Blogi | Pasi Vähämartti

Leise AAA 1150mAh akut

by on marras.16, 2019, under Nettiostokset

Olen aiemmin tehnyt bloggauksen Panasonic Eneloop akuista. Tuolloin testasin, minkälaisen kapasiteetin akut tarjoavat lupauksiin näiden.

Eneloopin akut ovat kalliita, joten päätin kokeilla, minkälaista suorituskykyä halpisakut tarjoavat. Hintaero on merkittävä, kolme Eneloopin AAA akkua maksaa saman mitä 20 kpl Leise -merkkistä AAA akkua.

Molemmat kotelot olivat saapuessaan hieman rikki: Toinen kiinnitysklipsi puuttui kummastakin kotelosta, toisen kotelon ollen lisäksi hieman halki. Kotelolla ei kuitenkaan ole väliä, vaan sisältö ratkaisee.

Leise -akun kyljessä komeilee 1150mAh. Tämä on helkkaristi AAA-kokoiseen akkuun, etenkin kun Eneloopin parhaimmat pro -akut tarjoavat tässä kokoluokassa 900mAh, ja pykälää huokeamman hintaluokan Eneloopin akut 750mAh.

Leise -akkujen myyjä ilmoittaa akun vähimmäiskapasiteetiksi 1000mAh. Sivuilla mainitaan nominal capacityksi myös 701-1299mAh, tyypillistä Aliexpress epämääräisyyttä… mutta tällä ilmoitustavalla lienee syynsä.

Mittaustulokset

Eneloop testissä jokainen akku ylitti luvatun kapasiteetin, yhtä viallista lukuun ottamatta. Leisen tulos ei ole ihan yhtä kaunista luettavaa, vaikka tavoitelukuna pitäisi akun kyljessä ilmoitettua 1000mAh minimikapasiteettia.

Tein mittauksen Technoline BC-900 -laturin refresh -toiminnolla, jolla latasin akkuja 200mA virralla ja purin 100mA virralla. Laturi tekee tätä niin monta kertaa edestakaisin, että tulos ei enää parane. Alla olevassa kuvaajassa on esitetty jokaisen akun mitattu kapasiteetti pienimmästä suurimpaan. Myöhemmät tulokset esitetään samassa kapasiteettijärjestyksessä.

Kapasiteetti [mAh]

Eneloopin tulokset olivat suhteellisen tasaisia. Luvattuun kapasiteettiin nähden ylitystä oli enimmillään 8%. Yksikään Leise ei vuorostaan ylittänyt edes luvattua minimikapasiteettia.

Mikäli Leise -akkujen nimelliskapasiteetiksi olisi ilmoitettu 800mAh, olisi ylitystä parhaimman tuloksen kennoon nähden ollut 24%. Näin suuret erot viittaavat eri tuotantoeriin, sekä ongelmista valmistusprosessissa. Toisaalta vaikka hajontaa onkin valtavasti, hintaansa (~13€ kotiin kannettuna) nähden akut antavat hyvän kapasiteetin.

Kapasiteettitesti ei kerro mitään akun itsepurkautumisesta tai virranantokyvystä.

Noin kuukauden levon jälkeen kennojännitteet vaihtelivat välillä 1,271-1,332V. Ehkä erikoisin piirre tuloksissa oli, että niissä akuissa, joissa oli mittausten mukaan eniten kapasiteettia (mAh), jännite oli keskimääräistä alhaisempi. Tämä havainto vahvistaa käsitystä akkujen olevan peräisin kahdesta tai useammasta tuotantoerästä. Kuvaajan järjestysnumero vastaa testattua akkua, eli jännitettä ja kapasiteetti voi vertailla kuvaajien kesken eri taulukoiden välillä.

Kennojännite [V] pitkän levon jälkeen

Lopuksi testasin akkujen virranantokykyä. Tämä tulos oli vahvasti kiinni siitä, kuinka hyvän kontaktin virtamittari sai akkuun aikaiseksi. Täten tuloksia ei voida pitää kovinkaan tarkkoina. Oikosulkuvirrat vaihtelivat eri kennojen välillä 3,20 – 5,27A välillä, ollen keskimäärin 4,5A ja mediaanin 4,7A. Mitatut virrat eivät korreloineet akkujen kapasiteetin tai jännitteen suhteen. Neljä akkua antoi alle 4A virran, joiden tulosta ei saanut paremmaksi, vaikka yritin kuinka saada paremman kontaktin. Alla kuvaaja kennojen antamasta oikosulkuvirrasta.

Oikosulkuvirta [A]

Testien jälkeen yritin antaa asiallista palautetta myyjälle, eli pyysin päivittämään sivujen tiedot vastaamaan lähemmäs todellisuutta. Toimitin tekemäni mittaustulokset, mutta joka kerta sain vastaukseksi ’What can I do for you?’. Todennäköisesti vastassa oli kielimuuri.

Myyjän mainoksissa Leisen akuille luvataan jopa 1000 lataussykliä. Esimerkiksi Eneloop Pro AAA (900mAh) akuille luvataan 500 ja tavallisille Eneloop AAA (750mAh) 2100 lataussykliä. Täten 1000 lataussykliä lienee täyttä puppua, kuten luvattu kapasiteettikin. Toisaalta, halvalla ei hyvää saa, mutta uskon että hintaansa nähden akut ajavat vallan mainiosti asiansa.

Leave a Comment :, , more...

Hozelock Superhoze 30m – laajeneva letku

by on marras.09, 2019, under Kuluttajansuoja, Yhteiskunta

Saatat muistaa ihmeletkun Ostos-TV:stä. Letkun idea on olla kevyt, vähän tilaa vielä, kestävä, solmuun menemätön… Alla oleva mainosvideo kertoo kaiken oleellisen ihmeletkun ideasta.

Olen aina pitänyt Ostos-TV tuotteita B-laatuisina ihmekeksintöinä, jotka ei tavalliseen kauppaan edes kelpaa (miksi muuten niitä saisi vain ja ainoastaan yksinoikeudella TV-shopista?)

En ole koskaan ostanut Ostos-TV:stä mitään, en tälläkään kertaa. Muistikuva tästä ihmeletkusta on kuitenkin jäänyt mieleen.

Kesällä 2016 istutin uuden aidan. Aitaa oli tarve kastella, mutta taloyhtiön oma letku oli epäkäytännöllisen painava, muotoonsa jämähtänyt osin litassa oleva letku. Tämä johti oman letkun hankkimiseen. Vaihtoehtoina oli perinteinen letku ja ihmeletku. Perinteisen letkun kategoriaan kuuluvat kaikki sotkeentumattomat ja littaan menemättömät letkut.

Ihmeletkun kestävyys oli suurin huolenaihe. Kun tavalliseen letkuun tulee reikä, voi sen katkaista ja tarvittaessa tehdä jatkon. Tämä ei ole mahdollista ihmeletkulla, vaan se on kerrasta entinen.

Hozelock Superhoze letkulle luvataan 5v takuu, joten se antaa uskoa letkun laatuun. Yleensähän takuu mitoitetaan siten, että se kestää takuuajan.

Paketin mukana tulee itse letku (10m => 30m), jonka molempiin päihin on integroitu jatkoliitin vesilukolla (aquastop). Lisäksi mukana tulee säädettävä suutin, sekä adapterit letkun kiinnittämiseksi 3/4″ ja 1/2″ hanaliittimeen.

Letku on todella kevyt ja menee pieneen tilaan. 30m versiolla saa mukavasti ulottuvuutta. Käyttö on huomattavasti mielekkäämpää kuin tavallisella letkulla, jonka myötä letkun ottaa paljon helpommin käyttöön pientäkin juttua varten.

Tästä huolimatta letku ei ole ollut kovinkaan ahkerassa käytössä. Itseasiassa sillä on alle 20 käyttökertaa takana. Käytön vähäisyyteen ei ole mitään muuta syytä kuin se, että letkulle ei tämän useammin ole käyttöä.

Loppukesästä 2019, noin kolme kuukautta takaperin, letkun paine yhtäkkiä hävisi. Kävin varmistamalle, ettei kukaan ollut laittanut hanaa kiinni – ei ollut. Letku vuoti välittömästi alkupäästä. Suojaavan kuoren alle, kun ei näe, niin on vaikea sanoa minkälaiset vahingot on kyseessä. Veden vuotamistavasta päätellen letku on revennyt pituussuunnassa. Letku on uudesta asti hieman vuotanut liittimen juuresta, joten on mahdollista, että tämä kyseinen vaurio laajeni ja teki letkusta käyttökelvottoman.

Takuu

Ostin letkun Lahden Kodin Terrasta. Kyseistä liikettä ei kuitenkaan enää ole olemassa. Takuun hoitaminen mutkistuu tämän myötä hieman.

Etsin takuukuitin käsiini. Yllätyksekseni siinä lukee takuuajan olevan vain 2 vuotta, vaikka pakkauksen kyljessä mainostetaan viittä vuotta.

Yllätykset eivät loppuneet tähän. Kyseisestä tuotteesta on olemassa kahdenlaista pakkausta, joiden välillä ainoa ero on kyljessä komeileva takuuaika, joka on 3 tai 5 vuotta.

Kuvia kummastakin pakkausmallista käytetään sekalaisesti mainonnassa, ja yhtä sekalaisesti takuuksi liikkeet ilmoittavat 2 tai 3 vuotta. Missään (Suomessa) en kuitenkaan ole törmännyt luvattuun viiteen vuoteen.

Saa nähdä, mikä letkun todellinen takuuaika on. Ostohetkellä olin siinä käsityksessä pakkauksen perusteella, että takuu on 5 vuotta. Letkulla oli hintaa 44,95€, joten sen soisi kestävän joka tapauksessa enemmän kuin 3 vuotta, oli sen takuuaika sitten 2, 3 tai 5 vuotta.

