Avainsana-arkisto: korjaaminen

Panasonic PT-AE3000E lamppuliitinvian korjaus

Kolme vuotta sitten vanha työjuhta sanoi työsopimuksen irti. Kuului kova paukahdus, jota seurasi pimeys ja kimalteleva lumisade. Tämän jälkeen ilmassa alkoi leijailemaan paha elektroniikan käry. Lampun hajoaminen ei ole uusi juttu, kuten ei lamppuliittimen sulaminenkaan. Hajusta päätellen tällä kertaa meni jotain muutakin rikki.

Lamppu oli jymähtänyt paikalleen todella tiukasti. Soitto huoltoon ja kustannusarvio korjaukselle oli alkaen 600e ja ylöspäin, riippuen mitä rikki. Tämän jälkeen marssin kauppaan ostamaan uuden projektorin.

Uuden projektorin myötä vanha jäi lojumaan työpöydän nurkalle odottamaan tarkempaa diagnoosia ja korjausta.

Diagnoosi

Projektori piti saada auki, jotta syntyneet vauriot voi tutkia. Lamppu oli hyvin tiukasti kiinni paikoillaan, joka esti kotelon avaamisen. Ainoa vaihtoehto oli ottaa lamppu ulos väkivalloin, eli ’pala’ kerrallaan.

Väkivalta ei tässä tapauksessa tarkoita mitään älytöntä voimankäyttämistä, vaan sen käyttöä tilanteen vaatimalla tavalla. Välillä sitä piti olla enemmän, esimerkiksi lampun suojakotelon murtamisessa. Lamppu oli tarkoitus saada irti siten, että mikään ympärillä oleva ei mene rikki. Tässä myös onnistuin, mutta aikaa se vei.

Lamppuliittimeen oli sulanut reikä, joka lukitsi lampun niille sijoilleen. Tämä oli ainoa syy lamppurungon irtoamattomuuteen. Lamppu itsessään oli halki, ja koska lamppurunko on osa lamppua, sen tuhoaminen irrotusoperaatiossa ei ollut mikään menetys.

Lamppuliitin oli sulanut niin hyvin yhteen, että sekään ei ilman sivuleikkureita ja muita työkaluja suostunut irtaantumaan. Lopputuloksena hyvin järsityn näköinen liitin projektorin päässä.

Lamppuliitintä ei olisi tarvinnut irrottaa, sillä liitin oli joka tapauksessa vaihdettava uuteen. Myöhemmässä vaiheessa tästä oli kuitenkin hyötyä, eli ei kannata hötkyillä, vaan tehdä asiat vasta sitten kun ne on pakko tehdä.

Korjaamisen vaikeus

Ajatus projektorin korjaamisesta on ollut mielessä hajoamisesta lähtien. Varaosien löytäminen on ollut todella vaikeaa, eikä 10 vuoden ikä helpota asiaa.

Moduulitasolla varaosia saisi, mutta hinnat ovat älyttömiä. Useimpia komponentteja saa esimerkiksi Farnelilta, joten komponenttitason korjaaminen on mahdollista – paitsi jos kyse on projektorin pään lamppuliittimestä. Mutta, kun tuhojen laajuudesta ei ole mitään tietoa.

Lamppu on varmasti mennyt, kuten myös lamppuliitin. Myös B-moduuli (Ballast unit), tyyppi TXANP03VKJ8, on todennäköisesti saanut kipeää. Tämä yksikkö hoitaa lampun sytytyksen ja sähkönsyötön.

Sytytysjännite on ymmärtääkseni reilusti yli 1000V, joten tavallisella yleismittarilla sitä on turha mennä mittailemaan. Jännitteen mittaamalla sytytysyksikön kunnosta saisi edes jotain vihiä. Soveltuvaa mittaria minulla ei kuitenkaan ole.

Sytytysyksikkö sijaitsee alimpana, joten projektorin joutuisi purkamaan lähes alkutekijöihin. Olenkin siis toivonut, että vika olisi lopulta vain liittimessä ja lampussa.

Olen etsinyt lamppuliittimen tyyppiä vuosien varrella aina silloin tällöin, tuloksetta. Myöskään itse liittimiä en ole mistään löytänyt. Liittimet vaikuttavat olevan kiinteä osa B-yksikköä, joka vaihdetaan kokonaisuudessaan. Se siitä korjattavuudesta. Huollettu B-yksikkö maksaa noin 100€ + ALV + postit. Jos kyseessä sattuisi olemaan pelkkä liitinvika, olisi mukava löytää edullisempi ratkaisu.

