Blogi | Pasi Vähämartti

Tag: palkka

Auton kustannukset, 5. tarkasteluvuosi

by on elo.27, 2017, under Työelämä, Yhteiskunta

Viimevuonna kustannustarkastelu jäi kokonaan tekemättä, vaikka kaikki kulut olenkin kirjannut ylös.

Kulurintamalla ei ole tullut mitään järisyttävää vastaan. Uudet kesä- ja talvirenkaat tuli hankittua viimevuonna. Kuukausi sitten uusin takajarrut kokonaisuudessaan.

Kuljettajan oven sisäkahvan vaijeri katkesi, joka menee maanantaina korjaukseen. Tämän myötä olen viivästyttänyt auton katsastukseen viemistä ja edelleen myöskin 140tkm huolto on odottamassa katsastuksen tulosta. Nämä kulut eivät luonnollisestikaan näy tässä tarkastelussa, koska maksu tapahtuu vasta seuraavalla tarkasteluvuodella. Mikäli huoltojono ei olisi ollut pitkä, olisivat nämäkin kulut (yhteensä noin 455€) ehtineet todennäköisesti tähän tarkasteluun.

Ilman tämän suurempia höpinöitä siirrytään itse asiaan.

Autolla on ikää 7 vuotta, joista käytössäni se on ollut 5 vuotta. Kilometrejä mittarissa on 135162, joista 104520 on kertynyt viimeisen 5 vuoden aikana. Keskimäärin siis 20904km/vuosi. Työajoa on ollut yhteensä 63599km (12720km/vuosi), omia ajoja 14076km (2815km/vuosi) ja puolison ajoja 26845km (5369km/vuosi). Prosentuaalisesti ajot jakautuivat: työ 60,8% / omat 13,5% / puoliso 25,7%.

Polttoainetta on kulunut yhteensä 5648,12 litraa, keskimäärin 54,31 litraa/tankkaus, jolla on päässyt 1005km. Dieselin hinnan painotettu keskiarvo on 1,368€/l. Käyttövoimavero huomioon ottaen litrahinnaksi muodostuu 1,794€/l.

Keskikulutus on ollut 5,40 l/100km (5 vuoden keskiarvo). Polttoainekustannus käyttövoimaveron kanssa on 9,69 €/100km, eli 9,7 snt/km.

Muuttuvat kulut viiden vuoden aikana on ollut yhteensä 28535,82€. Summa sisältää kaikki muut kulut auton arvon alenemaa lukuun ottamatta. Kulut jyvitettynä ajokilometriä kohti muodostaa kustannukseksi 27snt/km. Tästä polttoaineen osuus on aiemmin mainittu 9,7 snt/km. Auton arvonalenema on ollut keskimäärin 12 snt/km. Täten kokonaiskuluiksi kaikkineen kuluineen saadaan 40 snt/km.

Verottajan ilmoittama kilometrikorvaus on pudonnut viimeisenä kahtena vuotena perättäin, ollen vuonna 2017 vain 41snt/km. Aiempina vuosina korvaus on ollut 45 snt/km (2013), 43 snt/km (2014), 44 snt/km (2015), 43 snt/km (2016). Lasken 43 snt keskiarvon mukaan auton arvonalenemaan varatun summan, vaikka todellisuudessa vuosittaiset kilometrit pitäisi painottaa ja suhteuttaa todellisen keskimääräisen kilometrikorvauksen määrittämiseksi. 43 snt mukaan laskien auton arvonalenemaa varten ajetulla kokonaiskilometrimäärällä ja muuttuvat kulut vähennettynä muodostaa 16549,26 €.

Tällä kertaa kävin autoliikkeessä kysymässä hintaa nykyiselle kulkupelille vaihdokkina 2 vuotta vanhalle Hyundai ix35:lle, ja tosiaan auton arvon arviointi on ollut hyvin kartalla näinä vuosina, ollen tällä kertaa 6000€. Seitsemässä vuodessa hinta on pudonnut noin 18000 €, joka tekee vuotta kohden 2600 € (viidessä vuodessa 13000 €).

Mikäli jokaisesta ajetusta kilometristä olisi maksettu kilometrikorvausta (43snt mukaan), olisi korvausta maksettu 3049,26€ (=arvonaleneman erotus) liikaa todellisiin kuluihin verrattuna. Koska korvausta maksetaan vain työajoista (60,8%), putoaa summa 1853,95 €:n. Vuotta kohti tämä tekee 370€ liikaa (johtuu alkuajan korkeammasta kilometrikorvauksesta ja siitä, että keskiarvoinen 43 snt ei ole painotetulla keskiarvolla laskettu).

Ylemmille toimihenkilöille ei edelleenkään makseta palkkaa matka-ajalta, matkustus tapahtuu siis omalla vapaa-ajalla. 70 km/h keskinopeudella 63599 km ajamiseen kuluu 909 tuntia (=vastaa reilun 24 viikon ylimääräistä työtuntimäärää viidessä vuodessa, eli noin 5 vko ylimääräistä ”työaikaa” vuodessa). Netto ’tuntipalkaksi’ kilometrikorvauksista muodostuu täten 2,04 €/h. Aikaisempiin vuosiin verrattuna pudotusta oli 40 snt/h. Kilometrikorvauksen leikkaaminen siis puree. Toisaalta keskinopeus voi olla lähempänä 60km/h, jolloin verottomasti ”tienatun” tuntipalkka pienenee merkittävästi.

Kuten jo alussa kirjoitinkin, mitään suurempia yllätyksiä ei kulupuolella ole ollut. Takajarrujen remontoiminen maksoi 259€ (merkkiliikkeessä olisi maksanut 480€). Kesä ja talvirenkaat kustansivat yhteensä lopulta yhteensä noin 850€.

