Blogi | Pasi Vähämartti

Tag: verotus

Suomi, sähköautojen luvattu maa?

by on huhti.13, 2019, under Liikenne, Yhteiskunta

Ilmasto lämpenee, johon vaikuttaa fossiilisten polttoaineiden käyttö. Jotta ilmaston lämpötilan kasvua saataisiin hillittyä, on tapahduttava muutos. Suomessa on asetettu tiukat päästötavoitteet liikenteelle, jota vauhdittamaan on ajateltu jopa kieltää polttomoottoriautojen myynti nopeutetussa aikataulussa. Tavoitteissa on saada liikenteeseen 250000 täyssähköautoa/hybridiä vuoteen 2030 mennessä, jotta tavoitteissa pysyttäisiin.

Useimmilla ei kuitenkaan ole varaa ostaa uutta autoa. Moni ei myöskään halua ostaa uutta, tai edes uudehkoa autoa; auto kun on taloudellisesti surkea ’sijoitus’. Käytettyjä sähköautoja on vähän tarjolla, ja ne ovat kalliita. Käytetyissä hybrideissä tilanne on aavistuksen parempi, mutta niitäkin on edelleen vähän tarjolla.

Sähköautoja valmistetaan toistaiseksi verrattain vähän, johon syynä on kallis hinta (rajoittaa menekkiä). Myös pelot uutta tekniikkaa kohtaan, sekä ehkä se suurin kysymys, toimintasäde ja latausaika, hillitsevät ostohaluja. Ajan saatossa käytettyjä sähkö ja hybridiautoja alkaa ilmestymään markkinoille.

Sähköautoja ei riitä kaikille tältä istumalta, eikä varmasti pidemmälläkään aikataululla, sillä paine tavoitteiden saavuttamiseen tuntuu olevan kova, ympäri maailman. Toisaalta koko autokantaa ei olla päivittämässä yhdellä hetkellä, mutta sähköautobuumi tulee luomaan haasteita markkinoille, eikä yksin autojen valmistuksessa.

Unohdetaan kuitenkin edellä mainittu, ja puhutaan energiasta.

Energia

Energiaa tarvitaan pyörittämään jokapäiväistä elämäämme. Ensimmäisenä miellämme energian sähköksi, jolla kaikki laitteet toimivat. Liikennekin liikkuu energialla, pääsääntöisesti nestemäisillä tai kaasumaisilla polttoaineilla. Energiaa kuluu päivä päivältä enemmän, jonka takia uusia voimalaitoksia tarvitaan. Energiaa halutaan tuottaa puhtaasti, jonka takia vanhoja saastuttavia laitoksia suljetaan. Mutta, onko kukaan ajatellut mitä sähköautoihin siirtyminen käytännössä tarkoittaa?

Otetaan esimerkki omasta autoilustani, se on helpointa, sillä olen pitänyt kirjaa kaikista siihen liittyvistä kuluista. Autoni on Hyundai i30 CW, menovetenä toimii Diesel. Olen omistanut kyseisen kulkuvälineen 6,28 vuotta, tankkiin on uponnut 7178,41 litraa ja tällä on ajeltu yhteensä 131744 km. Vuodessa polttoainetta on kulunut keskimäärin 1143 litraa (keskikulutus 5,45 l/100km), ja keskimääräinen ajosuorite vuodessa on ollut hieman vajaa 21000km.

Litra dieseliä sisältää energiaa noin 10 kWh. 5,45 litran keskikulutuksella energiaa kuluu siis 54,5 kWh/100km. Vuotuisella ajomäärälläni energiankulutus on noin 11,4 MWh. Dieselmoottorin hyötysuhde on kuormituksesta riippuen noin 25-40%, jolloin liikuttamiseen on päätynyt 4,0 MWh määrä energiaa (35% hyötysuhteella). Toisin sanoen, auton liikuttamiseen hyötysuhde huomioiden on kulunut noin 19kWh/100km. Sähköllä saman auton liikuttamiseen kuluu saman verran energiaa (kun puhutaan liikuttamiseen käytetyn hyötyenergian osuudesta, eli akselitehosta).

Sähköautojen kuluttama teho on auton koosta, ajotavasta, nopeudesta jne. riippuen 14-20kWh/100km, isotehoisissa ja painavissa autoissa enemmänkin. Ensipäätelmä tuloksista on, että sähköauto on merkittävästi dieseliä parempi. Invertterin ja sähkömoottorin hyötysuhde liikkuu siellä 95% tietämillä, joten akselille päätyy lähes kaikki kulutettu energia. Polttomoottorissa suurin osa energiasta häviää lämpönä taivaalle, joka toden totta on typerää energian hukkaa, mutta nykyteknologia ei parempaan pysty.