Yritin etsiä huutokaupoista viallista projektoria, jossa olisi ehjä liitin. Samaa liitintä (ja lamppuyksikköä) käytetään PT-AE1000, -2000 ja -3000 -malleissa. Eipä löytynyt. Ehjiä projektoreja olisi löytynyt joitakin kappaleita, mutta hintaa oli ihan liian paljon (enkä halunnut ehjää, vaan korjata viallisen). USA:sta olisi löytynyt myös risoja, mutta lähtöhinta oli itsessään kohtuuton, puhumattakaan postimaksuista. Joten, se siitä.

Ajoittain olen kysellyt Kiinan suunnalta pelkkiä liittimiä. Kukaan ei tuntunut tietävän mikä liittimen tyyppi on tai mistä niitä saisi. Vähän aikaa sitten sain uuden idean; ballast unit -kauppiaita löytyy useita, joten löytyisikö joltakin risaa ballastia, josta voisi viedä liittimen? Monen kieltävän vastauksen jälkeen onnisti. lamp-book Store -niminen kauppias alibaba.com:in kautta suostui selvittämään asiaa, ja tarjosi lopulta pelkkää liitinjohtoa. Hintaa liittimelle tuli toimituskuluineen 22,76€. Toimitusaika tilauksesta tilauksen saapumiseen oli 10 päivää.

Nyt kun liitin olisi käsillä, enää tarvitaan lopullinen vikadiagnoosi. Mitäpä sitä liitimellä, jos vika on jossain muualla. Eli, oli testattava, toimiiko projektori vai ei, ennen varaosan tilaamista.

Lopullinen vikadiagnoosi

Kun varaosa oli tiedossa, sai vianetsintä ihan uudenlaista puhtia.

Minulla on ennestään pari eri tavoin vioittunutta lamppua. Kasasin näistä vanhoista lamppurungoista yhden toimivan lampun. Yhdessä rungossa oli ehjä liitin, toisessa ehjä lamppu, kolmannessa ehjä runko.

Yhdistin lampun ja lamppurungon liittimen toisiinsa puristusliitoksella käyttäen Abiko jatkoliittimen ydintä, sekä lampun johdon ylimääräistä suojaa. Kolvaaminen ei ole vaihtoehto, sillä lamppu käy todella kuumana, enkä halua ottaa riskiä liitoksen pettämisestä, vaikka lyhytaikaisesta testistä onkin kyse.

Tällä ’uudella’ lampulla saisin selville, onko vika vain liittimessä ja lampussa, vai jossain syvemmällä.

Viallisen liittimen paikalleen jättämisessä (se aiempi hötkyily kommentti) oli kaksi hyvää puolta. Ensimmäinen on johtojen napaisuus ja toinen johdon päissä olevat liittimet, joka helpottaa testaamista merkittävästi, vaikka itse runko onkin tohjona. Purin liitinrungon, putsasin liittimien sisäpinnat, ja tökkäsin päät suoraan lamppurungon kontakteihin.

Eihän tämä mikään kaunis tai turvallinen ole, mutta tämä oli väliaikainen kytkentä testausta varten. Varmistin myös, että liittimet eivät pääse koskettamaan toisiaan tai putoamaan.

Tökkäsin lampun omalle paikalleen projektorin sisälle, ilman ulointa ulosvedin kehikkoa. Lampussa itsessään oli ohjurit paikallaan, joten se oli testin aikana prikulleen oikeassa kohdassa projektorin sisällä.

Se elää!

Sähköjen päälle kytkeminen on aina jännää puuhaa. Testilaitteita käytän aina suojaerotusmuuntajan kanssa. Mitään poksahduksia suojaerotusmuuntaja ei estä, mutta koska konepelti oli auki, niin sen läsnäolo parantaa merkittävästi henkilöturvallisuutta.

Kaikeksi onneksi tykki hyrähti käyntiin ja kuva ilmestyi ruutuun! Eli, käytännössä ainoat rikkinäiset osat ovat Ballast yksikön lamppuliitin, sekä lamppu.

Korjaaminen

Jo varaosajohtoa tilatessa tiesin, että johdon pituus (20cm) ei ole riittävä. Johdon jatkaminen ei ole hankalaa, eristämisessä on kuitenkin syytä olla tarkkana, sillä lampun sytytysjännite on yli 1000V. Jatkamisen tein samoin kuin lamppumoduulia kasatessa, eli Abiko jatkoliittimen ydintä, sekä lamppumoduulin johdoista ylijäänyttä eristettä käyttäen. Jatkos sijaitsee heti liittimen vieressä, eli projektorin sisällä jatkos roikkuu ilmassa => ei pääse osumaan mihinkään.

Puristetut Abiko-liittimen ytimet
Kutistesukat liitosten päällä
Vielä extra suojaus vanhasta lampusta ylijääneillä johtoeristeillä
Uusi liitin paikoillaan

Lopuksi projektorin konepelti kiinni ja valmista tuli.