Noin kuukausi sitten laitoin takuupyynnön suoraan Hozelockin suomen sivujen kautta, joskaan vastausta ei ole vielä kuulunut. Tilannepäivityksiä seuraa sitä mukaan, kun asioita selviää.

Leave a Comment :, , , more...

Philips 42PFL8654H/12 virtalähteen korjaaminen

by on elo.12, 2019, under Korjausohjeet, Säätöä

Sain käsiini 42″ Philipsin taulu TV:n vuodelta 2010. Se oli yhtenä yönä (sammuksissa ollessaan) lopettanut toimintansa ilman mitään varoitusta.

Koska TV:llä oli ikää noin 9 vuotta, oli ensimmäinen epäilys virtalähteen kondensaattoreissa. Virtalähteen visuaalinen tarkastus ei kuitenkaan antanut mitään ilmeistä syytä pimentymiselle.

Vianetsintä

Netistä löytyi helposti TV:n huoltomanuaali. Manuaalin mukaan powerikortti on huollon kannalta musta laatikko, eli sellainen osa, joka vaihdetaan aina uuteen (ellei sulakkeen vaihtaminen korjaa tilannetta). Täten huoltomanuaalista ei juurikaan ollut apua.

Powerikortti on Delta:n valmistama, mallimerkiltään DPS-298CP-4A. Tälle mallille ei löytynyt piirikaaviota, mutta -2A mallille löytyi. Ero näiden mallien välillä ei selvinnyt, mutta joidenkin tietojen mukaan erot löytyvät piirikortin alkupäästä.

Powerin sulake oli ehjä, tasasuuntaajakin toimi, mutta 3,3V standby jännite oli ainoastaan 0,6V. Ei siis ihme, että mitään ei tapahtunut. Hakkuripuolella oli selvästikin jotain vialla. Tämän jälkeen mittasin diodi mittauksella fetit, jotka osoittautuivat ehjiksi. Sitten oli diodien vuoro. 3,3V linjasta löytyikin kaksi rinnan olevaa schottky-diodia (D907 ja D911), jotka näyttivät mittauksen perusteella olevan oikosulussa.

Suoraan pirilevyltä mittaaminen ei välttämättä anna luotettavaa tulosta, joten osat irti ja uusintamittaus. Osoittautui, että toinen oli oikosulussa. Kyseessä on schottky-diodi, jonka tyyppi on SB260, eli 2A / 60V.

Diodien erot

Tavanomaiset diodit eivät jaa niiden läpi kulkevaa virtaa tasan, sillä niiden lämpötilakerroin on negatiivinen. Tämä tarkoittaa sitä, että mitä kuumempi osa on, sitä alhaisemmaksi sen Vf (forward voltage, ’jännitehäviö’) muuttuu, ja täten virtaa alkaa kulkemaan entistä enemmän. Täten kaksi rinnankytkettyä diodia ilman erillistä virrantasauspiiriä on tuhoon tuomittu kytkentä, ellei komponentteja reilusti ylimitoiteta.

Schottky-diodien lämpötilakerroin sitä vastoin on positiivinen. Täten kaksi tai useampi schottky-diodi tasaa niiden läpi menevän virran automaattisesti lämpötilan vakiinnuttua.

Kahden rinnakkain kytketyn schottky-diodin tarkoitus on kasvattaa virtakapasiteettia. Virtakapasiteettia voisi kasvattaa myös isovirtaisemmalla komponentilla, mutta näissä on korkeampi Vf => hyötysuhde heikkenee aavistuksen.

Alla olevassa videossa vertaillaan tavallisen diodin ja schottky-diodin ominaisuuksia rinnankytketyssä piirissä. Lisätietoa schottky-diodeista löytyy esimerkiksi täältä.

Hajoamisen syyt

Diodit harvemmin hajoavat itsestään, vaan se on yleensä seurausta jostakin muusta ongelmasta. En tullut mitanneeksi schottkyn anodijännitettä, mutta koska kyse on hakkuritehonlähteestä, siellä on todennäköisesti suuria jännitepiikkejä, jotka lähentelevät schottky-diodin jännitekestoisuutta. Myös schottkyn perässä olleen kondensaattorin heikko kunto saattoi aiheuttaa ylimääräistä kuormitusta. Myös lämpörasitus on voinut heikentää komponentin runkoa, jolloin johtimen juuresta on voinut päästä vuotamaan ilmaa puolijohteeseen, joka on saanut sen tuhoutumaan.

Korjaaminen

Koska hyllystä ei löytynyt sopivaa schottky-diodia, testasin pikaisesti telkkaria viallinen diodi poistettuna. TV lähti käyntiin ongelmitta. Tämän jälkeen olikin helppoa marssia kauppaan, ja ostaa koko sarja kondensaattoreita, sekä yksi SB560 (ainoa koko, jota löytyi Bebekiltä). SB560 kestää yksistään 5A virran.

Vaihdoin kahta kondensaattoria lukuun ottamatta muut uuteen (näitä kahta mallia ei löytynyt Bebekiltä). Schottky-diodin kanssa osat tulivat maksamaan 6€, pelkkä viallinen kondensaattori + schottky-diodi olisivat maksaneet 1,5€.

Vian paikantamiseen yhdessä manuaalin etsimisen ja selailun kanssa kului noin 60 min. Kondensaattorien vaihtamiseen ja mittaamiseen (ei olisi ollut pakollista) ESR mittarilla kului 30min.

TV korjauksen jälkeen

Kaupallinen korjaaminen

On vaikea arvioida paljon huoltoliike olisi korjaamisesta veloittanut. Todennäköisesti eivät olisi edes etsineet vikaa, vaan vaihtaneet uuden powerikortin tilalle. Liikkeessä uusi varaosa maksaisi todennäköisesti yli 100€ (eBayssa käytetty maksaa reilu 50€). Tämän päälle tulee korjaajan kustannus. Tällöin puhutaan noin 200-300€ korjauskustannuksista.

Nykyaikaisia, sirompia, kevyempiä telkkareita saa isommassa tuumakoossa 400€ hintaan, joten en ihmettele, että viallinen laite heitetään menemään ja ostetaan uusi tilanne. Tämä on todella sääli, sillä yleensä vika on yksittäisessä osassa (tällä kertaa olisi selvinnyt minimissään 1,5€ osilla). Etenkin poweri viat ovat helppoja korjata, mikäli omaa sopivat mittalaitteet, työkalut ja hyppysellisen taitoa.

Leave a Comment :, , , , , , , more...

Työnantajan tarjoama luottokortti

by on elo.11, 2019, under Työelämä, Työsuhdeasiat, Yhteiskunta

Kiireellisimpinä vuosina minulla on ollut noin 140 matkapäivää. Ulkomaan matkapäiviä parhaimpana vuotena on olut noin 100. Tällainen matkustelu käy kukkarolla ahkerasti.

Suurimmat kulut syntyvät lentolipuista, hotelliyöpymisistä ja taksimatkoista. Myös autovuokra, tankkaukset, tietullit, siltatullit ja lauttamatkat voivat tulla kyseeseen. Ei ole myöskään mahdotonta, että joutuu ostamaan työkaluja, tarvikkeita tai varaosia. Kuukaudessa summat voivat nousta todella suuriksi.

Etenkin startup yrityksissä korttikäytännöt ovat kirjavia.

Kortteja on kahta tyyppiä: Maksuaikakortti (lyhennys 100%), sekä luottokortti (minimilyhennys). Tämän lisäksi kortti voi olla työnantajan takaama (työntekijä maksaa laskun), tai työnantajan maksamana.

Edellisessä työpaikassa minulla oli tällainen työnantajan takaama kortti. Lasku tuli joka kuukausi kotiini, joka piti maksaa eräpäivänä. Useinkaan kulukorvaus ei ehtinyt tulla ajoissa, joten tilillä piti olla riittävästi katetta.

Perustelu miksi en saanut yrityksen maksamaa luottokorttia, oli että yritysten kortteja käytetään niin paljon väärin, ja että tällaisia kortteja ei yleisesti ottaen myönnetä enää missään yrityksessä kenellekään. Pureskellaanpa asioita hieman.

Mitä tarkoittaa yrityksen takaama kortti?

  • Mahdollistaa suuremman limiitin, joka tässä tapauksessa oli 5000€/kk. Henkilökohtaisessa kortissa oli 2000€ raja, joskin sen olisi saanut helposti nostettua suuremmaksi => tapauksessani yrityksen kortista ei ollut hyötyä.
  • Vastaat kortin veloista, ja jos ulosoton jälkeen jää maksettavaa, käännytään vasta tämän jälkeen takaajan, eli työnantajan puoleen.
  • Kun työnantaja menee konkurssiin, takaaja katoaa. Tällöin vastaat kortin veloista, kuten käytännössä tähänkin asti. Palkkaturvasta näitä kuluja voi saada takaisin, tai olla saamatta.

Yrityksen luottokortti on ainoa oikea vaihtoehto työntekijälle, sillä

  • Väärinkäytöstä aiheutuva riski työnantajalle on mitätön. 5000€ limiitillä ei tehdä 5000€ suurempaa laskua. Työnantajan pystyy vähentämään väärinkäytökset palkasta ja ottamaan tarvittaessa kortin pois. Myös rikosilmoituksen tekeminen on aina mahdollista. Työnantajan riski on täysin olematon.
  • Yritys maksaa kortin laskun, jolloin työntekijän ei tarvitse rahoittaa työnantajan toimintaa.
  • Konkurssitilanteessa konkurssipesä vastaa kortin veloista.

Lyhyesti sanottuna yrityksen takaamat kortit pitäisi kieltää lailla. Työntekijän tehtäviin ei kuulu rahoittaa työnantajan toimintaa antamalla ilmaista lainaa, samalla todellisuudessa ottaen taloudellisen riskin kortin veloista.

