Elämän aikana teemme monia sopimuksia. Työsopimus on yksi tärkeimmistä, ellei jopa kaikkein tärkein sopimus kaikista. Se on tärkeä siksi, että usein ihmisillä ei ole muita tulonlähteitä kuin työ. Työstä saatu palkka ratkaisee kuinka paljon pystyy kuluttamaan. Raha ei ole ainut elämän laatuun vaikuttava tekijä, siihen vaikuttaa myös työajat, työpäivän pituus, työpaikan etäisyys, työn mielekkyys jne.

Edullinen asuntolainasopimus on toki järkevämpi kuin kalliimpi, mutta kaikesta huolimatta lainaa tullaan tyypillisimmin lyhentämään työsuhteesta saadulla palkalla. Huonosti laadittu työsopimus voi johtaa kohtuuttomiin tilanteisiin työntekijän kannalta, mutta myös merkittäviin palkanmenetyksiin. Mikäli kuulut työntekijäliitoon, kannattaa ehdotettu työsopimus luetuttaa liiton mahdollisesti tarjoamalla työsuhdeasiamiehellä tai lakimiehellä, sillä se ei maksa mitään.

Mikäli työnanaja on vastahakoinen tekemään mitä tahansa sopimusta kirjallisena, voi se olla merkki ongelmallisesta työpaikastaja ja tietää vaikeuksia pitkässä juoksussa. Viimeistään siinä vaiheessa kun työnantaja ajautuu konkurssiin, kaikki suullisesti sovittu tullaan todennäköisesti kiistämään, siitäkin huolimatta että ennen konkurssia kaikki on sujunut sovitun mukaisesti (yleensä ongelmitta ei ole selvitty).

Jotta sudenkuopat välttää, tulisi työsopimuksesta löytyä ainakin seuraavat kohdat:

• Työsopimuksen osapuolet (työnantaja, työntekijä)
• Työnantajan ja työntekijän koti- tai liikepaikka
• Työnteon alkamisajankohta
• Määräaikaisen työsopimuksen kesto ja määräaikaisuuden peruste
• Koeajan pituus, jos siitä sovittu
• Työntekopaikka tai jos työntekijällä ei ole pääasiallista kiinteää työntekopaikkaa, selvistys niistä periatteista, joiden mukaan työntekijä työskentelee eri työkohteissa (huomioi, että on suuri merkitys merkitäänkö työsopimukseen tietty osoite vai koskeeko sopimus kaikkia yhtiön toimipisteitä)
• Työntekijän pääasialliset työtehtävät
• Työhön sovellettava työehtosopimus
• Palkan ja muun vastikkeen määräytymisen perusteet sekä palkanmaksukausi
• Säännöllinen työaika
• Vuosiloman määräytyminen
• Vähintään kuukauden kestävässä ulkomaantyössä työn kesto, valuutta, jossa rahapalkka maksetaan, ulkomailla suoritettavat rahalliset korvaukset ja luontoisedut sekä työntekijän kotiuttamisen ehdot

Lisäksi työsopimuksessa olisi hyvä olla maininta seuraavista asioista:

• Lomaraha / lomaltapaluuraha
• Sairausajan palkka
• Yrityksen järjestämä koulutus
• Palkkakehitys
• Matkapäivien määrä
• Matka- ja ym. kustannusten korvaukset

Koeajasta, kilpailukieltoehdoista tai salassapidosta ei ole pakko sopia työsopimuksessa.

Muutamia erityishuomioita:

Koeaika saa olla enintään 50% määräaikaisen työsuhteen pituudesta, kuitenkin enintään 6kk. Tästä ei voi poiketa edes yhteisellä päätöksellä (tai voi, mutta oikeudessa sopimus tältä osin pätemätön). Samaan työtehtävään ketjutetuissa määräaikaisissa työsopimuksissa koeaikaa ei voi määrätä uudelleen, molemmat osapuolet tietävät mitä on luvassa ja tiedossa.

Työntekopaikan määrittäminen työsopimukseen on oleellista, sillä kodin ja työpaikan väliset työmatkat maksaa työntekijä omasta pussistaan. Jos työsopimukseen on määritelty työntekopaikaksi kaikki yrityksen toimipaikat, tarkoittaa se käytännössä sitä että joudut omalla kustannuksella matkustamaan esimerkiksi Helsingistä Rovaniemen toimipisteeseen. Jos työntekopaikaksi on määritelty edellä mainittu Helsingin toimipiste, on työnajanta velvollinen maksamaan matkakorvauksen ja mahdollisen matka-ajan palkan muualle kohdistuvista työmatkoista. Keikkatyötä tekevän pahin moka olisi hyväksyä työsopimukseen kohta, jossa koko suomi on määritetty työntekoalueeksi. Tällöin kaikki kustannukset työmatkoista kaatuisi työntekijän niskaan. Tällainen sopimus voitaisiin oikeudessa tosin todeta kohtuuttomaksi, mutta tämän varaan en asiaa jättäisi.

Niinsanottuja nollatunti työsopimuksia tulisi välttää. Nollatuntisopimus tarkoittaa sitä, että työnantaja ei lupaa sinulle töitä, mutta varaa itselleen oikeuden milloin tahansa kutsua sinut töihin. Sopimukseen kirjattu 10-40h/vko on parempi kuin 0-40h/vko (=nollatuntisopimus), sillä vaikka työtä ei olisikaan tarjolla, on työnantaja velvollinen maksamaan sopimuksen mukaisen minimituntimäärän mukaisen palkan.

Matkapäivien osalta on hyvä sopia kuinka monta matkapäivää vuodessa suunnilleen tehdään, millä ajalla matkustaminen tehdään ja korvataanko työajan ulkopuolella tehty matkustaminen jotenkin. Tai tehdäänkö matkat kenties vailla minkäänlaista korvausta omalla vapaa-ajalla (asiaan vaikuttaa työehtosopimus). Jos matkapäivien määrää ei ole rajattu, eikä matka-ajan käytöstä työkohteeseen sovittu, voi se teoriassa johtaa tilanteeseen, jossa työntekijä matkustaa työkohteiden välillä kaiken vapaa-aikansa työajan ulkopuolella, saaden palkkaa vain varsinaiselta työajalta. Toisaalta, eipä kukaan tällaista rääkkiä pitkään kestä vaikka palkattomuus ei tekijää haittaisikaan.

Kilpailukiellon osalta on syytä huomioida, että se rajaa työn vastaanottomahdollisuutta kilpailevalta työnantajalta tietyksi määräajaksi irtisanoutumisen jälkeen. Aika voi olla esimerkiksi 6kk. Toisaalta jos työnantaja irtisanoo työsopimuksen, tulkitaan tämä käsittääkseni samalla kilpailukiellon purkamiseksi, jolloin töitä voi vastaanottaa mistä tahansa. Toisaalta täytyy muistaa, että kilpailukiellon ei koskaan pitäisi koskea tavallista työntekijää, vaan hieman suurempaa kihoa, yhtiölle strategisesti merkittävää henkilöä.

Summa summarum: Epäselvyyksien välttämiseksi työsopimus on aina syytä tehdä kirjallisesti, vaikka suullinen sopimus on täysin pätevä. Pahan paikan tullen suullista sopimusta on vaikea näyttää toteen, ja kuka oikeastikaan muistaa mitä 5 vuotta sitten sovittiin? Sama koskee mitä tahansa muutakin sopimista, joten olkaa tiukkoina että sopimukset tehdään aina kirjallisena.