Hyvä hyötysuhde autossa, huono toisaalla

Ydinvoimaloissa hyötysuhde on 33-40%, hiilivoimaloissa 40%, vesivoimaloissa 90%, aurinkovoimassa 18%, tuulivoimalassa 45%… Ydinvoimalan ja hiilivoimalan hyötysuhdetta saadaan nostettua merkittävästi, kun myös lämpö otetaan talteen (kaukolämmöksi). Ylläolevat hyötysuhteet koskevat pelkästään sähkön tuotantoa. Kuten aiemmin mainitsin, polttomoottorin hyötysuhde on kuormituksesta riippuen 25-40%. Hyötysuhde voi olla suurempikin, mutta ei toteudu autoissa, koska moottorin kuormitus ei ole optimaalinen. Tasaisessa ajossa moottorin kuormitus on suhteellisen matala, jolloin hyötysuhde huononee. [Lähde]

Kuten huomataan, ei hyötysuhde ole millään energiantuotannolla 100%. Vesivoima on lähinnä tätä. Aurinkopaneelien hyötysuhteella ei ole muuta merkitystä kuin kenttien vatimaan koon kannalta (suurempi hyötysuhde => pienempi ala). Tuulivoiman hyötysuhteella ei myöskään ole niin suurta merkitystä, koska tässäkään ei varsinaisesti hukata resursseja, osa energiasta jää yksinkertaisesti hyödyntämättä. Toisin on lauhdevoiman kanssa, jossa lämpöä ajetaan valtavasti hukkaan (ellei sitä oteta hyötykäyttöön kaukolämpönä).

Päästöt siirtyvät sähköautojen myötä autoista voimalaitoksiin. Täten on erittäin tärkeää, että energiaa tuotetaan kestävästi ja puhtaasti, muussa tapauksessa sähköautoista ei ole päästöjen kannalta juurikaan hyötyä.

Energian kulutus

Sähkönkulutus Suomessa vuonna 2017 oli 85,4 TWh, eli 85400 GWh. Reilu 25% tästä on tuotettu ydinvoimalla, 17% vesivoimalla… mutta ehkä suurin ongelma on nettotuonti, joka on lähes 24%. Toisin sanoen, energia kulutetaan reilusti enemmän, kuin mitä tuotamme. [Lähde]

Mitä sähköautojen kasvava määrä tarkoittaa sähkön kulutukselle? Se tietysti kasvaa, ja nettotuonnin tarve lisääntyy, ellei omaa tuotantokapasiteettia rakenneta lisää. Nettotuonnissakin on ongelmansa, sillä silläkin on rajansa siirtolinjojen kapisiteettien puitteissa.  Mutta, kuinka paljon liikenteen sähköistäminen vaatii lisäenergiaa?

Vuosittaisilla ajokilometreilläni syntyisi täyssähköautolla 4 MWh lisäys sähkönkulutukseen (olettaen, että kulutus olisi identtinen dieseliin verrattuna hyötysuhde huomioiden). Mutta, mitä 250000 auton tavoite tarkoittaa, jonka verran niitä pitäisi olla vuoteen 2030 mennessä.

Tällä hetkellä sähköautoja on 1682 ja hybrideitä 5719 kpl. Täten uusia sähkö/hybridiautoja pitäisi rekisteröidä noin 20000 kpl/vuosi, jotta tavoitteeseen päästään. Vuonna 2017 rekisteröitiin henkilöautoja yhteensä noin 120000 kpl, täten täyssähkö/hybridien myynnin pitäisi olla vajaa 20% kaikista myydyistä uusista autoista.

Jos vuosittain myytäisiin 20000 täyssähköautoa, tarkoittaa se 17000km keskimääräisellä ajosuoritteella (ja 17kWh/100km keskimääräisellä kulutuksella) energiankulutuksen kasvamista 57,8 GWh:lla / vuosi. 250000 täyssähköautoa tarkoittaisi 722,5 GWh lisäystä sähkönkulutukseen. Koko autokannan päivittäminen täyssähköiseksi tarkoittaisi vuorostaan noin 10 TWh lisäenergiatarvetta, joka on yli 10% lisäys nykyiseen koko suomen energiankulutukseen nähden. Esimerkiksi Loviisan yksiköt tuottavat yhteensä noin 8 TWh vuodessa. Energiankulutuksen lisääntyminen ei kuitenkaan ole ihan näin suoraviivaista, sillä talvella autojen lohkolämmittimien kuluttama energiamäärä poistuu sähköautojen myötä (joskin sisätiloja lämmitetään jatkossakin).

Lisää energiaa

Seuraava kysymys onkin, mistä kaikki energia näille sähköautoille, kun jo tällä hetkellä kovimmilla paukkupakkasilla sähköntuotanto ja tuonti käyvät äärirajoilla. Onneksi Olkiluoto 3 on ehkä jo kohta valmis, mutta sen tuotanto kattaa vain nettotuontia. Sähkönkulutus kasvaa luonnostaan, ja liikenteen sähköistyminen kiihdyttää tätä tahtia entisestään.

Sähköverkosta on tehtävä sähköautomullistuksen aikana älykäs, sillä sähköautoja tullaa lataamaan pääsääntöisesti yöaikaan (kotona), sekä päiväsaikaan (työpaikalla). Tämä tarkoittaa merkittävää kuormaprofiilin muutosta, eli säätövoimaa tarvitaan lisää tasaamaan kuormitusvaihteluita, sekä lisää perusvoimaa kattamaan muutoinkin alijäämäistä tuotantoa. Kannattaisi vakavasti harkita esimerkiksi yhden uuden ydinvoimalareaktorin rakentamista, jonka rinnalle lisää vesi-, aurinko- ja tuulivoimaa.