Aika vs. raha

Moni laite heitetään turhaan menemään, sillä ne ovat usein helposti korjattavissa. Tai olisi, mikäli valmistaja olisi mahdollistanut sen tarjoamalla varaosia. Nykyaikainen ’korjaaminen’ on isojen kokonaisuuksien vaihtamista, ja usein myös niin kallista, ettei korjaaminen ei ole järkevää.

Tämä korjaus osoitti, että sinnikkyys palkittiin ja projektori saatiin kuntoon, paljon edullisemmin kuin huollon tekemänä. Huoltaminen olisi ollut paljon nopeampaa, mikäli olisi ollut jonkinlainen järkevä kanava varaosien hankkimiseksi.

Eihän korjaamisessa mennytkään kuin kolme vuotta. Todellisuudessa mikäli varaosia olisi ollut saatavissa nopeasti ja helposti, koko operaatio olisi ollut ohi noin kahdessa tunnissa. Kaikkinensa aikaa kului ainakin parin työviikon verran.

Ajankäytöllisesti tällaisessa korjaamisessa ei juurikaan ole järkeä, mutta harrastusmielessä omia laitteita voi korjailla ilman aikataulupaineita.

PS. Jos sinulla on joku mielenkiintoinen viallinen laite, sellaisen voi minulle lahjoittaa korjattavaksi. Onnistuessaan siitä putkahtaa juttu blogiini.

Uusi lamppu

Vaikka kasattu lamppu toimii moitteetta, oli sen ainoa tarkoitus toimia B-yksikön toiminnan varmistamisessa.

Aiemmin olen ostanut lamppuja Kiinasta. Edelliskerralla kopio kustansi 90$, tänään vastaavan kopion saa 23$. Tällä kertaa en aio päätyä kaikkein halvimpaan vaihtoehtoon.

Lamppuliittimen sulaminen on tyyppivika. On mahdotonta sanoa olisiko alkuperäisen lamppumoduulin käyttäminen estänyt sulamista. Oletettavasti kopioiden laatu on kaikilta osin heikompaa kuin alkuperäisen. Koska sain projektorin vihdoin ja viimein korjattua, aion hankkia alkuperäistä vastaavan lamppumoduulin siinä toivossa, että liitin kestää aiempaa pidempää.

Alkuperäinen ET-LAE1000 lamppumoduuli maksaa verkkokauppa.com:ssa 399,90€, tarvike vuorostaan 185,90€. Saksassa vastaava tarvikemoduuli feldmann-led:ssa 104,27€. Tarvikemoduulissa on alkuperäinen polttimo, rungon (muovinen ulosvedin) ollessa kopio.

Projektori toimii täysin ongelmitta. Ainoa ongelma on kaksi toimivaa projektoria, sillä toiselle ei ole sijoituspaikkaa.

Buffalo LinkStation Pro Duo (LS-WTGL) ja viallinen teholähde

Jo jonkin aikaa olen ihmetellyt kun varmuuskopiopalvelimelta ei ole tullut sähköpostia levytarkastuksista ja muista toimenpiteistä.

Pienen tutkinnan jälkeen löytyi kaksi syytä:

  1. Laite jumissa. Syy epäselvä, sillä LinkStationit ovat toimineet tähän asti ilman minkäänlaisia ongelmia ja jumeja useita vuosia. Ongelma poistui buuttaamalla.
  2. Väärä internet gateway. Tätä en huomannut muuttaa kun siirryin käyttämään varareititintä. Uuden osoitteen vaihtaminen tepsi ja sähköpostia alkoi tulemaan.

Vaan jo vuorokauden kuluttua laite oli jälleen jumissa. Pingiin vastaamista lukuunottamatta laitteeseen ei saanut minkäänlaista yhteyttä.

Käynnistelin laitetta muutamia kertoja, välillä ihmetellen pyöriikö ne levyt ollenkaan kun tuntui olevan hiljaista. Välillä etupanelin valotkin käyttäytyivät epänormaalisti: Power-valo oli pois päältä, mutta kovalevyjen aktiviteetista kertova valo välkkyi silloin tällöin. Epäilys teholähteen viallisuudesta nousi mieleen.

Tässä mallissa on sisäinen teholähde, toisin sanoen juuri tällaisiin malleihin Buffalo ei varavirtalähteitä tarjoa. Joten edessä oli omatoiminen vianetsintä ja mahdollisesti korjaaminen.

 

Ennen vianetsinnän aloitusta on syytä muistaa että  laitteen sisällä on hengenvaarallisia jännitteitä. Kenenkään ilman soveltuvia taitoja ei tule yrittää omatoimista korjaamista, niin helpolta kuin se usein vaikuttaakin.