Koska auto oli jo ostohetkellä velaton, ei rahoituskustannuksia ole näissä laskelmissa mukana. Rahoituskustannukset olisi todennäköisesti nostanut kulut vähintään 41snt/km tasolle.

Aiemmin mainitsin, että keskimäärin vuodessa on tullut 370€ liikaa korvauksia. Summa voi kuulostaa paljolta, mutta kuluissa ei tarvitse tapahtua kovinkaan suurta heilahdusta, niin tilanne kääntyy päälaelleen. Esimerkiksi yksi pieni kolhu kustantaa helposti 500€ omavastuuna ja vakuutusmaksujen bonusten putoamisen myötä kolhun todelliseksi hinnaksi muodostuu 1500-2000€. Toisin sanoen yksi pieni vahinko kerran neljässä vuodessa takaa sen, että plussalle ei varmasti jäädä. Toisaalta autot voivat olla oikukkaita, ja niihin tulla mitä mystisempiä vikoja. Oli vika mikä tahansa, se kustantaa vähintään 100€/kerta, ja lähes taivas on rajana kustannuksissa.

Omistusauto ei ole todellakaan mikään rahasampo, vaan pohjaton kuluerä. Autottomat ja kilometrikorvauksista kateelliset, älkää olko kateellisia. Julkisen liikenteen kuukausi lippu on sikapaljon halvempi vaihtoehto kuin auton omistaminen (minun tapauksessa auto kustantaa kaikkineen keskimäärin 610e/kk). Auton todelliset kulut ovat tähän mennessä kaikkineen ollut 40 snt/km.

Päivitys 30.8.2017: Polttoaineen kulutuksessa ja kuluissa olleet virheet korjattu; 5,47 l/100km => 5,40 l/100km, 9,41 €/100km => 9,70 €/100km, 9,4 snt/km => 9,7 snt/km. Muuttuviin kuluihin oli lisäksi lipsahtanut yksi tankkaus liikaa, 28603,38€ => 28535,82€. Auton arvonalenema kilometriä kohden oli uusi laskenta aiempiin vuosiin nähden, ja siinä oli myös jokin virhe, jonka myötä summa korjaantui 17,2 snt/km => 12 snt/km, jolloin auton kokonaiskustannus putosi 44,2 snt/km => 40 snt/km. Poistin myös maininnan maksumieheksi joutumisesta työajoissa, koska käytännössä nykyinen korvaustaso kattaa juuri ja juuri kaikki kulut.

2 Comments :, , , more...

Auton kustannukset, 3. tarkasteluvuosi

by on syys.02, 2015, under Työelämä, Yhteiskunta

Kahtena aikaisempana vuonna olen julkaissut autonkäytön kululaskemien lopputulokst blogissani, eikä tämä kerta ole poikkeus.

Autolla on ikää viisi vuotta, itselläni se on ollut käytössä tasan 3 vuotta. Kilometrejä autossa on tällä hetkellä 104020, joista 73378 km on siunaantunut viimeisen 3 vuoden aikana. Keskimäärin siis 24459km/vuosi. Työajoa on ollut yhteensä 48363km (16121km/vuosi), omia ajoja 7515km (2505km/vuosi) ja puolison ajoja 17501km (5834km/vuosi). Prosentuaalisesti ajot jakautuvat: työ 65,9% / omat 10,2% / puoliso 23,8%.

Polttoainetta on kulunut yhteensä 3888 litraa, keskimäärin 54,8 litraa/tankkaus, jolla on päässyt 1033 km. Dieselin hinnan painotettu keskiarvo on 1,448 €/l. Käyttövoimavero huomioonotaen litrahinnaksi muodostuu 1,758 €/l.

Keskikulutus on ollut 5,3 l/100km (3 vuoden keskiarvo). Polttoainekustannus käyttövoimaveron kanssa on 9,04 €/100km, eli hieman päälle 9 snt/km.

Muuttuvat kulut kolmen vuoden aikana on ollut yhteensä 19797,77 €. Summa sisältää kaikki muut kulut auton arvon alenemaa lukuunottamatta. Kulut jyvitettynä ajokilometriä kohti muodostaa kustannukseksi 27snt/km. Tästä polttoaineen osuus on aiemmin mainittu 9 snt/km.

Kuluvana vuonna verottajan ilmoittama kilometrikorvaus nousi 44 snt/km. Aiempina vuosina korvaus on ollut 45 snt/km (2013) ja 43 snt/km (2014). Lasken siis tälläkin kertaa 44 snt keskiarvon mukaan auton arvonalenemaan varatun summan, joka ajetulla kokonaiskilometrimäärällä ja muuttuvat kulut vähennettynä muodostaa 12474,26 €.

Auton hintaa en tälläkään kertaan käynyt kysymässä, netissä vastaavan ikäisestä ja kilometreillä olevasta autosta pyydetään 9300 €, vaihdossa autosta saanee jotain 7500€ luokkaa. Viidessä vuodessa hinta on pudonnut 16500 €, joka tekee vuotta kohden 3300 € (kolmessa vuodessa 9900 €).

Mikäli jokaisesta ajetusta kilometristä olisi maksettu kilometrikorvausta, olisi korvausta maksettu 2574,26 € (=arvonaleneman erotus) liikaa todellisiin kuluihin verrattuna. Koska korvausta maksetaan vain työajoista (65,9%), putoaa summa 1696,44 €:n.

Ylemmille toimihenkilöille ei edelleenkään makseta palkkaa matka-ajalta, matkustus tapahtuu siis omalla vapaa-ajalla. 70 km/h keskinopeudella 48363 km ajamiseen kuluu 691 tuntia (=vastaa reilun 18 viikon ylimääräistä työtuntimäärää kolmessa vuodessa, eli noin 1½ kk ylimääräistä ”työaikaa” vuodessa). Netto ’tuntipalkaksi’ kilometrikorvauksista muodostuu täten 2,45 €/h. Aikaisempiin vuosiin verrattuna nousu on reilu kaksinkertainen.

