Blogi | Pasi Vähämartti

Jälleen tuli tienattua kreikkalaisella verotuksella (kilometrikorvauksilla) sievoinen summa verotonta palkkaa

by on elo.18, 2014, under Työelämä, Yhteiskunta

Tasan vuosi sitten julkaisin ensimmäisen kululaskelman autonkäytön kuluista. Tienaamaan tuolloin en vielä päässyt, mutta toisen vuoden jälkeen pankki räjähti korvauksen leikkauksesta huolimatta. Tässä siis kahdenvuoden kumulatiivinen laskelma auton käytön kustannuksista.

Kahdessa vuodessa kilometrejä on kertynyt yhteensä 47378 km, joista työajoa on ollut 28380 km, omia ajoja 5118 km ja puolison ajoja 13880 km.

Polttoainetta on kulunut yhteensä 2470 litraa. Keskimäärin tankkiin on uponnut 54,9 litraa, jolla on päässyt liikkumaan keskimäärin 1053 km. Dieselin litrahinnan painotetu keskiarvo on 1,513 €/l. Kun huomioi käyttövoimaveron (ns. dieselveron), litrahinnaksi muodostuu 1,838 €/l.

Auton keskikulutus oli 5,21 l/100km tarkastelujaksolla (2 vuotta). Polttoainekustannus käyttövoimaveron kanssa on 9,59 €/100km, eli lähes 10 snt/km.

Muuttuvat kulut kahden vuoden aikana on ollut yhteensä 13488,51 €. Summa sisältää kaikki muut kulut auton arvon alenemaa lukuunottamatta. Kulut jyvitettynä ajokilometriä kohti muodostaa kustannuksesi 29 snt/km. Tästä polttoaineen osuus on aiemmin laskettu vajaa 10 snt/km.

Vuoden 2014 alusta verottaja pudotti kilometrikorvauksen 45 snt/km => 43 snt/km. Tässä laskelmassa olen oikonut sen verran, etten ole ottanut vuoden vaihtumista laskelmissa huomioon muuten kuin laskemalla korvauksen keskiarvon (molempina vuosina olen ajanut jotakuinkin saman verran, joskaan kilometrikorvauksen suuruus ei muuttunut puolessavälilssä tarkastelujaksoa).

44 snt/km keskiarvo korvaussummaa käyttäen auton arvonalenemaan jää jäljelle 15 snt/km. Ajetulla konaiskilometrimäärällä tämä tarkoittaa 7106,70 €.

Auton hintaa en käynyt arvioituttamassa enkä myöskään tänävuonna saanut vaihtotarjousta postitse. Netin myyntipalstojen perusteella vastaavilla kilometreillä, vuosmallilla ja varusteilla autosta saa maksaa noin 12000€. Auton vaihtoarvo on kuitenkin tätä pienempi, automyyjä kun pistää pienen katteen päälle kattaakseen omia kulujaan, myös autolle annettava takuu ei ole ilmainen (mahdolliset korjauskulut myynnin jälkeen).  Hyvällä tuurilla vaihdossa autostani saattaisi saada noin 11000€, todennäköisesti tämä on yläkanttiin. Auton uusmyyntihinta oli noin 24000€. Neljässä vuodessa hinta on alentunut 13000€, joka tekee vuotta kohden 3250€ (kahdessa vuodessa 6500€).

Mikäli jokaisesta ajetusta kilometristä olisi maksettu kilometrikorvausta, olisi korvausta maksettu 606,70 € (=arvonaleneman erotus) liikaa todellisiin kuluihin verrattuna. Koska korvausta maksetaan vain työajoista (59,9% kaikista ajoista), putoaa summa 363,41 €:n.

Ylemmille toimihenkilöille ei edelleenkään makseta palkkaa matka-ajalta, matkustus tapahtuu siis omalla vapaa-ajalla. 70 km/h keskinopeudella 28380 km ajamiseen kuluu 405 tuntia (=vastaa 11 viikon ylimääräistä työtuntimäärää kahdessa vuodessa, eli noin 1½ kk ylimääräistä ”työaikaa” vuodessa). Nettotuntipalkaksi kilometrikorvauksista muodostuu täten 0,90 €/h. Aika nihkeä korvaus insinöörin vapaa-ajasta. Tosin mikään korvaus ajasta kilometrikorvaus ei ole.

Syy kustannusten lievään kasvuun johtuu pienestä haverista, joka sattui jotakuinkin heti edellisen kulukatsauksen jälkeen vuosi takaperin. Puoliso peruutteli betoniporsaaseen saaden takapuskurin lommolle ja takasumuvalon rikki (uusi puskuri + maalaus + valo + asennus). Elämän realiteetti kuitenkin on että havereita sattuu ja näistä syntyy lisäkustannuksia. Myös nämä ovat kuluja jotka ovat osa autoilun kustannuksia. Lisäksi suhteellisia kustannuksia kasvatti ajamisen vähentyminen.

Tuulilasia en ole vielä vaihtanut uuteen (vakuutuksen omavastuu 200€), vaikka halkeama on lähtenyt leviämään korjauskohdasta. Myöskään talvi- tai kesärenkaita en ole vielä ostanut (yhteensä noin 900€ paketti). Lisäksi kuukauden päästä tehtävä 80 tkm huolto kustantaa arviolta noin 600€.  Renkaita lukuunottamatta kulut vaikuttavat lyhyenaikavälin kuluihin merkittävästi. Lisäksi usein auto ostetaan lainarahalla, joten korko- ja lainanhoitokulut nostavat menoja jonkin verran. Omani olen ostanut ilman velkaa, eli tästä ei synny lisäkustannuksia.

Maasto-olosuhteet eivät ole muuttuneet työajojen osalta oleellisesti viimevuodesta, vaan edelleen työmatkoja tulee tehytä niin hiekka kuin metsäteillä (onneksi näitä ei kuitenkaan ole kokonaisajomäärästä kovinkaan paljoa). Tämä on jokatapauksessa normaalia maantieajoa kuluttavampaa, eli jälleenmyyntiarvo heikkenee nopeammin kuluttavammasta käytöstä johtuen. Tämän vaikutus nähdään vasta auton vaihdon/myynnin yhteydessä.

Keskimääräisellä 24 tkm vuotuisella ajosuoritteella ei edelleenkään pääse tienaamaan senttiäkään, ei edes silloin vaikka aivan kaikki ajot olisivat työajoa. Uusi 43 snt/km kilometrikorvaus on merkittävä heikennys korvaukseen ja osittain sen seurauksena pieni osa työajojen kustannuksista menee omasta pussista. Toisinsanoen kilometrikorvaus ei riitä kattamaan työkäytöstä aiheutuvien kustannuksien osuutta täysimääräisesti (tosin jos työajoja ei olisi ollenkaan, omien ajojen kustannukset lähes kaksinkertaistuisivat nykyisestä. Toisaalta olen ostanut auton työn takia ja täten olisin varmasti edelleen ilman autoa jos työ ei sitä vaatisi).

Jos jotain hyvää kuluvassa vuodessa oli, niin hallituksen päätös 15 tkm kilometrikatosta ei tullut voimaan. Itse en tätä rajaa ole ylittänyt omilla ajoillani, mutta on ehdottomasti selvää ettei 15 tkm työajoilla ja 10 tkm omilla ajoilla 43snt/km korvauksella pääse tienaamaan senttiäkään.

Tällaista kreikkalaista verotusta tälläkertaa.

:, , ,

Leave a Reply