Työnantajan väittäessä, että taattu kortti on ainoa vaihtoehto väärinkäyttöriskin takia, on täysin höpö puhetta. Tällaiseen korttiin ei pidä suostua, tai työnantajalta on saatava kortin limiittiä vastaava summa ennakkomaksuna. Ennakolla voi maksaa kortin laskun sen saapuessa, jonka lisäksi kaikissa tilanteessa saa ns. omansa pois.

Blogin aihe kumpusi tällä kertaa siitä, että edellinen työnantaja meni konkurssiin marraskuussa 2018 ja osa kulukorvauksista jäi saamatta. Omalta osalta saavat jäivät vähäisiksi, toisilla saatavat olivat merkittävästi suurempia.

Loppuvaiheessa korttiostoja ei onneksi ollut kovin paljoa, mutta yhden kuukauden kulukorvaukset jäivät kokonaan saamatta. Ne minulle periaatteessa maksettiin, mutta koska palkka ja kulukorvaukset maksettiin tuolloin ilman palkkalaskelmaa, niin seuraavan kuun palkkalaskeman kirjausvirhe teki maksun mitättömäksi.

Aiempi potti kirjattiin kokonaisuudessaan palkkaennakoksi, jolloin sain vain puolikkaan kuun palkan ja kulukorvaukset muuttuivat jälleen saataviksi. Konkurssihetkellä tästä oli kulunut juuri sen verran aikaa, että jo maksettu kulukorvaus katosi olemasta. Näin kävi myös palkkaturvan silmissä, koska konkurssihetkellä tästä oli juuri sopivasti kulunut yli 3 kuukautta. Tarkalleen ottaen tässä tuli tupaan 1383,72€.

Jokaisella konkurssi ja palkkaturva kierroksella oppii jotain. Takana on kaksi työpaikkaa, kaksi konkurssia ja kaksi palkkaturvaan turvautumista viimeisten 10 vuoden ajalta.

Leave a Comment :, , , more...

Excel taulukon suojauksen poistaminen

by on huhti.19, 2019, under Säätöä, Vinkit

Välillä vastaan tulee Excel-tiedostoja, joiden sisältö on suojattu siten, että kenttien laskentakaavoja ei näe, ja että vain tiettyjen kenttien sisältöä voi muokata.

Tällaiselle suojaamiselle on hyvät perusteet, esimerkiksi matkalaskulomakkeessa. Käyttäjän tarvitsee täyttää tietyt kentät, eikä muuhun tarvitse koskea. Suojaus estää tahattomien muutosten tekemisen, kun kaikkien kenttien sisältöä ei pääse muokkaamaan.

Syystä tai toisesta, edellisen työpaikan käyttämän kirjanpitotoimiston toimittamissa matkalaskulomakkeissa oli ainakin kahtena eri vuonna virheitä. Esimerkiksi matkustajan kilometrit laskettiin täysin väärin (summattiin eri päivien matkustajamäärät yhteen, sama tehtiin kilometreille, ja näiden lopputulos kerrottiin keskenään). Välillä lomakkeissa oli käytössä väärät kilometrikorvaus tai päiväraha summat. Lomakkeet eivät myöskään taipuneet ulkomaanpäivärahoihin.

Näin keskeneräistä ja testaamatonta tekelettä, josta pyydetään vielä rahaa, ei koskaan pitäisi päästää ulos. Vaikka lomakkeessa oli virheitä, oli se muutoin kuitenkin ihan asiallinen. Lomake jäi käyttöön, vaikka tilitoimisto vaihtui. Tällaista lomaketta pystyy käyttämään vain vuoden loppuun, sillä verottaja päivittää korvauksien suuruuksia vuosittain.

Vastaavan lomakkeen voisi tehdä helposti itsekin, mutta pelkkien eurojen päivittämisen takia tämä tuntuu vähän turhalta.

Pienellä pätkällä Visual Basic -koodia, on mahdollista ’selvittää’ salasana, jolla taulukon suojauksen saa poistettua. VB koodi ei murra alkuperäistä salasanaa, se vain etsii sellaisen merkkijonon, joka toimii suojauksen poistamiseen. Tällä tavoin selvitetyt koodit ovat kirjaimellisesti muotoa AAAAAAAAAAA, AAAAAAABBBB, AAAABBBBBCC jne.

Excelin lukitus ei siis ole mikään hienostunein. Täten Excelillä ei kannata tehdä mitään Top Secret juttuja, mikäli tarkoituksena on myös jaella tiedostoa.

Salasanan selvittäminen

Alla oleva koodi ei ole itseni keksimä, vaan se löytyy monesta paikkaa internetin syövereistä.

Koodin käyttö tapahtuu seuraavasti:

1. Avaa VBA editori painamalla Alt + F11 avonaisessa Excel-asiakirjassa, jonka taulun suojauksen haluat poistaa.

2. Tupla klikkaa taulukkoa ikkunan vasemmalla laidalla, jonka suojauksen haluat poistaa. Tässä esimerkissä poistetaan Taulun 11 suojaus. Suojauksen poistaminen tällä metodilla pitää tehdä jokaiselle taululle erikseen.

3. Lisää alla oleva koodi oikealle puolelle avautuneeseen ikkunaan

Sub Passwordbreaker()
Dim i As Integer, j As Integer, k As Integer
Dim l As Integer, m As Integer, n As Integer
Dim il As Integer, i2 As Integer, i3 As Integer
Dim i4 As Integer, i5 As Integer, i6 As Integer
On Error Resume Next
For i = 65 To 66: For j = 65 To 66: For k = 65 To 66
For l = 65 To 66: For m = 65 To 66: For il = 65 To 66
For i2 = 65 To 66: For i3 = 65 To 66: For i4 = 65 To 66
For i5 = 65 To 66: For i6 = 65 To 66: For n = 32 To 126
ActiveSheet.Unprotect Chr(i) & Chr(j) & Chr(k) & _
Chr(l) & Chr(m) & Chr(il) & Chr(i2) & Chr(i3) & _
Chr(i4) & Chr(i5) & Chr(i6) & Chr(n)
If ActiveSheet.ProtectContents = False Then
MsgBox "One usable password is " & Chr(i) & Chr(j) & _
Chr(k) & Chr(l) & Chr(m) & Chr(il) & Chr(i2) & _
Chr(i3) & Chr(i4) & Chr(i5) & Chr(i6) & Chr(n)
Exit Sub
End If
Next: Next: Next: Next: Next: Next
Next: Next: Next: Next: Next: Next
End Sub

4. Koodin lisäämisen jälkeen, paina vihreää ’play’ painiketta (tai paina F5). Pian tämän jälkeen ilmestyy salasana, jota voi käyttää asiakirjan suojauksen poistamiseen.

Suojauksen poistaminen

Asiakirjan suojaus poistetaan valitsemalla Tarkista => Poista taulukon suojaus, ja syöttämällä salasanakentän äsken saatu salasana.

Huomaathan, että tämä VB -koodi täytyy suorittaa jokaiselle taululle erikseen. Esimerkkitiedostossa on 13 taulua, joten koodi pitää ajaa kullekin taululle salasanan selvittämiseksi, ja vielä erikseen poistaa suojaukset kultakin taululta löytynyttä salasanaa käyttäen.

2 Comments :, , , , more...

FreeNAS USB käynnistyslevyn peilaus (11.2 U1)

by on huhti.16, 2019, under Lähiverkko, Säätöä

Mikään tallennusmedia ei ole ikuinen. Kovalevyissä on liikkuvia osia, SSD-levyjen ja USB muistien Flash-muistisolut kestävät rajoitetun määrän kirjoittamista. Varmuuskopioiden tekeminen on siis tärkeää.

Olen asentanut FreeNAS:in 8GB USB muistiin, kuten hyvin moni muukin FreeNAS käyttäjä. Syynä tällaiseen hieman ehkä outoon ratkaisuun on hinta ja pieni koko, lisäksi säästyy SATA väyläpaikka. USB muistit kestävät kuitenkin kaikkein vähiten kirjoituskertoja. FreeNAS:in tapauksessa käyttöjärjestelmälevyn hajoaminen ei haittaa, koska varsinainen levypalvelimen tietosisältö sijaitsee eri levyillä.

Boot aseman hajoamisesta palautuminen kestää noin 20 minuuttia, jos hyllystä löytyy valmiiksi uusi USB muisti sekä vanhan käyttöjärjestelmän konfiguraatio. Jos konfiguraatio puuttuu, ei sekään ole katastrofi, silloin joutuu vain tekemään kaikki asetukset alusta lähtien uusiksi. Lopuksi importataan levyt sisään ja kaikki on valmista uuteen alkuun.

Tähän päivään asti minulla on ollut käyttöjärjestelmä asennettuna yhdelle USB muistille. FreeNAS mahdollistaa kuitenkin peilatun boot-aseman (joskaan se ei osaa vaihtaa ehjää vioittuneen paikalle automattisesti). Jokin aika sitten levypalvelin alkoi lähettämään sähköpostia, jossa se varottaa levyllä havaitusta korjauskelvottomasta virheestä. Muutamia viikkoja kului, eikä virheiden määrä kasvanut. Kun aikaa kului pari kuukautta, alkoi virheiden määrä kasvamaan. Yksittäiset muistisolut ovat todennäköisesti tulleet tiensä päähän.

Tällaista virheilmoitusta ei kannata jättää huomiotta, vaan viimeistään tässä vaiheessa on syytä ottaa varmuuskopio asetuksista. Myöskään tuleen ei kannata jäädä makaamaan, vaan vaihtaa suosiolla uusi asema tilalle, sillä USB muistit eivät ole hinnalla pilattuja, mallista riippuen alkaen ~8€.