Energian hinta

Sähkön hinta on ollut koholla jo pidemmän aikaa. Myös siirtomaksut veroineen ovat kovia. Sähkön hinnan voi kilpailuttaa, siirtoa ei. Tämä asettaa kuluttajat eriarvoiseen asemaan. Tämä eriarvoisuus tulee rokottamaan niitä autoilijoita enemmän, jotka asuvat korkeiden siirtohintojen alueilla.

Energian hinta tulee tulevaisuudessa aika varmasti kasvamaan. Syynä vanhentuvien voimalaitosten uusimistarve, saastuttavien voimaloiden ennenaikainen sulkeminen, energiatarpeen lisääntyminen ja siitä aiheutuva energian rajallisuus, sähkön myyminen yli rajojen niille, jotka maksavat siitä meitä enemmän (joiden oma tuotanto on kalliimpaa) … Halpa sähköautoilu ei tulevaisuudessa ehkä olekaan niin halpaa kuin mitä se nyt on. Vaikka sähköautoilu maksisi tulevaisuudessa saman kuin polttonesteillä ajaminen nyt, ei tämä varmaan kenellekään ongelma olisi, mutta suurin ongelma tästä muodostuu kaikelle muulle sähkönkulutukselle, josta maksamme.

Polttonesteille on suunniteltu toistuvia veronkorotuksia, tämä rankaisee kaikkein eniten niitä, joilla ei ole varaa hankkia uutta hienoa autoa, tai edes käytettyä. Toki ajan kanssa polttomoottoriautot poistuvat käytöstä.

Sähköauton lataaminen

Suomessa on tällä hetkellä noin 1700 julkista latauspistettä. Osa näistä on pikalatausasemia, osa keskinopeusasemia. Suurin osa on edelleen hitaampia latauspisteitä. Latauspisteiden määrä on kasvanut mukavaa vauhtia, ja näin pitääkin olla, mikäli pyörät halutaan pitää pyörimässä. Latauskapasiteetti ei saa tulla pullonkaulaksi kehitykselle.

Pikalataaminen on suhteellinen käsite. Jos verrataan esimerkiksi dieselin tankkaamisen, parin minuutin tankkauksella saa 1000 km toimintasäteen. Supercharger asemalla 30min pysähdyksellä saa noin 270 km lisää toimintasädettä. En pidä tätä mitenkään superina, tai edes pikana. Lataaminen yöllä hitaasti ei ole ongelma, kuten ei päivälläkään työpaikan parkkipaikalla, autohan kuitenkin seisoo paikallaan 95% ajasta. Pikalatauksen hitautta pidänkin yhtenä merkittävänä ongelmana, mutta latausasemaverkoston tiheneminen pienentää tätä haittaa, joskin ’tankilla’ saa käydä alvariinsa. Toisaalta kaasuautoilijat tekevät tätä jo nyt, tankaten pari kertaa viikossa.

Sähköauto. Nyt

Useimmille kaupunkilaisille täyssähköauto voisi olla täydellinen kumppani jo nyt, maaseudulle sopisi todennäköisesti paremmin hybridit pidempien etäisyyksien ja rajallisen latausverkon takia.

Kaikille täyssähkö ei kuitenkaan sovellu, vielä. Reissutyötä tekevälle tällä hetkellä paras valinta on mielestäni hybridit. Alla lueteltu muutama syy, miksi valitsisin hybridin täyssähkön sijaan:

  • uusissa hybrideissä pieni polttoaineenkulutus (3,3l/100km)
  • akulla pääsee tekemään suurimman osan lähiajoista (kantama ~50 km/lataus) + akku mahdollistaa jarruenergian talteenoton
  • kokonaistoimintasäde merkittävästi suurempi kuin täyssähköautolla (1000 km vs. 200-400 km ), yhdensuuntainen ajomatka reissaajalle on helposti 600km =>  olisi kiva päästä perille yhdellä istumalla
  • plug-in hybridin tankkausnopeus (pari minuuttia tankilla noin 1000 km välein ja noin 2 tuntia roikan perässä aina kun siihen mahdollisuus [ei pakollista] vs. 60 min supercharger asemalla jokaisen 400 km välein, ja lataus aina muutoinkin kuin mahdollista + tankkia ei koskaan saa/kannata ladata täyteen, koska hinnoittelu)
  • hinta täyssähköautoa edullisempi, vaikkakin kalliimpi kuin perinteinen.

Ylläolevat tiedot peilaavat Hyundai Ioniq plug-in hybridin tietoihin, jollaista olen haaveillut jo jonkin aikaa. Hintaa tosin saisi olla 10000€ vähemmän, käytettyjäkään ei vielä ole tarjolla. Kun sähköauton lataus kehittyy siten, että tankki on täynnä 15 minuutissa, yhdellä latauksella pääsee 600km, aletaan olla jo käyttäjäystävällisellä tasolla.