Viimevuonna kustannuksia nosti pieni kolhu, joka maksoi pienen omaisuuden. Kuluvana vuonna tällaisia suurempia havereita ei ollut, vaikka joku hyväkäs autollaan törttöilikin vasemman takakulman solmuun, eikä edes ilmoittanut itsestään. Tämä meni vakuutuksesta, kustantaen kuitenkin 200€ ylimääräistä. Samalla reissulla myös pahasti haljennut tuulilasi vaihdettiin, joka niin ikään kustansi 200€.

Kesärenkaat alkavat olla jo sakoilla, mutta tämän sykysyn niillä vielä ajelee. Keväällä tulee kuitenkin niiden osto vihdoin ja viimein eteen. Talvirenkaat ovat niin ikään lopussa, eli kunhan ensimmäiset lumet tulee niin tällöin renkaat menee vaihtoon. Tosin voi olla että joutuu jo aiemminkin hankkimaan, koska yhdessä renkaassa on reikä, ja jos paikka ei pidä niin vaihto on vääjäämätön. Talvirenkaat päällelaitettuna kustantavat noin 550€, kesärenkaat 450€.

Koska auto oli jo ostohetkellä velaton, ei rahoituskustannuksia ole näissä laskelmissa mukana.

Keskimääräisellä 24 tkm vuotuisella ajosuoritteella ja 5 vuotta vanhalla autolla näyttäisi pääsevän jo pieneen kreikkalaisen verotuksen makuun. Tämäkin on paljon kiinni siitä kuinka auto itsessään toimii. Ainakin takapää kolisee, joten sen remppaamiseen kulunee jonkin verran rahaa, kun takuukin pääsi loppumaan. Myös renkaat kustantavat paljon, joskin ne kestävät sitten muutaman vuoden ajoa. Mikäli olisin renkaat ehtinyt hankkia ennen laskelmien tekemistä, olisi kulut kasvaneet sen verran että arvonaleneman erotus olisi pudonnut noin 1600 €:n. Tällöin työmatkoista maksettu liika kilometrikorvaus olisi pudonnut noin 1050 €:oon, vuotta kohden siis 350 € liikaa, jolloin ylimääräinen veroton hyöty olisi ollut noin 1,5€/h. Sen verran surkea korvaus etten kyllä vapaaehtoisesti viitsi ajella yhtään ylimääräistä kilometriä, vaan aina mennään nopeinta/lyhintä reittiä käyttäen.

Monesti paljon ajava vaihtaa autonsa 3-5 vuoden ikäisenä, itse meinasin kuitenkin ajella vielä lisää kilometrejä mittariin kun pirssi on toiminut ilman suurempia ongelmia. Mikäli auton kuitenkin olisi vaihtanut, alkaisi kululaskelman tekeminen ns. nollasta, jolloin minun kilometrimäärillä menisi sen 3-5 vuotta jotta pääsisin seuraavan kerram tienaamaan verottomasti. Täten väittäisinkin, että ne jotka vaihtavat autoaan 3 vuoden välein, eivät kilometreillä pääse tienaamaan yhtään tai todella vähän (korkeintaan parisataa vuodessa). Ja mikäli ajelee hintaluokaltaan kalliimmalla autolla, ei varmasti pääse tienaamaan euroakaan, vaan jokainen työnantajan osoittama työmatka aiheuttaa negatiivisen kassavirran kukkaroon. Että se siitä Kreikkalaisesta verotuksesta taas tälläkin kertaa. Ehkä sitten ensivuonna pääsen todenteolla niihin luvattuihin 10€/h tienisteihin. Minun ajoilla tämä tarkoittaisi 2300 €/vuodessa, joka vastaa yhden kuukauden palkan käteen jäävää summaa. Vielä siis jäisi 2 vko edestä teoreettisiä ’palkkoja’ saamatta.

Leave a Comment :, , , more...

Työhaastattelu

by on elo.09, 2015, under Työelämä, Työsuhdeasiat

Työpaikka on yksi elämän tärkeistä asioista, sen saamisen esteenä on vain työhaastattelu.

Varsinkin vastavalmistuneelle työhaastattelu on jännittävä tilanne, mutta tuskin se kenellekään helppoa tai ainakaan stressitöntä ole, koska työpaikan saanti ei ole automaatti vaikka haastattelu menisi kuinka hyvin tahansa. Toisaalta työhaastattelussa käyminen on ainakin itselleni työsuhteen aikana paljon helpompaa kuin työttömänä ollessa. Tämä osin saattaa johtua siitä että työssäkäyvänä epäonnistuminen ei välttämättä ole niin iso juttu. Toisaalta työttömänä mieli on monesti sen verran maassa, että on ylipäätään vaikea nousta ”ylös”, vaikka tällöin olisi kaikkein tärkeintä panostaa täysillä.

Olen käynyt muutamissa työhaastatteluissa, joista on kertynyt paljonkin hyviä kokemuksia vaikka eivät ole työllistymiseen johtaneetkaan. Jokaisesta kerrasta oppii jotakin ja sitä kautta seuraavalla kerralla osaa välttää aiemmin tekemiään virheitä. Mikään kokenut kehäkettu työhaastatteluissa käyjä en kuitenkaan ole. Olen itseasiassa todella huono työnhakijana, vaikka työntekijänä hyvä ja pätevä.

