EU kieltämässä tehoimurit

Reilun viikon päästä 1. lokakuuta asuu voimaan EU:n asetus, joka kieltää yli 1600 wattiset imurit. 1. syyskuuta 2017 rajaa lasketaan entisestään 900W:iin.  Mitä tämä käytännössä tarkoittaa ja miksi EU puuttuu tällaiseen asiaan?

Ensinnäkin on syytä huomata, että asetus koskee vain kotikäyttöön tarkoitettuja imureita. Se ei siis koske esimerkiksi märkäimureita, teollisuusimureita, keskuspölynimureita, lehti-imureita, lattiankiillottimia tai akkukäyttöisiä imureita.

Energiansäästö ja siitä seuraava hiilidioksidipäästöjen vähentäminen lienee suurin syy, mutta kuinka suuri säästö päätöksestä syntyy?

Kun imuroi kerran viikkoon 2kW tehoisella imurilla 30min/kerta, kuluttaa tämä tehoa 1kWh. Vuodessa tämä tekee 52kWh, joka rahassa vastaa 7,8€ (kun sähkön hinnan oletetaan olevan 15snt/kWh).

EU:n päätös pudottaa imurin tehot lopulta 900W:iin tarkoittaa samoilla parametreillä sähkölaskun reilua puoliintumista (7,8€ => 3,51€). Rikastumaan tällä EU:n päätöksellä kukaan ei pääse, ei vaikka lopettaisi imuroinnin kokonaan.

Hiilidioksidipäästöjen kannalta tämä tarkottaa energiantuotantomuodosta riippuen 0-10kg säästöä/ruokakunta/vuosi. EU:n alueella on ilmeisesti noin 105,5 miljoonaa ruokakuntaa, 200g/kWh CO2 päästön keskiarvolla tämä päätös vähentää päästöjä 4,68kg/ruokakunta => 494 miljoonaa kiloa EU:n alueella/vuosi, ei siis mikään pikkujuttu.

Vertailun vuoksi esimerkiksi eräällä muovitehtaalla käytettävä extruuderi (lihamyllyn tapainen laite, joka tekee muovipulverista muovirakeita, pellettejä) kuluttaa sähköä noin 10MWh/h. Tämä yksinään kuluttaa 250 päivässä yhtä paljon energiaa kuin tulevaisuudessa tavoitteeseen päässyt imureiden tehonrajoitus säästää energiaa vuodessa koko EU:n alueella. Tosin extruuderi ei pyöri yötäpäivää, joten todellisuudessa aika on pidempi. Esimerkin tarkoitus oli lähinnä osoittaa, kuinka paljon yksittäinen moottori voi kuluttaa energiaa teollisuudessa ja kuinka vähän isolta kuulostavat päätökset EU tasolla toisaalta vaikuttavat. Suomessa on paljon teollisuutta, joka käyttää valtavasti energiaa, puhumattakaan kuinka valtavasti energiaa kuluu euroopan tasolla.

Vastaava energiasäästö saadaan aikaan vuodessa, jos valmiustilassa olevien laitteiden kulutusta saadaan vähennettyä yhteensä vain 3,3W:lla/talous. Tämä on häviävän pieni teho, mutta kuluu helposti monenkin kodissa valmistustilassa olevassa yksittäisessä laitteessa. Esimerkiksi TV, kotiteatterivahvistin, digiboxi, HDMI kytkin, videotykki, tietokone, pelikonsolit, myös erilaiset laturit saattavat viedä tämän verran seinään kytkettynä, jopa moninkertaisesti. Tämän takia EU onkin säätänyt myös laitteiden valmiustilaa koskevia energiavaatimuksia. Imureiden tehonpudotus on periaatteessa yhtä tyhjänkanssa, valmiustilan tehonkulutus rajoitus sitävastoin ei, sillä sillä saadaan paljon enemmän säästöä aikaan.

Vanhoja imureita ei tarvitse eikä kannata vaihtaa vaihtaa uusiin, vaan ne saa käyttää elinikänsä loppuun asti. Imurin vaihtaminen ennen tätä on jokseenkin älytön teko, sillä imurin tekeminen kuluttaa sekin energiaa ja luonnonvaroja. Lisäksi vahan hävittäminen aiheuttaa jätettä, vaikka SER kierrätys onkin ihan hyvin järjestetty, ainakin Suomessa. Vähentämällä turhaa kulutusta, säästetään energiaa ja luonnonvaroja, jolla on paljon suurempi vaikutus kuin imurien tehon rajoittamisella.

Sähkötehon pudottaminen pienentää lisäksi hiilidioksidipäästöjä, meteliä, mutta myös imutehoa. EU on ottanut kantaa myös imutehovaatimukseen, joten tulevaisuudessa uusista imureista voi tulla jopa tehokkaampia kuin tämänhetken tehokkaimmista imureista (imuteholtaan).

PS. Itse käytän vesivoimalla tuotettua sähköä, sekä 1250 wattista tehosäädettävää Electrolux UltraSilencer Green -pölynimuria, joka on valmistettu 55% keirrätysmuovista ja jonka kokonaiskierrätysaste romutuksen jälkeen on 92%.

Buffalo LinkStation Pro Duo (LS-WTGL) ja viallinen teholähde

Jo jonkin aikaa olen ihmetellyt kun varmuuskopiopalvelimelta ei ole tullut sähköpostia levytarkastuksista ja muista toimenpiteistä.

Pienen tutkinnan jälkeen löytyi kaksi syytä:

  1. Laite jumissa. Syy epäselvä, sillä LinkStationit ovat toimineet tähän asti ilman minkäänlaisia ongelmia ja jumeja useita vuosia. Ongelma poistui buuttaamalla.
  2. Väärä internet gateway. Tätä en huomannut muuttaa kun siirryin käyttämään varareititintä. Uuden osoitteen vaihtaminen tepsi ja sähköpostia alkoi tulemaan.

Vaan jo vuorokauden kuluttua laite oli jälleen jumissa. Pingiin vastaamista lukuunottamatta laitteeseen ei saanut minkäänlaista yhteyttä.

Käynnistelin laitetta muutamia kertoja, välillä ihmetellen pyöriikö ne levyt ollenkaan kun tuntui olevan hiljaista. Välillä etupanelin valotkin käyttäytyivät epänormaalisti: Power-valo oli pois päältä, mutta kovalevyjen aktiviteetista kertova valo välkkyi silloin tällöin. Epäilys teholähteen viallisuudesta nousi mieleen.

Tässä mallissa on sisäinen teholähde, toisin sanoen juuri tällaisiin malleihin Buffalo ei varavirtalähteitä tarjoa. Joten edessä oli omatoiminen vianetsintä ja mahdollisesti korjaaminen.

