Blogi | Pasi Vähämartti

Työelämä

Työturvallisuus ja koulutukset

by on elo.23, 2016, under Työelämä, Työhyvinvointi, Yhteiskunta

Työnantaja ei palkkaa työntekijöitä hyvää hyvyyttään, vaan taustalla on aina arvonlisäyksen aikaansaaminen. Arvonlisäyksellä tarkoitetaan sitä rahamäärää, jonka työntekijä tekemällään työllä on tuottanut (suorasti tai epäsuorasti) työnantajalle. Näistä rahoista maksetaan palkat, verot, investoinnit, kiinteät kulut, voitonjako jne. Työnantaja ei kuitenkaan onnistu tavoitteessaan, mikäli työntekijä sairastuu, loukkaantuu tai pahimmassa tapauksessa kuolee. Uusia työntekijöitä saa tilalle, mutta uudelleenkouluttaminen ja saman tietotaidon kartuttaminen voi viedä vuosia. Jotta töihin mentäisiin terveenä ja sieltä palattaisiin terveenä, täytyy työpaikalla osata toimia oikein ja turvallisesti. Maalaisjärjellä pääsee pitkälle, mutta kaikkia asioita ei voi tietää. Tämän takia on olemassa erilaisia työturvallisuuteen liittyviä koulutuksia.

Biisonmafian Jorkki ja kumppanit näyttävät, kuinka työmaalla ei tule toimia.

Usein varsinkin startup-yrittäjää kiinnostaa enemmän bisneksen tekeminen kuin ’vähemmän’ tärkeiden asioiden, kuten työturvallisuuteen tai työsuhteeseen liittyvien asioiden lainmukainen hoitaminen. Pahimmassa tapauksessa työnantaja sulkee silmänsä kokonaan näiltä asioilta, eikä edes yritä selvittää ja korjata asioita (vaikka puutteista ilmoittasi), tai ne hoidetaan mutu-tuntumalla päin prinkkalaa. Mikäli vastavalmistuneen ensimmäiseksi työpaikaksi sattuu tällainen työnantaja, voivat asiat mennä pahastikin pieleen.

Yrityksen talous on alkumetreillä tiukoilla, mutta työntekijän ei pitäisi antaa asioiden olla hyvää hyvyyttään rempallaan, sillä ajan saatossa rempallaan olevilla asioilla on tapana kasautua. Tämä koskee myös ylitöiden tekemistä, lakisääteisiä palkankorotuksia, lomapäiviä, lomarahoja jne. Näistäkin on syytä pitää huolta ja korjata tilanne heti kun ongelma ilmenee.

Uutena työntekijänä ei luonnollisesti halua olla liian tiukka asioiden suhteen, koeajan jälkeen on hieman helpompi ottaa asioihin kantaa. Mutta mitä enemmän aikaa kuluu, sitä vaikeammaksi ainakin itselleni tuli asioiden hoitaminen, ja ajan saatossa sitä enemmän puutteellisia asioita kerääntyi korjattavaksi.

Kun ongelmat hoitaa ilmenemisjärjestyksessä yksi kerrallaan kuntoon, ei työnantajallekaan tule kerralla isoa kustannusta ja työtaakkaa asioiden hoitamisesta. Siksi myös uuden työntekijän on syytä asialliseesti ilmoittaa puutteista työnantajalle, silläkin uhalla että suhtautuminen tehtyyn ilmoitukseen ei ole hyvä. Mikäli työnantaja ei suhtaudu asiallisesti tehtyyn ilmoitukseen, on se merkki mahdollisesti vakavista ongelmista ja tällöin voi olla syytä alkaa etsimään uutta työpaikkaa saman tien ja vaihtaa heti kun vain mahdollista.

Työnantajan tulee järjestää perehdytys työhön, jonka tulee olla riittävän kattava työnkuvaan nähden. Perehdytyksen yhtenä osa-alueena on työturvallisuuteen ja vaaroihin liittyvät asiat. Työturvallisuuteen liittyvät asiat on syytä ottaa vakavasti, sillä pahimmassa tapauksessa kyse on elämästä ja kuolemasta.

Työpaikan toimialasta riippuen, työnantajan tulee perehdytyksen lisäksi järjestää tarvittavat koulutukset. Toisaalta työntekijän tulee vaatia näitä kursseja järjestettäväksi, mikäli työnantaja ei niitä omatoimisesti järjestä. Tosin sekään ei ole tavatonta että pyynnöistä huolimatta kursseja ei haluta järjestää, tai järjestäminen venyy aina vain kauemmas ja kauemmas tulevaisuuteen. Työnantaja saattaa ehdottaa myös että kurssit suoritettaisiin palkattomasti, omalla vapaa-ajalla. Tähän ei tule suostua, edes osittain, sillä kurssiella käynti on työaikaa.

Vaikka kursseilla istuminen saattaakin tuntua ikävältä ja turhalta, niiden tarkoitus on antaa perustietoa työturvallisuuteen liittyvistä asioista, sillä kaikki eivät ole itsestään selviä. Etenkin ensikertaa kursseilla istuvan on syytä kiinnittää asioihin huomiota. Kun asioita ajattelee maalaisjärjellä, selviää kohtalaisen pitkälle. On kuitenkin asioita joita on kuitenkin hyvin vaikea tietää tai edes päätellä mikäli asioista ei ole aiemmin kuullut. Tilannetta hankaloittaa entisestään se, mikäli työnantaja on vakuuttavan oloinen ja sanoo että jokin asia on niin tai näin, vaikkei oikeasti olekaan. Hyvässä yrityksessä on hyvä ilmapiiri, siellä neuvoitaan ja opastetaan toisia.

Mastoissa työskentelystä minulla ei ollut minkäänlaista aiempaa kokemusta. Työnantaja totesi että pelkkä turvavälineiden käytön perehdytys riittää, ja näillä opeilla ehdin työskennellä kaksi vuotta. Mastoissa ei kiipeilty päivittäin, ei edes viikoittain, mutta aina silloin tällöin (välillä kokonaisia päiviä, aamusta iltaan, suurimman osan ajasta yksin). Vasta kun eräs henkilö sanoi, että mastotöitä varten tarvitsee liudan erilaisia koulutuksia sekä mastotyöryhmän, aloin selvittämään asiaa tarkemmin. Ja toden totta, mastoissa työskentelyynkin on oma koulutuksensa, ihan kuten on tulitöihin, kattotulitöihin, tiellä työskentelyyn tai vaikkapa vaarallisten aineiden kuljettamiseen (ADR). Korkeanpaikan työskentelyn koulutus saatiin järjestettyä lopulta 2,5 vuotta työsuhteen alkamisen jälkeen. Koulutuksessa selvisi muun muassa, ettei saamani perehdytys turvavälineiden käytöstä ollut oikeaoppista, vaan tietyissä tilanteissa olisi voinut aiheuttaa jopa putoamisen. Tästä syystä kouluttajan tulee olla pätevä, eikä mutu-tuntumalla itse oppinut.

Kyse voi olla välinpitämättömyydestä tai tietämättömyydestä asioita kohtaan, mutta jos jotakin asiaa ei tiedä, pitäisi työnantajan selvittää asia. Itse en ollut kuullutkaan mastotyöskentelykoulutuksesta, vaikka tulityö, ensiapu, työturvallisuus, sähkötyöturvallisuus -kurssit tuttuja olivatkin. Mielestäni kouluissa tulisi painottaa erilaisten kurssien olemassaolosta, jotta työmarkkinoille saapuva uusi työntekijä ei olisi täysin ummikko turvallisuuteen liittyvissä asioissa.

Vaikka kortti-koulutukset maksavat (työnantajalle) ja työaikaa kuluu niiden suorittamiseen muutamia päiviä yhteensä, syntyy säästöä pitkässä juoksussa suuriakin määriä. On siis työnantajan etu että työntekijät työskentelevät turvallisesti ja terveinä.

Leave a Comment :, , , more...

Työelämävalmennus

by on heinä.28, 2016, under Työelämä, Työnhaku, Työsuhdeasiat, Työttömyys

Työllistyin nykyiseen työhöni neljä vuotta sitten työelämävalmennuksen kautta. Työelämävalmennuksen aikana työnantaja ei maksa harjoittelijalle palkkaa, vaan työelämävalmennettava saa ansiosidonnaista normaalisti harjoittelun aikana, jonka päälle tulee verotonta ylläpitokorvausta joko 9 tai 18€/pvä työmatkan pituudesta (80km raja) riippuen.

Nykyinen hallitus on ehdottanut uutta työkokeilua työllistämisen helpottamiseksi. Työkokeilussa ei ole juuri mitään uutta työelämävalmennukseen verrattuna, paitsi nimi.

Työelämävalmennuksesta ei saanut verotuksessa matkavähennyksiä, kuten ei saanut haettua matkatukeakaan kelalta. Myöskään töitä ei saa tehdä yksin, vaan työnantajan tulisi olla vieressä kokoajan. Samaisesta syystä työkohteeseenkaan ei saa matkustaa yksin, vaan pitää kulkea työnantajan mukana ja olla jatkuvan valvonnan alla.

Tästä syystä työharjoittelijalle ei saa syntyä kuluja. Toisaalta jos kuluja syntyi, niin niiden korvaaminen oli hankalaa, sillä sellaisten olemassaolosta ei saisi jäädä mitään merkintöjä, koska alun perin kuluja ei olisi pitänyt edes syntyä. Tämän sain huomata kun kyselin työvoimatoimistosta asiasta; tuli hieman tiukkasanaista kommenttia etten kai vaan töitä tee… Niin, mitä varten siellä työelämävalmennuksessa ollaan, jollei oppimassa uusia asioita? Ja asioitahan oppii parhaiten tekemällä työtä… Tämän jälkeen tajusin olla kyselemättä enää mitään.

Työelämävalmennuksen tarkoituksena ei ole antaa työnantajalle ilmaista työvoimaa, mutta käytännössä sitähän tuollaiset harjoittelut aina ovat, tavalla tai toisella. Työelämävalmennuksen hyvänä puolena pidin sitä, että koska opettelin uusia asioita, ei ollut mitään kiirettä tai painetta hoitaa asioita tietyllä nopeudella, vaan asioiden tekemiseen pystyi käyttämään niin paljon aikaa kuin se tarvitsi. Toisaalta Cypress Wind Turbinesin riitaisan konkurssin jälkeen olin henkisesti väsynyt ja siitä toipumiseen työelämävalmennus oli erittäin hyvä lääke. Tarvitsin pehmeän laskun työelämään uudelleenkäynnistämiseen. Uuden oppiminen ja mielenkiintoiset asiat palauttivat itsetunnon kohtalaisen nopeasti takaisin normaalille tasolle.