Ennen kuin alat tekemään peilausta, on syytä muistaa, että mikäli asema on jo valmiiksi DEGRADED -tilassa, ei peilaus todennäköisesti tule onnistumaan. Minulla peilaus prosessi alkoi aina alusta buutin yhteydessä, eikä kopiosta tullut toimivaa milloinkaan. Viallista asemaa ei pysty irrottamaan (detach) ennen kuin resilvering on valmistunut. Irrotusta ei pysty tekemään vahingossa, sillä siitä tulee virheilmoitus.

Jotta edellä kuvatuilta ongelmilta vältytään, on pelaus syytä säätää kuntoon mahdollisimman aikaisessa vaiheessa.

Buutti-levyn peilaaminen on yksinkertainen operaatio:

  1. Avaa FreeNAS:in hallintasivu webbiselaimeen
  2. Valitse System => Boot Enviroments => Boot Pool Status
  3. Paina … freenas-boot -riviltä ja valitse Attach
  4. Valitse levy, jota halutaan käyttää peilaamiseen (minulla da8). Use all disk spacea ei tarvitse rastittaa
  5. Paina save

Tämän jälkeen boot-asema alkaa kopiotumaan asemalta toiselle. Operaatio on hidas USB muisteilla. Peilaukseen kulu aikaa noin 30 minuuttia. Operaation (resilvering) keskeneräisyydestä annetaan kriittinen varoitus (The boot volume state is ONLINE: One or more devices is currently being resilvered…). Kun operaatio on valmis, ilmoitus katoaa.

Edistymistä saa seurattua kätevästi yläpalkin pyörivää tuplanuolta painamalla. Sivun alareunaan avautuu pieni dialogi, jossa edistyminen esitetään prosentteina.

Kun resilvering on valmis, molemmat (da7p ja da8p) USB asemat näkyvät ONLINE -tilassa.

Leave a Comment :, , , , , more...

Suomi, sähköautojen luvattu maa?

by on huhti.13, 2019, under Liikenne, Yhteiskunta

Ilmasto lämpenee, johon vaikuttaa fossiilisten polttoaineiden käyttö. Jotta ilmaston lämpötilan kasvua saataisiin hillittyä, on tapahduttava muutos. Suomessa on asetettu tiukat päästötavoitteet liikenteelle, jota vauhdittamaan on ajateltu jopa kieltää polttomoottoriautojen myynti nopeutetussa aikataulussa. Tavoitteissa on saada liikenteeseen 250000 täyssähköautoa/hybridiä vuoteen 2030 mennessä, jotta tavoitteissa pysyttäisiin.

Useimmilla ei kuitenkaan ole varaa ostaa uutta autoa. Moni ei myöskään halua ostaa uutta, tai edes uudehkoa autoa; auto kun on taloudellisesti surkea ’sijoitus’. Käytettyjä sähköautoja on vähän tarjolla, ja ne ovat kalliita. Käytetyissä hybrideissä tilanne on aavistuksen parempi, mutta niitäkin on edelleen vähän tarjolla.

Sähköautoja valmistetaan toistaiseksi verrattain vähän, johon syynä on kallis hinta (rajoittaa menekkiä). Myös pelot uutta tekniikkaa kohtaan, sekä ehkä se suurin kysymys, toimintasäde ja latausaika, hillitsevät ostohaluja. Ajan saatossa käytettyjä sähkö ja hybridiautoja alkaa ilmestymään markkinoille.

Sähköautoja ei riitä kaikille tältä istumalta, eikä varmasti pidemmälläkään aikataululla, sillä paine tavoitteiden saavuttamiseen tuntuu olevan kova, ympäri maailman. Toisaalta koko autokantaa ei olla päivittämässä yhdellä hetkellä, mutta sähköautobuumi tulee luomaan haasteita markkinoille, eikä yksin autojen valmistuksessa.

Unohdetaan kuitenkin edellä mainittu, ja puhutaan energiasta.

Energia

Energiaa tarvitaan pyörittämään jokapäiväistä elämäämme. Ensimmäisenä miellämme energian sähköksi, jolla kaikki laitteet toimivat. Liikennekin liikkuu energialla, pääsääntöisesti nestemäisillä tai kaasumaisilla polttoaineilla. Energiaa kuluu päivä päivältä enemmän, jonka takia uusia voimalaitoksia tarvitaan. Energiaa halutaan tuottaa puhtaasti, jonka takia vanhoja saastuttavia laitoksia suljetaan. Mutta, onko kukaan ajatellut mitä sähköautoihin siirtyminen käytännössä tarkoittaa?

Otetaan esimerkki omasta autoilustani, se on helpointa, sillä olen pitänyt kirjaa kaikista siihen liittyvistä kuluista. Autoni on Hyundai i30 CW, menovetenä toimii Diesel. Olen omistanut kyseisen kulkuvälineen 6,28 vuotta, tankkiin on uponnut 7178,41 litraa ja tällä on ajeltu yhteensä 131744 km. Vuodessa polttoainetta on kulunut keskimäärin 1143 litraa (keskikulutus 5,45 l/100km), ja keskimääräinen ajosuorite vuodessa on ollut hieman vajaa 21000km.

Litra dieseliä sisältää energiaa noin 10 kWh. 5,45 litran keskikulutuksella energiaa kuluu siis 54,5 kWh/100km. Vuotuisella ajomäärälläni energiankulutus on noin 11,4 MWh. Dieselmoottorin hyötysuhde on kuormituksesta riippuen noin 25-40%, jolloin liikuttamiseen on päätynyt 4,0 MWh määrä energiaa (35% hyötysuhteella). Toisin sanoen, auton liikuttamiseen hyötysuhde huomioiden on kulunut noin 19kWh/100km. Sähköllä saman auton liikuttamiseen kuluu saman verran energiaa (kun puhutaan liikuttamiseen käytetyn hyötyenergian osuudesta, eli akselitehosta).

Sähköautojen kuluttama teho on auton koosta, ajotavasta, nopeudesta jne. riippuen 14-20kWh/100km, isotehoisissa ja painavissa autoissa enemmänkin. Ensipäätelmä tuloksista on, että sähköauto on merkittävästi dieseliä parempi. Invertterin ja sähkömoottorin hyötysuhde liikkuu siellä 95% tietämillä, joten akselille päätyy lähes kaikki kulutettu energia. Polttomoottorissa suurin osa energiasta häviää lämpönä taivaalle, joka toden totta on typerää energian hukkaa, mutta nykyteknologia ei parempaan pysty.

Hyvä hyötysuhde autossa, huono toisaalla

Ydinvoimaloissa hyötysuhde on 33-40%, hiilivoimaloissa 40%, vesivoimaloissa 90%, aurinkovoimassa 18%, tuulivoimalassa 45%… Ydinvoimalan ja hiilivoimalan hyötysuhdetta saadaan nostettua merkittävästi, kun myös lämpö otetaan talteen (kaukolämmöksi). Ylläolevat hyötysuhteet koskevat pelkästään sähkön tuotantoa. Kuten aiemmin mainitsin, polttomoottorin hyötysuhde on kuormituksesta riippuen 25-40%. Hyötysuhde voi olla suurempikin, mutta ei toteudu autoissa, koska moottorin kuormitus ei ole optimaalinen. Tasaisessa ajossa moottorin kuormitus on suhteellisen matala, jolloin hyötysuhde huononee. [Lähde]

Kuten huomataan, ei hyötysuhde ole millään energiantuotannolla 100%. Vesivoima on lähinnä tätä. Aurinkopaneelien hyötysuhteella ei ole muuta merkitystä kuin kenttien vatimaan koon kannalta (suurempi hyötysuhde => pienempi ala). Tuulivoiman hyötysuhteella ei myöskään ole niin suurta merkitystä, koska tässäkään ei varsinaisesti hukata resursseja, osa energiasta jää yksinkertaisesti hyödyntämättä. Toisin on lauhdevoiman kanssa, jossa lämpöä ajetaan valtavasti hukkaan (ellei sitä oteta hyötykäyttöön kaukolämpönä).

Päästöt siirtyvät sähköautojen myötä autoista voimalaitoksiin. Täten on erittäin tärkeää, että energiaa tuotetaan kestävästi ja puhtaasti, muussa tapauksessa sähköautoista ei ole päästöjen kannalta juurikaan hyötyä.

Energian kulutus

Sähkönkulutus Suomessa vuonna 2017 oli 85,4 TWh, eli 85400 GWh. Reilu 25% tästä on tuotettu ydinvoimalla, 17% vesivoimalla… mutta ehkä suurin ongelma on nettotuonti, joka on lähes 24%. Toisin sanoen, energia kulutetaan reilusti enemmän, kuin mitä tuotamme. [Lähde]

Mitä sähköautojen kasvava määrä tarkoittaa sähkön kulutukselle? Se tietysti kasvaa, ja nettotuonnin tarve lisääntyy, ellei omaa tuotantokapasiteettia rakenneta lisää. Nettotuonnissakin on ongelmansa, sillä silläkin on rajansa siirtolinjojen kapisiteettien puitteissa.  Mutta, kuinka paljon liikenteen sähköistäminen vaatii lisäenergiaa?

Vuosittaisilla ajokilometreilläni syntyisi täyssähköautolla 4 MWh lisäys sähkönkulutukseen (olettaen, että kulutus olisi identtinen dieseliin verrattuna hyötysuhde huomioiden). Mutta, mitä 250000 auton tavoite tarkoittaa, jonka verran niitä pitäisi olla vuoteen 2030 mennessä.

Tällä hetkellä sähköautoja on 1682 ja hybrideitä 5719 kpl. Täten uusia sähkö/hybridiautoja pitäisi rekisteröidä noin 20000 kpl/vuosi, jotta tavoitteeseen päästään. Vuonna 2017 rekisteröitiin henkilöautoja yhteensä noin 120000 kpl, täten täyssähkö/hybridien myynnin pitäisi olla vajaa 20% kaikista myydyistä uusista autoista.