Olen kokenut joissakin haastattelutilanteissa sen hetken kun homma on mennyt ns. pieleen ja joka on ollut se todennäköinen syy putoamiseen. Se, onko tämä tunne oikea oikeasta asiasta on kokonaan toinen asia, mutta hyvin mahdollista että syy on oikeakin. Toisaalta omasta mielestä huonosti mennyt haastattelu saattaa yllättää positiivisesti.

Työnhaussa ei kannata lannistua. Se että on päässyt haastatteluun on jo voitto itsessään ja merkki siitä että olet tehnyt asioita oikein.

Tässä listaa paikoista joissa olen käynyt työhaastattelussa, sekä syyt miksi en tullut valituksi. Tähdellä merkityt ovat työnantajan kertomia syitä. Kahdella tähdellä oma kuviteltu syy tai oma vastakommentti työnantajan ilmoittamaan syyhyn. Työnantajat eivät ole missään erityisessä järjestyksessä kahta viimeistä lukuunottamatta.

  • Enermet Oy, Jyväskylä *Liian kriittiset kommentit edellisestä työnantajasta **Kritisoin psykologisen testauksen yritystä, joka oli kirjoitellut osin paikkaansapitämättömiä johtopäätöksiä. Tutkimus oli tehty toiselle työnantajalle aiemmin. Totesin että kunhan joku muu firma hoitaa psykologiset testit kuin ko. yritys niin minulla ei ole mitään psykologisia testejä vastaan. Borealis Polymers Oy:stä minulla ei ollut haasattelussa mitään muuta kuin hyvää sanottavaa. Ilmeisesti työnantajalla meni nämä kaksi asiaa ristiin, ja loppu onkin historiaa.
  • Protacon Oy, Jyväskylä * Työnantajan mukaan maksavat kesätyö palkkaa opintotuen rinnalla saatavan kuukausittaisen tulorajan mukaan. ** Annoin oman selvityksen kuinka paljon voin rajojen puitteissa tienata enintään/kk ja homma jäi tähän. Vaikka tulorajat on ilmoitettu kuukausikohtaisesti, tuettomilta ja tuetuilta kuukausilta, niin tulon voi tienata tarvittaessa vaikka kuukaudessa, kunhan vuositasolla yhteenlaskettu rajasumma ei ylity. En tarkkaan muista oliko vielä niin, että opintotukea olisi pitänyt nostaa tässä työn ohessa, jolloin varsinainen palkka olisi ollut vain 505e/kk tms.
  • Digita Oy, Anjalankoski **Fyysisen kunnon puute/kantin kesto korkean paikan työssä. Myöhemmässä vaiheessa olen kyllä mastoissa kiipeillyt ja ollut korkeimmillaan 96m:ssä, pääosin pystytikkaita kiiveten.
  • Oy LM Ericsson Ab, Jorvas **Saattoi kaatua siihen kun köyhänä opiskelijana luonnollisesti laskeskelin euroja kuinka paljon maksaa mennä haastatteluun. Toisaalta en löytänyt alueelta vapaita asuntoja (työnantaja avusti osoittamalla paikan josta asuntoja voi kysellä, pian tosin huomasin että minkään jonon ohi ei pääse vaan ihan normaaliin jonoon muiden perän), joten ilmoitus siitä että asuntoa ei nyt saa, viimeistään sinetöi hommat.
  • RFID LabFinlad ry, Vantaa **En tiedä erityisempä syytä kuin sen että 5 haastateltavaa ja 4 valittiin tehtäviin. Todennäköisesti olin näistä viidestä kaikkein huonoin vaihtoehto, ainakin ulosannilta.
  • Ele-Products Oy, Tyrnävä **Todennäköisesti epäilevä asenteeni kiinteää vuosipalkkaa kohtaan ilman erilliskorvauksia (sisältää lomat, ylityöt, yms.)
  • Tecalemit Flow Oy, Helsinki *Molemmat kaksi haastateltavaa todella tasaväkiset ja erittäin vaikea valinta. ** Todennäköisesti lopulta ratkaisi että olin itse töissä ja vastaehdokas oli työtön, ja hyvä näin jolloin yhden sijaan kahdella oli töitä.
  • Perimeter Protection Oy, Vantaa **Tulin valituksi, mutta jätin väliin koska toinen työpaikka oli jo varmistumassa. Toisaalta tässä hommassa taidot olisivat menneet osin ”hukkaan”, ainakin alkuvaiheessa. Mielenkiintoinen työ olisi kuitenkin varmasti ollut kyseessä ja olisin ollut siinä täysillä mukana, mikäli työn olisin päätynyt ottamaan vastaan.
  • Cypress WindTurbines Oy, Helsinki ** Tämä oli ensimmäinen vakituinen työpaikka valmistumisen jälkeen. Työllistyin pikaisen noin 30 min kestävän työhaastattelun jälkeen, aloittaen työt siltä istumalta.
  • Nocart Oy, Lahti ** Toinen työpaikkani, edellisen mentyä konkurssiin. Työnantaja totesi, että haastattelun perusteella ei olisi ottanut töihin, mutta kun tiesi ja tunsi minut edellisen työnantajan loppumetreiltä, oli hän nähnyt minussa todella kovan potentiaalin, eikä hän tässä väärässä ollutkaan. Olin vain niin loppu, pettynyt, nöyryytetty ja huijattu Cypressin mentyä nurin, että itsetunto ja arvostus oli todella nollassa. Työnantaja toki pyysi että yrittäisin nyt edes vähän tsempata haastattelussa, ja parhaani toki yritin. Näin pahaa rimanalitusta en koskaan ole tehnyt missään aiemmassa työhaastattelussa.

Olen kiitollinen että olen päässyt käymään näissä kaikissa työpaikoissa työhaastattelussa. Se että en tullut valituksi haettuun tehtävään, ei ole ollut työnantajan syytä, vaan omaa kokemattomuutta.

