Avainsana-arkisto: korjaus

Philips 42PFL8654H/12 virtalähteen korjaaminen

Sain käsiini 42″ Philipsin taulu TV:n vuodelta 2010. Se oli yhtenä yönä (sammuksissa ollessaan) lopettanut toimintansa ilman mitään varoitusta.

Koska TV:llä oli ikää noin 9 vuotta, oli ensimmäinen epäilys virtalähteen kondensaattoreissa. Virtalähteen visuaalinen tarkastus ei kuitenkaan antanut mitään ilmeistä syytä pimentymiselle.

Vianetsintä

Netistä löytyi helposti TV:n huoltomanuaali. Manuaalin mukaan powerikortti on huollon kannalta musta laatikko, eli sellainen osa, joka vaihdetaan aina uuteen (ellei sulakkeen vaihtaminen korjaa tilannetta). Täten huoltomanuaalista ei juurikaan ollut apua.

Powerikortti on Delta:n valmistama, mallimerkiltään DPS-298CP-4A. Tälle mallille ei löytynyt piirikaaviota, mutta -2A mallille löytyi. Ero näiden mallien välillä ei selvinnyt, mutta joidenkin tietojen mukaan erot löytyvät piirikortin alkupäästä.

Powerin sulake oli ehjä, tasasuuntaajakin toimi, mutta 3,3V standby jännite oli ainoastaan 0,6V. Ei siis ihme, että mitään ei tapahtunut. Hakkuripuolella oli selvästikin jotain vialla. Tämän jälkeen mittasin diodi mittauksella fetit, jotka osoittautuivat ehjiksi. Sitten oli diodien vuoro. 3,3V linjasta löytyikin kaksi rinnan olevaa schottky-diodia (D907 ja D911), jotka näyttivät mittauksen perusteella olevan oikosulussa.

Suoraan pirilevyltä mittaaminen ei välttämättä anna luotettavaa tulosta, joten osat irti ja uusintamittaus. Osoittautui, että toinen oli oikosulussa. Kyseessä on schottky-diodi, jonka tyyppi on SB260, eli 2A / 60V.

Diodien erot

Tavanomaiset diodit eivät jaa niiden läpi kulkevaa virtaa tasan, sillä niiden lämpötilakerroin on negatiivinen. Tämä tarkoittaa sitä, että mitä kuumempi osa on, sitä alhaisemmaksi sen Vf (forward voltage, ’jännitehäviö’) muuttuu, ja täten virtaa alkaa kulkemaan entistä enemmän. Täten kaksi rinnankytkettyä diodia ilman erillistä virrantasauspiiriä on tuhoon tuomittu kytkentä, ellei komponentteja reilusti ylimitoiteta.

Schottky-diodien lämpötilakerroin sitä vastoin on positiivinen. Täten kaksi tai useampi schottky-diodi tasaa niiden läpi menevän virran automaattisesti lämpötilan vakiinnuttua.

Kahden rinnakkain kytketyn schottky-diodin tarkoitus on kasvattaa virtakapasiteettia. Virtakapasiteettia voisi kasvattaa myös isovirtaisemmalla komponentilla, mutta näissä on korkeampi Vf => hyötysuhde heikkenee aavistuksen.

Alla olevassa videossa vertaillaan tavallisen diodin ja schottky-diodin ominaisuuksia rinnankytketyssä piirissä. Lisätietoa schottky-diodeista löytyy esimerkiksi täältä.

Hajoamisen syyt

Diodit harvemmin hajoavat itsestään, vaan se on yleensä seurausta jostakin muusta ongelmasta. En tullut mitanneeksi schottkyn anodijännitettä, mutta koska kyse on hakkuritehonlähteestä, siellä on todennäköisesti suuria jännitepiikkejä, jotka lähentelevät schottky-diodin jännitekestoisuutta. Myös schottkyn perässä olleen kondensaattorin heikko kunto saattoi aiheuttaa ylimääräistä kuormitusta. Myös lämpörasitus on voinut heikentää komponentin runkoa, jolloin johtimen juuresta on voinut päästä vuotamaan ilmaa puolijohteeseen, joka on saanut sen tuhoutumaan.