 

Ennen vianetsinnän aloitusta on syytä muistaa että  laitteen sisällä on hengenvaarallisia jännitteitä. Kenenkään ilman soveltuvia taitoja ei tule yrittää omatoimista korjaamista, niin helpolta kuin se usein vaikuttaakin.

 

Teholähde sijaitsee kotelon yläosassa (kuva 1). 230VAC syöttö tulee sisään oikealta laitteen takaosasta (kuva 2) ja vasemmalta lähtee 6-napainen liitin 12V (keltainen) ja 5V (punainen) jännitteille, sekä yhteinen nolla (musta).

buffalo_sivulta
Kuva 1 – Teholähde yläreunassa ja muu ohjauselektroniikka oikealla

buffalo_paalta
Kuva 2 – Teholähde ylhäältäpäin kuvattuna

Jännitemittarin mukaan jännitteet olivat 4,5V ja 11,5V, eli lievästi notkolla. Eri käynnistyskerroilla jännitteet kuitenkin vaihtelivat. Joillain käynnistyskerroilla 5V jännite pumppasi 3-5,5V välillä ~6Hz rippelitaajuudella, joskus taas ollen vakaa 1,6V tai 0V. Ilmiselvä teholähde vika.

Pienikokoisia kondensaattoreita on yhteensä 7 kpl. Parasta olisi vaihtaa kaikki kondesaattorit samalla kertaa, mutta miljoonalaatikosta ei luonnollisestikaan löydy juuri niitä kokoja joita tarvittaisiin. Muutamaa osaa ei viitsi lähteä tilaamaankaan, puhumattakaan että varmuuskopioiden tekeminen viivästyisi entisestään.

Päällisin puolin kaikki kondesaattorit vaikuttivat hyväkuntoisilta. Viallinen kondensaattori löytyi helposti ja nopeasti kylmäspryta (kuva 3) käyttämällä. Jännitteet putosivat nolliin löytymisen merkiksi. Etsintä tapahtui sähköt päällä, sprayta suihkuttamalla kunkin kondensaattorin päälle yksitellen.

kylmaspray
Kuva 3 – Kylmäspraylla saa kylmää aina -49C asti.

Syyllinen (kuva 4) oli yksittäinen harkkurimuuntajan vieressä sijaitseva 47uF 25V elko.

buffalo_viallinen_elko
Kuva 4 – Syyllinen

Kapasitanssimittaus (kuvasarja 5) kertoi kovasti heitellen arvoksi 32-36uF. Kun päälle antoi suihkauksen kylmäspraytä, putosi arvo nollaan. Voittaja oli siis löytynyt, mutta eihän tätäkään kokoa voi tietysti laatikosta löytyä. Onneksi seiltä löytyi kasa 100uF 25V. Näitä kaksi sarjaan ja saadaan noin 50uF kondensaattori, joka on riittävän lähellä alkuperäistä (47uF).

buffalo_risan_elkon_kapasitanssi    buffalo_elko_huurteessabuffalo_elko_kapasitanssi_jaahdytettyna
Kuvasarja 5 – Kondensaattorin kapasitanssimittauksia lämpimässä ja kylmässä

Osa vaihtoon (kuvasarja 6) ja virrat päälle. Levyt hurahti nätisti päälle, samoin kaikki valot alkoivat palamaan/vilkkumaan järjellisesti.

buffalo_elko_risa  buffalo_elko_vaihdettu
Kuvasarja 6 – Konensaattori ennen ja jälkeen vaihdon

5V jännite on nyt kohdallaan, 12V jännitteen ollessa edelleen lievästi notkolla (kuvasarja 7). Todennäköisin syy on teholähteen suunnittelu, eli siellä on vain 5V piiristä takaisinkytkentä säätöpiirille, jolloin muut teuottavat jännitteet ovat sinnepäin. Samaa jännitteensöötötapaa käytetään ATX virtalähteissäkin (niissä tosin saattaa olla tuplasäädin pienemmillä jännitteillä).

buffalo_5v  buffalo_12v
Kuvasarja 7 – Lähtöjännitteet korjauksen jälkeen

Koska laite oli mennyt alkunperin jumiin / sammutettu väärin, ensimmäinen toimenpide jonka laite tekee automaattisesti on RAID pakan tarkistus (vilkkuva oranssi valo, kuva 8). Tänä aikana tiedoistoihin käsiksipääsy voi olla hankalaa, ainakin toiminta on hidastunut rajusti. Usean tunnin rouskuttamisen jälkeen kaikki alkoi kuitenkin toimimaan normaalisti. Koska pääasiallinen tiedostopalvelin ei ollut kyennyt tekemään varmuuskopiota pitkään aikaan, tein täydellisen varmuuskopion jonka tekeminen kestä noin 2 vuorokautta (lähes täydet 500gt).

buffalo_edesta
Kuva 8 – Up and running

Jälleen tuli tienattua kreikkalaisella verotuksella (kilometrikorvauksilla) sievoinen summa verotonta palkkaa

Tasan vuosi sitten julkaisin ensimmäisen kululaskelman autonkäytön kuluista. Tienaamaan tuolloin en vielä päässyt, mutta toisen vuoden jälkeen pankki räjähti korvauksen leikkauksesta huolimatta. Tässä siis kahdenvuoden kumulatiivinen laskelma auton käytön kustannuksista.

Kahdessa vuodessa kilometrejä on kertynyt yhteensä 47378 km, joista työajoa on ollut 28380 km, omia ajoja 5118 km ja puolison ajoja 13880 km.

Polttoainetta on kulunut yhteensä 2470 litraa. Keskimäärin tankkiin on uponnut 54,9 litraa, jolla on päässyt liikkumaan keskimäärin 1053 km. Dieselin litrahinnan painotetu keskiarvo on 1,513 €/l. Kun huomioi käyttövoimaveron (ns. dieselveron), litrahinnaksi muodostuu 1,838 €/l.

Auton keskikulutus oli 5,21 l/100km tarkastelujaksolla (2 vuotta). Polttoainekustannus käyttövoimaveron kanssa on 9,59 €/100km, eli lähes 10 snt/km.

Muuttuvat kulut kahden vuoden aikana on ollut yhteensä 13488,51 €. Summa sisältää kaikki muut kulut auton arvon alenemaa lukuunottamatta. Kulut jyvitettynä ajokilometriä kohti muodostaa kustannuksesi 29 snt/km. Tästä polttoaineen osuus on aiemmin laskettu vajaa 10 snt/km.

Vuoden 2014 alusta verottaja pudotti kilometrikorvauksen 45 snt/km => 43 snt/km. Tässä laskelmassa olen oikonut sen verran, etten ole ottanut vuoden vaihtumista laskelmissa huomioon muuten kuin laskemalla korvauksen keskiarvon (molempina vuosina olen ajanut jotakuinkin saman verran, joskaan kilometrikorvauksen suuruus ei muuttunut puolessavälilssä tarkastelujaksoa).