Lopuksi

Hallituksen 250000 auton tavoite sisältää sekä täyssähköautoja että hybrideitä. En lähtökohtaisesti lähtisi kieltämään polttomoottoriautojen myyntiä kokonaan kovinkaan nopealla aikataululla, ennen kuin sähkö- ja hybridiautojen hinnat ovat tulleet alas ja käytettyjen tarjonta on riittävää. Jatkossa polttomoottoriautojen tulisi kuitenkin täyttää tiukat päästönormit, ja kulutusta ohjaamaan poistaisin autoveron kokonaan täyssähköautoilta ja hybrideiltä. Veromuutoksella kulutus ohjautuisi automaattisesti näihin vaihtoehtoihin, kun hinta saataisiin lähemmäs kuluttajan kukkaroa.

Leave a Comment :, , , , , , more...

Tulontasaus verotuksessa

by on joulu.31, 2017, under Työelämä, Verotus

Oletko saamassa kertakorvauksena suurta summaa rahaa työnantajaltasi, joko erorahana, bonuksena tai vaikkapa palkkasaatavien muodossa? Jos vastaus on kyllä, kannattaa selvittää, voitko keventää kertakorvauksen verotusta tulontasauksella.

Tulontasaus keventää verotusta

Palkansaajien verotuksessa tulot verotetaan sen vuoden tulona, jona ne on maksettu tilille. Koska ansiotulojen verotus on progressiivista, tarkoittaa tämä sitä suurempaa veroprosenttia, mitä enemmän vuoden aikana on saanut palkkaa. Täten suuret kertakorvaukset ovat verotuksellisesti kalliita palkansaajalle. Onneksi tähän on myös lääke, tulontasaus.

Tulontasauksen tarkoituksena on keventää verotusta. Käytännössä tämä tapahtuu niin, että kertakorvauksena maksettu tulo huomioidaan kertymävuosien määrällä, eli jakamalla kertatulo kertymävuosille. Tulontasaus tehdään kuitenkin sen vuoden verotuksessa, jona kertakorvaus on maksettu. Tuloja ei siis siirretä verotettavaksi aikaisempien tai myöhempien vuosien tulojen kanssa. Edellisten tai tulevien vuosien tuloja ei siis tarkastella tulontasausta tehdessä lainkaan. Tulontasaus vaikuttaa ainoastaan valtionveron määrään.

Tulontasausta pitää vaatia

Tulontasausta ei saa automaattisesti, vaan sitä pitää vaatia ennen kuin kyseisen vuoden verotus on valmistunut. Toisin sanoen, mikäli korvaus on maksettu vuonna 2017, tulontaus tulee vaatia lokakuun 2018 loppuun mennessä. Tulontasausta ei voi vaatia verotuksen valmistumisen jälkeen oikaisuvaatimuksella, eli muista olla ajoissa liikkeellä vaatimuksen kanssa. Tulontasausta voi vaatia myös heti, jonka perusteella uusi verokortti lasketaan. Varaudu kuitenkin noin viikon käsittelyaikaan.

Tulontasauksen saamisen ehdot

Jotta tulontasauksen voi saada, tulee kaikkien seuraavien ehtojen täyttyä:

  • Kertatulon oltava vähintään 2500€
  • Kertatulon täytyy olla vähintään 1/4-osa puhtaan ansiotulon yhteismäärästä (tulonhankkimismenot vähennettynä)
  • Kertatulo on kertynyt kahdelta tai useammalta vuodelta, etu- tai jälkikäteen (vähintään 12kk ja 1pv ajalta)
  • Vuositulot ennen kertatuloa tulee olla pienemmät kuin valtion tuloveroasteikon ylimmän portaan, joka vuonna 2017 oli 73100€

2500€ raja on helppo ylittää, mutta kertatulon 1/4-osa vaatimus vuosituloista on jo hankalampi. Mitä suuremmat vuositulot, sitä suuremman täytyy olla kertakorvauksen, jotta vaatimus täyttyy. Mikäli puhtaat ansiotulosi ovat 30000€/vuosi, tulee kertakorvauksen olla vähintään 10000€ (kertymäajalla ei ole väliä).

Lisäksi kertatulon tulee olla kertynyt yhtä vuotta pidemmältä ajalta, eli vähintään 12 kuukauden ja 1 päivän ajalta (=2 vuotta). Tulontasauksesta ei myöskään ole hyötyä, mikäli olet jo valmiiksi tuloveroasteikon ylimmässä portaassa, sillä kertatulo ei voi enää vaikuttaa tuloveroasteikon kiristymiseen => kääntäen, kertatulon osittaminen useammalle vuodelle ei saa tulovero porrasta alenemaan. Täten puhtaan ansiotulon määrä saa olla enintään 73100€ (jolloin kertatulon täytyy olla vähintään 24367€).

Lisäksi kannattaa muistaa, että kertakorvaus on maksettava nimensä mukaisesti kerralla, ei osissa. Tämä johtuu siitä, että jokainen maksu lasketaan omaksi kertatulokseen, jolloin verohyöty jää saamatta.

Minimivero

Kertatulosta menevän valtion tuloveron on oltava vähintään 15%. Mikäli vero jää alle tämän rajan, lasketaan verot 15% mukaan. Tästä ei kannata olla huolissaan, sillä verottaja katsoo aina verovelvollisen kannalta edullisimman ratkaisun. Toisaalta tämän rajan alittuminen voi aiheuttaa sen, että et saa tulontasauksesta mitään hyötyä. Tällöin olet menettänyt ainoastaan omaa aikaa ja vaivaasi. Toisaalta vaatimuksen läpi mennessään, säästät veroissa helposti satasia.