Pidän omalta osaltani työelämävalmennusta erittäin toimivana ja onnistuneena. Työelämävalmennuksen toimivuus ja lopputulos on myös työnantajan tarkoitusperistä kiinni. Olen kuullut tapauksista joissa työnantaja x on valittanut että kun juuri on saanut koulutettua kaverin tekemään töitä, harjoittelu loppuu. Ja sitten kun ottaa seuraavan ilmaisen harjoittelijan, joutuu aloittamaan taas saman työlään koulutusprosessin alusta.

Mikäli työnantajalla on rehelliset tavoitteet, eli tarkoitus kouluttaa harjoittelijasta hyvä työntekijä ja harjoittelun päätyttyä palkata tämä, järjestelmä toimii niin kuin sen on tarkoitettu. Muistelen jostain lukeneeni, että vain alle 10 % työelämävalmennettavista työllistyy yritykseen jossa harjoittelu on suoritettu. Tämä on todella huono tulos, mutta toisaalta jos vaihtoehtona on olla työttömänä vastaava jakso, valitsisin ilman muuta harjoittelun. En kuitenkaan jaksa uskoa että 90 % harjoittelijoista olisi ollut niin huonoja etteivätkö olisi kyenneet ja kelvanneet palkkatyöhön. Todennäköisesti osa tapauksista johtuu siitä että työnantaja on halunnut vain ilmaista työvoimaa.

Työelämävalmennus ei ollut työvoimatoimiston järjestelemä juttu, vaan hoidin harjoittelupaikan hankkimisen itse ja ehdotin asiaa työvoimatoimistolle. Koska olin koulutukseen nähden vaihtamassa alaa, sain sovittua 6kk mittaisesta jaksosta (9kk maksimi). Työelämävalmennuksen jälkeen työllistyin Nocart Oy:lle ja olen työskennellyt siellä viimeiset neljä vuotta ja jatkan edelleen.

Leave a Comment :, , , , more...

Työn hakeminen ja työhakemuksen sisältö

by on heinä.28, 2016, under Työelämä, Työnhaku, Työttömyys

Työn hakeminen ei ole helppoa (ainakaan minulle), sillä jokaista työpaikkaa/tehtävää varten olisi hyvä olla enempivähempi räätälöity työhakemus. Tämä vaatii aikaa ja vaivaa. Työhakemus on mieluiten vain sivun mittainen esittely taidoistasi ja itsestäsi. Työhakemus on työntekijän markkinointikirje, joten siihen tulee panostaa.

CV:täkin on hyvä pitää ajan tasalla, mutta sekään ei saisi olla liian pitkä. Oma CV:ni on 5 sivua, ja se on ehdottomasti liian pitkä. Ei se tietysti itsestäni pitkältä tunnu, mutta siinä vaiheessa kun olet työhakemuksia lukeva osapuoli, jo 2-sivuinen CV tuntuu pitkältä siinä vaiheessa kun hakemuksia on nenän edessä esimerkiksi kuusi kappaletta. CV:n lisäksi on myös ne aiemmin mainitsemat hakemukset luettavana. Kun tätä työhakemusten nippua luetaan muiden työkiireiden ohessa, niin sivun mittainen esittely ja sivun mittainen CV olisi ainakin omasta mielestäni aika ihanteellinen, näin lukijan kannalta. Vaikka hakemuksen ja CV:n typistää näin lyhyiksi, tulisi niistä löytyä kaikki tarpeellinen tieto hakemasi paikan kannalta.

Mutta vaikuttaa työnhaun onnistumiseen myös mieliala. Kun on hyvässä työpaikassa töissä, ei todennäköisesti edes etsi aktiivisesti uutta työtä. Ja vaikka hakemuksen jättäisikin, ei hakijalla ole mitään menetettävää. Nykyinen työ on ja pysyy lopputuloksesta riippumatta. Itse koen tämän takia työn etsimisen kaikkein helpoimmaksi työsuhteessa ollessa. Paitsi että en työpaikkoja juurikaan katsele.

Työttömyys itsessään on kova paikka, puhumattakaan syistä miksi työttömäksi on joutunut ja onko poislähtö ollut riitaisa. Myöskään työkkärin asiakkuus ei juuri ole mieltäni lämmittänyt.

Cypress Wind Turbines Oy, joka oli ensimmäinen kokopäivä työ opiskelujen päätyttyä, asetettiin konkurssiin vuoden 2011 lopussa. Irtisanomisilmoitus annettiin käteen 24.11.2011 ja työsuhde päättyi 24.12.2011. Ihan kiva joululahja. Ajankohta ei minua harmittanut, mutta suuret palkkasaatavat ja niistä riitely työnantajan kanssa sitä vastoin oli rankkaa (asia ei ole vieläkään päätöksessä, vaikka on kulunut jo yli 4,5 vuotta). Tilannetta ei helpottanut tieto siitä että palkkoja jää saamatta joka tapauksessa noin 10000€, teki mitä tahansa. Ilman oikeudenkäyntiä summa voi nousta yli 15000€:oon.

Työttömyyden aikana täytin lisäksi 30. Minun pitäisi olla urani parhaassa nousukiidossa, mutta taistelinkin palkoista käräjillä, työttömänä, itsetunto maassa. Työttömänä minulla oli vain aikaa, mutta en saanut lähdetyksi edes kuntosalille, vaikka olin viimeiset 2 vuotta käynyt 3-4 kertaa viikossa säännöllisesti salilla irtisanomiseen asti. Tunsin oloni täysin arvottomaksi, elämässäni epäonnistuneeksi… Joten ei ihme että työn hakeminenkaan ei ollut helppoa.

Nykyinen työnantajani tunsi minut Cypressin loppumetreiltä ja oli nähnyt minkälaisessa työympäristössä olin jaksanut ja pystynyt työskentelemään lähes 3 vuotta. Noin 4 kuukauden työttömyyden jälkeen sain järjestettyä kuuden kuukauden mittaisen työelämävalmennuksen uudelle työnantajalle. Iloinen asia, mutta olin edelleen henkisesti rikki. Työnantaja totesikin, että yritä nyt vähän tsempata työhaastattelussa. Tein minkä voin, sain paikan, mutta samalla todettiin tietyllä tapaa hauskasti että haastattelun perusteella en olisi tullut missään nimessä valituksi. Niin huono olin.

Tarinan opetus on, että työtä kannattaa hakea mieluiten silloin kun asiat on hyvin. Silloin ei ole mitään menetettävää ja uuden paikan työssäkäyvä saa todennäköisesti helpommin kuin työtön. Toki pätevä työtön ei pitkään työttömänä ole, olettaen että osaa hakea töitä. Itse olen työn hakemisessa todella huono, mutta toisaalta kahteen ensimmäiseen työpaikkaan minua on pyydetty, ilman aktiivista hakemista. Kolmatta paikkaa ei ole vielä tullut vastaan, enkä sitä ole myöskään hakenut, mutta ehkä sinnekin pyydetään…

Mutta, palataanpa siihen työn hakemisen käytännön puoleen.

Työnhakijan motivaation lähteitä hakea töitä on monia, kuten:

  • Omat kehittymismahdollisuudet
  • Ilmapiiri / yhteisö
  • Palautteen saanti
  • Palkka, elämäntilanteesta riippuen
  • Suorituksen ilo, työ itsessään, työn merkitys
  • Yhteisöön kuuluminen
  • Itsenäisyys, vapaus
  • Eettisyys
  • Säännöllinen elämänrytmi
  • Itsearvostus
  • Sosiaaliset kontaktit
  • Vastuu

Itselleni työn olemassaolo on elinehto, ei niinkään rahan vaan henkisen hyvinvoinnin kannalta. On tuskaa jos ei ole mitään elämää rytmittävää ja mielenkiintoista tekemistä. Toki kotoakin hommia saattaa löytyä liuta, mutta monesti niiden loppuunsaattamiseen tarvitaan rahaa, jota työttömänä ei yleensä liiemmin ole. Kun määrätietoisesti ja elämäniloisella asenteella hakee töitä, on onnistuminen paljon varmempaa kuin loppuun palaneella kaverilla.

Entäpä minkälaisia asioita työnantaja arvostaa työntekijässä?

  • Kokenut
  • Ryhmätyökyky (myös yksintyöskentely)
  • Ongelmanratkaisukyky
  • Kielitaito
  • Keskittymiskyky
  • Isojen kokonaisuuksien hallinta
  • Kirjallinen ilmaisu (dokumentointitaito)
  • Kommunikointikyky
  • Ohjelmistojen hallinta
  • Vuorovaikutustaidot
  • Pitkäjänteisyys
  • Ajanhallinta
  • Nopea oppimiskyky
  • Kyky sopeutua jatkuvaan muutokseen
  • Huolellisuus, tarkkuus
  • Priorisointitaito
  • Luotettavuus
  • Ennakointikyky
  • Paineensietokyky
  • Delegointikyky
  • Neuvottelutaidot
  • Tavoitteissa pysyminen
  • Kannustavuus
  • Motivointikyky

Edellä olevia asioita oppii pääasiassa tekemällä, kokemuksen kautta. Toki oma motivaatio ja kehittymishalut vaikuttavat paljon. Edellä listattuja asioita on syytä korostaa hakemuksessa niiltä osin kuin haetun työtehtävän kannalta on oleellista.

Mutta, minkälainen on hyvä työhakemus, eli markkinointikirje?  Hakemuksesta tulee löytyä seuraavat tiedot:

Omat tiedot, päivämäärä

Vastaanottaja = tuleva esimiehesi / todellinen päättäjä

Mielenkiinnon herättävä otsikko tai tehtävänimike

Yrityksen tavoitteet + motivaatio + perustelu

  • Yrityksen kotisivuilta esimerkiksi heidän tavoitteensa ja soveltaa tätä tietoa omiin taitoihin ja kokemuksiin
  • Älä kerro että ole kiinnostunut tietystä tehtävästä, viittaa lehti-ilmoitukseen tai kerro itsestäsi lyhyesti
    • Kerro kuitenkin itsestäsi siten, että yritys voisi hyödyntää monipuolista työkokemusta, tai uusia tietoja jos olet vasta valmistunut
  • Jos haet avointa paikkaa, älä soita ennen hakemuksen lähettämistä, mutta selvitä henkilön nimi etukäteen
  • Jos vuorostaan haet haettua paikkaa, soita ensin, kysele työn oikeista vaatimuksista.
    • Käytä tätä tietoa hakemusta tehdessäsi, mutta älä paljasta miksi hakemuksesi on niin hyvä (=älä kerro hakemuksessa soittaneesi)

Mikä on tarjoamasi hyöty

  • Korosta tuoretta tietouttasi (mikäli olet juuri valmistunut), tuore koulutus

Millaista palautetta olet saanut työnantajalta, työkavereilta tai asiakkailta

  • Voi ottaa työtodistuksesta lainauksia

Luonteenpiirteet + työskentelyote

  • Minua on luonnehdittu, sanottu
    • Reippaaksi, energiseksi, auttamisenhaluiseksi, huolelliseksi, pitkäjänteiseksi, innostavaksi, täsmällinen
  • Poimi vain ne asiat esille mitkä ovat hakemasi työtehtävän kannalta oleellisimmat asiat
  • Kirjoita tähän kohtaan enemmän materiaalia kuin edelliseen kohtaan

Muuta

  • Joustavuus, jota voit osoittaa työnantajan, työpaikan sijainnin ja työtehtävien  sisällön suhteen
  • Muut valtit, ellet ole niitä ansioluettelossa maininnut
  • Ilmaise halukkuutesi tapaamiseen, ja lupaa ottaa yhteyttä vastaanottajaan n. 1-1,5 viikon kuluttua markkinointikirjeen lähettämisen jälkeen.