44 snt/km keskiarvo korvaussummaa käyttäen auton arvonalenemaan jää jäljelle 15 snt/km. Ajetulla konaiskilometrimäärällä tämä tarkoittaa 7106,70 €.

Auton hintaa en käynyt arvioituttamassa enkä myöskään tänävuonna saanut vaihtotarjousta postitse. Netin myyntipalstojen perusteella vastaavilla kilometreillä, vuosmallilla ja varusteilla autosta saa maksaa noin 12000€. Auton vaihtoarvo on kuitenkin tätä pienempi, automyyjä kun pistää pienen katteen päälle kattaakseen omia kulujaan, myös autolle annettava takuu ei ole ilmainen (mahdolliset korjauskulut myynnin jälkeen).  Hyvällä tuurilla vaihdossa autostani saattaisi saada noin 11000€, todennäköisesti tämä on yläkanttiin. Auton uusmyyntihinta oli noin 24000€. Neljässä vuodessa hinta on alentunut 13000€, joka tekee vuotta kohden 3250€ (kahdessa vuodessa 6500€).

Mikäli jokaisesta ajetusta kilometristä olisi maksettu kilometrikorvausta, olisi korvausta maksettu 606,70 € (=arvonaleneman erotus) liikaa todellisiin kuluihin verrattuna. Koska korvausta maksetaan vain työajoista (59,9% kaikista ajoista), putoaa summa 363,41 €:n.

Ylemmille toimihenkilöille ei edelleenkään makseta palkkaa matka-ajalta, matkustus tapahtuu siis omalla vapaa-ajalla. 70 km/h keskinopeudella 28380 km ajamiseen kuluu 405 tuntia (=vastaa 11 viikon ylimääräistä työtuntimäärää kahdessa vuodessa, eli noin 1½ kk ylimääräistä ”työaikaa” vuodessa). Nettotuntipalkaksi kilometrikorvauksista muodostuu täten 0,90 €/h. Aika nihkeä korvaus insinöörin vapaa-ajasta. Tosin mikään korvaus ajasta kilometrikorvaus ei ole.

Syy kustannusten lievään kasvuun johtuu pienestä haverista, joka sattui jotakuinkin heti edellisen kulukatsauksen jälkeen vuosi takaperin. Puoliso peruutteli betoniporsaaseen saaden takapuskurin lommolle ja takasumuvalon rikki (uusi puskuri + maalaus + valo + asennus). Elämän realiteetti kuitenkin on että havereita sattuu ja näistä syntyy lisäkustannuksia. Myös nämä ovat kuluja jotka ovat osa autoilun kustannuksia. Lisäksi suhteellisia kustannuksia kasvatti ajamisen vähentyminen.

Tuulilasia en ole vielä vaihtanut uuteen (vakuutuksen omavastuu 200€), vaikka halkeama on lähtenyt leviämään korjauskohdasta. Myöskään talvi- tai kesärenkaita en ole vielä ostanut (yhteensä noin 900€ paketti). Lisäksi kuukauden päästä tehtävä 80 tkm huolto kustantaa arviolta noin 600€.  Renkaita lukuunottamatta kulut vaikuttavat lyhyenaikavälin kuluihin merkittävästi. Lisäksi usein auto ostetaan lainarahalla, joten korko- ja lainanhoitokulut nostavat menoja jonkin verran. Omani olen ostanut ilman velkaa, eli tästä ei synny lisäkustannuksia.

Maasto-olosuhteet eivät ole muuttuneet työajojen osalta oleellisesti viimevuodesta, vaan edelleen työmatkoja tulee tehytä niin hiekka kuin metsäteillä (onneksi näitä ei kuitenkaan ole kokonaisajomäärästä kovinkaan paljoa). Tämä on jokatapauksessa normaalia maantieajoa kuluttavampaa, eli jälleenmyyntiarvo heikkenee nopeammin kuluttavammasta käytöstä johtuen. Tämän vaikutus nähdään vasta auton vaihdon/myynnin yhteydessä.

Keskimääräisellä 24 tkm vuotuisella ajosuoritteella ei edelleenkään pääse tienaamaan senttiäkään, ei edes silloin vaikka aivan kaikki ajot olisivat työajoa. Uusi 43 snt/km kilometrikorvaus on merkittävä heikennys korvaukseen ja osittain sen seurauksena pieni osa työajojen kustannuksista menee omasta pussista. Toisinsanoen kilometrikorvaus ei riitä kattamaan työkäytöstä aiheutuvien kustannuksien osuutta täysimääräisesti (tosin jos työajoja ei olisi ollenkaan, omien ajojen kustannukset lähes kaksinkertaistuisivat nykyisestä. Toisaalta olen ostanut auton työn takia ja täten olisin varmasti edelleen ilman autoa jos työ ei sitä vaatisi).

Jos jotain hyvää kuluvassa vuodessa oli, niin hallituksen päätös 15 tkm kilometrikatosta ei tullut voimaan. Itse en tätä rajaa ole ylittänyt omilla ajoillani, mutta on ehdottomasti selvää ettei 15 tkm työajoilla ja 10 tkm omilla ajoilla 43snt/km korvauksella pääse tienaamaan senttiäkään.

Tällaista kreikkalaista verotusta tälläkertaa.

Webbisivun sisällön väliaikainen muokkaaminen selaimella

Netissä on joitakin palveluita, jotka muokkaavat sivun sisältöä alkuperäisestä. Yksi tällainen sivu oli iltasaatana.fi, joka viljeli saatana sanaa sinne sun tänne täysin automaattisesti. Sivusto muutti uutisia rankalla kädellä, tämä kaikki tapahtui jopa todella onnistuneesti (kun jätetään saatanan epäasiallinen viljeleminen pois laskuista). Sittemmin tämä sivu suljettiin, käsittääkseni Iltalehden painostuksen myötävaikuttamana.

Minkä tahansa sivun sisältöä voi kuitenkin muokata paikallisesti. Muutokset näkyvät vain omalla koneellasi, eikä muutokset ole pysyviä. Alkuperäinen sisältö palvelimella ei siis muutu mihinkään, eli mistään hakkeroinnista ei ole kyse. Netissä pyörii paljon kuvakaappauksia hassuista otsikoista tai sisällöstä. Joskus kuvat ovat aitoja, välillä on aika selvää että kyseessä on kuvankäsittelyllä aikaansaatu manipulaatio. Jos kuvankäsittelytaidot ovat heikot, mutta sisällön viilaaminen hauskojen kuvakaappausten toivossa kuitenkin kiinnostaa, on tähän olemassa toinen kiertotie.