Miten tulontasaus tehdään?

Tulontasauksen voi tehdä enintään viidelle vuodelle, tulo itsessään saa kuitenkin olla kertynyt yli viideltä vuodelta. Mikäli esimerkiksi työsuhteen päättyessä saisit erorahaa, joka on laskettu 9 vuotta kestäneen työsuhteen perusteella, tasattaisiin tämä tulo viidelle vuodelle. Mikäli tulo on kertynyt kahdelta vuodelta, tasataan se kahdelle vuodelle. Jutun lopussa on esimerkkilaskelma tulontasauksen vaikutuksesta verotukseen.

Tulontasausvaatimuksen tekeminen

Kun vaatimusta tulontasauksesta ollaan tekemässä ja pyydetään uutta verokorttia, tulee seuraavat asiat toimittaa verottajalle:

  • Viimeisin tilinauha
  • Arvio loppuvuoden tuloista
  • Laskelma kaikista alkuvuoden tuloista ja maksetuista veroista
  • Työnantajan kanssa tehdään kirjallinen sopimus kertatulosta (kummallekin osapuolelle omansa), josta ilmenee seuraavat tiedot:
    • maksettava summa
    • maininta perusteista (kertymäaika, palkkalaji [esim. ylityökorvaukset], ja esimerkiksi työtunnit [riippuen minkälaisesta kertatulosta on kyse])
    • sopimuksen teko päivämäärä ja paikka
    • molempien allekirjoitukset ja nimenselvennökset
  • Vaatimus tulontasauksen soveltamisesta verotuksessa (kirjallinen vaatimus), muodoltaan vapaamuotoinen

Materiaalin voi toimittaa postitse omaan verotoimistoon. Itse kävin hoitamassa asian suoraan konttorilla, joka tuntui kaikkein varmimmalta ja turvallisimmalta tavalta hoitaa asia.

Esimerkki

Vuositulosi ovat 30000€. Saat kertakorvauksena 30000€, joka on kertynyt kolmelta vuodelta. Kaikki aiemmin mainitut neljä ehtoa täyttyvät, jolloin tulontasausta on mahdollista saada.

Ilman kertakorvausta, olisit toiseksi alimmalla tuloveroasteikon veroportaalla. Mikäli kertatulo verotettaisiin ilman tulontasausta, nousisit veroasteikolla pykälän verran ylöspäin, eli toiseksi korkeimmalle veroportaalle. Tulontasaus muuttaa tilannetta siten, että pysyt edelleen alkuperäisellä veroportaalla.

Laskelma tehdään seuraavasti. Kertakorvaus jaetaan kertymävuosilla; tässä tapauksessa siis 30000€ / 3 = 10000€. Tämän jälkeen muihin ansiotuloihin lisätään kertatulon osa: 30000€ + 10000€ = 40000€. Tästä summasta valtionveron osuus on 3105,50€ (ansiotulon ylitys verorajalla: 40000€ – 25300€ = 14700€, verot: 533€ + 14700€ * 17,5% = 3105,50€). Vastaavasti valtion vero vuosituloista (30000€) on 1355,50€ (ansiotulon ylitys verorajalla: 30000€ – 25300€ = 4700€, verot: 533€ + 4700€ * 17,5% = 1355,50€).

Yhdestä kertatulon osasta maksettava vero on edellä laskettujen verojen erotus, eli 3105,50€ – 1355,50€ = 1750€.

Koko kertatulon vero on esimerkki tapauksessa 3 * 1750€ = 5250€. Tämä ylittää myös 15% verojen vähimmäismäärän (5250€ / 30000€ * 100 = 17,5%). Valtionvero koko vuoden tulosta on 6605,50€ (=5250€ + 1355,50€).

Valtionvero 60000€ (ilman tulontasausta) olisi 7357,50€ (ansiotulon ylitys verorajalla: 60000€ – 41200€ = 18800€, verot: 3315,50€ + 18800€ * 21,5% = 7357,50€).

Etu tulontasauksesta on 752€ (=7357,50€ – 6605,50€).

Tulontasausta kannattaa ehdottomasti vaatia, vaikka ei näillä verosäästöillä rikastumaan pääsekään. Toisaalta veroja maksetaan jo muutenkin vähintäänkin riittävästi, joten vapaaehtoisesti niitä ei liikaa kannata maksaa.

 

Verottajan ohjeet: Tulontasaus ansiotulojen verotuksessa

Leave a Comment :, , , , , more...

Kirkosta eroaminen

by on joulu.30, 2016, under Verotus, Yhteiskunta

Kirkosta eroamiselle voi olla monia syitä. Jotkut ovat eronneet kirkosta vastalauseena yleisradioveron käyttöönoton takia (jolla ei luonnollisesti ole mitään tekemistä kirkon kanssa), toiset Päivi Räsäsen lausahduksista (Räsänen oli KD:n puheenjohtaja, eikä hänelläkään ollut mitään tekemistä kirkon kanssa), toiset eivät koe kirkkoa tarpeelliseksi ja jotkut ajattelevat pelkkää rahansäästöä.