Jos vuosittain myytäisiin 20000 täyssähköautoa, tarkoittaa se 17000km keskimääräisellä ajosuoritteella (ja 17kWh/100km keskimääräisellä kulutuksella) energiankulutuksen kasvamista 57,8 GWh:lla / vuosi. 250000 täyssähköautoa tarkoittaisi 722,5 GWh lisäystä sähkönkulutukseen. Koko autokannan päivittäminen täyssähköiseksi tarkoittaisi vuorostaan noin 10 TWh lisäenergiatarvetta, joka on yli 10% lisäys nykyiseen koko suomen energiankulutukseen nähden. Esimerkiksi Loviisan yksiköt tuottavat yhteensä noin 8 TWh vuodessa. Energiankulutuksen lisääntyminen ei kuitenkaan ole ihan näin suoraviivaista, sillä talvella autojen lohkolämmittimien kuluttama energiamäärä poistuu sähköautojen myötä (joskin sisätiloja lämmitetään jatkossakin).

Lisää energiaa

Seuraava kysymys onkin, mistä kaikki energia näille sähköautoille, kun jo tällä hetkellä kovimmilla paukkupakkasilla sähköntuotanto ja tuonti käyvät äärirajoilla. Onneksi Olkiluoto 3 on ehkä jo kohta valmis, mutta sen tuotanto kattaa vain nettotuontia. Sähkönkulutus kasvaa luonnostaan, ja liikenteen sähköistyminen kiihdyttää tätä tahtia entisestään.

Sähköverkosta on tehtävä sähköautomullistuksen aikana älykäs, sillä sähköautoja tullaa lataamaan pääsääntöisesti yöaikaan (kotona), sekä päiväsaikaan (työpaikalla). Tämä tarkoittaa merkittävää kuormaprofiilin muutosta, eli säätövoimaa tarvitaan lisää tasaamaan kuormitusvaihteluita, sekä lisää perusvoimaa kattamaan muutoinkin alijäämäistä tuotantoa. Kannattaisi vakavasti harkita esimerkiksi yhden uuden ydinvoimalareaktorin rakentamista, jonka rinnalle lisää vesi-, aurinko- ja tuulivoimaa.

Energian hinta

Sähkön hinta on ollut koholla jo pidemmän aikaa. Myös siirtomaksut veroineen ovat kovia. Sähkön hinnan voi kilpailuttaa, siirtoa ei. Tämä asettaa kuluttajat eriarvoiseen asemaan. Tämä eriarvoisuus tulee rokottamaan niitä autoilijoita enemmän, jotka asuvat korkeiden siirtohintojen alueilla.

Energian hinta tulee tulevaisuudessa aika varmasti kasvamaan. Syynä vanhentuvien voimalaitosten uusimistarve, saastuttavien voimaloiden ennenaikainen sulkeminen, energiatarpeen lisääntyminen ja siitä aiheutuva energian rajallisuus, sähkön myyminen yli rajojen niille, jotka maksavat siitä meitä enemmän (joiden oma tuotanto on kalliimpaa) … Halpa sähköautoilu ei tulevaisuudessa ehkä olekaan niin halpaa kuin mitä se nyt on. Vaikka sähköautoilu maksisi tulevaisuudessa saman kuin polttonesteillä ajaminen nyt, ei tämä varmaan kenellekään ongelma olisi, mutta suurin ongelma tästä muodostuu kaikelle muulle sähkönkulutukselle, josta maksamme.

Polttonesteille on suunniteltu toistuvia veronkorotuksia, tämä rankaisee kaikkein eniten niitä, joilla ei ole varaa hankkia uutta hienoa autoa, tai edes käytettyä. Toki ajan kanssa polttomoottoriautot poistuvat käytöstä.

Sähköauton lataaminen

Suomessa on tällä hetkellä noin 1700 julkista latauspistettä. Osa näistä on pikalatausasemia, osa keskinopeusasemia. Suurin osa on edelleen hitaampia latauspisteitä. Latauspisteiden määrä on kasvanut mukavaa vauhtia, ja näin pitääkin olla, mikäli pyörät halutaan pitää pyörimässä. Latauskapasiteetti ei saa tulla pullonkaulaksi kehitykselle.

Pikalataaminen on suhteellinen käsite. Jos verrataan esimerkiksi dieselin tankkaamisen, parin minuutin tankkauksella saa 1000 km toimintasäteen. Supercharger asemalla 30min pysähdyksellä saa noin 270 km lisää toimintasädettä. En pidä tätä mitenkään superina, tai edes pikana. Lataaminen yöllä hitaasti ei ole ongelma, kuten ei päivälläkään työpaikan parkkipaikalla, autohan kuitenkin seisoo paikallaan 95% ajasta. Pikalatauksen hitautta pidänkin yhtenä merkittävänä ongelmana, mutta latausasemaverkoston tiheneminen pienentää tätä haittaa, joskin ’tankilla’ saa käydä alvariinsa. Toisaalta kaasuautoilijat tekevät tätä jo nyt, tankaten pari kertaa viikossa.

Sähköauto. Nyt

Useimmille kaupunkilaisille täyssähköauto voisi olla täydellinen kumppani jo nyt, maaseudulle sopisi todennäköisesti paremmin hybridit pidempien etäisyyksien ja rajallisen latausverkon takia.

Kaikille täyssähkö ei kuitenkaan sovellu, vielä. Reissutyötä tekevälle tällä hetkellä paras valinta on mielestäni hybridit. Alla lueteltu muutama syy, miksi valitsisin hybridin täyssähkön sijaan:

  • uusissa hybrideissä pieni polttoaineenkulutus (3,3l/100km)
  • akulla pääsee tekemään suurimman osan lähiajoista (kantama ~50 km/lataus) + akku mahdollistaa jarruenergian talteenoton
  • kokonaistoimintasäde merkittävästi suurempi kuin täyssähköautolla (1000 km vs. 200-400 km ), yhdensuuntainen ajomatka reissaajalle on helposti 600km =>  olisi kiva päästä perille yhdellä istumalla
  • plug-in hybridin tankkausnopeus (pari minuuttia tankilla noin 1000 km välein ja noin 2 tuntia roikan perässä aina kun siihen mahdollisuus [ei pakollista] vs. 60 min supercharger asemalla jokaisen 400 km välein, ja lataus aina muutoinkin kuin mahdollista + tankkia ei koskaan saa/kannata ladata täyteen, koska hinnoittelu)
  • hinta täyssähköautoa edullisempi, vaikkakin kalliimpi kuin perinteinen.

Ylläolevat tiedot peilaavat Hyundai Ioniq plug-in hybridin tietoihin, jollaista olen haaveillut jo jonkin aikaa. Hintaa tosin saisi olla 10000€ vähemmän, käytettyjäkään ei vielä ole tarjolla. Kun sähköauton lataus kehittyy siten, että tankki on täynnä 15 minuutissa, yhdellä latauksella pääsee 600km, aletaan olla jo käyttäjäystävällisellä tasolla.

Lopuksi

Hallituksen 250000 auton tavoite sisältää sekä täyssähköautoja että hybrideitä. En lähtökohtaisesti lähtisi kieltämään polttomoottoriautojen myyntiä kokonaan kovinkaan nopealla aikataululla, ennen kuin sähkö- ja hybridiautojen hinnat ovat tulleet alas ja käytettyjen tarjonta on riittävää. Jatkossa polttomoottoriautojen tulisi kuitenkin täyttää tiukat päästönormit, ja kulutusta ohjaamaan poistaisin autoveron kokonaan täyssähköautoilta ja hybrideiltä. Veromuutoksella kulutus ohjautuisi automaattisesti näihin vaihtoehtoihin, kun hinta saataisiin lähemmäs kuluttajan kukkaroa.

Leave a Comment :, , , , , , more...

Sähkö ja sähkön siirto

by on huhti.13, 2019, under Yhteiskunta

Uutisista on saanut lukea useaan otteeseen, kuinka sähkönsiirto on maksanut sata euroa, mutta sähköä on käytetty vain muutamalla eurolla. Miten tämä on mahdollista, onko siirtomaksut jossain päin suomea todella näin järjettömät, vai onko sittenkään?

Sähkön hintaa tulee seurattua lähes päivittäin, jonka myötä olen huomannut sähkön hinnan olleen koholla jo pidemmän aikaa. Sähkönsiirron hintaan sitä vastoin harvemmin tulee kiinnitettyä huomiota, kun siihen ei voi vaikuttaa. Siirtolaskujen suurempi hinta on niin ikään ollut tiedossa.

En kuitenkaan ole koskaan sen tarkemmin tutkinut, miten laskujen summat jakautuvat keskenään, ja mistä osista ne muodostuvat. Jotta arvailut loppuvat, niin tarkastellaan tilannetta toteutuneiden sähkö- ja siirtolaskujen perusteella viimeisten 12 kuukauden ajalta.

Tarkastellaan ensimmäiseksi, mistä kaikista elementeistä sähkön kokonaishinta muodostuu. Kuten alla olevasta listasta huomataan, sähkön kokonaishinta ei koostu kahdesta tai kolmesta osatekijästä, vaan kaikkinensa kuudesta. Näiden summien takana on kolmen tahon näpit pelissä; energiaa tuottavan yrityksen, sähköä siirtävän yrityksen, sekä verottajan.