Jotta työhaastattelu menisi mahdollisimman mutkattomasti, on siihen hyvä valmistautua etukäteen. Alle olen listannut asioista joita on hyvä tehdä ja selvittää ennen haastattelua, miten haastattelussa on hyvä toimia.

Loppupuolella on liuta kysymyksiä, joita sinulta tullaan mahdollisesti kysymään, sekä kysymyksiä joita itse voit kysyä. Lista ei luonnollisestikaan ole kaiken kattava ja sisältö vaihdella haettavan työtehtävän mukaan. Tekemäni listan lisäksi kannattaa käydä katsomassa Moster.fi:n tekemä lista työhaastattelukysymyksistä, joita työnantajien suositellaan kysyvän.

Työhaastatteluun valmistautuminen (ennen haastattelua)

  • Selvitä haastattelupaikan sijainti etukäteen, ole ajoissa paikalla
  • Huoliteltu ulkoasu (kyseiseen työpaikkaan ja tehtävään sopeutuva linja)
  • Valmistaudu yllättäviin tilanteisiin (esim. sää, liikenneonnettomuudet)
  • Selvitä taustatiedot: Työnantajasta, toimialasta ja tehtävästä
  • Pohdi mitä vaikeita kysymyksiä sinulle voidaan esittää ja mitä kysymyksiä haluaisit itse esittää
  • Valmistaudu kertomaan oman elämänkerran tarina lyhyesti
  • Mieti miksi juuri sinut kannattaisi valita tehtävään (esim. vahvuudet)
  • Mitä tarjoan yritykselle (asiantuntijuus, lisäarvo, uudet kontaktit ja suhdeverkostot jne.)
  • Omien kehittämisalueiden tunnistaminen
  • Valmistele keskustelutilaisuus etukäteen harjoittelemalla
  • Ota mukaan alkuperäiset työ ja opiskelijatodistukset sekä mahdollinen portfolio
  • Yritä ennakkoon luoda mahdollisimman hyvä fiilis
  • Sulje kännykkä

Haastattelussa:

  • Positiivinen ensivaikutelma, esittäydy kaikille, kättele reippaasti, katso silmiin
  • Rentous, ole oma itsesi, pieni jännitys ei kuitenkaan ole pahasta
  • Aitous, rehellisyys, avoimmuus
  • Osoita motivoituneisuutesi, ole aktiivinen
  • Asennoidu positiivisesti
  • Ryhdikkyys ja selkeys asioiden käsittelyssä
  • Älä rönsyile
  • Katsekontakti
  • Tilannetaju, tilannekomiikka, huumori
  • Puhetyyli, äänenkäyttö, ilmeikkyys, havainnollisuus, mielenkiintoisuus
  • Ole myyntihenkinen
  • Tärkeää oma aktiivisuus esitellä omaa ammatillista ja erikoisosaamista
  • Pyri ongelmien havainnointiin ja ratkaisuun
  • Ole joustava
  • Kerro mahdollisuudestasi olla heti käytettävissä
  • Älä väittele tai kritisoi
  • Tee muistiinpanoja – se osoittaa kiinnostustasi
  • Oman persoonan kytkeminen työhön – ole itsesi näköinen
  • Esitä omat näkemykset, innovaatiot ja tavoitteet
  • Älä ole ylimielinen tai liian vaatimaton
  • Älä tee johtopäätöksiä siitä, että tämä ei ole minun paikkani
  • Haastattelu on kaksisuuntainen vuorovaikutustilaisuus
  • Kuuntele mitä muut sanovat, älä keskeytä
  • Omat kysymykset ja kommentit
  • Mene haastatteluun, tunne tulevasi neuvottelusta poislähtiessäsi
  • Palkkatoivomuksen esittämisessä muista olla joustava ja realistinen

Haastattelun jälkeen:

  • Loppuvaikutelma – kiitä kohteliaasti kaikkia tunnelmasta, ajasta ja käydystä keskustelusta
  • Jos jotain tärkeää unohtui, voit palata vielä myöhemmin asiaan esim. puhelimitse tai sähköpostitse
  • Voit myös muistiinpanojasi apuna käyttäen käydä haastattelun mielessäsi läpi; missä onnistuin, mitä olisin ehkä voinut tehdä toisin
  • Jos et tullut valituksi, niin itse ainakin mielenkiinnosta kysyn mikä oli merkittävin syy miksi juuri minua ei valittu. Vastauksesta voi oppia jotain seuraavaan haastatteluun mennessä.

Haastattelun kysymyksiä:

  1. Miksi sinulla on ollut niin monia / vain yksi työpaikka?
  2. Miltä alalta olet hakenut aiemmin työtä?
  3. Mikä on paras aikaansaannoksesi?
  4. Kerro luonteestasi?
  5. Miten määrittelet asiakaspalvelun?
  6. Kerro kaksi hyvää ja kaksi kehittämistä vaativaa asiaa itsestäsi?
  7. Miten arvioit edellistä esimiestäsi?
  8. Entä työtovereitasi?
  9. Minkälaisena koit työilmapiirin?
  10. Miten työskentelet stressin alaisena?
  11. Millainen perhe sinulla on ja mitä harrastat?
  12. Miten varma olet, että haluat tälle alalle?
  13. Mitä tiedät yrityksestämme?
  14. Miksi tämä työ kiinnostaa sinua?
  15. Kuinka kauan tarvitset aikaa ennen kuin hallitset työn täydellisesti?
  16. Mikä on palkkatoivomuksesi?
  17. Kerro kokemuksia tähän astisista työkokemuksista?
  18. Mainitse kolme sinulle tärkeää asiaa?
  19. Mikä on sinulle tärkeää työssäsi?
  20. Minkälaiset ovat työtapasi ja miten koet työelämäjoustot?
  21. Miksi sinusta tuntuu, että tämä on sinun juttusi?
  22. Miksi vaihdat työpaikkaa/tehtävää/alaa?
  23. Miksi meidän pitäisi valita juuri sinut?
  24. Miten viihdyit edellisessä työpaikassasi?
  25. Miten haluat kehittää itseäsi?
  26. Miksi haet tätä tehtävää?
  27. Miten koet asiakaskontaktoinnin?
  28. Miten ajattelet vuorovaikutuksesta asiakasneuvotteluissa?