Allaolevalla javascriptin pätkällä saa muutettua selaimen toimintaa siten, että se mahdollistaa näkyvän sisällön muokkaamisen. Kopioi ja liitä oheinen rimpsu selaimen osoitekenttään, paina enteriä ja aloita hauskanpito.

javascript:document.body.contentEditable='true'; document.designMode='on'; void 0

Mikäli kikkailua haluaa harrastaa useamminkin, kannattaa oheinen koodinpätkä lisätä kirjanmerkkeihin linkiksi (kaikissa selaimissa koodi ei toimi suoraan osoiteriviltä, vaan vaatii kirjanmerkin luomisen). Kirjanmerkkiä painamalla sivu muuttuu samantien muokattavaan muotoon. Muokkaustilasta pääsee pois uudelleenlataamalla sivun sisällön (F5), tosin samalla muokkauksetkin häviävät. Toinen vaihtoehto on muuttaa edellisen koodin true => false ja on => off, ja suorittamalla koodi uudelleen, jolloin muokkaustila poistuu mutta tehdyt muutokset jäävät näkyviin. Tästä voi halutessaan tehdä toisen kirjanmerkin. Tai yhteen kirjanmerkkiin voi yhdistää nämä kaksi toimintoa seuraavalla koodilla:

javascript:if (document.designMode=='off') { document.body.contentEditable='true'; document.designMode='on';} else { document.body.contentEditable='false'; document.designMode='off';} void 0

Oheinen kikka on tarkoitettu puhtaasti kokeellisiin tarkoituksiin, esimerkiksi kaverien jekuttamiseen bileissä suuresta lottovoitosta jne. Ominaisuutta ei ole syytä käyttää laittomuuksiin tai toista loukkaavan sisällön luomiseen, tällaisesta toiminnasta voi seurata hankaluuksia.

Perustarkkuuksisen IEEE 754 standardin mukaisen luvun muuttaminen liukuluvuksi

Tässä blogauksessa käsittelen perustarkkuuksisen IEEE 754 luvun muuttamista liukuluvuksi (reaaliluvuksi). Asian käsittely juontaa juurensa eräästä modbus-väylään liitettävästä laitteesta, jonka antamat tulokset normaaleilla muunnosoperaatiolla antoi käsittämättömiä tuloksia.

Väylältä saatu arvo piti saada muutetuksi reaaliluvuksi. Väylälaitteelta saatu arvo oli esimerkiksi 402851D8h. Kun tälle luvulle teki DWORD_TO_REAL muunnoksen, sai tulokseksi 1.076384 * 10^9, vaikka oikea arvo olisi ollut 2.6299953. Jokin siis mätti ja pahasti.

Selvisi, että ABB AC500 logiikat / CoDeSys ohjelmointikieli ei tue liukulukumuunnosta natiivisti. Muunnosta ei siis voinut tehdä DWORD_TO_REAL toimintoa käyttäen. Samalla selvisi, ettei sopivaa muunnospalikkaa ole ainakaan yleisesti saatavilla, joten sellainen oli tehtävä itse. Mutta ennen muunnospalikan ohjelmoimista, oli tiedettävä miten IEEE 754 luku ylipäätään muodostuu.

IEEE 754 on liukulukustandardi, joka on yleisin tietokoneissa käytettävä liukulukustandardi. Satandardi määrittää neljä erilaista liukulukua, erot liittyvät näyttötarkkuuteen ja lukualueen suuruuteen.

NimiEng. nimiEtumerkkiExponenttiDesimaaliosaBias
PuolitarkkuusHalf precision1 [15]5 [14-10]10 [9-0]15
PerustarkkuusSingle precision1 [31]8 [30-23]23 [22-0]127
KaksoistarkkuusDouble precision1 [63]11 [62-52]52 [51-0]1023
Quadruple precision1 [127]15 [126-112]112 [111-0]16383

Mittalaitteen antama tieto on kahden sanan pituinen, eli DWORD (32bit). Toisinsanoen mittatieto on perustakkuuksinen liukuluku. Tämä tarkoittaa, että 31. bitti kertoo luvun etumerkin, seuraavat 8 bittiä (bitit 30-23) kertovat exponentin ja loput 23 bittiä (bitit 22-0) desimaaliosan. Muut tarkkuusluokat lasketaan saman periaatteen mukaisesti, mutta niissä on vain enemmän/vähemmän bittejä ja tarkkuuluokkakohtainen bias. Allaolevaa ohjetta voi siis käyttää nämä seikat huomioonottaen myös muissa tarkkuusluokissa.

Muunnos tapahtuu seuraavasti:

  1. Muunnetaan DWORD, eli tuplasana, binäärimuotoon: 4028 51D8 h => 01000000 00101000 01010001 11011000 b
  2. Ryhmitellään edellinen bittijono kolmeen ryhmään, edelläkuvatun mukaisesti: 0 10000000 01010000101000111011000
  3. Luvun etumerkki määräytyy bitin 31 mukaan: 0 = positiivinen, 1 = negatiivinen. Koska bitti on tällä kertaa 0, on luku positiivinen.
  4. Seuraavasta ryhmästä lasketaan exponentti, joka on suora b => dec muunnos. Exponentti on siis 10000000 b => 128.
  5. Koska luku on perustarkkuuksinen, on exponentin bias 127. Täten lopulliseksi exponentiksi muodostuu 128 – 127 = 1.
  6. Seuraava vaihe, eli desimaaliosan laskenta on kaikkein työläin prosessi koko muunnoksessa. Luku muodostuu 2-kantalukuisen negatiivisien potenssien summasta, potenssi määräytyy bitin paikan mukaan (eniten merkitsevä bitti vasemmalla, vähiten merkitsevä oikealla). 01010000101000111011000 b => 0*2^-1 + 1*2^-2 + 0*2^-3 + 1*2^-4 + 0*2^-5 + 0*2^-6 … => 1/4 + 1/16 + 1/1024 … = 0.314997673034668
  7. Lopullinen tulos lasketaan kaavalla (-1)^etumerkkibitti * (1 + desimaaliosa) * 2^(exponentti – bias) => (-1)^0 *(1 + 0.314997673034668) * 2^(128 – 127) = 2.62999534607
  8. Tulos on siis noin 2.63

 

APC SmartUPS SUA-sarjan upsien etävalvonta APC AP9619 SmartSlot laajennuskortilla

Noin vuosi takaperin ostin kaksi APC:n upsia, malliltaan SUA 750 ja SUA 1500. Ensinmainittu sai kodin olohuoneesta turvaamaan kotiteatterin sähkönsyöttöä (kaikki muut laitteet äänentoistoa lukuunottamatta), sekä jälkimmäinen muutamaa tietokonetta ja paria palvelinta ns. työhuoneessa. Vanhempieni luota löytyy lisäksi APC SUOL1000XLI.

