Aihearkisto: Vakuuttaminen

Ensimmäinen auto ja vakuutukset

Kun olet ostamassa ensimmäistä autoa, tarvitset autolle vakuutuksen.

Liikennevakuutus on pakollinen, kasko vapaaehtoinen. Liikennevakuutus korvaa toiselle aiheutetut vahingot (sekä henkilövahingot kaikille osapuolille), kasko vuorostaan korvaa oman töppäilyn aiheuttamat korjauskulut omalle menopelille.

Kaskovakuutuksia on tarjolla muutamia vaihtoehtoja, esimerkiksi IF:llä on tarjolla huipukasko, täyskasko, etukasko, osakasko sekä pelkkä liikennevakuutus (joka sisältyy kaikkiin em. vakuutstyyppeihin).  Vakuutusten ero on kattavuudessa sekä luonnollisesti vakuutusmaksuissa.

Kun auton ostaa autoliikkeestä, niin vanhan auton vakutukset siirretään kaupan yhteydessä uuteen autoon, tai jos ostat ensimmäisen auton, saat autoliikkeestä vakuutukset kaupanteon yhteydessä. Mutta jos ostat auton suoraan yksityiseltä myyjältä, vakuutusten siirtäminen / hankkiminen on yksin sinun vastuulla.

Vakuutus kannattaa ottaa heti kaupanteon yhteydessä, sillä autossa ei ole kuin (myyjän) pakollinen liikennevakuutus voimassa 7 päivää kaupanteosta, jonka sisällä myös omistajanvaihdos tulee tehdä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että mikäli töppäilet autolla heti kaupanteon jälkeen, ei kukaan ole korvaamassa vahinkoja ellet ole vakuutusta ottanut.

Aina voi yrittää neuvotella auton myyjän kanssa, jos vahingon voisi laittaa myyjän myymän auton vanhan vakuutuksen piikkiin (olettaen että autossa on kaskovakuutus) ja maksat vakutusmaksujen nousun erotuksen myyjälle. Myyjä ei tähän välttämättä suostu, joten tähän tilanteeseen ei kannata edes joutua, vaan ottaa suosiolla minkä tahansa yhtiön vakuutus ensihätään. Vakuutusyhtiön vaihtaminen on helppoa ja sen voi yleensä tehdä koska tahansa.

Kotivakuutus on halpa turva

Muistan kun opiskeluaikana KOAS (Keski-Suomen opiskelija-asuntosäätiö) suositteli kotivakuutuksen hankkimista vuokra-asuntoon, pakollista se ei kuitenkaan ollut. Monet vuokranantajat sitä vastoin vaativat kotivakuutusta yhtenä vuokrauksen ehtona.

Opiskelun alkuaikana en kotivakuutusta ottanut, sillä minulla ei juuri ollut omaisuutta ja toisaalta opiskelijalle 100-150e/vuosi on iso raha. Opiskelun loppuajalla tulin lopulta hankkineeksi kotivakuutuksen, sillä omaisuutta oli alkanut karttua hiljalleen lisää. Sittemmin on tullut muutettua pariinkin otteeseen ja nykyisessä 111 neliöisessä rivitalon pätkässä maksu on reilu 200e/vuosi.

Vakuutus jäi hankinnan jälkeen ’unohduksiin’, sillä vaikka laitteita hajoilikin, ei koskaan tullut mieleen hyödyntää vakuutusta. Ajattelin, että vakuutus on lähinnä niitä tilanteita varten jos asunto palaa ja kaikki menee tai jos joku ihan uusi laite hajoaa tms.

Kun äidiltä vuodenvaihteessa hajosi kohtalaisen uusi puhelin, oli hän kokeillut laittaa puhelimen oman kotivakuutuksen piikkiin. Eihän korvaus suuri ollut, olikohan ollut jotain 75€ luokkaa, mutta tyhjää parempi. Tämän tapauksen innoittamana päätin kokeilla muuton yhteydessä (reilu 5kk aiemmin) vaurioituneen valkokankaan, sekä rikkoutuneen partakoneen ja kannettavan tietokoneen näytön laittamista vakuutukseen.

Vaikka kaikki kolme tuotetta vaurioituivat muuton yhteydessä, ne eivät kuitenkaan vaurioituneet samalla ajanhetkellä. Tämän seurauksena omavastuu (150e) otettiin jokaisesta vahinkotapauksesta erikseen, yhteensä 450e. Tämä tietysti latisti tunnelmaa ja ehdin jo todeta että olisi ollut parempi jättää vahingot kirjaamatta vakuutukseen, niin olisi säästynyt mielipahalta.

Vaan eipä olisi pitänyt hätiköidä, sillä tilille kolahti ~800e riihikuivaa, laitteiden ikävähennyksien ja omavastuiden vähentämisen jälkeen. Olihan näillä laitteilla ollut arvoa hankintahetkellä yhteensä hieman yli 2000e, mutta korvaus on tyhjää parempi ja itse asiassa yllätyin korvauksen suuruudesta lopulta positiivisesti. Toki summa olisi voinut ollut 300e suurempi, mikäli ko. tuotteet olisivat hajonneet samanaikaisesti, esimerkiksi kuljetuksen yhteydessä, mutta kun eivät hajonneet niin omavastuu meni kolmesti.