Mitä haluaisit kysyä haastattelussa?

  • Henkilöstön hyvinvointi
  • Missä voi syödä
  • Minkälainen ilmapiiri
  • Avustatteko asunnon etsimisessä
  • Mahdollisuus kouluttautua
  • Yhteistyökumppanit, sidosryhmät
  • Kulttuuri
  • Miten suhtaudutte ylityöhön
  • Lomat
  • Perehdytys
  • Asiakkaat
  • Työn jatkuvuus
  • Joustava työaika
  • Omistajat
  • Työvälineet
  • Liikkuminen
  • Setelit (ruoka, )
  • Henkilöstön vaihtuvuus
  • Keihityssuunta
  • Pukeutuminen
  • Uusi vai vanha tehtävä
  • Työvälineet
  • Työterveyshuolto
  • Puhelin/netti
  • Organisaatio
  • Kilpailijat
  • Toimialan kehitys
  • Merkittävini saavutus

Valehdella ei pidä, mutta liian rehellinenkään ei kannata olla. Jos minulta nyt kysyttäisiin minkälainen edellinen työnantajani oli (Cypress Wind Turbines Oy), olisi vastaukset niin karua luettavaa että niiden perusteella tuskin töihin pääsisi. Toisaalta, minkäs sitä totuudelle voi… Onnea työnhakuun!

Päivitys 19.9.2017: Lisätty linkki Monster.fi:n työhaastattelukysymyksiin

1 Comment :, , , , , , more...

Jälleen tuli tienattua kreikkalaisella verotuksella (kilometrikorvauksilla) sievoinen summa verotonta palkkaa

by on elo.18, 2014, under Työelämä, Yhteiskunta

Tasan vuosi sitten julkaisin ensimmäisen kululaskelman autonkäytön kuluista. Tienaamaan tuolloin en vielä päässyt, mutta toisen vuoden jälkeen pankki räjähti korvauksen leikkauksesta huolimatta. Tässä siis kahdenvuoden kumulatiivinen laskelma auton käytön kustannuksista.

Kahdessa vuodessa kilometrejä on kertynyt yhteensä 47378 km, joista työajoa on ollut 28380 km, omia ajoja 5118 km ja puolison ajoja 13880 km.

Polttoainetta on kulunut yhteensä 2470 litraa. Keskimäärin tankkiin on uponnut 54,9 litraa, jolla on päässyt liikkumaan keskimäärin 1053 km. Dieselin litrahinnan painotetu keskiarvo on 1,513 €/l. Kun huomioi käyttövoimaveron (ns. dieselveron), litrahinnaksi muodostuu 1,838 €/l.

Auton keskikulutus oli 5,21 l/100km tarkastelujaksolla (2 vuotta). Polttoainekustannus käyttövoimaveron kanssa on 9,59 €/100km, eli lähes 10 snt/km.

Muuttuvat kulut kahden vuoden aikana on ollut yhteensä 13488,51 €. Summa sisältää kaikki muut kulut auton arvon alenemaa lukuunottamatta. Kulut jyvitettynä ajokilometriä kohti muodostaa kustannuksesi 29 snt/km. Tästä polttoaineen osuus on aiemmin laskettu vajaa 10 snt/km.

Vuoden 2014 alusta verottaja pudotti kilometrikorvauksen 45 snt/km => 43 snt/km. Tässä laskelmassa olen oikonut sen verran, etten ole ottanut vuoden vaihtumista laskelmissa huomioon muuten kuin laskemalla korvauksen keskiarvon (molempina vuosina olen ajanut jotakuinkin saman verran, joskaan kilometrikorvauksen suuruus ei muuttunut puolessavälilssä tarkastelujaksoa).

44 snt/km keskiarvo korvaussummaa käyttäen auton arvonalenemaan jää jäljelle 15 snt/km. Ajetulla konaiskilometrimäärällä tämä tarkoittaa 7106,70 €.

Auton hintaa en käynyt arvioituttamassa enkä myöskään tänävuonna saanut vaihtotarjousta postitse. Netin myyntipalstojen perusteella vastaavilla kilometreillä, vuosmallilla ja varusteilla autosta saa maksaa noin 12000€. Auton vaihtoarvo on kuitenkin tätä pienempi, automyyjä kun pistää pienen katteen päälle kattaakseen omia kulujaan, myös autolle annettava takuu ei ole ilmainen (mahdolliset korjauskulut myynnin jälkeen).  Hyvällä tuurilla vaihdossa autostani saattaisi saada noin 11000€, todennäköisesti tämä on yläkanttiin. Auton uusmyyntihinta oli noin 24000€. Neljässä vuodessa hinta on alentunut 13000€, joka tekee vuotta kohden 3250€ (kahdessa vuodessa 6500€).

Mikäli jokaisesta ajetusta kilometristä olisi maksettu kilometrikorvausta, olisi korvausta maksettu 606,70 € (=arvonaleneman erotus) liikaa todellisiin kuluihin verrattuna. Koska korvausta maksetaan vain työajoista (59,9% kaikista ajoista), putoaa summa 363,41 €:n.