SUA sarjan on sittemmin korvannut uudempi SMT sarja. SUA/SUOL/SMT sarjan upsit tuottavat true sinialto sähköä, eli sähkö on laadukkaampaa kuin edullisimpien modifioitua siniaaltoa tuottavien upsien. Allaoleva kuva esittää erot kanttiaallon, modifioidun siniaallon ja siniaallon kesken. Modifioidussa siniaallossa voi olla useampia askelia, kuitenkin vähintään kaksi askelta (kanttiaallossa vain yksi muutos).

Modifioitu siniaalto

Paremmanlaatuisen sähkön lisäksi nämä upsit sisältävät SmartSlotin, johon voi liittää laajennuskortin. Laajennuskortteja löytyy muutamia eri malleja, yhtenä vaihtoehtona on AP9619 Network Managemet Card with enviroment monitoring. Kortin avulla upsiin saadaan ethernet liitäntä, jonka kautta sen tilaa voidaan seurata joko webhallinnan, SNMP1/3, jne. kautta. Kyseisessä korttimallissa on myös ympäristön monitorointi ominaisuus, mutta hallussani olevista korteista varsinainen anturi puuttui. Anturit (pelkkä lämpötila, saatavilla myös kosteusmittauksella) hankin erikseen, niin ikään ebaystä. AP9619-kortista löytyy lisäksi relelähtö, jota voidaan käyttää ilmoittamaan esimerkiksi akun vähäisestä varauksesta (kaikenkaikkiaan valittavissa on 7 upsin toimintaan, 4 kosteuteen, 4 lämpötilaan ja 2 ulkoiseen signaaliin liittyvää tilaa, joiden perusteella lähtökanava saadaan aktivoitua).

Ostin NMC-kortin käytettynä eBaysta hintaan 21,49$ + toimituskulut 18$. Euroina karvan päälle 30e. Ei paha hinta kortista, jonka uusmyynti hinta on noin 450€. Tosin kortti ei toimi uudemman version upseissa (SMT), eli näiden osalta tulee suunnata katse  AP9630/31 kortteihin. Uudenmallisen kortin hinta on niinikään noin 450€, eikä niitä käytettynäkään saa juuri halvemmalla. Vanhanmallisen upsin omistajalle kuitenkin ihan hyvä diili, jos siis haluaa kikkailla ja harrastaa. Normaalille kotikäyttäjälle tästä ei juurikaan ole mitään iloa, paitsi ehkä ilmoitukset sähkökatkoksista sähköpostiin…

Itse paketti tuli USA:sta hieman reilussa viikossa. Tuote oli hyvin pakattu ja mikä tärkeintä, tuote oli toimiva (yhteensä olen tilannut 3 korttia eri myyjiltä, kaikki ovat toimineet allakuvattujen toimenpiteiden jälkeen).

Käyttöönotto oli hieman tavanomaista mutkikkaampi, edellisen omistajan asetuksista johtuen. Tässä postauksessa käyn läpi vaiheittain ne toimenpiteet, joilla sain kortit käyttökuntoon. Muita mahdollisia tapoja kortin käyttöönottoon en tässä käy läpi.

 

NMC-kortin asentaminen UPS:iin:

Irroita upsi sähköverkosta sekä sammuta painamalla 0-näppäintä vähintään 5s ajan. Kun laite on sammunut (hiljentynyt ja pimentynyt), avaa SmartSlot suojakansi, sekä sujauta NMC-kortti sisälle (upsin tuulettimet lähtevät tässä yhteydessä jostain syystä päälle), sekä kiinnitetään paikalleen suojakannen ruuvien avulla. Kytke ethernet-kaapeli sekä sähköjohto ja käynnistä upsi virtapainikkeesta.

 

Sarjaporttikaapeli ja hyperterminal:

Seuraavaksi konfiguroidaan kortin asetukset. Tavanomainen sarjaporttikaapeli ei tähän tehtävään sovellu, sillä APC käyttää omanlaista johdinjärjestystä, vaikka muutoin kyseessä onkin tavanomainen RS232-liitäntä. Ethernet ei usein myöskään tule kysymykseen, sillä kortissa on todennäköisesti ihan muu kuin vakio IP-osoite käytössä. Eli käytämme siis sarjaporttia ja hyperterminaalia.

Jos sinulta ei löydy alkuperäistä APC 9400-0024C kaapelia, voi sellaisen rakentaa helposti itse. Alla kuva APC 940-0024C kaapelin kytkennästä.

Ota yhteys upsiin hyperteminalilla käyttäen seuraavia yhteysasetuksia: 2400 bps, 8 data bits, no parity, 1 stop bit, no flow control.

käyttäjätunnus: apc
salasana: apc

Todennäköisesti tässä vaiheessa huomaat, että oletus salasanat eivät toimikaan. Tämä johtuu siitä, että edellinen käyttäjä on vaihtanut salasanat joksikin ihan muuksi. Onneksi salasanat voi resetoida.

 

Salasanan väliaikainen resetointi:

Ota yhteys hyperterminalilla, paina tarvittaessa muutaman kerran enteriä jotta käyttäjätunnuksen kysely tulee esiin.

Tämän jälkeen paina NMC-kortin takana olevaa pientä reset-painiketta esimerkiksi auki avatulla klemmarilla. Ethernet-portin status valo alkaa vilkkumaan vuorotellen oranssin ja vihreän välillä.

Paina reset painiketta uudelleen kun valot vilkkuvat edellä kuvatulla tavalla, jolloin käyttäjätunnus ja salasana muuttuvat väliaikaisesti oletusarvoihin.

Paina enteriä hyperterminalin puolella niin monta kertaa että käyttäjätunnusta kysytään uudelleen. Syötä käyttäjätunnus ja salasana (apc/apc) kirjautuaksesi sisään.

Mene samantien muuttamaan käyttäjätunnus ja salasana, sillä oletuskäyttäjätunnukset ovat vain hetken voimassa ellei niitä muuta: System => User Manager => Administrator.

Jatkossa kirjautumiseen käytät määrittämiäsi tunnuksia.

 

Kortin tietojen resetointi ja IP-osoitteen määrittäminen:

Kun vihdoin pääset kirjautumaan sisälle, on ensimmäisenä syytä tehdä kortille täysresetti.

Edellinen resetointi nollasi vain salasanat (ja nekin vain väliaikaisesti). Kaikki muu tauhka edelliseltä käyttäjältä, kuten sähköpostiosoitteet, puhelinnumerot, palvelimien asetukset jne, eivät ole poistuneet. Näillä et tee mitään omassa ympäristössäsi ja pahimmassa tapuksessa upsisi tilatiedot lähteävät kortin edellisten omistajan ylläpitäjille. Tätä ei haluta, joten resetoi asetukset.

Kahlaa siis läpi seuraavat valikot resetoidaksesi asetukset: 3-System => 4-Tools => 2-Reset to dafaults

Restoinnin jälkeen määrittele IP-asetukset: 2-network => 1-tcp/ip.