Jokainen tekee omat päätöksensä kirkosta eroamisesta / kirkkoon liittymisestä. En tuputa kenellekään kumpaakaan. Alla käyn läpi kirkosta eroamiseen liittyviä asioista. Mikäli koet, että asiasta puhuminen loukkaa sinua, pyydän lopettamaan lukemisen tähän ja siirtymään blogauksen viimeiseen lauseeseen.

Itse erosin kirkosta aikanaan eroakirkosta.fi -palvelun kautta. Se oli nopeaa ja vaivatonta. Itselläni eron syyt liittyivät tunteeseen, ettei kirkko tarjonnut minulle mitään, ja siihen etten tarvitse ahnaita välikäsiä uskoakseni johonkin. Se ei välttämättä ole Jumala johon uskon, mutta johonkin korkeampaan voimaan joka tapauksessa. Ei tästä sen enempää. Jokainen saa uskoa mihin haluaa, ja miten haluaa.

Puhun usein rahasta, ja niin puhun tälläkin kertaa.

Kirkollisveroprosentin suuruus riippuu asuinpaikkakunnasta. Esimerkiksi Lahdessa kirkollisveroprosentti oli 1,5 % vuonna 2016. Pienimmillään vero on pääkaupunkiseudun kaupungeilla (1 %) ja suurimmillaan Kyyjärvi, Kihniö, Karijoki, Honkajoki, sekä pari muuta kuntaa (2 %). Muiden kuntien kirkollisveroprosentti osuu tälle välille. Ajantasaiset tiedot kirkollisveroprosenteista ja kirkon verotuloista/verotilityksistä löytyy SAKASTI:n sivuilta.

Eroakirkosta.fi -sivuilta löytyy kirkollisverolaskuri, jolla voi laskea kuinka paljon kirkon tarjoamista palveluista maksaa vuosittain. Itselläni tämä vapaaehtoinen jäsenmaksu kustantaisi hieman vajaa 600 €/vuosi, ja tämä on siis puhdasta netto rahaa, eli pois päivittäisestä kulutuksesta.

Joillain ihmisillä on ollut harhaluulo, että eroamalla kirkosta, seuraisi veromätkyjä, koska on maksanut vähemmän veroja. Tämä väite ei pidä paikkaansa, koska kirkollisverolla ei ole mitään tekemistä valtion tai kunnan verotuksen kanssa. Kirkollisvero on ainoastaan lisävero muiden verojen päälle, joka on vapaaehtoinen. Vapaaehtoisista maksuista ei luonnollisestikaan seuraa veromätkyjä.

Kirkosta eroaminen tulee tehdä vuoden loppuun mennessä, sillä verotuksellisesti muutos astuu voimaan vasta seuraavan vuoden alussa. Mikäli eroaa kirkosta joulukuussa, verokortillasi tulee näkymään kirkollisveroprosentti ja vero kannetaan koko seuraavana vuonna. Tämä johtuu siitä että verokortit painetaan marraskuun lopussa. Ei kuitenkaan syytä huoleen, sillä tämä virhe korjaantuu vuoden viiveellä veroilmoituksen yhteydessä, eli toisin sanoen tulet saamaan veronpalautuksia maksamasi kirkollisveron verran enemmän. Mikäli taas olet eronnut kirkosta viimeistään marraskuun loppuun mennessä, pääset nauttimaan pienemmästä veroprosentista jo heti vuoden alusta.

Sähköisesti eroamaan vielä ehtii (aikaa jäljellä vajaa 30h), mutta kirjeitse ei, koska ero astuu voimaan vasta eroilmoituksen saapumishetkellä ja veroihin ero vaikuttaa vasta seuraavana alkavana vuonna.

Vastaavasti kirkkoon ehtii myös liittyä liitykirkkoon.fi -palvelun kautta. Teit sitten kumman valinnan tahansa, lienee se juuri oikea sinulle.

Leave a Comment :, , , , , , , , , more...

Veroilmoitus, verovähennykset ja veronpalautus

by on loka.18, 2016, under Sijoittaminen, Verotus, Yhteiskunta

Verovuotta 2015 koskeva esitäytetty veroehdotus saapui keväällä 2016. Olen kahlannut veroehdotukset läpi joka vuosi, tarkistaen että kaikki tiedot on merkitty oikein. Pitkästä aikaa sinne oli ilmaantunut uusi kohta, ensiasunnon velan korot. Tämähän johtuu luonnollisesti siitä, että ostin kesällä 2015 asunnon, joten ei siinä sen ihmeempää. Sen lisäksi että veroehdotuksessa kaikki tiedot näkyvät oikein, voi sieltä myös puuttua verovähennyksiä joihin saatat olla oikeutettu. Tällisiä ovat tyypillisesti työmatka- ja tulonhankkimisvähennys (alan kirjallisuus, työvaatteet, työkalut jne.), sekä kotitalousvähennys. Tässä jutussa käyn läpi veroehdotukseen tekemäni muutokset, sekä tietysti sen kuinka lopulta kävi.

img_2836

Asuntolainan korot

Veroehdotukseen oli ilmoitettu lainan osuudeksi 50/50 %, vaikka itse asunto oli ostettu, maksettu ja lainaa lyhennetty 80/20 % suhteella. Omistussuhde näkyi ihan oikein (80/20), mutta lainan osuus ei. Pankki on ilmoittanut tiedot verottajalle, mutta miksi näin? Siitä syystä, että laina on pankin kannalta yhteisvastuullinen. Mikäli kummallakin osapuolella olisi ollut oma lainansa, olisi tilanne ollut suoraan oikein. Erilliset lainat ovat käsittääkseni hyvin harvinaisia, mutta esimerkiksi toisella veljistäni on erillinen asuntolaina yhteiseen asuntoon puolisonsa kanssa.