Allekirjoitus

Liitteet, esim. CV

Leave a Comment :, , , , , more...

Kun omatoiminen työnhaku on työvoimatoimistolle liikaa

by on joulu.18, 2015, under Työelämä, Työttömyys, Yhteiskunta

Eräs läheinen haki taannoin muutamaa avointa työpaikkaa, ja sai yhdestä paikasta noin kuukauden mittaisen määraikaisen pestin. Hieno homma, paitsi että tuli 2kk karenssi. Mikä meni pieleen?

Työkkärin kanssa oli reilu vuosi sitten sovittu, että työtön työnhakija hakee töitä omatoimisesti. Omatoiminen haku oli toiminut loistavasti, vaikka töitä ei lähes aina ollutkaan saatavilla. Kuitenkin sen verran että vaaditut työehtoviikot ehtivät kertyä tarkastelujaksolla (ansiosidonnaisen nollaantuminen). Työkkärin työllistymissuunnitelma oli voimassa vuoden, sillä vähän aikaa sitten alkoi postiluukusta pudota työhönosoituksia.

Työhönosoitukset ovat työkkärin pakottamia, eli niihin on jätettävä työhakemus. Sillä ei ole väliä vastasiko ehdotettu paikka ollenkaan omaa osaamista, tai tuleeko tehtävään valituksi vai ei, mutta haettava on. Työkkärille pitää ilmoittaa onko osoitettuun paikkaan haettu vai ei, ja minä päivänä haku on tapahtunut. Jos jättää hakematta, siitä seuraa karenssi. Ihan loogista tähän asti.

2403 te-toimisto
Kuva: Jenny Huttunen / Yle

Työnhakija oli omatoisesesti hakenut kolmeen paikkaan, palvelutaloihin A, B ja C. Paikoista A ja B ei ollut vielä tullut vastausta, mutta paikkaan C hän oli saanut kuukauden mittaisen työsopimuksen, jota myöhemmin jatkettiin kolmella viikolla. Työt alkaisivat viikon kahden päästä paikassa C. Hieman näiden hakemusten lähettämisen jälkeen työkkäristä tuli työhönosoitus, paikkoihin A ja B. Eikä vain samoihin paikkoihin, vaan myös samoihin tehtäviin, joihin aiemmin oli jo haettu (noin viikkoa aiemmin). Työtön on siis ollut omatoimisesti aktiivinen ja hakenut samoihin paikkoihin ennen työkkärin patistuskirjettä. Ihailtavaa omatoimisuutta, eikövain?

Työkkärin nettipalvelun kautta pitää ilmoittaa minä päivänä kyseistä työtehtävää on haettu. Järjestelmään ei voi kirjata kuitenkaan aikaisempaa päivää kuin milloin työhönosoituskirje on postitettu. Tämä on estetty järjestelmätasolla. Eli vaihtoehtoina on joko merkata ettei ole hakenut paikkaa ollenkaan tai sitten jokin kirjeen lähettämisen jälkeinen päivä (päivä jolloin on työtä haettu).

Työkkärin velvoitteet hoidettiin ja kuukauden pätkätyö edessä, voisiko asiat olla paremmin? Tietysti työ voisi olla vakituinen. Ja se, että tästä ei olisi tarvinnut tulla kahden kuukauden karenssia.

Valituskierroksen jälkeen päätös ei muuttunut, uusintavalitusta ei voi tehdä työkkärille. Sillä ei ollut väliä vaikka samaan aikaan toisaalla oli kuukauden mittainen työrupeama alkamassa. Hakea on jokatapauksessa pakko, kun käsketään. Syynä oikaisuvaatimuksen hylkäykselle oli, että paikkaan A oli muka haettu avoimesti, eikä sitä nimenomaista paikkaa ollut haettu jota olisi pitänyt hakea. Väite on väärä.

Mikä siis meni pieleen? No se, että kun olet työkkärin pommituslistalla, tällöin omatoiminen aktiivisuus eli töiden hakeminen pitää lopettaa täysin, niin ei varmasti tule tehtyä mitään virheitä.

Työkkärin kannalta ongelman ydin oli siinä, että viikkoa aiemmin haettuun tehtävään olisi pitäny hakea uudelleen, koska työkäri käski. Kyseessä oli siis yksi ja sama työtehtävä, johon työkkärin mielestä olisi pitänyt hakea kahdesti. Haku ei ollut välillä ehtinyt umpeutua ja avautua uudelleen, vaan yksi ja sama paikka oli ollut koko tämän prosessin ajan avoinna. Mitähän työnantajakin ajattelee jos samaan tehtävään samalla hakukierroksella joku hakee kahteen kertaan? Toisaalta kyseiseen paikkaan pitää hakea sisäisen järjestelmän kautta, joten ei ole tiedossa onko ylipäätään edes mahdollista hakea samaan tehtävään kahteen kertaan, koska homma hoidetaan nettilomakkeen avulla.

Ymmärrän että jos olet hakenut työtehtävää X paikasta A ja työkkäri määrää sinun hakemaan samasta paikasta A tehtävää Y, hakemus on jätettävä. Mutta se että olet itse omatoimisesti hakenut paikasta A tehtävää X viikkoa aiemmin ennenkuin työkkäri on älynnyt ehdottaa täysin saman paikan (A) ja tehtävän (X) hakemista ja saat tästä hyvästä karenssia, on täysin mielipuolista. Toisaalta vaikka hakisitkin avoimesti kaikkia paikkoja, sen kattavuus on näennäisesti paljon suurempi kuin vain osoitetun tehtävän hakeminen, koska avoin hakemus kattaa ihan kaikki tehtävät, ainakin periaatteessa. Paitsi että nyt ei oltu haettu edes avoimesti, vaan kohdistetusti sitä tiettyä tehtävää, jota pitikin hakea.

Työkkärin päätöksen mukaan aiempi haku tehtävään ei ole sellainen syy jonka perusteella voi kieltäytyä ottamasta vastaan tarjottua työtä. Olihan siinä viikko väliä, vaikka täysin samaa paikkaa olikin haettu. Toisaalta työkkärin sanamuoto on väärä. Mitään työtä ei ollut edes tarjolla, ainoastaan mahdollisuus hakea avointa paikkaa josta saattaa mahdollisesti työllistyä.

Työkkäri toimisi paljon paremmin jos ne oikeasti tarjoisivat työtehtäviä ihmisille, joihin heidän pitää mennä tekemään töitä. Tällaisesta tilanteesta kieltäytymisestä pitääkin rangaista, mutta että olet jättänyt hakemuksen, mutta paria päivää liian aikaisin, koska työkkäri oli liian hidas, saat karenssia kaksi kuukautta, on jo täysin mielivaltaista. Tällaisella mielivaltaisella toiminnalla ajetaan jo muutenkin ahtaalla olevat entistä tiukemmalle ja saadaan ihmiset passivoitumaan enstistä enemmän.

Mikään ei ole pahempaa ja nöyryyttävämpää kuin olla työvoimatoimiston asiakas. Olen itse joutunut olemaan siellä kirjoilla noin 3 + 1 + 3 kk, tässäkin on 7kk liikaa. Ei sen takia että olisi kiva olla töissä vaan sen takia kun se on nöyryyttävää, kyykyttävää ja muutenkin täysin perseestä. Ennemmin töissä pienellä palkalla kuin olla työkkärin kyykytettävänä.

Työkkärin päätöksestä ei voi valittaa, mutta työttömyyskassaan voi lähettää kuitenkin oikaisuvaatimuksen kielteisen ansiosidannaispäätöksen saamisen jälkeen. Näin tehtiinkin ja lopulta järki ja oikeus voitti – karenssi peruttiin. Mutta niin taas kului aikaa turhanpäiväiseen säätämiseen ja valituksen tekoon, epävarmuus miten asian kanssa käy, rahaa paloi ja mitä korvaukseksi sait – et mitään. Loppu hyvin, kaikki hyvin, mutta perseestä tämä silti on.

1 Comment :, , , , more...

Auton kustannukset, 3. tarkasteluvuosi

by on syys.02, 2015, under Työelämä, Yhteiskunta

Kahtena aikaisempana vuonna olen julkaissut autonkäytön kululaskemien lopputulokst blogissani, eikä tämä kerta ole poikkeus.

Autolla on ikää viisi vuotta, itselläni se on ollut käytössä tasan 3 vuotta. Kilometrejä autossa on tällä hetkellä 104020, joista 73378 km on siunaantunut viimeisen 3 vuoden aikana. Keskimäärin siis 24459km/vuosi. Työajoa on ollut yhteensä 48363km (16121km/vuosi), omia ajoja 7515km (2505km/vuosi) ja puolison ajoja 17501km (5834km/vuosi). Prosentuaalisesti ajot jakautuvat: työ 65,9% / omat 10,2% / puoliso 23,8%.

Polttoainetta on kulunut yhteensä 3888 litraa, keskimäärin 54,8 litraa/tankkaus, jolla on päässyt 1033 km. Dieselin hinnan painotettu keskiarvo on 1,448 €/l. Käyttövoimavero huomioonotaen litrahinnaksi muodostuu 1,758 €/l.

Keskikulutus on ollut 5,3 l/100km (3 vuoden keskiarvo). Polttoainekustannus käyttövoimaveron kanssa on 9,04 €/100km, eli hieman päälle 9 snt/km.

Muuttuvat kulut kolmen vuoden aikana on ollut yhteensä 19797,77 €. Summa sisältää kaikki muut kulut auton arvon alenemaa lukuunottamatta. Kulut jyvitettynä ajokilometriä kohti muodostaa kustannukseksi 27snt/km. Tästä polttoaineen osuus on aiemmin mainittu 9 snt/km.

