Sain käsiini 42″ Philipsin taulu TV:n vuodelta 2010. Se oli yhtenä yönä (sammuksissa ollessaan) lopettanut toimintansa ilman mitään varoitusta.

Koska TV:llä oli ikää noin 9 vuotta, oli ensimmäinen epäilys virtalähteen kondensaattoreissa. Virtalähteen visuaalinen tarkastus ei kuitenkaan antanut mitään ilmeistä syytä pimentymiselle.

Vianetsintä

Netistä löytyi helposti TV:n huoltomanuaali. Manuaalin mukaan powerikortti on huollon kannalta musta laatikko, eli sellainen osa, joka vaihdetaan aina uuteen (ellei sulakkeen vaihtaminen korjaa tilannetta). Täten huoltomanuaalista ei juurikaan ollut apua.

Powerikortti on Delta:n valmistama, mallimerkiltään DPS-298CP-4A. Tälle mallille ei löytynyt piirikaaviota, mutta -2A mallille löytyi. Ero näiden mallien välillä ei selvinnyt, mutta joidenkin tietojen mukaan erot löytyvät piirikortin alkupäästä.

Powerin sulake oli ehjä, tasasuuntaajakin toimi, mutta 3,3V standby jännite oli ainoastaan 0,6V. Ei siis ihme, että mitään ei tapahtunut. Hakkuripuolella oli selvästikin jotain vialla. Tämän jälkeen mittasin diodi mittauksella fetit, jotka osoittautuivat ehjiksi. Sitten oli diodien vuoro. 3,3V linjasta löytyikin kaksi rinnan olevaa schottky-diodia (D907 ja D911), jotka näyttivät mittauksen perusteella olevan oikosulussa.

Suoraan pirilevyltä mittaaminen ei välttämättä anna luotettavaa tulosta, joten osat irti ja uusintamittaus. Osoittautui, että toinen oli oikosulussa. Kyseessä on schottky-diodi, jonka tyyppi on SB260, eli 2A / 60V.

Diodien erot

Tavanomaiset diodit eivät jaa niiden läpi kulkevaa virtaa tasan, sillä niiden lämpötilakerroin on negatiivinen. Tämä tarkoittaa sitä, että mitä kuumempi osa on, sitä alhaisemmaksi sen Vf (forward voltage, ’jännitehäviö’) muuttuu, ja täten virtaa alkaa kulkemaan entistä enemmän. Täten kaksi rinnankytkettyä diodia ilman erillistä virrantasauspiiriä on tuhoon tuomittu kytkentä, ellei komponentteja reilusti ylimitoiteta.

Schottky-diodien lämpötilakerroin sitä vastoin on positiivinen. Täten kaksi tai useampi schottky-diodi tasaa niiden läpi menevän virran automaattisesti lämpötilan vakiinnuttua.

Kahden rinnakkain kytketyn schottky-diodin tarkoitus on kasvattaa virtakapasiteettia. Virtakapasiteettia voisi kasvattaa myös isovirtaisemmalla komponentilla, mutta näissä on korkeampi Vf => hyötysuhde heikkenee aavistuksen.

Alla olevassa videossa vertaillaan tavallisen diodin ja schottky-diodin ominaisuuksia rinnankytketyssä piirissä. Lisätietoa schottky-diodeista löytyy esimerkiksi täältä.

Hajoamisen syyt

Diodit harvemmin hajoavat itsestään, vaan se on yleensä seurausta jostakin muusta ongelmasta. En tullut mitanneeksi schottkyn anodijännitettä, mutta koska kyse on hakkuritehonlähteestä, siellä on todennäköisesti suuria jännitepiikkejä, jotka lähentelevät schottky-diodin jännitekestoisuutta. Myös schottkyn perässä olleen kondensaattorin heikko kunto saattoi aiheuttaa ylimääräistä kuormitusta. Myös lämpörasitus on voinut heikentää komponentin runkoa, jolloin johtimen juuresta on voinut päästä vuotamaan ilmaa puolijohteeseen, joka on saanut sen tuhoutumaan.

Korjaaminen

Koska hyllystä ei löytynyt sopivaa schottky-diodia, testasin pikaisesti telkkaria viallinen diodi poistettuna. TV lähti käyntiin ongelmitta. Tämän jälkeen olikin helppoa marssia kauppaan, ja ostaa koko sarja kondensaattoreita, sekä yksi SB560 (ainoa koko, jota löytyi Bebekiltä). SB560 kestää yksistään 5A virran.

Vaihdoin kahta kondensaattoria lukuun ottamatta muut uuteen (näitä kahta mallia ei löytynyt Bebekiltä). Schottky-diodin kanssa osat tulivat maksamaan 6€, pelkkä viallinen kondensaattori + schottky-diodi olisivat maksaneet 1,5€.

Vian paikantamiseen yhdessä manuaalin etsimisen ja selailun kanssa kului noin 60 min. Kondensaattorien vaihtamiseen ja mittaamiseen (ei olisi ollut pakollista) ESR mittarilla kului 30min.

Kaupallinen korjaaminen

On vaikea arvioida paljon huoltoliike olisi korjaamisesta veloittanut. Todennäköisesti eivät olisi edes etsineet vikaa, vaan vaihtaneet uuden powerikortin tilalle. Liikkeessä uusi varaosa maksaisi todennäköisesti yli 100€ (eBayssa käytetty maksaa reilu 50€). Tämän päälle tulee korjaajan kustannus. Tällöin puhutaan noin 200-300€ korjauskustannuksista.

Nykyaikaisia, sirompia, kevyempiä telkkareita saa isommassa tuumakoossa 400€ hintaan, joten en ihmettele, että viallinen laite heitetään menemään ja ostetaan uusi tilanne. Tämä on todella sääli, sillä yleensä vika on yksittäisessä osassa (tällä kertaa olisi selvinnyt minimissään 1,5€ osilla). Etenkin poweri viat ovat helppoja korjata, mikäli omaa sopivat mittalaitteet, työkalut ja hyppysellisen taitoa.