Sähkölasku koostuu seuraavista osatekijöistä:
– Sähköliittymän perusmaksusta (€/kk)
– Siirtomaksusta (snt/kWh)
– Energian perusmaksusta (€/kk)
– Energiasta (snt/kWh)
– Sähköverosta (2,79 snt/kWh, sis. ALV)
– Arvonlisäverosta (24%)

Esimerkiksi LE-sähköverkko Oy:llä (Lahti energia) sähköliittymän perusmaksu on 5,21€/kk/asunto (3x25A/asunto, 8 huoneiston rivitalo). Siirtomaksu 4,21snt/kWh, sähkövero 2,79snt/kWh (joka on kaikille yhtä suuri). Fortumilla energian perusmaksu on 4,02€/kk, ja sähkön hinta määräytyy minulla sähköpörssin mukaan (SPOT hinta). Lisäksi tästä kaikesta maksetaan arvonlisäveroa, myös sähköverosta (ylläolevaan sähköveroon ALV on valmiiksi laskettu mukaan).

Kun kilpailutat sähkön toimittajaa, kysytään vuosikulutusta. Vuosikulutus kerrotaan, jotta laskuri saa arvioitua vuosittaisen sähkölaskun suuruuden. Laskuri laskee myös sähkön keskihinnan (snt/kWh), johon on jyvitetty kuukausimaksu. Toisin sanoen, mitä vähemmän sähköä käytät, sitä kalliimmalta kWh hinta vaikuttaa. Nämä laskurit näyttävät kuitenkin vain energian osuuden, mutta samaa laskentatapaa voidaan käyttää myös energiansiirron kWh hinnan laskemisessa (kuten myöhemmin esittämieni kuvien laskennassa olen tehnyt).

Kun uutisissa on puhuttu sähkönsiirron olevan jopa 100€@3kk ja energialaskun vain muutamia euroja samalta ajalta, niin tällöin sekoitetaan sähkönsiirto ja liittymän perusmaksu. On jokseenkin väärin puhua perusmaksusta sähkönsiirtona, koska se on kiinteä summa, käytti sähköä tai ei. Siirtohinnoissa on vuorostaan suuria alueellisia eroja, jossain siirto voi olla 4snt/kWh, toisaalla lähemmäs 20snt/kWh (hintatilasto), ei kuitenkaan euroja/kWh. Mikäli sähköä ei ole käyttänyt, ei siirtomaksuakaan muodostu. Tällöin laskutetaan ainoastaan liittymän perusmaksu, joka määräytyy sulakekoon sekä sähköverkkoyhtiön (alueellinen hinta) mukaan. Laskutus perustuu vain ja ainoastaan käyttöön (perusmaksuja lukuun ottamatta).

Alla oleva kuvaaja näyttää sähkön (harmaa) ja siirron (oranssi) hintakehityksen (snt/kWh) aikavälillä 7/2015 – 3/2019. Sininen käyrä esittää näiden summan hintakehitystä.

Sähkönsiirron hinta päivittyy kerran vuodessa, aina vuoden alussa (vuonna 2019 hinta ei kuitenkaan noussut). Kuvaajassa näkyvät siirtohinnan vaihtelut johtuvat kuukausimaksun jyvittämisestä kulutettuun sähkönmäärään. Kun sähköä on kulunut vähemmän, vaikuttaa siirto kalliimmalta ja päinvastoin. Sama pätee myös energian hintaan, mutta SPOT hinnoittelusta johtuen kuukausimaksun osuuden vaihtelu ei ole selkeästi nähtävissä.

Minulla on ollut SPOT hinnoiteltu sähkö käytössä 7/2015 lähtien. Energian ja siirron hinnat ovat kasvaneet aikavälillä 7/2015 – 3/2019 keskimäärin noin 35% (11,3 => 15,1 snt/kWh), eli keskimäärin noin 10%/vuosi.

Samalla, kun sähkön hinta on noussut, niin myös kulutus on kasvanut. Oheisessa kuvaajassa sininen osoittaa kuukausikohtaisen kulutuksen (kWh/kk) ja oranssi kuukausikohtaisen sähkölaskun suuruuden (energia + siirto, €/kk).

Mutta, missä suhteessa verkkoyhtiö, energiayhtiö ja verottaja käyvät kuluttajan kukkarolla? Energialaskussa maksetaan energian tuottajille ja verottajalle (alv), siirtolaskussa maksetaan siirtoverkon omistajalle ja verottajalle (sähkövero + alv). ALV:n prosentuaalinen osuus pysyy aina samana, koska se lasketaan laskun loppusummasta, täten sen osuus on aina 19,4%. Loppujen suhde vaihtelee kuukausimaksujen, kWh hinnan ja kulutuksen mukaan. Viimeisten 12kk laskujen keskiarvon mukaan osuudet ovat jakautuneet minulla alla olevan kuvaajan mukaisesti (vuosikulutus 5947,75kWh).

Kun tästä kuvaajasta yhdistetään vielä kunkin saajan osuudet, huomataan, ettei ainakaan Lahden alueella verkkoyhtiö ole rivitaloasujalle rosvo. Itseasiassa, siirtoyhtiön kustannus on saajista kaikkein matalin, vain 27,8%. Verottaja vie seuraavaksi eniten 34,4% (alv + sähkövero), ja kalleinta on olut itse energia 37,9% osuudella. Itseasiassa jokainen segmenttiosuus tuli pienoisena yllätyksenä, sillä odotusarvo oli, että siirto on kallein, tämän jälkeen energia ja viimeisenä verottaja.

Se mikä osin aiheuttaa harhaa sähkönsiirron kalleudesta, johtuu siitä, että siirtoyhtiö velottaa sähköveron, jolloin käykin niin, että siirtolaskun osuus on 53% ja energialaskun 47% (sisältäen verottajan osuudet).

Mutta, onko reilua jyvittää liittymän kuukausimaksu kWh hintaan kulutuksen mukaan? Ilman sähköliittymää ei ole sähköä. Liittymän perusmaksua maksetaan mahdollisuudesta käyttää sähköä. Tämän päälle maksetaan siirretystä energiasta siirtomaksua. Jos kulutusta ei ole, on kWh hinta tällöin määrittelemätön (nollalla jakaminen). Kun sähköä käyttää vähän, tulee jyvittäen yksikköhinnaksi suuri luku. Mitä enemmän sähköä käyttää, sitä edullisempaa näin laskettu siirtomaksu on.

Esittämissäni grafiikoissa jyvitin liittymän maksut osaksi sähkönhintaa, koska kaikesta maksetaan kuitenkin. Mielestäni on silti väärin puhua, että on maksanut sähkönsiirrosta 100€/3kk, vaikka on samaan aikaan kuluttanut sähköä eurolla. Syynä näkemykseeni on se, että sähköliittymän perusmaksu mahdollistaa sähkön käytön, kyse ei siis suoranaisesti ole sähkön siirtomaksusta (joka laskutetaan siirretyn energiamäärän mukaan). Tämä ei silti tee asiasta yhtään vähäpätöisempää, rahaa lähtee tililtä käytetyistä termeistä huolimatta yhtä paljon.

Lopuksi täytyy vielä sanoa, että tiedostan hyvin sen, että rivitalossa asuvan sähköliittymän kuukausimaksu on ihan eri luokkaa kuin omakotiasujan. Omakotiasuja maksaa vähintään 30€/kk, kun itse selviän reilulla 5€/kk.

Alla oleva kuvaaja sisältää samat tiedot, kun jutun ensimmäinen kuvaaja, mutta hieman eri tavalla esitettynä. Tässä oranssi pylväs esittää siirtomaksun ja harmaa pylväs energian hintaa. Myös tässä kuvaajassa kuukausimaksut on jyvitetty kulutetun sähkön mukaan, joka aiheuttaa pientä kuukausittaista vaihtelua.

Nykyisellä sähkön hinnalla (keskimääräisen trendin mukaan määriteltynä maaliskuussa 2019, 15,1 snt/kWh) 1W jatkuva kulutus maksaa vuodessa 1,32€ ( [1W * 24h * 365pvä] / 1000 = 8,76kWh, [8,76kWh * 15,1 snt/kWh] / 100 = 1,32€). Täten aiemmin hyvin toiminut euro per watti muistisääntö ei enää ole kovin tarkka. Valmiustilassa olevat laitteet muodostavat vuosittaisesta sähkölaskusta helposti merkittävän siivun, kuten minunkin tapauksessa.

Leave a Comment :, , , , more...

Läppärin näyttö pimenee laturia kytkettäessä

by on maalis.30, 2019, under Säätöä, Vinkit

Minua on jo pidemmän aikaa piinannut tilanne, jossa kannettavan tietokoneen näyttö pimenee, kun laturin irrottaa. Ongelma ei esiinny joka kerralla. Lisäksi kyseessä ei ole taustavalon sammuminen, vaan vaikuttaa siltä, että näytönohjain lopettaa toimintansa.

Ongelma kuulostaa Windows / ajuriongelmalta. Päivityksiä on tullut viimeisen 6kk aikana useita, mutta ongelma ei ole poistunut. Mikäli ongelma olisi ajureissa, luulisi että tällainen ongelma korjattaisiin pikimmiten. Mutta, koska tämä ongelma koskee kahta kannettavaa tietokonetta (työkone ja kotikone), on hyvin epätodennäköistä, että kyseessä olisi rautavika.

Yhteistä molemmille koneille on ainakin Windows 10, sekä Intelin näytönohjain. Molemmista koneista löytyy myös Intel HD-grafiikkaohjauspaneeli -niminen ohjelma.

Koska näyttö välähtää laturia irrotettaessa, viittaa tämä jonkin asetuksen muuttumiseen. Välähdys on jotakuinkin samanlainen kuin joissain koneissa resoluutiota vaihtaessa. Intel HD-grafiikkaohjauspaneeli mahdollistaa resoluution ja virkistystaajuuden muuttamisen lisäksi myös kirkkauden, kontrastin, sävyn ja värikylläisyyden säädön.