Kuluvana vuonna verottajan ilmoittama kilometrikorvaus nousi 44 snt/km. Aiempina vuosina korvaus on ollut 45 snt/km (2013) ja 43 snt/km (2014). Lasken siis tälläkin kertaa 44 snt keskiarvon mukaan auton arvonalenemaan varatun summan, joka ajetulla kokonaiskilometrimäärällä ja muuttuvat kulut vähennettynä muodostaa 12474,26 €.

Auton hintaa en tälläkään kertaan käynyt kysymässä, netissä vastaavan ikäisestä ja kilometreillä olevasta autosta pyydetään 9300 €, vaihdossa autosta saanee jotain 7500€ luokkaa. Viidessä vuodessa hinta on pudonnut 16500 €, joka tekee vuotta kohden 3300 € (kolmessa vuodessa 9900 €).

Mikäli jokaisesta ajetusta kilometristä olisi maksettu kilometrikorvausta, olisi korvausta maksettu 2574,26 € (=arvonaleneman erotus) liikaa todellisiin kuluihin verrattuna. Koska korvausta maksetaan vain työajoista (65,9%), putoaa summa 1696,44 €:n.

Ylemmille toimihenkilöille ei edelleenkään makseta palkkaa matka-ajalta, matkustus tapahtuu siis omalla vapaa-ajalla. 70 km/h keskinopeudella 48363 km ajamiseen kuluu 691 tuntia (=vastaa reilun 18 viikon ylimääräistä työtuntimäärää kolmessa vuodessa, eli noin 1½ kk ylimääräistä ”työaikaa” vuodessa). Netto ’tuntipalkaksi’ kilometrikorvauksista muodostuu täten 2,45 €/h. Aikaisempiin vuosiin verrattuna nousu on reilu kaksinkertainen.

Viimevuonna kustannuksia nosti pieni kolhu, joka maksoi pienen omaisuuden. Kuluvana vuonna tällaisia suurempia havereita ei ollut, vaikka joku hyväkäs autollaan törttöilikin vasemman takakulman solmuun, eikä edes ilmoittanut itsestään. Tämä meni vakuutuksesta, kustantaen kuitenkin 200€ ylimääräistä. Samalla reissulla myös pahasti haljennut tuulilasi vaihdettiin, joka niin ikään kustansi 200€.

Kesärenkaat alkavat olla jo sakoilla, mutta tämän sykysyn niillä vielä ajelee. Keväällä tulee kuitenkin niiden osto vihdoin ja viimein eteen. Talvirenkaat ovat niin ikään lopussa, eli kunhan ensimmäiset lumet tulee niin tällöin renkaat menee vaihtoon. Tosin voi olla että joutuu jo aiemminkin hankkimaan, koska yhdessä renkaassa on reikä, ja jos paikka ei pidä niin vaihto on vääjäämätön. Talvirenkaat päällelaitettuna kustantavat noin 550€, kesärenkaat 450€.

Koska auto oli jo ostohetkellä velaton, ei rahoituskustannuksia ole näissä laskelmissa mukana.

Keskimääräisellä 24 tkm vuotuisella ajosuoritteella ja 5 vuotta vanhalla autolla näyttäisi pääsevän jo pieneen kreikkalaisen verotuksen makuun. Tämäkin on paljon kiinni siitä kuinka auto itsessään toimii. Ainakin takapää kolisee, joten sen remppaamiseen kulunee jonkin verran rahaa, kun takuukin pääsi loppumaan. Myös renkaat kustantavat paljon, joskin ne kestävät sitten muutaman vuoden ajoa. Mikäli olisin renkaat ehtinyt hankkia ennen laskelmien tekemistä, olisi kulut kasvaneet sen verran että arvonaleneman erotus olisi pudonnut noin 1600 €:n. Tällöin työmatkoista maksettu liika kilometrikorvaus olisi pudonnut noin 1050 €:oon, vuotta kohden siis 350 € liikaa, jolloin ylimääräinen veroton hyöty olisi ollut noin 1,5€/h. Sen verran surkea korvaus etten kyllä vapaaehtoisesti viitsi ajella yhtään ylimääräistä kilometriä, vaan aina mennään nopeinta/lyhintä reittiä käyttäen.

Monesti paljon ajava vaihtaa autonsa 3-5 vuoden ikäisenä, itse meinasin kuitenkin ajella vielä lisää kilometrejä mittariin kun pirssi on toiminut ilman suurempia ongelmia. Mikäli auton kuitenkin olisi vaihtanut, alkaisi kululaskelman tekeminen ns. nollasta, jolloin minun kilometrimäärillä menisi sen 3-5 vuotta jotta pääsisin seuraavan kerram tienaamaan verottomasti. Täten väittäisinkin, että ne jotka vaihtavat autoaan 3 vuoden välein, eivät kilometreillä pääse tienaamaan yhtään tai todella vähän (korkeintaan parisataa vuodessa). Ja mikäli ajelee hintaluokaltaan kalliimmalla autolla, ei varmasti pääse tienaamaan euroakaan, vaan jokainen työnantajan osoittama työmatka aiheuttaa negatiivisen kassavirran kukkaroon. Että se siitä Kreikkalaisesta verotuksesta taas tälläkin kertaa. Ehkä sitten ensivuonna pääsen todenteolla niihin luvattuihin 10€/h tienisteihin. Minun ajoilla tämä tarkoittaisi 2300 €/vuodessa, joka vastaa yhden kuukauden palkan käteen jäävää summaa. Vielä siis jäisi 2 vko edestä teoreettisiä ’palkkoja’ saamatta.

Leave a Comment :, , , more...

Työhaastattelu

by on elo.09, 2015, under Työelämä, Työsuhdeasiat

Työpaikka on yksi elämän tärkeistä asioista, sen saamisen esteenä on vain työhaastattelu.

Varsinkin vastavalmistuneelle työhaastattelu on jännittävä tilanne, mutta tuskin se kenellekään helppoa tai ainakaan stressitöntä ole, koska työpaikan saanti ei ole automaatti vaikka haastattelu menisi kuinka hyvin tahansa. Toisaalta työhaastattelussa käyminen on ainakin itselleni työsuhteen aikana paljon helpompaa kuin työttömänä ollessa. Tämä osin saattaa johtua siitä että työssäkäyvänä epäonnistuminen ei välttämättä ole niin iso juttu. Toisaalta työttömänä mieli on monesti sen verran maassa, että on ylipäätään vaikea nousta ”ylös”, vaikka tällöin olisi kaikkein tärkeintä panostaa täysillä.

Olen käynyt muutamissa työhaastatteluissa, joista on kertynyt paljonkin hyviä kokemuksia vaikka eivät ole työllistymiseen johtaneetkaan. Jokaisesta kerrasta oppii jotakin ja sitä kautta seuraavalla kerralla osaa välttää aiemmin tekemiään virheitä. Mikään kokenut kehäkettu työhaastatteluissa käyjä en kuitenkaan ole. Olen itseasiassa todella huono työnhakijana, vaikka työntekijänä hyvä ja pätevä.

Olen kokenut joissakin haastattelutilanteissa sen hetken kun homma on mennyt ns. pieleen ja joka on ollut se todennäköinen syy putoamiseen. Se, onko tämä tunne oikea oikeasta asiasta on kokonaan toinen asia, mutta hyvin mahdollista että syy on oikeakin. Toisaalta omasta mielestä huonosti mennyt haastattelu saattaa yllättää positiivisesti.

Työnhaussa ei kannata lannistua. Se että on päässyt haastatteluun on jo voitto itsessään ja merkki siitä että olet tehnyt asioita oikein.

Tässä listaa paikoista joissa olen käynyt työhaastattelussa, sekä syyt miksi en tullut valituksi. Tähdellä merkityt ovat työnantajan kertomia syitä. Kahdella tähdellä oma kuviteltu syy tai oma vastakommentti työnantajan ilmoittamaan syyhyn. Työnantajat eivät ole missään erityisessä järjestyksessä kahta viimeistä lukuunottamatta.

  • Enermet Oy, Jyväskylä *Liian kriittiset kommentit edellisestä työnantajasta **Kritisoin psykologisen testauksen yritystä, joka oli kirjoitellut osin paikkaansapitämättömiä johtopäätöksiä. Tutkimus oli tehty toiselle työnantajalle aiemmin. Totesin että kunhan joku muu firma hoitaa psykologiset testit kuin ko. yritys niin minulla ei ole mitään psykologisia testejä vastaan. Borealis Polymers Oy:stä minulla ei ollut haasattelussa mitään muuta kuin hyvää sanottavaa. Ilmeisesti työnantajalla meni nämä kaksi asiaa ristiin, ja loppu onkin historiaa.
  • Protacon Oy, Jyväskylä * Työnantajan mukaan maksavat kesätyö palkkaa opintotuen rinnalla saatavan kuukausittaisen tulorajan mukaan. ** Annoin oman selvityksen kuinka paljon voin rajojen puitteissa tienata enintään/kk ja homma jäi tähän. Vaikka tulorajat on ilmoitettu kuukausikohtaisesti, tuettomilta ja tuetuilta kuukausilta, niin tulon voi tienata tarvittaessa vaikka kuukaudessa, kunhan vuositasolla yhteenlaskettu rajasumma ei ylity. En tarkkaan muista oliko vielä niin, että opintotukea olisi pitänyt nostaa tässä työn ohessa, jolloin varsinainen palkka olisi ollut vain 505e/kk tms.
  • Digita Oy, Anjalankoski **Fyysisen kunnon puute/kantin kesto korkean paikan työssä. Myöhemmässä vaiheessa olen kyllä mastoissa kiipeillyt ja ollut korkeimmillaan 96m:ssä, pääosin pystytikkaita kiiveten.
  • Oy LM Ericsson Ab, Jorvas **Saattoi kaatua siihen kun köyhänä opiskelijana luonnollisesti laskeskelin euroja kuinka paljon maksaa mennä haastatteluun. Toisaalta en löytänyt alueelta vapaita asuntoja (työnantaja avusti osoittamalla paikan josta asuntoja voi kysellä, pian tosin huomasin että minkään jonon ohi ei pääse vaan ihan normaaliin jonoon muiden perän), joten ilmoitus siitä että asuntoa ei nyt saa, viimeistään sinetöi hommat.
  • RFID LabFinlad ry, Vantaa **En tiedä erityisempä syytä kuin sen että 5 haastateltavaa ja 4 valittiin tehtäviin. Todennäköisesti olin näistä viidestä kaikkein huonoin vaihtoehto, ainakin ulosannilta.
  • Ele-Products Oy, Tyrnävä **Todennäköisesti epäilevä asenteeni kiinteää vuosipalkkaa kohtaan ilman erilliskorvauksia (sisältää lomat, ylityöt, yms.)
  • Tecalemit Flow Oy, Helsinki *Molemmat kaksi haastateltavaa todella tasaväkiset ja erittäin vaikea valinta. ** Todennäköisesti lopulta ratkaisi että olin itse töissä ja vastaehdokas oli työtön, ja hyvä näin jolloin yhden sijaan kahdella oli töitä.
  • Perimeter Protection Oy, Vantaa **Tulin valituksi, mutta jätin väliin koska toinen työpaikka oli jo varmistumassa. Toisaalta tässä hommassa taidot olisivat menneet osin ”hukkaan”, ainakin alkuvaiheessa. Mielenkiintoinen työ olisi kuitenkin varmasti ollut kyseessä ja olisin ollut siinä täysillä mukana, mikäli työn olisin päätynyt ottamaan vastaan.
  • Cypress WindTurbines Oy, Helsinki ** Tämä oli ensimmäinen vakituinen työpaikka valmistumisen jälkeen. Työllistyin pikaisen noin 30 min kestävän työhaastattelun jälkeen, aloittaen työt siltä istumalta.
  • Nocart Oy, Lahti ** Toinen työpaikkani, edellisen mentyä konkurssiin. Työnantaja totesi, että haastattelun perusteella ei olisi ottanut töihin, mutta kun tiesi ja tunsi minut edellisen työnantajan loppumetreiltä, oli hän nähnyt minussa todella kovan potentiaalin, eikä hän tässä väärässä ollutkaan. Olin vain niin loppu, pettynyt, nöyryytetty ja huijattu Cypressin mentyä nurin, että itsetunto ja arvostus oli todella nollassa. Työnantaja toki pyysi että yrittäisin nyt edes vähän tsempata haastattelussa, ja parhaani toki yritin. Näin pahaa rimanalitusta en koskaan ole tehnyt missään aiemmassa työhaastattelussa.