Ylemmille toimihenkilöille ei edelleenkään makseta palkkaa matka-ajalta, matkustus tapahtuu siis omalla vapaa-ajalla. 70 km/h keskinopeudella 28380 km ajamiseen kuluu 405 tuntia (=vastaa 11 viikon ylimääräistä työtuntimäärää kahdessa vuodessa, eli noin 1½ kk ylimääräistä ”työaikaa” vuodessa). Nettotuntipalkaksi kilometrikorvauksista muodostuu täten 0,90 €/h. Aika nihkeä korvaus insinöörin vapaa-ajasta. Tosin mikään korvaus ajasta kilometrikorvaus ei ole.

Syy kustannusten lievään kasvuun johtuu pienestä haverista, joka sattui jotakuinkin heti edellisen kulukatsauksen jälkeen vuosi takaperin. Puoliso peruutteli betoniporsaaseen saaden takapuskurin lommolle ja takasumuvalon rikki (uusi puskuri + maalaus + valo + asennus). Elämän realiteetti kuitenkin on että havereita sattuu ja näistä syntyy lisäkustannuksia. Myös nämä ovat kuluja jotka ovat osa autoilun kustannuksia. Lisäksi suhteellisia kustannuksia kasvatti ajamisen vähentyminen.

Tuulilasia en ole vielä vaihtanut uuteen (vakuutuksen omavastuu 200€), vaikka halkeama on lähtenyt leviämään korjauskohdasta. Myöskään talvi- tai kesärenkaita en ole vielä ostanut (yhteensä noin 900€ paketti). Lisäksi kuukauden päästä tehtävä 80 tkm huolto kustantaa arviolta noin 600€.  Renkaita lukuunottamatta kulut vaikuttavat lyhyenaikavälin kuluihin merkittävästi. Lisäksi usein auto ostetaan lainarahalla, joten korko- ja lainanhoitokulut nostavat menoja jonkin verran. Omani olen ostanut ilman velkaa, eli tästä ei synny lisäkustannuksia.

Maasto-olosuhteet eivät ole muuttuneet työajojen osalta oleellisesti viimevuodesta, vaan edelleen työmatkoja tulee tehytä niin hiekka kuin metsäteillä (onneksi näitä ei kuitenkaan ole kokonaisajomäärästä kovinkaan paljoa). Tämä on jokatapauksessa normaalia maantieajoa kuluttavampaa, eli jälleenmyyntiarvo heikkenee nopeammin kuluttavammasta käytöstä johtuen. Tämän vaikutus nähdään vasta auton vaihdon/myynnin yhteydessä.

Keskimääräisellä 24 tkm vuotuisella ajosuoritteella ei edelleenkään pääse tienaamaan senttiäkään, ei edes silloin vaikka aivan kaikki ajot olisivat työajoa. Uusi 43 snt/km kilometrikorvaus on merkittävä heikennys korvaukseen ja osittain sen seurauksena pieni osa työajojen kustannuksista menee omasta pussista. Toisinsanoen kilometrikorvaus ei riitä kattamaan työkäytöstä aiheutuvien kustannuksien osuutta täysimääräisesti (tosin jos työajoja ei olisi ollenkaan, omien ajojen kustannukset lähes kaksinkertaistuisivat nykyisestä. Toisaalta olen ostanut auton työn takia ja täten olisin varmasti edelleen ilman autoa jos työ ei sitä vaatisi).

Jos jotain hyvää kuluvassa vuodessa oli, niin hallituksen päätös 15 tkm kilometrikatosta ei tullut voimaan. Itse en tätä rajaa ole ylittänyt omilla ajoillani, mutta on ehdottomasti selvää ettei 15 tkm työajoilla ja 10 tkm omilla ajoilla 43snt/km korvauksella pääse tienaamaan senttiäkään.

Tällaista kreikkalaista verotusta tälläkertaa.

Leave a Comment :, , , more...

Työsopimus ja sen tekeminen

by on tammi.12, 2014, under Työelämä, Työsuhdeasiat

Elämän aikana teemme monia sopimuksia. Työsopimus on yksi tärkeimmistä, ellei jopa kaikkein tärkein sopimus kaikista. Se on tärkeä siksi, että usein ihmisillä ei ole muita tulonlähteitä kuin työ. Työstä saatu palkka ratkaisee kuinka paljon pystyy kuluttamaan. Raha ei ole ainut elämän laatuun vaikuttava tekijä, siihen vaikuttaa myös työajat, työpäivän pituus, työpaikan etäisyys, työn mielekkyys jne.

Edullinen asuntolainasopimus on toki järkevämpi kuin kalliimpi, mutta kaikesta huolimatta lainaa tullaan tyypillisimmin lyhentämään työsuhteesta saadulla palkalla. Huonosti laadittu työsopimus voi johtaa kohtuuttomiin tilanteisiin työntekijän kannalta, mutta myös merkittäviin palkanmenetyksiin. Mikäli kuulut työntekijäliitoon, kannattaa ehdotettu työsopimus luetuttaa liiton mahdollisesti tarjoamalla työsuhdeasiamiehellä tai lakimiehellä, sillä se ei maksa mitään.

Mikäli työnanaja on vastahakoinen tekemään mitä tahansa sopimusta kirjallisena, voi se olla merkki ongelmallisesta työpaikastaja ja tietää vaikeuksia pitkässä juoksussa. Viimeistään siinä vaiheessa kun työnantaja ajautuu konkurssiin, kaikki suullisesti sovittu tullaan todennäköisesti kiistämään, siitäkin huolimatta että ennen konkurssia kaikki on sujunut sovitun mukaisesti (yleensä ongelmitta ei ole selvitty).