Noin vuosi muutosta uuteen kotiin, videotykki sanoi käynnistettäessä poks ja siitä levisi hyvin voimakas ja epämiellyttävä haju. Asuntoa sai tuuletella pari tuntia, eikä haju kokonaan edes poistunut parituntisella tuuletuksella. Videotykillä oli ikää 7 vuotta, joten en suorilta käsin laittanut korvaushakemusta LähiTapiolaan, vaan lähetin yleisen yhteydenottolomakkeen kautta tiedustelun, miten sen kanssa kannattaisi toimia. Eli onko ylipäätään järkevää edes täyttää vahinkoilmoitus ja jos näin, niin yritetäänkö sitä korjata vai meneekö suoraan romuttamoon ja muutama euro käteen.

Seuraavana päivän olin saanut puhelun, mutta en ollut kuullut sitä ja puhelu oli jäänyt sivusuun. LähiTapiolasta oli tullut myös tekstiviesti, jossa mainittiin yhteydenottoyrityksestä. Soitin perään ja tiedustelin mitä asia koskee.  Toki tiesin että kyseessä on yhteydenotto videotykkiin liittyen ja odotin neuvoja kuinka asian kanssa tulee edetä. Yllätys oli kuitenkin suuri kun totesivat suoriltaan, että maksavat ~900e, olisi sitten itsestäni kiinni yritänkö huollattaa sen vai ostanko uuden (ostin uuden). Olin toki tätä ennen kysynyt huollosta arviota korjauksen kustannuksista ja ilmoittanut tämän tiedon yhteydenoton yhteydessä. Olin kuitenkin ällikältä lyöty että ilman varsinaisen vahinkoilmoituksen tekemistä rahat ropsahti tilille. Toki yhteydenottolomakkeella oli jotakuinkin samat tiedot annettu kuin mitä varsinaisessa vahinkoilmoituksessakin kysytään, mutta olin silti yllättynyt tilanteesta koska olin vain kysynyt neuvoa, en rahaa.

Videotykin hajoaminen harmitti vietävästi, sillä se oli viimeinen laite jonka odotin kyseisenä ajanhetkenä hajoavan. Videotykki maksoi uutena 2800e, enää kyseistä mallia ei ollut myynnissä, mutta lähin vastaava malli maksoi 1920e. Vakuutusyhtiö käytti siis tätä summaa hankintahintana. Omavastuu ja ikävähennykset huomioon ottaen korvattiin lopulta noin 50%.

Mikäli äidiltäni ei olisi hajonnut kännykkä, olisi itseltäni jäänyt kyseiset korvaukset saamatta, en nimittäin olisi tajunnut täytellä mitään hakemuksia kumpanakaan kertana. Minulla on ollut oletus, että kun on kyse vanhasta laiteesta, niin eihän sillä mitään arvoa ole, ja koska muutoinkin aikansa elänyt, niin joutaa kierrätykseen => ei edes yritetä hakea vakuutuksesta korvauksia.

Kuinkahan moni muu ihminen toimii ja ajattelee samalla tavalla kuin minä ennen?

Kotivakuutuksesta ei ole suurta apua edullisten laitteiden kohdalla, johtuen omavastuusta. Esimerkiksi 200e arvoisesta vuoden ikäisestä pesukoneesta saa 50e suuruisen korvauksen. Mitä kalliimmista laitteista on kyse, sitä suuremmaksi korvaussummat nousevat, mutta niin myös menetyksen suuruus kasvaa samassa suhteessa. Totuus on kuitenkin se, että kun laite hajoaa, ei siinä koskaan voitolle jää. Tappiota voi kuitenkin pienentää hakemalla korvauksia kotivakuutuksesta.

Olen ollut LähiTapiolan asiakas noin 10 vuotta, ensimmäiset 9 vuotta ovat olleet vahingottomia, tai ainakin niin etten ole hölmöyksissäni ymmärtänyt aiemmin hakea korvauksia. Vakuutusmaksujen muodossa rahaa on toki uponnut jotakuinkin saman verran kuin mitä näinä kahtena kertana olen saanut korvauksia takaisin. Vakuutusten ideana onkin hajauttaa riskiä, ei saada taloudellista hyötyä. Jos kuitenkin iso vahinko sattuu, esimerkiksi asuntopalo, kotivakuutus on ehdottoman tärkeä tilanteesta selviämiseksi. Jokin aika sitten joltain perheeltä paloi asunto ja Facebookissa kiersi rahankeräyskampanja perheen auttamiseksi, koska oli säästetty väärässä paikassa, eli jätetty kotivakuutus hankkimatta. Toki aina voi luottaa yhteisön tukeen, mutta en uskaltaisi ainakaan lapsettomana jättää asiaa tuntemattomien varaan, voi pian jäädä luu käteen.

Olen erittäin tyytyväinen LähiTapiolan korvauspalvelun toimivuuteen ja suosittelen LähiTapiolan asiakkuutta lämpimästi. Loppujenlopuksi lienee jotakuinkin yksi ja sama minkä yhtiön asiakas on, pääasia on että sinulla on mistä tahansa yhtiöstä hankittuna irtaimiston täysarvo kotivakuutus.