Blogi | Pasi Vähämartti

Luonto

Jätteiden lajittelemisen vaikeus

by on joulu.28, 2019, under Luonto, Yhteiskunta

Välillä tuntuu, että osalle (suomessa) jätteiden lajitteleminen tuottaa suuria vaikeuksia. Täytyy tunnustaa, että minullakin oli elämässä vaihe, jolloin heitin energiajätteen sekajätteeseen. En kuitenkaan ole esimerkiksi lasipurkkeja, metallipurkkeja tai sähkölaitteita heittänyt sekajätteeseen, joita toisilla sinne näyttää välillä lipsahtavan. Toisaalta tämä on paljon parempi vaihtoehto kuin luontoon heittäminen, jota myöskin tapahtuu.

Jätteiden lajittelematta jättäminen on todella helppoa, sen kun vaan kippaa kaikki roskat sekajätteeseen. Toisaalta eri jakeiden lajitteleminen ei vaadi kovinkaan paljoa ajatusta ja vaivaa, se tapahtuu kuin itsestään kun sen ottaa tavaksi.

Lajitteleminen

Kiinteistön koosta riippuu, minkälaiset jäteastiat sieltä löytyy. Esimerkiksi Lahdessa 1-2 huoneiston kiinteistöltä vaaditaan energia ja sekajäteastiat. 3-9 huoneiston kiinteistöltä vaaditaan taajama-alueilla myös paperinkeräys. Mikäli huoneistoja on vähintään 10, tulee edellisten lisäksi olla astiat myös biojätteelle, kartongille, lasille ja metallille.

Alla lista jätejakeista, jotka lajittelen:
– *Energia
– *Muovi (kierrätin jo ennen kuin astia hankittiin taloyhtiöön kesällä 2019)
– Metalli
– Lasi
– Vaaralliset (lamput, akut/patterit)
– *Paperi
– Kartonki
– Sähkölaitteet
– *Sekajäte
– Tyhjät pullot/tölkit

Tähdellä merkityt keräysastiat löytyvät taloyhtiöstämme, loput jakeet vien kierrätyspisteisiin. Biojäte jää lajittelematta, koska tälle ei ole järjestetty erillistä keräysastiaa=> päätyy sekajätteen joukkoon, kierrätysohjeiden mukaisesti. Toisaalta biojätettä syntyy taloudessamme hyvin vähän, eikä ruokaa muutoinkaan tule kevein perustein heitettyä menemään.

Kierrättämisen toteutumiseen on vaikuttanut itselläni ainakin liikkumisen helppous, eli autonkäyttö. Myös asenteeni kierrättämisen tärkeydestä on kasvanut työskennellessäni mm. Nepalissa ja Keniassa.

Asenne vaikuttaa ympäristöömme

Kun maailmalla kiertää, näkee siellä yhtä ja toista. Olen nähnyt jätteitä poltettavan kadunvarsilla, vietävän megalomaanisen suuriin jätekasoihin (jotka saattavat myös palaa) tai kipattavan jokeen. Yhteistä näillä on ollut jätteiden jälkikäsittelyn riittämättömyys tai sen puuttuminen kokonaan. Myös tietämättömyydellä lienee merkittävä osa toiminnassa.

Alla olevan kaltaiset videot ovat surullinen esimerkki ihmisten välinpitämättömyydestä, jätteenkäsittelyn puutteesta ja näiden vaikutuksista elinympäristöömme. Tällaisia videoita löytyy esimerkiksi hakusanalla plastic river tai dirty river.

Miten jätteiden lajittelua saisi tehostettua suomessa?

Kierrättäminen on pitkälti kiinni asenteesta, ja lapsuudessa opituista tavoista, kuten moni muukin asia. Mutta, miten suomalaiset saataisiin paremmin kierrättämään? Vaikka suomessa kierrättäminen ei olekaan vaikeaa, niin kierrättämättä jättämisestä on tehty liian helppoa: sekajäte.

Mikäli sekajäteastiat sijaitsisivat kaukana (esim. kauppojen pihoilla) ja muut keräysastiat lähempää (pihoissa), pistäisi tämä aika varmasti ihmiset lajittelemaan tarkemmin, jotta mahdollisimman vähän tarvitsisi viedä jätteitään kauas. Voisi käydä myös toisin: lajitellaan väärin, tai pahimmassa tapauksessa heittämään roskat luontoon. Myös tilanahtaus monen jäteastian sijoittamiselle olisi ongelmallista.