Kokeilin säätää eri asetuksia. Kirkkauden, kontrastin, sävyn ja värikylläisyyden säätämisellä ei saanut pimeää kuvaa. Myöskään näiden muuttaminen ei saanut aikaan näytön välähtämistä. Kokeilin vaihtaa myös resoluutiota, mutta sekin vaihtui saumattomasti, toisaalta haluan käyttää näyttöjä niiden nimellistarkkuudella, joten tämä ei olisi mikään vaihtoehto. Viimeinen säädettävä asia on päivitystaajuus. Kun tätä vaihtoi, näyttö välähti. Tässä saattaisi olla ratkaisu…

Muutin päivitystaajuuden 60 Hz:sta 48 Hz:iin, ja yllätys yllätys, näyttö ei ole temppuillut kertaakaan tämän muutoksen tekemisen jälkeen.

Virtajohdon irrottaminen saa päivitystaajuuden todennäköisesti muuttumaan, joka yhdessä jonkin toisen bugin kanssa saa aikaan toisinaan näytön pimenemisen, josta pääsee eroon ainoastaan sähköt katkaisemalla.

Leave a Comment :, , more...

Huonosti tehty sopimus voi tulla todella kalliiksi

by on joulu.10, 2018, under Työelämä, Työsuhdeasiat, Yhteiskunta

Olen aiemmin puhunut sopimusten tärkeydestä ja siitä, kuinka huono sopimus mutkistaa asioita. Tästä syntyy yleensä riita, jonka seurauksena asioiden selvittely alkaa viemään aikaa, rahaa ja hermoja. Myöskään lopputulos on harvoin molempia osapuolia tyydyttävä.

En ole sanonut tätä syyttä, sillä itselläni on tästä syvää kokemusta. Prosessin läpikäynti kesti hieman yli kuusi vuotta, ja vihdoin se on saatu päätökseen. Nyt on aika käydä läpi, miten kävi.

Muutama sisältöön liittyvä asia 

Heti alkuun on huomautettava, että palkkasaatavia on käräjöity vain työsuhteen viimeisten 3kk ajalta, sillä palkkaturva ei korvaa sitä vanhempia saatavia. Palkkaturvassa on myös maksimikorvauskatto, 15200€, joka ylittyi tapauksessani. Tämän korvauskaton pystyy ylittämään työaikapankin avulla, kunhan vain sopimukset ovat kunnossa.

Jutussa esitetyt laskelmat sisältävät maksamatta jääneen osan palkkavaatimuksista, joita työnantajalta ennen konkurssia vaadin maksettavaksi. Lain voimaa kaikilla satavilla ei ole, mutta mikäli yritys olisi jatkanut toimintaansa ja käräjillä vaatimusten perusteet olisi vahvistettu (uskon vakaasti, että olisi, koska kaikki 3kk ajalta olevat vaatimukset menivät läpi), on loppusumma se hinta, jonka jouduin maksamaan puuteellisten ja puuttuvien sopimusten, sekä ”en halua riitaa” asenteestani.

Omalta osaltani tämä tapaus on käsitelty ja kuopattu. Ainoa, jota tästä kaikesta voi lopulta syyttää, on itseäni. Tämän jutun on tarkoitus olla esimerkki lukijoilleni siitä, miten sopimusasioita ei tule hoitaa ja kuinka kalliiksi tällaiset virheet voivat käydä. Asioiden ei myöskään pidä antaa kasautua, vaan ne kannattaa hoitaa heti kun asia tulee ilmi.

Taustaa

Ennen ensimmäistä vakituista työpaikkaa, olin ollut kesäharjoittelijana isossa yrityksessä useampana kesänä. Isoissa työpaikoissa työturvallisuus ja sopimusasiat ovat yleensä kunnossa, eikä asioista juurikaan tarvitse pelätä tai huolehtia. Palkka tulee ajallaan ja mahdolliset lisät ja palkankorotukset automaattisesti. Ja jos jotain on sovittu suullisesti, se myös on pitänyt (esim. ylityöt). Helposti tulee siis mielikuva, että näin ne asiat hoituu kaikkialla.

Kun opiskelujen päättymisen jälkeen etsii sitä ensimmäistä työpaikkaa muutenkin huonossa työtilanteessa, jokainen tarjottu paikka on vakavasti otettava vaihtoehto. Valmistumisen jälkeen ehdin olla työttömänä vajaa neljä kuukautta, kunnes minulta kysyttiin olinko vielä työtön. Työnantaja oli löytänyt kotisivuni ja CV:ni googlettamalla. Sovimme haastattelun muutaman päivän päähän ja 30min kestäneen haastattelun jälkeen löin kättä päälle ja työt alkoivat heti. Kävi aika hyvä tuuri aikana, jolloin työttömyyskassojen käsittelyajatkin olivat 5 kuukautta.

Sopimusten aika

Työsopimuksen vakiolomakepohja täytettiin kaikkine tarvittavine tietoineen. Työsopimuksessa itsessään ei ollut mitään sen ihmeellisempää.

Myöhemmässä vaiheessa työsuhdetta työnantaja ehdotti työaikapankin käyttöönottoa. Sen tarkoitus oli tasata työaikaa, eli kun välillä piti olla pidempään töissä, niin toisaalla sitten näitä tunteja voisi ottaa takaisin vapaina, kun oli hiljaisempia hetkiä.

Pyysin työnantajaa päivittämään työsopimustani, jonne olisi kirjattu sekä palkankorotus että työaikapankin käyttöönotto. Työnantaja kuitenkin totesi, että aivan turhaa vaivaa moisesta, kun ei siitä ole mitään hyötyä. Joten tiedot jätettiin päivittämättä, kun oli tiedossa, että kaikki kirjalliset asiat olivat jotenkin todella hankalia työnantajalle suoritettavaksi. Toisaalta tähän mennessä oli väännetty työturvallisuus asioista yms. niin paljon, että en halunnut ottaa taas yhtä väännettävää asiaa lisää työlistalle. Eli annoin olla, en halunnut olla ’hankala’… olisi ehkä sittenkin kannattanut…

Sopimus käytännössä

Työaikapankki toimi loistavasti. Mikäli oli tarvetta tehdä pitempää päivää, tunnit kertyivät sinne ja toisaalta kun tein lyhennettyä päivää, tunnit poistuivat sieltä. Tai näin ainakin luulin. Kun velkojat hakivat työnantajan konkurssiin, ongelmat alkoivat.

Työnantaja kiisti koko työaikapankin olemassaolon (ja samalla liudan muita palkkoja). Pankkiin oli ehtinyt kertyä 130 tunnin edestä töitä. Tosin sopimuksen mukaan sinne voi tallentaa vain 75h edestä tunteja 9kk ikkunassa, jonka jälkeen ne on käytettävä.

Yhtiön toiminnan loppumetreillä olin ainoa työntekijä, eikä minulla ollut käytännössä mahdollisuutta enää pitää tunteja pois, sillä työnantaja vaati läsnäoloa. Lopussa yritettiin tehdä korjaavia toimenpiteitä tuotteiden osalta, jotta yritys olisi saatu pelastettua. Tästä seurasi liuta ylimääräisiä työtunteja, jotka saivat pankin saldon karkaamaan tuosta maksimi katosta.

Palkkaturva

Palkkaturvahakemuksen jättämisen jälkeen minulle alkoi selvitä, että työnantajan olisi tullut tehdä kirjallinen allekirjoitettu työaikapankkisopimus. Työnantajan olisi pitänyt työtuntikirjanpidon ohella pitää tiedot myös kirjanpidossa, työaikapankin saldon kun pitäisi näkyä velkana yhtiön taseessa.

Olin saanut sähköpostiin speksit työaikapankin ehdoista, sekä kuukausittain tilin saldon. Tämä ei ollut palkkaturvan mukaan sopimus. Edes Helsingin käräjäoikeuden päätös sopimuksen olemassaolosta ei muuttanut ELY-keskuksen kantaa, vaikka käräjäoikeus puolsi kaikkia palkkasaatavia.

ELY-keskuksen tulkinta ei muuttunut palkkaturvan muutoksenhakulautakunnassa, eikä vakuutusoikeudessa, johon tämä riita sai päätöksensä, kuuden vuoden taistelun jälkeen.

Sopimisen vaikeus

Mikäli olisin tiennyt, että työaikapankissa pitää olla kirjallinen sopimus, olisin sitä ilman muuta vaatinut ja vienyt sen läpi vaikka väkisin. Koska olin hölmö ja uskoin työnantajaa, sekä olin kyllästynyt asioiden kanssa ainaiseen vääntämiseen, annoin asian olla.

Hälytyskellojen olisi pitänyt kuitenkin alkaa soimaan jo paljon aiemmin, eli silloin kun minkään kirjallisen asian tekeminen ei oikein luonnistunut.

Jos mitä tahansa sopimusta, allekirjoitettuna asiakirjana, ei haluta tehdä, ei silloin pidä suostua koko sopimukseen.

Mitä tämä kaikki tuli maksamaan?

Palkkasaatavat ovat kertyneet työsuhteen alusta asti, joihin lukeutuu arkipyhäkorvauksia, ylityökorvauksia, palkankorotuksia… Näitä saatavia kertyi aikavälillä 8.4.2009-30.9.2011 yhteensä 11439,29€. Tähän päälle tulee vielä työaikapankki 1449,75€ (vain 75h osuus), sekä palkkaturvan yli mennyt osuus 1478,58€ (viimeisten 3kk aikana kertyneet saatavat). Työaikapankin ainoa lohtu olisi ollut sen kuulumattomuus tuon 15200€ korvauskaton piiriin. Yhteensä saamatta jäi 14367,62€, josta kiistatonta käräjäoikeuden tuomiolla oli 2928,33€. Tämä osuus jäi kuitenkin saamatta, koska palkkaturva saavutti kattonsa.

Sen lisäksi, että palkkoja jäi lopulta saamatta, ei taistelu ollut ilmaista.