Asetukset astuvat voimaan uloskirjautumisen jälkeen. Tämän jälkeen pääset upsin asetuksiin lähiverkon kautta internetselaimella, määrittämäsi IP osoitteen avulla.

 

NMC-kortin firmwaren päivittäminen:

Mikäli NMC-kortin ohjelmistoversio on vanha, suosittelen päivittämään sen viimeisimpään versioon. Omassa kortissani oli versio 2.6.4 kun uusin on 3.7.2 (päivittynyt 2.4.2010, uusia versioita ei enää julkaista tälle korttisarjalle).

Uusimman firmwaren saa ladattua APC:n nettisivujen kautta ilmaiseksi. Lataaminen vaatii kuintenkin sivustolle rekisteröitymisen.

AP9619 -kortin tapauksessa viimeisin versio on SFSUMX372, eli Network Management Card v3.7.2 Firmware for Smart-UPS with AP9617/8/9.

Lataa, pura ja käynnistä NMC Upgrade Tool (eli SFSUMX372 firmware tiedosto). Ohjelma kysyy ensin päivitettävän kohteen IP-osoitetta (syötä upsille antamasi IP-osoite), sitten käyttäjätunnusta ja lopuksi salasanaa. Tämän jälkeen päivitys alkaa ja kestää pari minuuttia.

Päivityksen jälkeen webhallintaan ei päässyt kirjautumaan. Tämä johtuu siitä että päivitys poistaa web-hallinnan käytöstä.  Ota yhteys upsiin telnetillä (tai hyperterminalilla sarjaportin kautta) ja kytke web-hallinta käyttöön. Tämän jälkeen voit alkaa tekemään tarvittavia säätöjä asetuksiin suoraan nettisivun kautta (kaiken pystyy sätämään kohdilleen myös telnetin/hyperterminalin kautta, mutta webhallinnassa asiat tapahtuvat hieman visuaalisemmin).

Päivityksen myötä webhallinan sivu koki aikamoisen ulkonäköuudistuksen ja olipa sinne tullut ilmeisesti jotain uusia ominaisuuksia ja bugikorjauksiakin.

Suomen lentokenttien taajuudet

Juttua on päivitetty 28.6.2020: Lentokenttien taajuudet päivitetty.

Suomessa on yhteensä 24 lentoasemaa (28.6.2020). Ajantasaiset kartat ja tekniset tiedot kustakin kentästä löytyvät Finavian AIS sivuilta osoitteesta https://ais.fi/ais/eaip/fi/

AIS:sta löytyy kaikki tarvittava kenttiin liittyvä tieto. Näitä ovat mm. lähestymis- ja laskeutumisen kartat (niin visuaali kuin mittari laskeutumiseen), estekartat, lentokentän pohjakuva, tekninen tiedosto, jne.

Jokaisella lentokentällä on omat taajuutensa radioliikenteen sekaantumisen estämiseksi. Aiemmin mainitsemani Finavian AIP:sta (Aeronautical Information Publication), eli ilmailukäsikirjasta löytyy kaikki tarvittava tieto kentistä. Kenttien taajuudet ja varataajuudet löytyvät lisäksi mm. kartoista.

Lentokentän teknisessä kuvaustiedostossa kerrotaan julmettu määrä erilaista nippelitietoa lentokentästä, kuten palveluista, esteistä, koneiden pysäköintipaikoista ja kentän merkinnöistä. Samaisesta dokumentista löytyy myös liuta lennonjohdon ja suunnistusmajakoiden taajuuksia.

Tietoa löytyy siis vallan paljon. X-Planea pelanneille esimerkiksi lähetysmiskartat ovat tuttuja. Kiinnostukseni lentoliikennettä kohtaan kumpuaa kuitenkin radioharrastuksen kautta, radioliikenteen kuuntelusta.

Aikoinaan suomessa julkaistiin Valta nimistä taajuusluetteloa. Viimesin julkaisu on kuitenkin ilmestynyt vuonna 2004. Valta taajuusluettelon rinnalle ja myöhemmin sen poissaoloa on tullut paikkaamaan Suomen taajuuslista 2000, joka löytyy osoitteesta http://taajuuslista.g.iki.fi/. Sivuston tietoja päivitetään kuuntelijaharrastelijoiden voimin.

Kyseisellä sivulla, tai missään muuallakaan en ole törmännyt koostettuun taajuuslistaan, joka sisältäisi lentokenttäkohtaisesti kaikki käytetyt taajuudet. Kuten aiemmin mainitsin, Finavian sivuilta löytyy kaikki tarvittava tieto tällaisen listan tekemiseen, vaan eipä ole kukaan tehnyt. Tässä sellainen nyt kuitenkin olisi.

ICAOIATAKenttäTWR
AFIS
VDF
ATISAPP
VDF
GND
EFETENFEnontekiö122.450
119.700
134.825
EFHAKEVHalli128.900
119.700
135.500124.550
119.700
EFHKHELHelsinki-Vantaa118.600
118.850
119.700
114.200119.100
129.850
119.900
118.125
EFIVIVLIvalo118.000
119.700
123.200
EFJOJOEJoensuu120.900
119.700
136.175
EFJYJYVJyväskylä118.000
119.700
134.150127.000
128.800
119.700
121.850
EFKEKEMKemi-Tornio119.400
119.700
123.150
EFKIKAJKajaani118.100
119.700
118.225
EFKKKOKKokkola-Pietarsaari120.100
119.700
125.025120.100
119.700
EFKSKAOKuusamo118.650
119.700
135.800
EFKTKTTKittilä118.950
119.700
133.850118.950
119.700
EFKUKUOKuopio120.150
119.700
130.000130.600
119.700
122.850
EFLPLPPLappeenranta120.200
119.700
136.325
EFMAMHQMaarianhamina119.600
119.700
130.425119.600
119.700
EFMIMIKMikkeli123.000
119.700
118.250
EFOUOULOulu124.400
119.700
135.450118.150
119.700
EFPOPORPori119.250
119.700
136.075128.650
119.700
EFRORVNRovaniemi118.700
119.700
113.700129.900
118.600
119.700
118.525
EFSASVLSavonlinna118.800
119.700
136.050
EFSISJYSeinäjoki123.600
119.700
124.800
EFTPTMPTampere-Pirkkala118.700
119.700
133.550126.200
120.250
119.700
124.275
EFTUTKUTurku118.300
119.700
130.050120.475
119.700
EFUTUTIUtti130.800
119.700
136.550
EFVAVAAVaasa120.950
119.700
136.450125.850

Em. taajuuksien lisäksi kaikilla kentillä on yksi yhteinen taajuus, hätätaajuus (EMG) 121.500.