Jäte on kallista

Kannattaa pitää mielessä, että jäte maksaa. Energiajätteen hinta Lahdessa on 70€/tonni ja sekajäte 145€/tonni (jäteautojen kuljettamana, hinnat ALV 0%). Pahvit, lasit, metallit, muovit, lamput, patterit ja sähkölaitteet saa vielä ilmaiseksi esimerkiksi Prismojen pihoista löytyviin keräysastioihin.

Kun lajittelee oikein, sekajätettä tulee lopulta hyvin vähän. Meidän taloudessa kaksi roskapussillista kuukauteen. Kun aloin lajittelemaan muovin erikseen (ennen kuin taloyhtiöllä oli keräysastiaa muoville), havahduin, kuinka suuri määrä energiajätteestä on muovia. Muovia tulee viikossa jopa kaksi roskapussillista, energiajätettä yhden pussin verran. Lasia, metallia ja pahvia tulee vietyä kerran kuussa vaihteleva määrä.

Ja se lajittelemisen hankaluus suomessa?

Lajittelussa mielestäni kaikkein hankalinta on tilan järjestäminen, useat keräysastiat vievät paljon tilaa. Tästä syystä meillä eri jakeet sijaitsee vähän eripuolilla asuntoa:

  • Keittiön roskis käsittää energiajakeen, muovin ja sekajätteen. Sekajäte on viimeisenä, jotta sinne päätyisi mahdollisimman vähän jätettä (eräänlaista pakkolajittelua)
  • Pahvi, lasi, metalli, paperi ja palautuspullot sijaitsee keittiön aputason alapuolella, pesukoneen vieressä.
  • Patterit ja lamput sijaitsee pienessä korissa eteisen laatikossa.
  • SER sijaitsee työhuoneen hyllyssä.

Loppusanat

Olen miettinyt, miten sekajätteen määrää saisi edelleen vähennettyä, mutta vaikuttaa vahvasti siltä, että monille jätetyypeille ei yksinkertaisesti ole muuta sijoituspaikkaa kuin sekajäte.

Muistelen lukeneeni, että jäteasemilla jätteet lajiteltaisiin kaikkinensa 27 tai 28 eri jakeeseen. Toisin sanoen, lajittelu jatkuu siitä, mihin se on kotona päättynyt. Jälkikäteen lajittelu on hankalaa ja kallista. Siksi on tärkeää, että jätteet lajitellaan mahdollisimman hyvin.

Leave a Comment :, , more...

EU kieltämässä tehoimurit

by on syys.21, 2014, under Luonto, Yhteiskunta

Reilun viikon päästä 1. lokakuuta asuu voimaan EU:n asetus, joka kieltää yli 1600 wattiset imurit. 1. syyskuuta 2017 rajaa lasketaan entisestään 900W:iin.  Mitä tämä käytännössä tarkoittaa ja miksi EU puuttuu tällaiseen asiaan?

Ensinnäkin on syytä huomata, että asetus koskee vain kotikäyttöön tarkoitettuja imureita. Se ei siis koske esimerkiksi märkäimureita, teollisuusimureita, keskuspölynimureita, lehti-imureita, lattiankiillottimia tai akkukäyttöisiä imureita.

Energiansäästö ja siitä seuraava hiilidioksidipäästöjen vähentäminen lienee suurin syy, mutta kuinka suuri säästö päätöksestä syntyy?

Kun imuroi kerran viikkoon 2kW tehoisella imurilla 30min/kerta, kuluttaa tämä tehoa 1kWh. Vuodessa tämä tekee 52kWh, joka rahassa vastaa 7,8€ (kun sähkön hinnan oletetaan olevan 15snt/kWh).

EU:n päätös pudottaa imurin tehot lopulta 900W:iin tarkoittaa samoilla parametreillä sähkölaskun reilua puoliintumista (7,8€ => 3,51€). Rikastumaan tällä EU:n päätöksellä kukaan ei pääse, ei vaikka lopettaisi imuroinnin kokonaan.

Hiilidioksidipäästöjen kannalta tämä tarkottaa energiantuotantomuodosta riippuen 0-10kg säästöä/ruokakunta/vuosi. EU:n alueella on ilmeisesti noin 105,5 miljoonaa ruokakuntaa, 200g/kWh CO2 päästön keskiarvolla tämä päätös vähentää päästöjä 4,68kg/ruokakunta => 494 miljoonaa kiloa EU:n alueella/vuosi, ei siis mikään pikkujuttu.