Olen kiitollinen että olen päässyt käymään näissä kaikissa työpaikoissa työhaastattelussa. Se että en tullut valituksi haettuun tehtävään, ei ole ollut työnantajan syytä, vaan omaa kokemattomuutta.

Jotta työhaastattelu menisi mahdollisimman mutkattomasti, on siihen hyvä valmistautua etukäteen. Alle olen listannut asioista joita on hyvä tehdä ja selvittää ennen haastattelua, miten haastattelussa on hyvä toimia, esimerkki kysymyksiä mitä sinulta tullaan mahdollisesti kysymään ja mitä itse voit kysyä. Lista ei luonnollisestikaan ole kaiken kattava ja sisältö vaihdella haettavan työtehtävän mukaan.

 

Työhaastatteluun valmistautuminen (ennen haastattelua)

  • Selvitä haastattelupaikan sijainti etukäteen, ole ajoissa paikalla
  • Huoliteltu ulkoasu (kyseiseen työpaikkaan ja tehtävään sopeutuva linja)
  • Valmistaudu yllättäviin tilanteisiin (esim. sää, liikenneonnettomuudet)
  • Selvitä taustatiedot: Työnantajasta, toimialasta ja tehtävästä
  • Pohdi mitä vaikeita kysymyksiä sinulle voidaan esittää ja mitä kysymyksiä haluaisit itse esittää
  • Valmistaudu kertomaan oman elämänkerran tarina lyhyesti
  • Mieti miksi juuri sinut kannattaisi valita tehtävään (esim. vahvuudet)
  • Mitä tarjoan yritykselle (asiantuntijuus, lisäarvo, uudet kontaktit ja suhdeverkostot jne.)
  • Omien kehittämisalueiden tunnistaminen
  • Valmistele keskustelutilaisuus etukäteen harjoittelemalla
  • Ota mukaan alkuperäiset työ ja opiskelijatodistukset sekä mahdollinen portfolio
  • Yritä ennakkoon luoda mahdollisimman hyvä fiilis
  • Sulje kännykkä

Haastattelussa:

  • Positiivinen ensivaikutelma, esittäydy kaikille, kättele reippaasti, katso silmiin
  • Rentous, ole oma itsesi, pieni jännitys ei kuitenkaan ole pahasta
  • Aitous, rehellisyys, avoimmuus
  • Osoita motivoituneisuutesi, ole aktiivinen
  • Asennoidu positiivisesti
  • Ryhdikkyys ja selkeys asioiden käsittelyssä
  • Älä rönsyile
  • Katsekontakti
  • Tilannetaju, tilannekomiikka, huumori
  • Puhetyyli, äänenkäyttö, ilmeikkyys, havainnollisuus, mielenkiintoisuus
  • Ole myyntihenkinen
  • Tärkeää oma aktiivisuus esitellä omaa ammatillista ja erikoisosaamista
  • Pyri ongelmien havainnointiin ja ratkaisuun
  • Ole joustava
  • Kerro mahdollisuudestasi olla heti käytettävissä
  • Älä väittele tai kritisoi
  • Tee muistiinpanoja – se osoittaa kiinnostustasi
  • Oman persoonan kytkeminen työhön – ole itsesi näköinen
  • Esitä omat näkemykset, innovaatiot ja tavoitteet
  • Älä ole ylimielinen tai liian vaatimaton
  • Älä tee johtopäätöksiä siitä, että tämä ei ole minun paikkani
  • Haastattelu on kaksisuuntainen vuorovaikutustilaisuus
  • Kuuntele mitä muut sanovat, älä keskeytä
  • Omat kysymykset ja kommentit
  • Mene haastatteluun, tunne tulevasi neuvottelusta poislähtiessäsi
  • Palkkatoivomuksen esittämisessä muista olla joustava ja realistinen

Haastattelun jälkeen:

  • Loppuvaikutelma – kiitä kohteliaasti kaikkia tunnelmasta, ajasta ja käydystä keskustelusta
  • Jos jotain tärkeää unohtui, voit palata vielä myöhemmin asiaan esim. puhelimitse tai sähköpostitse
  • Voit myös muistiinpanojasi apuna käyttäen käydä haastattelun mielessäsi läpi; missä onnistuin, mitä olisin ehkä voinut tehdä toisin
  • Jos et tullut valituksi, niin itse ainakin mielenkiinnosta kysyn mikä oli merkittävin syy miksi juuri minua ei valittu. Vastauksesta voi oppia jotain seuraavaan haastatteluun mennessä.

Haastattelun kysymyksiä:

  1. Miksi sinulla on ollut niin monia / vain yksi työpaikka?
  2. Miltä alalta olet hakenut aiemmin työtä?
  3. Mikä on paras aikaansaannoksesi?
  4. Kerro luonteestasi?
  5. Miten määrittelet asiakaspalvelun?
  6. Kerro kaksi hyvää ja kaksi kehittämistä vaativaa asiaa itsestäsi?
  7. Miten arvioit edellistä esimiestäsi?
  8. Entä työtovereitasi?
  9. Minkälaisena koit työilmapiirin?
  10. Miten työskentelet stressin alaisena?
  11. Millainen perhe sinulla on ja mitä harrastat?
  12. Miten varma olet, että haluat tälle alalle?
  13. Mitä tiedät yrityksestämme?
  14. Miksi tämä työ kiinnostaa sinua?
  15. Kuinka kauan tarvitset aikaa ennen kuin hallitset työn täydellisesti?
  16. Mikä on palkkatoivomuksesi?
  17. Kerro kokemuksia tähän astisista työkokemuksista?
  18. Mainitse kolme sinulle tärkeää asiaa?
  19. Mikä on sinulle tärkeää työssäsi?
  20. Minkälaiset ovat työtapasi ja miten koet työelämäjoustot?
  21. Miksi sinusta tuntuu, että tämä on sinun juttusi?
  22. Miksi vaihdat työpaikkaa/tehtävää/alaa?
  23. Miksi meidän pitäisi valita juuri sinut?
  24. Miten viihdyit edellisessä työpaikassasi?
  25. Miten haluat kehittää itseäsi?
  26. Miksi haet tätä tehtävää?
  27. Miten koet asiakaskontaktoinnin?
  28. Miten ajattelet vuorovaikutuksesta asiakasneuvotteluissa?

Mitä haluaisit kysyä haastattelussa?

  • Henkilöstön hyvinvointi
  • Missä voi syödä
  • Minkälainen ilmapiiri
  • Avustatteko asunnon etsimisessä
  • Mahdollisuus kouluttautua
  • Yhteistyökumppanit, sidosryhmät
  • Kulttuuri
  • Miten suhtaudutte ylityöhön
  • Lomat
  • Perehdytys
  • Asiakkaat
  • Työn jatkuvuus
  • Joustava työaika
  • Omistajat
  • Työvälineet
  • Liikkuminen
  • Setelit (ruoka, )
  • Henkilöstön vaihtuvuus
  • Keihityssuunta
  • Pukeutuminen
  • Uusi vai vanha tehtävä
  • Työvälineet
  • Työterveyshuolto
  • Puhelin/netti
  • Organisaatio
  • Kilpailijat
  • Toimialan kehitys
  • Merkittävini saavutus

Valehdella ei pidä, mutta liian rehellinenkään ei kannata olla. Jos minulta nyt kysyttäisiin minkälainen edellinen työnantajani oli (Cypress Wind Turbines Oy), olisi vastaukset niin karua luettavaa että niiden perusteella tuskin töihin pääsisi. Toisaalta, minkäs sitä totuudelle voi… Onnea työnhakuun!

1 Comment :, , , , , more...

Työttömyyskassan asiakkuuden optimoiva pätkätyöläinen

by on helmi.22, 2015, under Työelämä, Työsuhdeasiat, Yhteiskunta

Ansiosidonnaisen järjestelmän speksejä:

  • 500 ansiosidonnaispäivää vastaa 100 viikkoa, eli 1 vuotta ja 11 kuukautta jatkuvaa työttömyyttä.
  • Työssäoloehdon saa nollattua kun on ollut 26 kalenteriviikkoa, tai vähintään 18 tuntia/viikko, 26 viikon ajan työssä 28 tarkastelukuukauden aikana. 28 kuukautta vastaa 2 vuotta ja 4kk aikaa kerryttää työssäoloehto.
  • Lisäksi työttömyysturvassa on nykyään 300e suojaosa.

Leikitelläänpä hieman näillä luvuilla.

Oletetaan että työttömällä on mahdollisuus optimoida pätkätyöskentelynsä siten että hän työskentelee  kolmena päivänä yhden viikon ajan yhteensä 18 tuntia, eli 6 tuntia/päivä. Näiltä 18 tunnilta hän saa palkkaa yhteensä 300e (sisältäen lisät ja lomarahat jne.). Sopivasti siis suojaosan sisällä, jolloin saatu tulo ei vaikuta ansiosidonnaisen suuruuteen (soviteltu päiväraha).

Täten kuukautta kohden hänellä on vain 3 päivää töitä, loput vapaata. Samalla hän saa kerrytettyä yhden työehtoviikon kuukautta kohden. Koska työehtoviikkoja on aikaa kerätä 28 kuukauden ajan, ehtii 26 työehtoviikkoa saada mukavasti kasaan tässä ajassa.