Taulukossa käytetyt lyhenteet:

ICAO = International Civil Aviation Organization, Lentoasemakoodi ICAO muodossa
IATA = International Air Transport Association, Lentoasemakoodi IATA muodossa
TWR = Tower, Lennonjohtotorni
AFIS = Aerodrome Flight Information Service, Lentopaikan lentotiedotuspalvelu
VDR = VHF Digital Radio
ATIS = Automated Terminal Information Service, Lähestymisalueen automaattinen tiedotuspalvelu
APP = Approach control, Lähestymislennonjohto
VDF = VHF Direction Finder, VHF-suuntimo
PAR = Precision Approach Radar, Tarkkuuslähestymistutka
ARR = Arrival, Saapuminen
TAR = Terminal Area surveillance Radar, Lähestymisaluetutka
GND = Ground, Rullauslennonjohto
EMG = Emergency, Hätätaajuus

Lisää lyhenteiden selityksiä löytyy osoitteesta https://ais.fi/ais/eaip/pdf/gen/EF_GEN_2_2_EN.pdf

Energiasäästölamppujen kestävyys

Energiasäästölamppujen pitäisi mainospuheiden mukaan kestää paljon pidempään kuin tavallisten hehkulamppujen. Energiasäästölamppuja olen käyttänyt ainakin vuodesta 2008 lähtien, ja tuntuu että niitä saa olla vaihtamassa tuon tuosta, siis paljon tiheämmin kuin hehkulamppuja. Käyttämäni lamput ovat ns. halpamerkkejä, hinnaltaan noin 3-5e/kpl (ei kovin edullisia, mutta tätä halvempia lamppuja ei ole tullut vielä vastaan). Tämä saattaa siis olla yksi syy tiheään vaihtoväliin. Toisaalta joidenkin tutukimusten mukaan kaikkein kestävimpiä lamppuja on löytynyt nimenomaan sieltä hintahaitarin edullisimmasta päästä.

Vuonna 2011 aloin pitämään kirjaa lamppujen asennus ja vaihtopäivistä. Vaikka pelkkien käyttöpäivien laskeminen ei anna tulokseksi lamppujen eksaktia käyttötuntimäärää, kuvaa se hyvin lamppujen kestoa normaalissa käyttöolosuhteessa.

Useissa lampuissa luvataan 8000h kestoikä. Yhtäjaksoisesti poltettuna tämä tarkoittaa 333 päivää, eli vajaata vuotta. Jos oletetaan, että lamppua poltettaisiin joka päivä 8h, pitäisi lampun kestää 1000 päivää, eli 2 vuotta ja 9 kuukautta. Yhtäjaksoisen paloajan sijaan lamppuja sytytellään ja sammutellaan enempivähempi.  Lampun kestoon vaikuttaakin paloajan lisäksi myös sytytyskertojen määrä ja sytytystiheys. Myös ympäristön lämpötilalla on vaikutusta elinikään (asunnossani lämpötila vaihtelee talven vakaasta 22 asteesta kesän kuumimpien hellepäivien 28 asteeseen).

Meillä ei lamput turhaan pala, eli ne sammutetaan kun niitä ei tarvita. Tyypillisesti lamput ovat ”pitkään” päällä yhtäjaksoisesti, poikkeuksena eteisen lamput, jotka ovat tyypillisesti vain muutaman minuutin päällä kerrallaan. Meillä lamppujen vuorokautinen paloaika tilasta riippuen vaihtelee arviolta vessan puolesta tunnista työhuoneen kahteen tuntiin. Tämän pitäisi tarkoittaa lamppujen kestoiässä 11-44 vuotta, kun referenssinä käytetään 8000h kestoikää. Taloudessa on tasan yksi lamppu joka palaa useita tunteja päivässä (päivästi riippuen 3-8h) ja se loimottaa videotykin sisällä.

Miten sitten kävikään normaalissa arkikäytössä? Allaolevaa listaa päivittelen sitämukaan kun lampunvaihdon yhteydessä tulee vastaan päivämäärä merkinnällä varustettu lamppu. Vielä toistaiseksi lista on lyhyt, sillä suurin osa hajonneista lampuista on ollut päivämäärättömiä. Yksikään lamppu ei tähän mennessä ole vielä kestänyt yli kahta vuotta, joten aika heikolta näyttää… Pesuhuoneen valo on kestänyt tähän mennessä pisiten, joka tarkoittaa että lampun olisi pitänyt palaa keskimäärin lähes 12 tuntia päivässä lupaukseen nähden, kun todellisuudessa aika on ollut enintään tunnin päivässä. Haiskahtaa hieman kuluttajan harhaanjohtamiselta.

MerkkiTehoKantaKäyttöpaikkaAsennettuHajonnutElinikä (pvä)
HongKong7WE14Keittiö9.4.201118.4.2012375 / 1v 0kk 9pvä
HongKong7WE14Keittiö8.5.20115.3.2013667 / 1v 9kk 25pvä
HongKong7WE14Keittiö12.8.201118.4.2013615 / 1v 8kk 6pvä
North light11WE27Keittiö1.12.201325.1.201455 / 0v 1kk 24pvä
HongKong9WE14Pesuhuone18.4.201223.3.2014704 / 1v 11kk 5pvä
Merkitön9WE14Tuulikaappi3.6.201224.8.2014812 / 2v 2kk 21pvä
HongKong9WE14Pesuhuone5.10.201312.5.2015584 / 1v 7kk 7pvä
North light11WE27Työhuone4.10.201116.7.20151381 / 3v 9kk 12pvä
HongKong9WE14Olohuone19.6.201123.7.20151475 / 4v 0kk 14pvä
Airam (Longlife)11WE14Keittiö7.3.201410.9.2015552 / 1v 6kk 3pvä
HongKong9WE14Työhuone23.3.20148.11.2015595 / 1v 7kk 16pvä
HongKong9WE14Työhuone18.4.20139.11.2015631 / 1v 8kk 22pvä
Megaman11WE14Keittiö11.10.201521.8.20191410 / 3v 10kk 10pvä
Airam11WE14Keittiö18.8.201414.5.20202096 / 5v 8kk 26pvä

Eittämättä enegriansäästölamput kuluttavat merkittävästi vähemmän energiaa kuin hehkulamput, mutta kumpi on luonnolle oikeasti se parempi vaihtoehto. Lamppu jossa on tyhjiö ja lasia, vai sellainen jossa on ties mitä ympäristömyrkkyjä?

Laskuri päivien ja vuosien laskemiseksi.

Kuinka estää WordPress-sivua toimimasta palvelunestohyökkäyksen alustana

Eilen Suomessa uutisoitiin WordPress sivujen ominaisuudesta, joka mahdollistaa niiden hyödyntämisen palvelunestohyökkäyksissä. Asiasta uutisoitiin paria päivää aiemmin maailmalla.