Vertailun vuoksi esimerkiksi eräällä muovitehtaalla käytettävä extruuderi (lihamyllyn tapainen laite, joka tekee muovipulverista muovirakeita, pellettejä) kuluttaa sähköä noin 10MWh/h. Tämä yksinään kuluttaa 250 päivässä yhtä paljon energiaa kuin tulevaisuudessa tavoitteeseen päässyt imureiden tehonrajoitus säästää energiaa vuodessa koko EU:n alueella. Tosin extruuderi ei pyöri yötäpäivää, joten todellisuudessa aika on pidempi. Esimerkin tarkoitus oli lähinnä osoittaa, kuinka paljon yksittäinen moottori voi kuluttaa energiaa teollisuudessa ja kuinka vähän isolta kuulostavat päätökset EU tasolla toisaalta vaikuttavat. Suomessa on paljon teollisuutta, joka käyttää valtavasti energiaa, puhumattakaan kuinka valtavasti energiaa kuluu euroopan tasolla.

Vastaava energiasäästö saadaan aikaan vuodessa, jos valmiustilassa olevien laitteiden kulutusta saadaan vähennettyä yhteensä vain 3,3W:lla/talous. Tämä on häviävän pieni teho, mutta kuluu helposti monenkin kodissa valmistustilassa olevassa yksittäisessä laitteessa. Esimerkiksi TV, kotiteatterivahvistin, digiboxi, HDMI kytkin, videotykki, tietokone, pelikonsolit, myös erilaiset laturit saattavat viedä tämän verran seinään kytkettynä, jopa moninkertaisesti. Tämän takia EU onkin säätänyt myös laitteiden valmiustilaa koskevia energiavaatimuksia. Imureiden tehonpudotus on periaatteessa yhtä tyhjänkanssa, valmiustilan tehonkulutus rajoitus sitävastoin ei, sillä sillä saadaan paljon enemmän säästöä aikaan.

Vanhoja imureita ei tarvitse eikä kannata vaihtaa vaihtaa uusiin, vaan ne saa käyttää elinikänsä loppuun asti. Imurin vaihtaminen ennen tätä on jokseenkin älytön teko, sillä imurin tekeminen kuluttaa sekin energiaa ja luonnonvaroja. Lisäksi vahan hävittäminen aiheuttaa jätettä, vaikka SER kierrätys onkin ihan hyvin järjestetty, ainakin Suomessa. Vähentämällä turhaa kulutusta, säästetään energiaa ja luonnonvaroja, jolla on paljon suurempi vaikutus kuin imurien tehon rajoittamisella.

Sähkötehon pudottaminen pienentää lisäksi hiilidioksidipäästöjä, meteliä, mutta myös imutehoa. EU on ottanut kantaa myös imutehovaatimukseen, joten tulevaisuudessa uusista imureista voi tulla jopa tehokkaampia kuin tämänhetken tehokkaimmista imureista (imuteholtaan).

PS. Itse käytän vesivoimalla tuotettua sähköä, sekä 1250 wattista tehosäädettävää Electrolux UltraSilencer Green -pölynimuria, joka on valmistettu 55% keirrätysmuovista ja jonka kokonaiskierrätysaste romutuksen jälkeen on 92%.

Leave a Comment :, , , , , , , , , more...

Energiasäästölamppujen kestävyys

by on maalis.24, 2014, under Kuluttajansuoja, Luonto, Yhteiskunta

Energiasäästölamppujen pitäisi mainospuheiden mukaan kestää paljon pidempään kuin tavallisten hehkulamppujen. Energiasäästölamppuja olen käyttänyt ainakin vuodesta 2008 lähtien, ja tuntuu että niitä saa olla vaihtamassa tuon tuosta, siis paljon tiheämmin kuin hehkulamppuja. Käyttämäni lamput ovat ns. halpamerkkejä, hinnaltaan noin 3-5e/kpl (ei kovin edullisia, mutta tätä halvempia lamppuja ei ole tullut vielä vastaan). Tämä saattaa siis olla yksi syy tiheään vaihtoväliin. Toisaalta joidenkin tutukimusten mukaan kaikkein kestävimpiä lamppuja on löytynyt nimenomaan sieltä hintahaitarin edullisimmasta päästä.