Käräjäoikeuskierros tuli maksamaan liiton vakuutuksesta huolimatta 959,40€. Tämän päälle tuli ulosottoselvitys 10€ ja haastemiehen tiedoksianto 30€. Yhteensä näistä kertyi 999,40€ suuruinen ylimääräinen kulu. Tämä vajaa tonni piti tienata työllä, eli noin 1500€ edestä sai tehdä töitä, että tämänkin summan sai maksetuksi.

Oikeudenkäyntikuluja ei myöskään pystynyt vähentämään tulonhankkimiskuluina, koska minun olisi pitänyt kuulemma kiistää tuo lasku, mennä ilmeisesti käräjille, jonka tuomio olisi pakottanut minut maksamaan laskun. Tämän jälkeen verottaja olisi hyväksynyt kulun tulonhankkimiskuluiksi. Mikäli vastapuoli olisi ollut maksukykyinen, olisi tämä kustannus jäänyt vastapuolen (hävinneen) maksettavaksi. Voittajaa ei siis paljoa lohduta, jos vastapuoli on varaton, kaikki kustannukset kaatuvat lopulta voittajan maksettavaksi. 

Tulostelin kaikki tarvittavat paperit omalla tulostimella, joten tästä aiheutunutta kustannusta on hankala laskea. En myöskään koskaan laskenut kuinka monta sivua asiaan liittyviä papereita tuli kaikkinensa tulostettua, lähemmäs 500 joka tapauksessa. Tulosteet sisälsivät työaikakirjanpidon, sähköposteja, palkkalaskelmia, siis helposti aikaansaatavia materiaaleja, mutta kaikenlaiset laskelmat, vastineet ja selvitykset piti kirjoittaa ajan kanssa.

Materiaalien etsimiseen, vastineiden kirjoittamiseen ja laskelmien tekemiseen upposi todella paljon aikaa. Käytettyä aikaa en myöskään laskenut, ja varmaan ihan hyvä niin, sillä siitä tulisi vain paha mieli. Ajallisesti suurin ajankäyttö sijoittui heti konkurssin jälkeiseen aikaa, eli palkkaturvahakemusten ja liitteiden kirjoittamiseen. Tämän jälkeen vastineita tuli kirjoiteltua muutaman kuukauden välein prosessin tahdissa. Loppua kohti asioiden eteneminen hidastui, jolloin asioihin tarvitsi puuttua enää noin vuoden välein. Sanoisin, että vähintään kuukauden työpanos tuli annettua asian läpiviemiseen. Tai kaksi.

Kaikki tämä oli hyvin raskasta, etenkin niinä hetkinä, kun postiluukusta kolahti mitä tahansa asiaan liittyvää. Tämä sai aina v-käyrän nousemaan, sen verran paksua asiaa sieltä aina tuli.

Asian päättäminen

Keväällä 2018 luovutin, vakuutusoikeuden hylkäävään päätökseen. Oli selvää, että vaikka sinällään todistusaineisto oli kiistaton työaikapankin suhteen, niin ilman allekirjoitettua sopimusta, sopimusta ei katsottu olevan.

Jo pelkkä suullinen sopimus on sitova, sellaisen sopimuksen sisällön osoittaminen on vain hyvin vaikeaa. Tässä tapauksessa minulla oli kiistattomat todisteet pankin olemassaolosta kirjallisessa muodossa, vain allekirjoitettu sopimus puuttui. Monessa muussa tilanteessa tällaiset todisteet olisi katsottu sopimukseksi, mutta koska lopussa syytettynä oli valtio, niin mitä muutakaan lopputulokselta voisi odottaa kuin hylkäävää päätöstä.

Syy lopettamiselle oli lopulta ajankäyttö, kustannukset sekä asiasta aiheutuva jatkuva v-käyrä. Lisäksi voittaessanikin olisin saanut ainoastaan 1449,75€ + viivästyskorot, joten asian tämän pidemmälle viemisessä ei ollut järkeä.

Kannattiko oikeustaistelu?

Kyllä ja ei. Oikeuden päätöksellä sain palkkataatavia haettavaksi lisää 5791,06€ + työaikapankin sisällön 1449,75€ + korot. ELY-keskus ei kuitenkaan hyväksynyt käräjäoikeuden päätöstä työaikapankista, koska allekirjoitettua sopimusta ei pankista edelleenkään ollut esittää. Lisäksi työnantaja oli vielä toistamiseen kiistänyt työaikapankin olemassaolon ELY-keskuksen pyytäessä lausuntoa uusimpaan palkkaturvahakemukseeni työnantajalta käräjäoikeuden päätöksen jälkeen. Tämän myötä menetin uskoani suomalaiseen oikeusjärjestelmään.

Ilman oikeustaistelua olisin säästänyt vajaa 1000€, valtavasti aikaa ja vaivaa. Toisaalta, ilman taistelua olisi jäänyt saamatta 4312,48€. Ajankäytölliseltä kannalta tämä ei ollut järkevää, mutta koska minulla oli mahdollisuus ja rahaa harrastaa tätä leikkiä kuutisen vuotta, niin halusin sen tehdä. Mikäli ELY-keskus olisi noudattanut käräjäoikeuden päätöstä, niin olisin saanut 1449,75€ + viivästyskorot 24.12.2011 lähtien (~684,53€, 1.3.2018 asti, viivekorkolaskuri) lisää tässä taistossa.

Neuvoja

Kannattaa muistaa, että vaikka olisit kuinka rehellinen ja tunnollinen työantajaa kohtaan, vastavuoroisesti näin ei aina ole. Ainakaan siinä vaiheessa, kun ongelmat alkavat / yhtiötä haetaan konkurssiin. Vaikka työnantaja olisi kuinka mukava tahansa, suojelee hän omaa nahkaansa konkurssissa. Tällä tarkoitan sitä, että mikäli tietyt asiat on hoidettu huonosti tai ei ollenkaan, työnantaja voi olla näistä tekemättä jättämisistä rikosoikeudellisessa vastuussa. Siksi on järkevää ja luonnollistakin, että työnantaja kiistää kaikki vähänkään epäselvät asiat. Todennäköisesti toimisin itsekin vastaavasti vastaavassa tilanteessa, joka on toki työntekijän kannalta todella ikävää. Mutta tähän on ratkaisu: tee sopimukset kunnolla ja hoida epäselvät asiat heti pois alta.

Älä ole siis liian kiltti, edes startup yrittäjää kohtaan. Työnantaja on palkannut sinut tekemään työtä ja ratkomaan ongelmat, joita työnajantalla on. Mikäli hän tarvitsee apua niiden ratkaisemiseksi, sitä ei tule tehdä ilmaiseksi. Et ole yrittäjä, eikä sinulla ole yrittäjän vastuuta, olet työntekijä. Työpäiväsi loppuu silloin kun tunnit tulevat täyteen, ja mikäli päivä venähtää tänään pitkäksi, on syytä jo heti huomenna ottaa tunnit takaisin, ellei ylityökorvauksia makseta.

En sano, että työntekijän pitää olla ilkeä, joustavuutta on hyvä olla ja sitä pitääkin olla, mutta joustossakin pitää olla rajansa. Lisäksi joustoa pitää olla myös työnantajan puolella, jousto ei saa olla vain toispuoleista.

Lisäksi jos sinua alkaa missään vaiheessa epäilyttämään työantajan toiminta missään muodossa, siis mikä tahansa mikä vain ei tunnu oikealta tai normaalilta, on tällöin syytä havahtua ja pysähtyä ajattelemaan asiaa tarkemmin, josko näissä tuntemuksissa on oikeasti jotain perää.

Itselläni tuli moinen tunne jo noin viikon jälkeen töiden aloittamisen jälkeen. Halusin kuitenkin uskoa, että yritys alkaa menestymään maailmanlaajuisesti ja uskoin, että kyllä se tilanne paranee tästä vielä. Todennäköisesti vaikka yritys olisi menestynytkin, ei toimintatavat olisi muuttuneet mihinkään. Lisäksi on sanottava, että on onni, etten pistänyt rahojani kiinni yrityksen osakkeisiin, muutoin olisin menettänyt nekin.

Lopuksi

Pelkän työaikapankin takia en todennäköisesti olisi käräjille lähtenyt, mutta koska työnantaja kiisti täysin selviä palkkasaatavia, oli käräjöinti käytännössä ainoa vaihtoehto turvata palkkoja.

Työaikapankkisaatavissa ei lopulta ollut kyse kuin 1449,75€ + viivästyskorot.  Kyse ei siis ollut isoista rahoista tämän osalta. Ylityöt, tekemättömät palkankorotukset yms. kuitenkin kasvattivat pottia merkittävästi. Oikeuteen lähtemisen taustalla ei niinkään ollut raha, vaan oikeudenmukaisuus. Toisaalta kun tein sopimuksia huonosti/en ollenkaan, on sitten sama viedä asia pitkän kaavan mukaan loppuun asti, ja nähdä minkälaisen vaivan ja polun asian käsittely vaatii. Ja toivon mukaan toimia varoittavana esimerkkinä teille kaikille muille, miksi sopimusten kirjaaminen on niin tärkeää.

Noista vajaasta kolmesta vuodesta sain valtavasti kokemusta ja tietotaitoa. Toisaalta ilman tätä vaihetta elämässäni, en olisi työllistynyt seuraavaan työpaikkaan (johonkin muuhun, mahdollisesti eri alan yritykseen kylläkin).

Näistä palkkasaatava sotkuista ja surkeista sopimuksista on yritetty ottaa oppia. Ikävistä kokemuksista on ollut myös hyötyä muita vastaavissa tilanteissa olevia neuvoessa. Lisäksi tämä on opettanut itseäni toimimaan järkevämmin sopimusasioissa.

Leave a Comment :, , , , , , , , , , more...