuotta, ja olen ollut valintaan tyytyväinen. Edelliset huomiot ovat havaitsemiani epäkohtia, ja joihin puuttuminen voisi helpottaa omaa arkea. Ei sillä, että arki vaikeaa nytkään olisi, mutta esimerkiksi vuorokautta pidempi tieto tulevasta sähkönhinnasta, sekä sähkön hintaennusteet olisivat hyvä lisä sellaisille, jotka päivittäin seuraavat hintoja.

Ja niin, pyykinpesukoneen ja tiskikoneen pyrin ohjelmoimaan edullisimmelle tunneille, tämä ei kuitenkaan tarkoita, että sähkön pitäisi olla silloin ilmaista. Pyykit ja tiskit on pestävä silloin kuin tarve on.

Lähteet:

  1. https://yle.fi/a/74-20104072 ↩︎
  2. https://energiavirasto.fi/-/porssihintaisten-sahkosopimusten-osuus-kaksinkertaistui-vuonna-2023 ↩︎

DJI dronen Care Refresh -palvelu

Vakuuttaminen, , , , ,

Ostin kaksi vuotta sitten DJI Mini 3 Pro -dronen, ja siihen 2 vuoden mittaisen Care Refresh palvelun. Palvelua ostaessani luin ehdot, ja (luulin) ymmärtäneeni, että Care refresh palvelu jatkuu ilmaiseksi kolmannen vuoden, mikäli onnettomuuksia ei ole tapahtunut näiden kahden vuoden aikana.

Sain sähköpostiini ilmoituksen palvelun olevan voimassa vielä 15 päivää, ja mahdollisuudesta ostaa lisävuoden hintaan 85€. Mikäli aika ylittyy, ei palvelua ole mahdollista ostaa.

Tässä kohtaa heräsi kysymys, mitä tuo vuoden lisä todellisuudessa tarkoittaa. Sitä, että saa mahdollisuuden ostaa vuoden jatkosopimuksen? Tai voit ostaa jatkon samalla saaden sen myös ilmaiseksi, eli heität rahat käytännössä hukkaan? Saamastani sähköpostista tai siinä olleen linkin takaa asia ei selvinnyt. Ostettaessa palvelua asiasta sanotaan näin:

Product bound to DJI Care Refresh for the first time will come with a Reward for Safe Use. Throughout the service period, if you haven’t used any replacements services, DJI will provide you with a 1-year warranty extension as reward.

Nyt kun asian todellisen laidan tiedän (kysyin asiakaspalvelusta), niin ymmärrän mitä tällä tekstillä tarkalleen ottaen tarkoitetaan, ja siinähän se toisaalta suoraan lukeekin – warranty extension. Itseäni hämäsi se, että kaksi asiaa, eli Care Refresh ja Warranty on nivottu yhteen.

Eli dronella on vakiona vuoden tehdastakuu, joka kattaa valmistusviat. Omia sekoiluja tämä ei luonnollisesti kata, sitä varten on Care Refresh palvelu. Care Refresh palvelun voi ostaa 1 tai 2 vuoden sopimuksella. Sopimuksen loppupuolella sitä voi jatkaa vielä vuodella.

Tehdastakuu laajenee Care Refresh palvelun myötä. 2 vuoden Care Refresh palvelulla tehdastakuu on voimassa 2 vuotta. Mikäli et ole kolaroinut kertaakaan (et ole käyttänyt Care Refresh palvelua), saat kolmannen tehdastakuuvuoden ilmaiseksi. Mutta Care Refresh palvelu päättyy, eli omia sekoiluja ilmainen laajennus ei kata.

Care Refresh palvelua on mahdollista jatkaa yhden kerran, ja vain vuodella (sivulla on mahdollista valita myös 2 vuotta, mutta todellisuudessa sitä ei voi ostaa kuin uuteen laitteeseen). Tämä on sikäli harmi, sillä 2 vuotta maksaa 139€, vuosi 85€. Kahden vuoden diili olisi suhteellisesti hieman edullisempi. Kolmenvuoden (2+1) pätkä maksaa yhteensä 224€.

Onko palvelussa sitten järkeä? Koskaanhan ei voi tietää mitä sattuu, pelkkä drone ilman ohjainta maksaa noin 700€. Hajoamistapauksessa Care Refresh palvelulla korjauskustannus on 75€/kerta ja katoamistapauksessa 255€/kerta. Hajoamis- ja katoamistapausten määrä on rajoitettu sopimuksen pituuteen. En ole selvittänyt, kattaisiko kotivakuutus omat sekoilut, mutta vahvasti epäilen.

Mielestäni Care Refresh palvelu on ihan kohtuuhintainen, ja sehän otetaan sitä varten, jos jotain sattuu tapahtumaan – ihan samasta syystä kuin vakuutus autoon tai kiinteistöön/irtaimistoon.