Tekemällä yhteensä 78 päivää töitä 2 vuoden ja 2 kuukauden aikana (3pvä/kk), jää ansiosidonnaisia päiviä käyttämättä 13 päivää ja aikaakin työehdon kerryttämiseen jää jäljelle 2 kuukautta (tosin 13 päivää ei riitä edes kuukauden verran pitkittämiseen, eli optimoinnissa saa olla todella tarkkana). 78 työpäivän vastapainoksi on ehtinyt viettämään vapaa-aikaa sopivat 712 päivää. Tarkasteluajanjakson pituus on 2 vuotta 2 kuukuatta, eli 790 päivää. Päivät jakautuvat seuraavasti: 487 ansiosidonnaista päivää, 78 työpäivää sekä 225 viikonloppupäivää, joista siis yhteensä vapaata tuo 712 päivää. Optimoijan työvuorotaulukko löytyy täältä.

Hesari julkaisi 3.9.2013 laskelman 300e suojaosan vaikutuksista pätkätyöläisen ansioihin. Esimerkissä on Helsingissä yksin asuva ihminen, joka asuu 40 neliön asunnossa jonka vuokra on 600e/kk. Ansiosidonnaisen päivärahan laskennan perusteena oleva palkka 3000e/kk.

Hesarin jutusta on kerätty arvot allaolevaan taulukkoon. Tämän perusteella esimerkkitapaus hyötyy 300e työskentelystä 160e netto.

 Ennen 31.12.2013Jälkeen 1.1.2014Vaikututs
Palkka300,00300,000
Soviteltu päiväraha1531,221681,32+150,10
Verot397,39438,19-40,80
Asumistuki-22,47+22,47
Nettotulot1433,931594,60+160,67
Vuokra-600,00-600,000
Nettotulot vuokran jälkeen833,93994,60+160,67

Toisinsanoen kolmella työpäivällä voisi optimitilanteessa saada 160e hyödyn, sekä maksimoida vapaajana määrän (noin 1:10, ei huono).

Kokonaan toinen asia on, kuinka helppoa tällainen kikkailu käytännössä olisi. Mutta teoriassa on mahdollista minimoida työnteko ja maksimoida vapaa-aika, sekä siinä samalla saaden hieman ekstraa, sekä varmuuden siitä että päivät nollautuvat ajallaan ennenkuin ne kuluvat loppuun. Jotta tämä onnistuisi täydellisesti, se vaatisi että myöskään työkkäri ei hätistele aktivoimiskursseilla jne.

Toki tästä kikkailusta aiheutuu se, että mikäli aiemmin päivärahan laskentaperusteena oleva palkka oli 3000e/kk, tämän kikkailun myötä tulon laskentaperuste putoaa ilmeisesti 1980e/kk:ssa. Toisinsasanoen päivien nollautumisen jälkeen seuraavat 2 vuotta menee pykälää kurjemmissa oloissa, joskin asumistuen määrä ilmeisesti tulojen laskun myötä kasvaa. Tämä on kuitenkin se hinta jonka joutuu maksamaan optimoinnista, eli minimoimalla työnteon määrän ilman että ansiosidonnaisen tulo katkeaa.

Esimerkin tarkoitus on osoittaa, että kikkailemalla on periaatteessa mahdollista käyttää järjestelmää hyväksi. Helppoa tälläinen elämä ei ole taloudellisesti kuten ei myöskään työn järjestämisen suhteen. Teoriassa tämä on kuitenkin mahdollista ja täten se osoittaa nykyisen järjestelmän heikkouden, joka mahdollisesti vähentää halua ottaa työtä vastaan. Toisaalta jos on valmis ottamaan työtä vastaan, niin todennäköisesti sitä ottaa niin paljon kuin sitä tarjotaan (useimmat varmasti haluaisi tehdä täyspäiväistä työtä, jos sitä vaan olisi tarjolla). Lisäksi työnteko todennäköisesti helpottaa työllistymistä, mahdollisesti johtaen vakituiseen työsuhteeseen aikanaan. Kotona löhöäjä tuskin sitä saa.

Työttömyyskorvausjärjestelmän pitäisi olla työntekoa kannustava, sitä se ei välttämättä optimoijalle ole. Toisaalta en halua uskoa että tällaisia ihmisiä on olemassa. Itse ainakin olen luonteeltani sellainen että töihin vaikka pienemmällä palkalla, jottein työkkärin asiakkaana tarvitse olla yhtään ylimääräistä päivää.

Leave a Comment :, , , , more...

Autonkäytön kulujen korvaaminen

by on helmi.22, 2015, under Työelämä, Työsuhdeasiat

Tämän kirjoituksen kirjoitin yli 3 vuotta sitten. Julkaisu on kuitenkin jäänyt roikkumaan syystä tai toisesta. Sisältö on edelleen validia, kuten myös esitetyt mielipiteet ennen auton omistamista.


 

En ole koskaan omistanut autoa (tai työsuhdeautoa). Matkakorvauksia auton käytöstä minulle on maksettu edellisen kerran noin 10 vuotta sitten kerran tai kaksi. Joukkoliikennettä olen sitävastoin käyttänyt useamman vuoden ajan, etenkin Helsingissä.

Oman auton käyttöön on monia syitä. Merkittävin lienee mukavuus ja mahdollisuus matkustaa joustavasti. Kyse ei ole pelkästään halusta käyttää auto, vaan monesti myös käytännön sanelemasta pakosta päästä ylipäätään perille.

Autonkäyttökysymyksessä pitää huomioida julkisen liikenteen toimivuus. Se toimii vain suurimmissa kaupungeissa (sisäisesti), pienimmillä paikkakunnilla sellaista ei ole ollenkaan. Käytännössä tämä takoittaa sitä, että lähelle saatetaan päästä, muttei perille. Hintana kohtuuton ajankäyttö => työreissujen tekeminen julkista liikenettä käyttäen mahdotonta. Toisaalta vaikka perille pääsisikin, saattaa mukana joutua kuljettamaan niin paljon tavaraa, ettei niiden kuljettaminen julkisissa ole yksinkertaisesti mahdollista.

Verottajan vahvistaman ja monesti myös työnantajan maksaman maksimikorvauksen suuruus oman auton käytöstä työreissujen tekemiseen kuluvana vuonna (2012) on 45snt/km.

Autoilun kustannukset nousevat muiden kustannusten noustessa yhtälailla. Autoista on tullut polttoainepihimpiä, joka vähentää hieman käytöstä aiheutuvia kuluja. Täten voi olla täysin perusteltua laskea korvauksen suuruutta 45snt/km => 43snt/km, kuten viimeaikaisissa keskusteluissa on paljon puhuttu.

Itse en autoa omista, ainakaan vielä. Tulevan työn kannalta sellaisen hankkiminen on kuitekin käytännössä pakollista. Olen käyttänyt julkisia Helsingissä noin kolmen vuoden ajan. Siellä homma toimii mielestäni kohtuullisen hyvin. Asia monimutkaistuu kuitenkin hyvin äkkiä kun matkat suuntautuvat pääkaupunkiseudun ulkopuolelle. Työmatka Lahteen sujuu, mutta aikaa siihen palaa tuhottomasti.

Kun työreissuja tehdään julkisia käyttäen, muuttuu matkustaminen kertaluokkaa monimutkaisemmaksi. Ongelmana on aikataulujen yhteensovittaminen. Esimerkiksi matka Lahdesta Loviisaan kestää vähintään 2-3h/suunta. Omalla autolla tämä matka taittuisi huomattavasti lyhyempää reittiä, vajaassa 1½ tunnissa. Ja tämäkin vain siinä tapauksessa että riittää päästä keskustasta keskustaan. Vielä kun mukana tarvitsee kuljettaa vähänkin enemmän tavaraa, voi julkisten käytön suosiolla unohtaa. Jos matka suuntautuu vielä harvemmin asutuille seuduille, ei niihin pääse julkisilla ollenkaan tai sitten matka-aika venyy 1-2 päivän pituiseksi.

Kilometrikorvauksen suuruuden oikeellisuudesta voidaan keskustella. Sen leikkaaminen jopa puolella ei kuitenkaan kuulosta kohtuulliselta. Toisaalta minua ihmetyttää, miten valtio muka säästää tällä leikkauksella yhtään mitään? Korvaus on toki verotonta työntekijälle, mutta valtio ei osallistu sen maksuun millään muotoa. Todennäköisesti asiaa on ajateltu siltä kantilta, että palkkoja on maksettu kilometrikorvausten muodossa. Tämä on rikollista ja se on jo nykyisin rangaistavaa, valvonnan toimivuus on kokonaan toinen asia. Nyt ilmeisesti kuitenkin ajatellaan, että pimeät palkat muuttuvat suoraan palkaksi, jolloin valtio saa lisää verotuloja (näin voi toki käydäkin). Tällaisen veronkierron yleisyydestä en tiedä, mutta epäilen että tällaista vilunkia on häviävän pieni osa kaikista maksetusta kilometrikorvauksista.

Kerran olin työhaastattelussa, jossa ilmeni, että autonkäyttöä olisi 30000-40000km/vuosi. Kyse olisi ollut radioaktiivisten mittalaitteiden (virtausmittaus, pinannmittaus, tiheysmittaus) käyttönotto, kalibrointi ja huolto tehtävät. Kyseisessä yrityksessä olisi maksettu myös matka-ajan palkkaa täyden kilometrikorvauksen lisäksi, mutta kaikissa yrityksissä näin ei ole. Tämäkin on epäkohta joka pitäisi saada korjattua ja yhdenmukaistettua. Itse kilometrikorvausten kanssa tällä ei kuitenkaan ole mitään tekemistä. Kilometrikorvaus on korvausta auton käyttämisestä aiheutuneiden kulujen kattamiseen, ei palkkaa ajamisesta.

On myös hieman ristiriitaista, että eduskunnassa ajellaan taksilla tuhansilla euroilla kuukaudessa. Tasapuolusuuden nimessä kansanedustajien ja ministerien tulisi siirtyä käyttämään julkisia, kiinteät matkakakorvaukset pois ja kilometrilaskutus kuten työssäkäyvillä ihmisillä. Taksin käyttöön jonkinlainen eurokatto, jonka jälkeen kulut omasta pussista (=yritetään ohjata käyttämään halvempia liikkumistapoja).

 

Vaihtoehto nykyiseen korvauskäytäntöön:

Lyhyesti sanottuna todellisten kulujen mukaan. Idea perustuu ajettujen kilometrien suhteeseen.

Jos työntekijä ajaa vuositasolla autollaan yheensä 50000km, josta työajoa on 20000km, tarkoittaa tämä kustannusten jakautumista 2:3.