Onko tällä sitten mitään merkitystä, kokonaiskorot kun ovat ja pysyvät, jakautuvat ne missä tahansa suhteessa. Jos kyse on ensiasunnosta, niin tällöin tällä on pieni merkitys sen lisäksi, että korkovähennys kohdentuu väärin henkilöiden kesken (talouden sisällä tällä ei sinällään ole mitään merkitystä).

Vuonna 2015 asuntolainan koroista sai vähentää 65 %. Jos vuoden 2015 aikana korkoja on maksettu 1000€, tarkoittaa tämä, että koroista saa vähentää 650€. Jos lainanottajalla ei ole pääomatuloja, koroista syntyy alijäämää, jolloin korot vähennetään alijäämähyvityksenä ansiotulojen verotuksessa. Normaalisti alijäämähyvitys on 30 %, mutta ensiasunnonostajan alijäämähyvitystä on korotettu 2% yksiköllä, tällöin ylijäämähyvitys on 32 %. Toisin sanoen 1000€ asuntolainan koroilla alijäämähyvitys on joko 195€ (30 %) tai 208€ (32 %). Kyse ei ole siis isosta summasta 1000€ vuosikoroilla (13€).

80/20 % omistussuhteella kokonaisalijäämähyvitys on 205,40€ (1000*0,65*0,8*0,32=166,40€ ja 1000*0,65*0,2*0,3=39€). Verottajan ehdotuksen mukaan (50/50 %) kokonaisalijäämähyvitys olisi esimerkin summalla ollut 201,50€, eli 3,90€ vähemmän. Merkitys ei siis ole kovin suuri, mutta miksi sitä turhia euroja valtiolle antaa jotka ei sille edes kuulu. Puhumattakaan jos 100000 ihmistä jättää vastaavia pieniä asioita huomioimatta verotuksessa, nettoaa valtio ko. lainojen koroilla 390000€ perusteetonta verotuloa. Eihän valtio tällä rahamäärällä saa hankittua kuin pullakahvit eduskuntaan, mutta miksi maksaa veroja perusteettomasti liikaa?

Mutta, kun lainanottajalla on pääomatuloja, tilanne muuttuu. Kun pääomatuloista on maksettu veroa, vähennetään esimerkiksi asuntolainan korko, aiemman esimerkin 650€, suoraan näistä veroista ilman omavastuuta. Eli kun ensiasunnon ostaja saa 32 % alijäämähyvityksen ja muu asunnon hankkija 30 %, pääomasijoittaja saa vähentää 100 % pääomatulojen veroista. Tämä tietysti edellyttää, että veroja on maksettu esimerkin tapauksessa vähintään 520€ (80% osuus kokonaiskoron [650€] määrästä) edestä jotta lainan oman osuuden kulut saisi kokonaan vähennettyä.

Oma sijoitustoimintani on ollut pienimuotoista, mutta ajan kanssa tilanne toivottavasti kehittyy. Joka tapauksessa pääomatuloja on ollut, joten vähennyshyöty on omassa tapauksessani suurempi kuin puolisolla, jolla pääomatuloja ei ole laisinkaan.

Ei tietenkään ollut varmaa hyväksyisikö verottaja lainasuhteen muutoksen, mutta muutoksen hakeminen ei maksa muuta kuin hetken aikaa. Muutospyyntö tehtiin kummankin lainanottajan veroehdotukseen siten, että kummankin ilmoitus on yhtenäinen, mutta tiedot vastaavat aina kertojaa itseään.

Alla allekirjoittaneen sanatarkka selvitys verottajalle:

”Asunto ostettiin 80/20 % osuuksin. Asunnon hinta 165000€, josta maksoin käteisellä 61000€ ja puoliso 20000€. Lainaa otettiin 85000€ (1000€ varattiin lainan järjestelypalkkioon sekä varainsiirtoveroon). Lainaa maksetaan omistussuhteen mukaisesti 80/20 %, eli minä 1200€/kk ja puoliso 300€/kk. Jostain syystä pankki on ilmoittanut lainan suhteeksi 50/50, vaikka sen pitäisi olla 80/20. Täten lainan summa on väärin, itselläni sen pitäisi olla 60265,73€ ja puolisolla 15066,43€. Samaisesta syystä ensiasunnon velan korot ovat väärin, minulla niiden pitäisi olla 441,73€ ja puolisolla 110,43€.”

Tästä pääsenkin sopivalla aasinsillalla sijoitustoiminnan kulujen vähentämiseen verotuksessa.