Jotta sudenkuopat välttää, tulisi työsopimuksesta löytyä ainakin seuraavat kohdat:

  • Työsopimuksen osapuolet (työnantaja, työntekijä)
  • Työnantajan ja työntekijän koti- tai liikepaikka
  • Työnteon alkamisajankohta
  • Määräaikaisen työsopimuksen kesto ja määräaikaisuuden peruste
  • Koeajan pituus, jos siitä sovittu
  • Työntekopaikka tai jos työntekijällä ei ole pääasiallista kiinteää työntekopaikkaa, selvistys niistä periatteista, joiden mukaan työntekijä työskentelee eri työkohteissa (huomioi, että on suuri merkitys merkitäänkö työsopimukseen tietty osoite vai koskeeko sopimus kaikkia yhtiön toimipisteitä)
  • Työntekijän pääasialliset työtehtävät
  • Työhön sovellettava työehtosopimus
  • Palkan ja muun vastikkeen määräytymisen perusteet sekä palkanmaksukausi
  • Säännöllinen työaika
  • Vuosiloman määräytyminen
  • Vähintään kuukauden kestävässä ulkomaantyössä työn kesto, valuutta, jossa rahapalkka maksetaan, ulkomailla suoritettavat rahalliset korvaukset ja luontoisedut sekä työntekijän kotiuttamisen ehdot

Lisäksi työsopimuksessa olisi hyvä olla maininta seuraavista asioista:

  • Lomaraha / lomaltapaluuraha
  • Sairausajan palkka
  • Yrityksen järjestämä koulutus
  • Palkkakehitys
  • Matkapäivien määrä
  • Matka- ja ym. kustannusten korvaukset

Koeajasta, kilpailukieltoehdoista tai salassapidosta ei ole pakko sopia työsopimuksessa.

Muutamia erityishuomioita:

Koeaika saa olla enintään 50% määräaikaisen työsuhteen pituudesta, kuitenkin enintään 6kk. Tästä ei voi poiketa edes yhteisellä päätöksellä (tai voi, mutta oikeudessa sopimus tältä osin pätemätön). Samaan työtehtävään ketjutetuissa määräaikaisissa työsopimuksissa koeaikaa ei voi määrätä uudelleen, molemmat osapuolet tietävät mitä on luvassa ja tiedossa.

Työntekopaikan määrittäminen työsopimukseen on oleellista, sillä kodin ja työpaikan väliset työmatkat maksaa työntekijä omasta pussistaan. Jos työsopimukseen on määritelty työntekopaikaksi kaikki yrityksen toimipaikat, tarkoittaa se käytännössä sitä että joudut omalla kustannuksella matkustamaan esimerkiksi Helsingistä Rovaniemen toimipisteeseen. Jos työntekopaikaksi on määritelty edellä mainittu Helsingin toimipiste, on työnajanta velvollinen maksamaan matkakorvauksen ja mahdollisen matka-ajan palkan muualle kohdistuvista työmatkoista. Keikkatyötä tekevän pahin moka olisi hyväksyä työsopimukseen kohta, jossa koko suomi on määritetty työntekoalueeksi. Tällöin kaikki kustannukset työmatkoista kaatuisi työntekijän niskaan. Tällainen sopimus voitaisiin oikeudessa tosin todeta kohtuuttomaksi, mutta tämän varaan en asiaa jättäisi.

Niinsanottuja nollatunti työsopimuksia tulisi välttää. Nollatuntisopimus tarkoittaa sitä, että työnantaja ei lupaa sinulle töitä, mutta varaa itselleen oikeuden milloin tahansa kutsua sinut töihin. Sopimukseen kirjattu 10-40h/vko on parempi kuin 0-40h/vko (=nollatuntisopimus), sillä vaikka työtä ei olisikaan tarjolla, on työnantaja velvollinen maksamaan sopimuksen mukaisen minimituntimäärän mukaisen palkan.

Matkapäivien osalta on hyvä sopia kuinka monta matkapäivää vuodessa suunnilleen tehdään, millä ajalla matkustaminen tehdään ja korvataanko työajan ulkopuolella tehty matkustaminen jotenkin. Tai tehdäänkö matkat kenties vailla minkäänlaista korvausta omalla vapaa-ajalla (asiaan vaikuttaa työehtosopimus). Jos matkapäivien määrää ei ole rajattu, eikä matka-ajan käytöstä työkohteeseen sovittu, voi se teoriassa johtaa tilanteeseen, jossa työntekijä matkustaa työkohteiden välillä kaiken vapaa-aikansa työajan ulkopuolella, saaden palkkaa vain varsinaiselta työajalta. Toisaalta, eipä kukaan tällaista rääkkiä pitkään kestä vaikka palkattomuus ei tekijää haittaisikaan.

Kilpailukiellon osalta on syytä huomioida, että se rajaa työn vastaanottomahdollisuutta kilpailevalta työnantajalta tietyksi määräajaksi irtisanoutumisen jälkeen. Aika voi olla esimerkiksi 6kk. Toisaalta jos työnantaja irtisanoo työsopimuksen, tulkitaan tämä käsittääkseni samalla kilpailukiellon purkamiseksi, jolloin töitä voi vastaanottaa mistä tahansa. Toisaalta täytyy muistaa, että kilpailukiellon ei koskaan pitäisi koskea tavallista työntekijää, vaan hieman suurempaa kihoa, yhtiölle strategisesti merkittävää henkilöä.

Summa summarum: Epäselvyyksien välttämiseksi työsopimus on aina syytä tehdä kirjallisesti, vaikka suullinen sopimus on täysin pätevä. Pahan paikan tullen suullista sopimusta on vaikea näyttää toteen, ja kuka oikeastikaan muistaa mitä 5 vuotta sitten sovittiin? Sama koskee mitä tahansa muutakin sopimista, joten olkaa tiukkoina että sopimukset tehdään aina kirjallisena.

Leave a Comment :, , , , , , , more...