Kustannuksiin pitäisi ottaa kaikki kulut huomioon:
– Auton arvonalenema
– Vakuutukset
– Huollot, varaosat, renkaat
– Polttoaine
– Kastastus
– jne.

Kaikki muut paitsi auton arvonalenema on helppoja todeta suoraan kuisteista.

Sanotaan, että kaikki em. kulut ovat 20000e vuodessa. Em. suhteella tämä tarkoittaisi, että työnantajan osuus kuluista on 8000e, työntekijän osuuden ollessa 12000e (omien ajojen osuus kaikista autoilun kuluista).

Tämä malli olisi kaikkein kannalta tasapuolisin, sillä silloin auton kulut menevät juuri sille taholle jonka ajojen seurauksena kulut ovat syntyneet. Mutta käytännössä tämä menisi ihan älyttömäksi säätämiseksi. Tämä on syy miksi kilometrikorvaukset on alunalkujaan otettu käyttöön, helpottamaan kululaskutusta. Kilometrikorvaus on keskimäärin käyttäjälle reilu. Vähän ajava joutuu maksamaan työajojen kustannuksia omasta pussista, kohtuullisesti ajava saa omansa pois ja huomattavan paljon ajava voi saada muutaman satasen ylimääräistä. Lopputulokseen vaikuttaa käytetyn auton kalleus ja täten sen hinnanalenema.

 

Oman auton sijan vaihtoehtona on autoetu.

Edun arvo on auton arvosta riippuva, ja on tyypillisesti noin 500e/kk. Tämä tarkoittaa palkkakuitissa näkyvää suurempaa palkkasummaa, josta maksetaan vero. Jos tulosi ovat ilman autoa 3000e/kk, on vuositulosi noin 37000e, josta maksat veroa kaikkineen kuluineen noin 28,8%. Autoetu kohottaa vuositulot noin 44000 euroon, joka tarkoittaa veroasteen nousua 31,6%:iin.

Bruttopalkkana tämä tarkoittaa seuraavaa:

Ei autoa: 3000 * (1-0,288) =2136e/kk

Auto palkan päälle: 3500 * (1-0,316) = 2394e/kk, mutta koska 500e oli ”ilmaa”, käteen jää 3000 * (1-0,316) = 2052e/kk.

Auto sisältyy palkkaan: 3000 * (1-0,288) =2136e/kk, mutta koska 500e oli ”ilmaa”, käteen jää 2500 * (1-0,288) = 1780e/kk

Mikäli autoedun saa palkan päälle, maksaa se esimerkin käyttäjälle 84e/kk. Jos työntekijä saisi auton sijasta palkkaa vastavalla summalla, olisi kuukausitulot 258e/kk suuremmat (2395-2052). Mikäli taas saat käyttöösi auton, mutta palkkasi ei nouse, eli toisinsanoen auto sisältyy palkkaan, maksaa auto 356e/kk (2136-1780).

Autoetu ei ole ilmainen etu, vaan siitä joutuu maksamaan kuukausittain pienemmän palkkapussin muodossa. Käyttäjälleen autoetu on kannatavin silloin kun sen saa palkan päälle. Autoetu voi kuitenkin tulla kalliiksi, etenkin jos henkilökohtainen ajo jää todella vähäiseksi. Toisaalta taas jos kodin ja työpaikan välinen etäisyys on esimerkiksi 70km/suunta, joutuu autosta maksamaan korotettua veroa, koska autosta on saatu enemmän hyötyä kuin mitä verottaja auton verotusarvoon on laskenut sisältyvän.


 

Kommenttina vanhaan kirjoitukseen: Pian uuden työn aloitetuani päädyin hankkimaan auton. Tähän oli käytännössä yksi syy: julkisilla ei pystynyt tekemään työreissuja työpaikan ja asiakaskohteen välillä, edes järkevän kuuloisten paikkakuntien välillä (Lahti – Loviisa). Sittemmin työkohteet ovat sijainneet mitä erinäisemmissä paikoissa, joihin julkisilla matkustaminen olisi ollut sula mahdottomuus. Puhumattakaan että farmarin takakontti on ollut täynnä työhön liittyvää tavaraa, työkaluja ja tarvikkeita useiden kymmenien kilojen edestä. Vaikka kovasti yritin vältellä oman auton käyttöä vielä sen hankkimisen jälkeenkin, siis yrittäen käyttää sinnikkäästi julkisia, oli realiteetit pakko tunnustaa. Julkisista ei ole matkatyöläisen kulkuvälineeksi.

Leave a Comment :, , , , more...

Työsuojelulakien rikkomisen sietämätön helppous

by on syys.28, 2014, under Työelämä, Työhyvinvointi, Työsuhdeasiat

On useita ammatteja, joita ei saa tehdä ilman viranomaisen myöntämää lupaa. Useimmat varmasti tietävätkin, ettei esimerkiksi lääkäriksi voi ryhtyä hetken mielijohteesta. Mutta kuinka itsestäänselvää on että esimerkiksi hissihuoltaja, sähköasentaja (+jänniteytöt erillisellä luvalla) ja kylmälaiteasentaja tarvitsevat luvan, mutta LVI-asentaja, kiinteistön kuntotarkastaja tai kirvesmies ei, vaikka rautaista ammattitaitoa hekin tarvitsevat suoriutuakseen työstään. Luvanvaraisista elinkeinoista löytyy listoja esimerkiksi täältä, täältä ja täältä. Luvan omaavia yrityksiä/työntekijöitä voi etsiä esimerkiksi täältä ja täältä.

Entäpä kuinka monelle on itsestäänselvää, että telineille nousu on kielletty mikäli niille ei ole tehty käyttöönottotarkastusta. Tarkistetut telineet merkitään vihreällä telinekortilla, josta löytyy tietoa telineiden kestävyydestä ja mm. tarkastuksen suorittajasta. Mikäli telineissä on havaittu vika tai tarkastusta ei ole tehty, on vihreä kortti käännettynä, joka kieltää telineiden käytön. Esimerkki telinekortin sisällöstä. Kuva telinekortista.

Entäpä esimerkiski kuumailmapuhaltimen käyttö, vaatiiko se jotakin erityistä? Mikäli ilman lämpötila ylittää 200°C, tai se muuten aiheuttaa palovaaran, vaditaan sen käyttöön tulityölupa. Yksistään lupa ei riitä, vaan kohteesssa tulee olla alkusammutuskalusto (vähintään kaksi 43A 183BC -teholuokan käsisammutinta, joista toisen voi korvata pikapalopostilla tai kahdella 27A 144BC-teholuokan käsisammuttimella) sekä erillinen tulityövahti. Kotona itsetehty tulityö ei lupaa vaadi, mutta ukopuolisen tekemänä vaatii. Tulityötä ovat kaikki sellaiset työt, joista syntyy kipinöitä tai joissa käytetään liekkiä tai muuta lämpöä ja jotka aiheuttavat palovaaraa. Tulityön tekijältä vaaditaan tulityökurssin käyminen, josta merkiksi annetaan määräaikainen tulityökortti. Lisätietoa tulityöstä saa finanssialankeskusliiton tulityö suojeluohjeesta.

Moni itsestäänselvältä vaikuttava asia ei sitä välttämättä ole. Jos uusi työntekijä ei ole koskaan kuullut tällaisista vaatimuksista, ei hän niitä osaa myöskään työnantajalta vaatia. Työnantajakin saattaa olla täysin tietämätön näistä asioista, tai rikkoa niitä tietoisesti säästääkseen koulutuskuluissa. Asian esilletuominen ei välttämättä ole helppoa, tämä riippuu työnantajan asenteesta. Ja vaikka asian saisi kerrottua niin että sopu säilyy, niin reagoiko työnantaja tähän loppujenlopuksi mitenkään? Itse väänsin tulitöistä, mastotyökoulutuksesta, ensiapukoulutuksesta, sähkötyöturvallisuuskouluksen ja muiden koulutusten puutteista kättä reilu 2 vuotta edellisen työnantajan leivissä ennenkuin asiaan saatiin edes jonkinmoinen parannus.

Entäpä ylityöt? Jos työntekijä on halukas tekemään niitä niin paljon kuin työnantaja niitä suinkin suostuu antamaan, ja jos työnantaja maksaa asianmukaisesti palkan niin onko tässä ongelmaa? Ylityön tekemistä rajoittaa laki. Lailla on tarkoitus suojella työntekijää, myös itseltään. Toinen asia on, puuttuuko asiaan kukaan. Työsuojeluviranomainen puuttuu asiaan jos työntekijä ilmoittaa heille asiasta, työpaikan työsuojeluvaltuutettu huomaa asian (jos valittu) tai pistotarkastusten yhteydessä. Mutta mikä on tolkuttoman ylityön teetättämisen hinta?

Vaikka tehdyistä ylitöistä saisikin asianmukaisen korvauksen, on pitkillä työpäivillä henkisiä ja fyysisiä vaikutuksia. Väsyneenä tekee myös herkemmin virheitä, jotka voivat olla kohtalokkaita. Työntekijä saattaa sairastua esimerkiksi työuupumukseen.

Työnantajalle olisi edullisempaa palkata lisää työntekijöitä ylityön teettämisen sijaan, mutta välttämättä tämä ei ole koko totuus. Vaikka yksi työntekijä tekisi 16h pitkää työpäivää, niin se ei automaattisesti tarkoita sitä että kaksi tekijää saisi työt valmiiksi samassa ajassa tai että molemmille ylipäätään riittäisi töitä edes täyspäiväisesti.

Kun työnantaja tuomitaan törkeästä ylityön teettämisestä, saattaa tuomio tulla yllätyksenä kaikille. 1050h ylityöstä on työnataja tuomittu maksamaan 400€ sakkoa (sallitty määrä 250h + 80h, jos paikallisesti erikseen sovittu. Lisäksi ylityöntekoa rajoittaa 138h/4kk ikkuna). Mutta on niitä 5000€ sakkojakin nähty. Summa on kuitenki pieni, ja koska muita riskejä ei juurikaan ole, niin työtä voi teetättää suruutta. Työn teettäminen ylitöinä ei kuitenkaan ole halpaa.

Hieman sama tilanne on huonoissa työoloissa ja vaarallisissa koneissa. Jos työntekijä kuolee työsuojelurikkomusten takia, on kuoleman hinta aika pieni aiheutuneeseen vahinkoon nähden. Toinen asia on, jos työntekijä vammautuu ja työnanta on ollut tietoinen puutteista. Tällöin tulee sakkojen lisäksi maksettavaksi vammautumisesta aiheutuvaa korvausta, vamman suuruudesta ja kosmeettisen haitan suuruudesta riippuen jopa tuhansia euroja.