CERT ei neuvo kuinka toimenpide tehdään, vaan tyytyy linkkaamaan ulkomaalaisille sivuille. Koska olen muutoksen jo omille sivuilleni tehnyt onnistuneesti, niin tässä ohjeet toimenpiteen tekoon suomeksi.

Tämän sivun kautta voi käydä tarkistamassa, onko oma sivustosi ollut osallisena palvelunestohyökkäyksiin. Asetusmuutos on syytä tehdä vaikka saisit puhtaat paperit, sillä on vain ajan kysymys milloin hyökkäykset alkaa. Oma sivustoni ei ollut hyökkinyt muiden sivuille.

Hyökkäyksen mahdollistava asetus on oletuksena päällä kaikissa WordPress asennuksissa (3.5 ja tätä uudemmat versiot). Asetuksen saa helposti poistettua WordPressin hallintasivun kautta. Klikkaile hallintasivun vasemmasta reunasta seuraavasti:

  1. Asetukset
  2. Keskustelu
  3. Poista rasti kohdasta: Salli linkki-ilmoitukset muista blogeista (päivitysilmoitukset ja paluuviitteet)
  4. Tallenna muutokset sivun alalaidasta

Allaolevaan kuvaan on merkitty keltaisella kohta joka tulee poistaa.

wordpress_asetus

Tämä muutos ei kuitenkaan ole vielä riittävä, sillä ominaisuus ei poistu vanhoista viesteistä. Tämä asetus vaikuttaa siis vain tulevaisuudessa lähetettäviin viesteihin.

Mikäli siis olet luonut WordPress postauksia aiemmin (kuten minäkin tässä blogissa), tulee tehdä vielä yksi toimenpide tietokannan puolella.

Mene siis palveluntarjoajasi hallintasivulle (omassa tapauksessani osoitteeseen https://elh14.easylinehost.net:8443/login_up.php3)

Etsi Databases, ja sen alta edelleen Webadmin. Tämän myötä eteesi pitäisi avautua phpMyAdmin -sivu.

 

Ennen seuraavien toimenpiteiden tekemistä, tietokannasta on syytä ottaa varmuuskopio!

Tee seuraavat toimenpiteet linkki-ilmoitusten poistamiseksi aiemmin julkaistuista viesteistä.

  1. Klikkaa sivun ylälaidasta SQL
  2. Suorita seuraava SQL-kysely (mukaanlukien lopun puolipiste) sivulla olevassa SQL-kyselykentässä:
    UPDATE wp_posts SET ping_status='closed' WHERE post_status = 'publish' AND post_type = 'post';
  3. Paina Suorita-painiketta
  4. Sivun yläreunassa kerrotaan kuinka moneen riviin muutos tehtiin. Itselläni muutos tehtiin 26 kertaa.
  5. Kyselyn tekeminen toistamiseen antoi tulokseksi 0 muutosta, toisinsanoen muutos tehtiin onnistuneesti.

Allaolevaan kuvaan on merkitty edellä kuvatut toimenpiteet.

tietokantakysely

Muutosten jälkeen sivun pitäisi toimia täysin normaalisti. Palvelunestohyökkäyksiin sivua ei kuitenkaan tätä ominaisuutta hyödyntäen enää voi käyttää.

Lähteet:

SmartPOST lähetyksen katoaminen

Muutamia kuukausia sitten uutisoitiin postin kirjattujen kirjeiden katoamisesta. Itselläni kävi vastaavanlainen tilanne samoihin aikoihin SmartPOST lähetyksen kanssa.

Tilasin verkkokauppa.com:sta iPad laitteelle suojakuoren. Sain ilmoituksen sähköpostiin ja tekstiviestitse lähetyksen liikkeellelähdöstä. Kun nouto oli käsillä, sain luukku koodin tekstiviestillä. Paketti oli saapunut Holman Prisman pakettiautomaattiin.

Suurempaa jännitystä ei ollut, vaikka ensimmäistä kertaa automaattia käytinkin. Sen käyttö oli tehty helpoksi ja loogiseksi. Vaan yllätys oli suuri kun avautuneen luukun takaa ei löytynytkään mitään.

Soitin samantien SmartPOST asiakaspalveluun ilmoittaakseni tapauksesta, sillä yhtään myöhemmin on mahdotonta todistaa että luukku oli tyhjä ja että paketti jäi saamatta. Järjestelmähän on suunniteltu idioottivarmaksi, tai vähintään yhtä varmaksi kuin postivirkailija. Vaan eivät ne R-kioskin asiakaspostin henkilötkään ihan erehtymättömiä ole…

Puheluun vastasi selvästi virosta alunperin kotoisin oleva nainen. Asiani otettiin asiallisesti vastaan ja tilannetta pahoiteltiin. Minulle lupailtiin paketin saapuvan seuraavan viikon alkupuolella. Vielä samana iltana ilmoitin asiasta sähköpostitse verkkokauppa.com:lle, sekä Itellan asiakaspalveluun tapahtuneesta sähköpostitse. Lähetystä etsittiin kuumeisesti sekä SmartPOST:in asiakaspalvelun että Itellan asiakaspalvelun voimin.

Lopputuloksena oli, että lähetystä ei koskaan löytynyt. Tosin minulta tiedusteltiin oliko kadonnut lähetys kenties suurikokoinen matto, joka ei ollut automaattiin mahtunut. No ei ollut. Minua pyydettiin tekemään katoamis- ja korvausilmoitus Itellan sivuilta. Tosin viikkoa myöhemmin tuli tieto, että en voi hakea korvausta. Korvausta pitää kuulemma vaatia lähettäjältä, ja lähettäjä sitten voi yrittää hakea korvausta Itellalta. Sanojen asettelu haiskahti hieman siltä, että Itella ei ota mitään vastuuta kadottamistaan paketeista, jolloin yksin lähettäjä on vastuussa Itellan tekemisistä.

Tiedustelu tilanteen yleisyydestä ei tuottanut tulosta Itellan puolelta. Verkkokaupasta kerrotiin, että muutamia kertoja lähetyksiä on kadonnut aiemmin, mutta että aina ne ovat löytäneet perille. No, eipä löytänyt tällä kertaa. Tämä on tätä minun tuuriani.

Kun ilmoitin Itellan kannan verkkokaupalle korvauksesta, tuli rahat asiakastilille seuraavana päivänä. Verkkokaupan puolelta siis erittäin hyvää ja nopeaa palvelua, Itellalla pallo tuntui vuorostaan olevan enemmän hukassa, aivan kuin pakettinikin.

Alla kuvakaappaus paketin seurantiedoista.

Seurantatiedot
Seurantatiedot

Heti kun luukku aukesi, merkittiin paketin noudetuksi. Seurantatietoihin ei tullut missään vaiheessa mitään muutoksia, vaikka ilmoitin lähetyksen kadonneeksi. Olisihan se Itellalle noloa jättää paketin toimitus roikkumaan…