Korjaaminen

Koska hyllystä ei löytynyt sopivaa schottky-diodia, testasin pikaisesti telkkaria viallinen diodi poistettuna. TV lähti käyntiin ongelmitta. Tämän jälkeen olikin helppoa marssia kauppaan, ja ostaa koko sarja kondensaattoreita, sekä yksi SB560 (ainoa koko, jota löytyi Bebekiltä). SB560 kestää yksistään 5A virran.

Vaihdoin kahta kondensaattoria lukuun ottamatta muut uuteen (näitä kahta mallia ei löytynyt Bebekiltä). Schottky-diodin kanssa osat tulivat maksamaan 6€, pelkkä viallinen kondensaattori + schottky-diodi olisivat maksaneet 1,5€.

Vian paikantamiseen yhdessä manuaalin etsimisen ja selailun kanssa kului noin 60 min. Kondensaattorien vaihtamiseen ja mittaamiseen (ei olisi ollut pakollista) ESR mittarilla kului 30min.

TV korjauksen jälkeen

Kaupallinen korjaaminen

On vaikea arvioida paljon huoltoliike olisi korjaamisesta veloittanut. Todennäköisesti eivät olisi edes etsineet vikaa, vaan vaihtaneet uuden powerikortin tilalle. Liikkeessä uusi varaosa maksaisi todennäköisesti yli 100€ (eBayssa käytetty maksaa reilu 50€). Tämän päälle tulee korjaajan kustannus. Tällöin puhutaan noin 200-300€ korjauskustannuksista.

Nykyaikaisia, sirompia, kevyempiä telkkareita saa isommassa tuumakoossa 400€ hintaan, joten en ihmettele, että viallinen laite heitetään menemään ja ostetaan uusi tilanne. Tämä on todella sääli, sillä yleensä vika on yksittäisessä osassa (tällä kertaa olisi selvinnyt minimissään 1,5€ osilla). Etenkin poweri viat ovat helppoja korjata, mikäli omaa sopivat mittalaitteet, työkalut ja hyppysellisen taitoa.

Samsung SyncMaster 225BW – näyttövian korjaus

Toinenkin tietokoneen näyttö alkoi temppuilemaan. Samsungissa vika ilmentyi täysin eri tavalla kuin ViewSonic:ssa, jonka korjaamisesta tein aiemmin jutun. Oheisessa videossa näkyy, kuinka näyttö välähtää pari kertaa kirkkaasti käynnistyksen yhteydessä, tämän jälkeen kuva näkyy vakaana ongelmitta. Välähdys ei kuulu normaaliin toimintaan, joten näyttö on selvästi vikaantunut.

Vaikka tämä näyttö ei ole ihan yhtä vanha (valmistettu elokuu 2007) kuin ViewSonic, niin epäilin ensimmäisenä kondensaattorivikaa. Syynä epäilyyn on puhtaasti se, että elektrolyyttikondensaattori viat ovat tyypillisimpiä ikääntymisestä aiheutuvia vikoja.

Useimmiten kondensaattoriviat ovat helppoja paikantaan niiden pullistuneiden kotelon vuoksin. Tosin, kondensaattori voi olla ulkoisesti myös täysin virheetön, jolloin vian löytäminen ilman mittalaitetta (ESR) on vaikeaa. Näkymättömiä vikoja voi yrittää etsiä myös kylmäsprayta ja hiustenkuivaajaa (lämpö) käyttäen.

Tässä tapauksessa kondensaattorivika oli täysin ilmeinen, sillä kotelot olivat pullistuneet niin paljon, että murtolinjat olivat revenneet ja elektrolyyttineste oli vuotanut ulos.