On hienoa, että on säädetty lait suojelemaan työntekijöitä. Toisaalta on naurettavaa, että näiden lakien rikkomisesta annetaan nimellinen sakko, jolla ei ole välttämättä minkäänlaista painostavaa vaikutusta asioiden muuttumiseki. Sakkojen tulisi olla sen suuruiset, että se pistäisi oikeasti työnantajat ajattelemaan tekemisiään.

Työntekijällä on oikeus tehdä työtä turvallisesti ja palata kotiin terveenä. Työnantajalle sairaustyöpäivä maksaa 240-380 euroa. Sairauspäivän hinta riippuu siitä, kuinka pitkä sairauspoissaolo on, palkataanko sairastuneen henkilön tilalle sijainen ja otetaanko huomioon työnantajalle aiheutuneiden työvoimakustannusten lisäksi myös tuottavuuden menetykset. Vaikka työturvallisuuteen panostaminen maksaakin, syntyy siitä pitkässä juoksussa merkittäviä säästöjä. Työntekijöiden jaksamiseen, terveyteen ja työoloihin on siis syytä kiinnittää huomioita. Valtiovarainministeriö on kirjoittanut hyvän selvityksen sairauspoissaoloihin liittyen: Miten hallita sairauspoissaoloja.

Yhtenä merkittävänä ongelmana pidän työsuojeluun liittyvistä rikkomuksista langetettavien tuomioiden mitäänsanomattomuuden. Toisaalta itse yrityksen perustamisen helppous on sekin ongelma, sillä koulutus ei ole pakollinen. Koulutuksen puute tarkoittaa yleensä tietämättömyyttä. Yrityksen perustajille pitäisikin järjestää aiottuun alaan liittyvä räätälöity koulutus, joka sisältäisi tietoa asioista jotka tulee ottaa huomioon yrityksen toiminnassa (mahdollinen luvanvaraisuus, työntekijöiltä vaadittavat koulutukset, yleiset työturvallisuusasiat jne.). Tällainen toisaalta hankaloittaa yrityksen perustamista entisestään ja toisaalta, ne jotka ovat hälläväliä asenteella liikkellä, tuskin tapojaan muuttaisivat koulutuksesta huolimatta. Loppuviimeksi kärsijänä olisivat ne kaikkein tunnollisimmat yrityksen perustajat.

Leave a Comment :, , , , , , , , more...

Työttömyyskassat ja työntekijäliittot

by on syys.28, 2014, under Työelämä, Työsuhdeasiat

Jokainen meistä on kuullut puhuttavan työttömyyskassoista ja työntekijäliitoista. Ellet ole, tulet törmäämään näihin viimeistään työelämässä. Itsesi kannalta näihin kannattaa törmätä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, mieluiten jo ennen ensimmäistä työsuhdetta (myös kesätyöt lasketaan). Jos et ole näistä aiemmin kuullut, suosittelen jatkamaan lukemista. Jos et ole kummankaan jäsen tai vain työttömyyskassan jäsen, ei lukeminen mene tällöinkään hukkaan.

Lyhyesti sanottuna työttömyyskassat antavat turvaa työttömyyden varalta, työntekijäliitot antavat vuorostaan monia hyödyllisiä palveluita ja pitävät huolta kaikkien työtenkijöiden työehdoista.

Myös liittoon kuulumattomat nauttivat työehtojen antimista, mutta vapaamatkustajat heikentävät liittojen neuvotteluasemia ja tämä saattaa johtaa ajan kanssa meidän kaikkien työehtojen heikkenemiseen.

Työttömyyskassan jäsenmaksu on noin 100€/vuosi, liiton jäsenmaksu työttömyyskassan maksun kanssa riippuu liitosta. Jäsenmaksu voi olla tietty prosentti palkasta tai kiinteä summa.

Esimerkiksi Insinööriliitossa jäsenmaksu vuodelle 2014 oli 384€, tämän voi maksaa kerralla tai 12 erässä. YTK on nimensä mukaisesti pelkkä työttömyyskassa ja sen jäsenmaksu on 99€ vuodelle 2014. Vaikka summat saattavat kuulostaa suurilta, kannattaa muistaa että verotuksessa jäsenmaksut ovat vähennyskelpoisia ja käytännössä kustannus sinulle verotuksen jälkeen on vain 50% ilmoitetusta summasta.

Kaikkien olisi syytä kuulua vähintään työttömyyskassaan ja useimmiten liiton jäsenyys antaa paljon enemmän kuin ottaa ja sen takia suosittelen kaikkia liittymään oman alan liittoon. Tämän blogauksen lopussa on lista suurimmista ammattiliitoista ja työttömyyskassoista.

 

Työttömyyskassa

Työttömyyskassan jäsenellä tulotason romahtaminen työttömyystilanteessa on huomattavasti vähäisempää verrattuna henkilöön joka ei kassaan kuulu. Työttömyyskassa ei sisällä mitään muuta palvelua kuin ansioon sidonnaisen työttömyyskorvauksen.

Kassaan on syytä liittyä heti kuin suinkin mahdollista, eli heti ensimmäisenä työpäivänä. Näin kannattaa tehdä jo opiskeluaikana, sillä kesälomien aikana opiskelija ehtii kartuttamaan todennäköisesti riittävän määrän työssäoloehdon vaatiman määrän työtä. Tällöin vastavalmistuneella työttömällä ei ole välitön hätä rahan ja työn löytämisen kanssa.

Oheinen kuvaaja näyttää työttömyyskassaan kuuluvan ja kuulumattoman työttömyyskorvauksen suuruuden. Kuvaajaa luetaan siten, että X-akselilla on bruttopalkka ja Y-akselilla kyseistä bruttopalkkaa vastaava ansiosidonnaisen korvauksen suuruus (vihreä). Esimerkiksi 3500€ kuukausiansiolla on oikeutettu noin 1900e/kk suuruiseen työttömyyskorvaukseen (mikäli työssäoloehto on täyttynyt). Mikäli ei ole työttömyyskassan jäsen, jämähtää kiinteään siniseen tasoon, eli noin 700€:n, tulotasosta riippumatta.

KASSAKUVA

Kuvaaja on peräisin Insinööriliiton kotisivuilta (ilry)

Nykyisin ainakin joidenkin työtenkijäliittojen työttömyyskassoihin voi kuulua ilman jäsenyyttä liittoon. Mikäli tämä on mahdollista, suosittelen käyttämään oman liiton työttömyyskassaa yleisen työttömyyskassan sijaan.

 

Työntekijäliitto

Työntekekijäliittoon kuuluminen tuo mukanaan liudan etuja. Näkyvimpiä etuja ovat taskukalenteri, jäsenlehti, jäsenkortti ja edulliset lehtitilaukset. Vähemmän näkyviä etuja ovat oikuesturvavakuutus, vapaa-ajan tapaturmavakuutus ja matkatavaravakuutus. Kaikki liitot eivät välttämättä tarjoa kaikkia edellämainittuja etuja, joku toinen liitto voi tarjota jotakin enemmän. Kaikkien liittojen yhteinen tavoite on pitää kiinni sovituista eduista sekä neuvotella uusista eduista sekä työelämän pelisäännöistä työehtosopimuksen muodossa. Työehtosopimukseen neuvotellaan mm. yleiset palkankorotukset.

Vaikka työntekijäliittoon ei kuuluisikaan, pätee työehtosopimukset kaikkiin työtekijöihin, myös palkankorotusten osalta. Miksi siis kuulua liittoon?

Ensinnäkin, työtenkijäliiton on helpompi päästä sopuun työehtosopimuksen sisällöstä, mitä suurempi ja vahvempi jäsenmäärä heillä on. Kaikkein rahan-arvoisin etu on kuitenkin oikeusturvavakuutus, joka korvaa (insinööriliitossa) max 20000€ edestä oikeudenkäyntikuluja (15% omavastuu osuus). Pienikin pyrähdys käräjillä esimerkiksi palkkasaatavien takia maksaa helposti vähintään 6000€ (josta omavastuuosuus on 900€). Toisaalta, useimmat eivät koskaan joudu käräjöimään ja nekin vähät jotka käräjöivät, suurimmalla osalla se taitaa jäädä siihen ensimmäiseen kertaan. Tuollainen 6000€ käräjöinti reissu tarkoittaa noin 30 vuoden jäsenmaksuja (50% osuus jäsenmaksusta), joten oman tapauksen kuolettamiseen on käytännössä koko työura aikaa, ja silti saat vielä kaikki muut liiton tarjoamat edut päälle.

Isoissa ja vakaissa yrityksissä, joissa käytännöt ovat vakiintuneet, ei todennäköisesti ainakaan suurempia ongelmia tule vastaan jotta tarvitsisi lähteä käräjöimään. Tällaisessa ympäristössä liittoon kuuluminen ei välttämättä houkuta, mutta 200€ säästö ei toisaalta näy juuri missään (johonkin turhanpäiväiseen se raha kuitenkin uppoaa). Monet meistä maksaa kirkollisveroa huomattavasti suuremmalla summalla joka vuosi, eli miksei samalla kuuluisi liittoonkin?

Suosittelen erityisesti kaikille pienissä yrityksessä työskenteleville liittymään työntekijäliittoon, sillä niissä ne suurimmat ongelmat yleensä pesii. Toisaalta ongelmien kehittymiseen voi vaikuttaa itsekin (riippumatta siitä kuuluit liittoon tai et): tee kaikki sopimukset kirjallisena, pidä huoli että palkat, lisät ja palkankorotukset maksetaan ajallaan. Koviin puheisiin ja lupauksiin ei kannata uskoa, sillä konkurssin tullessa kaikki lupaukset haihtuvat savuna tuuleen ja niiden perään on enää turha haikailla. Toisinsanoen älä jätä mitään roikkumaan, sillä esimerkiksi palkkaturva ei korvaa yli 3kk vanhoja saatavia ollenkaan ja mikäli työnantaja vielä kiistää selvätkin palkkasaatavat, et saa edes niitä palkkaturvasta. Tällöin on edessä pitkä käräjöinti, joka maksaa ja tässä välissä liiton ilmaisista neuvoista ja oikeusturvavakuutuksesta on hyötyä.

Suosittelen siis kaikille lämpimästi liittymään vähintäänkin työttömyyskassaan, ja samalla vaivalla myös työntekijäliiton jäseneksi. Liitosta on oikeasti apua kun tiukka paikka tulee. Tästä on omakohtaisia kokemuksia ja kunhan saan oman tapaukseni päätökseen, tulen kertomaan oman surullisen tarinani, jonka seurauksena palkkoja jäi lopulta saamatta noin 14000€ edestä.

 

Jos tämän kirjoituksen innoittamana päätät liittyä Insinööriliiton jäseneksi, ilmoitathan minut suosittelijaksi seuraavilla tiedoilla: Pasi Vähämartti / 1738873

 

Keskusjärjestöt:

Suurimpia ammattiliittoja:

Työttömyyskassoja:

Leave a Comment :, , , , , , , more...