 

Teholähde sijaitsee kotelon yläosassa (kuva 1). 230VAC syöttö tulee sisään oikealta laitteen takaosasta (kuva 2) ja vasemmalta lähtee 6-napainen liitin 12V (keltainen) ja 5V (punainen) jännitteille, sekä yhteinen nolla (musta).

buffalo_sivulta
Kuva 1 – Teholähde yläreunassa ja muu ohjauselektroniikka oikealla

buffalo_paalta
Kuva 2 – Teholähde ylhäältäpäin kuvattuna

Jännitemittarin mukaan jännitteet olivat 4,5V ja 11,5V, eli lievästi notkolla. Eri käynnistyskerroilla jännitteet kuitenkin vaihtelivat. Joillain käynnistyskerroilla 5V jännite pumppasi 3-5,5V välillä ~6Hz rippelitaajuudella, joskus taas ollen vakaa 1,6V tai 0V. Ilmiselvä teholähde vika.

Pienikokoisia kondensaattoreita on yhteensä 7 kpl. Parasta olisi vaihtaa kaikki kondesaattorit samalla kertaa, mutta miljoonalaatikosta ei luonnollisestikaan löydy juuri niitä kokoja joita tarvittaisiin. Muutamaa osaa ei viitsi lähteä tilaamaankaan, puhumattakaan että varmuuskopioiden tekeminen viivästyisi entisestään.

Päällisin puolin kaikki kondesaattorit vaikuttivat hyväkuntoisilta. Viallinen kondensaattori löytyi helposti ja nopeasti kylmäspryta (kuva 3) käyttämällä. Jännitteet putosivat nolliin löytymisen merkiksi. Etsintä tapahtui sähköt päällä, sprayta suihkuttamalla kunkin kondensaattorin päälle yksitellen.

kylmaspray
Kuva 3 – Kylmäspraylla saa kylmää aina -49C asti.

Syyllinen (kuva 4) oli yksittäinen harkkurimuuntajan vieressä sijaitseva 47uF 25V elko.

buffalo_viallinen_elko
Kuva 4 – Syyllinen

Kapasitanssimittaus (kuvasarja 5) kertoi kovasti heitellen arvoksi 32-36uF. Kun päälle antoi suihkauksen kylmäspraytä, putosi arvo nollaan. Voittaja oli siis löytynyt, mutta eihän tätäkään kokoa voi tietysti laatikosta löytyä. Onneksi seiltä löytyi kasa 100uF 25V. Näitä kaksi sarjaan ja saadaan noin 50uF kondensaattori, joka on riittävän lähellä alkuperäistä (47uF).

buffalo_risan_elkon_kapasitanssi    buffalo_elko_huurteessabuffalo_elko_kapasitanssi_jaahdytettyna
Kuvasarja 5 – Kondensaattorin kapasitanssimittauksia lämpimässä ja kylmässä

Osa vaihtoon (kuvasarja 6) ja virrat päälle. Levyt hurahti nätisti päälle, samoin kaikki valot alkoivat palamaan/vilkkumaan järjellisesti.

buffalo_elko_risa  buffalo_elko_vaihdettu
Kuvasarja 6 – Konensaattori ennen ja jälkeen vaihdon

5V jännite on nyt kohdallaan, 12V jännitteen ollessa edelleen lievästi notkolla (kuvasarja 7). Todennäköisin syy on teholähteen suunnittelu, eli siellä on vain 5V piiristä takaisinkytkentä säätöpiirille, jolloin muut teuottavat jännitteet ovat sinnepäin. Samaa jännitteensöötötapaa käytetään ATX virtalähteissäkin (niissä tosin saattaa olla tuplasäädin pienemmillä jännitteillä).

buffalo_5v  buffalo_12v
Kuvasarja 7 – Lähtöjännitteet korjauksen jälkeen

Koska laite oli mennyt alkunperin jumiin / sammutettu väärin, ensimmäinen toimenpide jonka laite tekee automaattisesti on RAID pakan tarkistus (vilkkuva oranssi valo, kuva 8). Tänä aikana tiedoistoihin käsiksipääsy voi olla hankalaa, ainakin toiminta on hidastunut rajusti. Usean tunnin rouskuttamisen jälkeen kaikki alkoi kuitenkin toimimaan normaalisti. Koska pääasiallinen tiedostopalvelin ei ollut kyennyt tekemään varmuuskopiota pitkään aikaan, tein täydellisen varmuuskopion jonka tekeminen kestä noin 2 vuorokautta (lähes täydet 500gt).

buffalo_edesta
Kuva 8 – Up and running