Sijoitustoiminta

Kuten aiemmin totesin, pääomatuloista voidaan vähentää kaikki kulut, ja vieläpä ilman omavastuuta. Vaatimuksena tietysti on, että veroja on maksettu riittävästi vähennysten tekemiseksi. Omalla kohdalla näin ei vielä ole, mutta ylimenevä osuus huomioidaan kuitenkin ylijäämähyvityksenä palkkatuloista.

Jotta sijoitustoimintaa voidaan tehdä, tarvitaan sen tekemiseen luonnollisesti työhuone. Lisäksi myös nettiyhteys on tarpeellinen väline. Myös alan lehdistä voi tehdä vähennykset. Nämä olivat juuri niitä kuluja, jotka ilmoitin veroilmoituksessa.

Veronmaksajain keskusliiton vuosijäsenmaksu on 25€ (maksetaan 2v erissä, eli 50€/kerta). Nettiyhteyden kustannuksista voi vähentää 50% kun on näyttöä työkäytöstä (omassa tapauksessa 50% = 208,80€), työhuoneesta voi hakea vähennystä alimman kategorian mukaan (kiinteä 205€) kun sitä on käytetty satunnaisten sivutulojen hankkimiseen. Yhteensä näistä kuluista kertyy vähennettävää 438,80€.

Mikäli pääomatuloja ei olisi ollut yhtään, alijäämähyvityksenä (30% mukaan) vähennettävää olisi syntynyt edellisistä kuluista 131,64€ (= palautuksen määrä). Myös tietokoneen ja sen oheislaitteet, kirjallisuuden jne. voi vähentää verotuksessa, mutta edellisestä tietokoneen hankkimisesta on jo aikaa.

Selitykseksi oheisille kuluille kirjailin seuraavaa:

”Nettiä käytetty kaupantekoon rahastoilla ja osakkeilla, sekä tiedonhankintaan yritysten kotisivuilta, osavuosikatsauksista ja talousaiheisilta foorumeilta. Lehdestä lisätietoa ja vinkkejä sijoittamiseen. Työhuonetta käytetty sivutulojen ansaintaan.”

Puhelinetu

Lisäksi ilmoitin verottajalle, että en käytä työsuhdepuhelinta omiin puheluihin, sillä minulla on omakin puhelin jonka puhepaketista ja netistä maksan ~31€/kk.

Vuosituloja puhelinetu kasvattaa 20€/kk, eli 240€ vuodessa. Tästä summasta maksetaan tuloveroa normaalisti, eli puhelinedun olemassaolo laskee käteen jäävää palkkatuloa vuodessa esimerkiksi 25% tuloverolla 60€. Puhelinedun poispudotuksella 25% tuloveroilla palautuksen määrä kasvaa siis 60€:lla ja vuosiansiot putoaa 240€.

Puhelinedun poistattaminen ei ollut varmaa, mutta yrittänyttä ei laiteta. En halua maksaa 60€ vuodessa tyhjästä. Ja en, en halua alkaa käyttämään työpuhelinta myös vapaa-ajan puhelimena, etenkään kun siihen ei ole saatavissa viiden kortin multi-SIM:iä.

Tositteet

Kun verovähennyksiä tekee, tulee vähennyksen perusteena käytettyjä kuitteja säilyttää mahdollisia myöhempiä kyselyjä varten. Tämän takia on myös tärkeää, että vähennyksen perusteena käytetyt summat ovat oikein.

Lopputulos

Kun korjattu verotuspäätös saapui, sain ilokseni huomata, että kaikki vaaditut muutokset oli hyväksytty. Veronpalautusten määrä em. muutoksilla nousi 275,68€:lla. Tosin, jokin oli muuttunut, eli kaikki ei ollut kohdillaan.

Luottamustoimesta minulle oli maksettu 400€ korvaus. Aiemmassa veroehdotuksessa se oli merkittynä sivutoimen palkaksi, josta ei peritä päivärahamaksua. Puhelinedun muutos oli syystä tai toisesta sysännyt luottamustoimimaksun päivärahamaksun piiriin.

Päivärahamaksun suuruus on 0,78 % tulosta, eli tässä tapauksessa verot nousivat 3,12€, joskin vaikutus on todellisuudessa pienempi, sillä päivärahamaksu vähentää ansiotulon määrää valtionverotuksessa ja kunnallisverotuksessa. Mutkikasta. Käytännön vaikutus 400€ joutumisesta väärään lokeroon vähennysten jälkeen oli 1,79€.

15 minuuttia kestävä puhelu verotoimistolle maksoi enemmän aikaa ja rahaa kuin virheen oikaisusta koitunut hyöty, jonka tiesin jo etukäteen. Eri tulkinnat kahden verotuspäätöksen välillä kuitenkin ihmetytti, jonka takia halusin selvittää, kumpi tulkinnoista oli oikein; alkuperäinen vai oikaistu.

Alkuperäinen oli tosiaan oikein, eli luottamustoimimaksut eivät kuulu sairausvakuutusmaksun perusteiden päivärahamaksun piiriin.

Lopulta kaikkien kommervenkkien jälkeen sain palautusta alkuperäiseen nähden 277,47€ enemmän. Ihan hyvä tuntipalkka. Puolisolla palautusten määrä vuorostaan laski noin 30€:lla asuntolainan korkojen uudelleenjakautumisen seurauksena.

Leave a Comment :, , , , , , , , , , , , more...