Vuonna 2011 aloin pitämään kirjaa lamppujen asennus ja vaihtopäivistä. Vaikka pelkkien käyttöpäivien laskeminen ei anna tulokseksi lamppujen eksaktia käyttötuntimäärää, kuvaa se hyvin lamppujen kestoa normaalissa käyttöolosuhteessa.

Useissa lampuissa luvataan 8000h kestoikä. Yhtäjaksoisesti poltettuna tämä tarkoittaa 333 päivää, eli vajaata vuotta. Jos oletetaan, että lamppua poltettaisiin joka päivä 8h, pitäisi lampun kestää 1000 päivää, eli 2 vuotta ja 9 kuukautta. Yhtäjaksoisen paloajan sijaan lamppuja sytytellään ja sammutellaan enempivähempi.  Lampun kestoon vaikuttaakin paloajan lisäksi myös sytytyskertojen määrä ja sytytystiheys. Myös ympäristön lämpötilalla on vaikutusta elinikään (asunnossani lämpötila vaihtelee talven vakaasta 22 asteesta kesän kuumimpien hellepäivien 28 asteeseen).

Meillä ei lamput turhaan pala, eli ne sammutetaan kun niitä ei tarvita. Tyypillisesti lamput ovat ”pitkään” päällä yhtäjaksoisesti, poikkeuksena eteisen lamput, jotka ovat tyypillisesti vain muutaman minuutin päällä kerrallaan. Meillä lamppujen vuorokautinen paloaika tilasta riippuen vaihtelee arviolta vessan puolesta tunnista työhuoneen kahteen tuntiin. Tämän pitäisi tarkoittaa lamppujen kestoiässä 11-44 vuotta, kun referenssinä käytetään 8000h kestoikää. Taloudessa on tasan yksi lamppu joka palaa useita tunteja päivässä (päivästi riippuen 3-8h) ja se loimottaa videotykin sisällä.

Miten sitten kävikään normaalissa arkikäytössä? Allaolevaa listaa päivittelen sitämukaan kun lampunvaihdon yhteydessä tulee vastaan päivämäärä merkinnällä varustettu lamppu. Vielä toistaiseksi lista on lyhyt, sillä suurin osa hajonneista lampuista on ollut päivämäärättömiä. Yksikään lamppu ei tähän mennessä ole vielä kestänyt yli kahta vuotta, joten aika heikolta näyttää… Pesuhuoneen valo on kestänyt tähän mennessä pisiten, joka tarkoittaa että lampun olisi pitänyt palaa keskimäärin lähes 12 tuntia päivässä lupaukseen nähden, kun todellisuudessa aika on ollut enintään tunnin päivässä. Haiskahtaa hieman kuluttajan harhaanjohtamiselta.

MerkkiTehoKantaKäyttöpaikkaAsennettuHajonnutElinikä (pvä)
HongKong7WE14Keittiö9.4.201118.4.2012375 / 1v 0kk 9pvä
HongKong7WE14Keittiö8.5.20115.3.2013667 / 1v 9kk 25pvä
HongKong7WE14Keittiö12.8.201118.4.2013615 / 1v 8kk 6pvä
North light11WE27Keittiö1.12.201325.1.201455 / 0v 1kk 24pvä
HongKong9WE14Pesuhuone18.4.201223.3.2014704 / 1v 11kk 5pvä
Merkitön9WE14Tuulikaappi3.6.201224.8.2014812 / 2v 2kk 21pvä
HongKong9WE14Pesuhuone5.10.201312.5.2015584 / 1v 7kk 7pvä
North light11WE27Työhuone4.10.201116.7.20151381 / 3v 9kk 12pvä
HongKong9WE14Olohuone19.6.201123.7.20151475 / 4v 0kk 14pvä
Airam (Longlife)11WE14Keittiö7.3.201410.9.2015552 / 1v 6kk 3pvä
HongKong9WE14Työhuone23.3.20148.11.2015595 / 1v 7kk 16pvä
HongKong9WE14Työhuone18.4.20139.11.2015631 / 1v 8kk 22pvä
Megaman11WE14Keittiö11.10.201521.8.20191410 / 3v 10kk 10pvä

Eittämättä enegriansäästölamput kuluttavat merkittävästi vähemmän energiaa kuin hehkulamput, mutta kumpi on luonnolle oikeasti se parempi vaihtoehto. Lamppu jossa on tyhjiö ja lasia, vai sellainen jossa on ties mitä ympäristömyrkkyjä?

Laskuri päivien ja vuosien laskemiseksi.

2 Comments : more...