Tällä kertaa miljoonalaatikosta ei löytynyt sopivia elkoja (2kpl 820uF / 25V), vaan kävin ostamassa ne Bebekistä. Hintaa kertyi kahdelle elkolle yhteensä 2€ (ostin toki kerralla enemmän). Uusi kondensaattori oli halkaisijaltaan noin 3mm suurempi, mutta ne mahtuivat sopivasti niille varatuille paikoilleen. Korjaustyö itsessään kesti tälläkin kertaa puolisen tuntia, vaikka tämä näyttö oli hieman työläämpi purkaa ja kasata.

Näyttö korjaantui tällä operaatiolla alkuperäiseen uskoonsa, eikä käynnistymisessä ole enää ylimääräistä välkkymistä. Tämän näytön käynnistymisessä menee hieman pidempään kuin ViewSonicin tapauksessa, mutta tämä on ominaisuus, ei vika.

Kuten jo aiemmin olen todennut, ovat kondensaattoriviat yksiä yleisimpiä syitä, miksi laite lopettaa toimintansa. Aiemmin olen käsitellyt blogissani levypalvelinta, akkulaturia ja näyttöä, joissa jokaisessa on ollut kondensaattorivika toimintahäiriön aiheuttajana. Vuosien varrella on ollut muitakin kondensaattorivikaisia laitteita useita, joiden korjaaminen on ollut nopeaa ja helppoa.

Sinulle heräsi tietysti kysymys, miksi en vaihtanut samalla vaivalla kaikkia kondensaattoreita. Näin olisin tosiaan voinut tehdä, mutta ensisijainen tarkoitus oli saada näytöt toimimaan. Toiseksi, ei kannata vaihtaa kerralla kaikkia osia, sillä mikäli vika ei korjaantuisikaan, olisin tehnyt turhaa työtä ja rahaa olisi mennyt hukkaan osien muodossa. Kolmanneksi, miljoonalaatikon sisältö on lopulta aika rajallinen, jolloin olisin joutunut tekemään toisen varaosien hankintakierroksen. Ennemmin tai myöhemmin myös nämä loput konkat porsivat, mutta koska korjausoperaatio on suhteellisen nopea, jätän niiden huoltamisen seuraavaan kertaan.

PS. Mikäli sinulla sattuu olemaan jotain minua mahdollisesti kiinnostavaa viallista (miksei ehjääkin) elektroniikkaa, niin ole yhteydessä minuun. Tällaista tavaraa voisi olla esimerkiksi ammattikäyttöön tarkoitettu VHS nauhuri (esim. Panasonic AG-8700), aikavirhekorjain (TBC), säädettävä virtalähde, oskilloskooppi, Commodore C64 jne.

ViewSonic VP730 – Näyttövian korjaus

Tämä näyttö on ollut käytössä vuoden 2005 syksystä lähtien (valmistettu viikolla 32 vuonna 2005). Näytön alkutaival ei ollut kovin häävi, sillä ensimmäinen näyttö oli rikki heti uutena, kuten myös sen vaihtokappale. Tämän jälkeen vaihdokit loppuivat, ja sain tilalle pykälää arvokkaamman mallin. Tämä näyttö onkin palvellut hyvin nämä viimeiset 13 vuotta.

Muutama kuukausi sitten näytön käynnistyminen alkoi kestää todella pitkään. Näytön ’lämmettyä’ noin 7min ajan, kuva ilmestyi ja toimi tämän jälkeen muutoin ongelmitta. Vähän aikaa sitten näyttöön tuli uusi vika; kuvanlaatu heikkeni erikoisella tavalla, ihan kuin signaaliin summautuisi jonkinlainen kohina häiriö, joka tuli ja meni ajoittain.

Poweri valon vilkkuminen käynnistystilanteessa viittaa vahvasti ongelmaan virtalähteessä. Myös myöhemmät kuvaan ilmestyneet häiriöt voivat hyvin johtua virtalähteestä lähtöisin olevasta ongelmasta.

Ongelma paljastuikin välittömästi kotelon avaamisen jälkeen; yksi powerin kondensaattoreista oli pullistunut (merkitty punaisella ympyrällä).

Näytön purkamisessa, korjaamisessa ja kasaamisessa kului noin 30min. Korjaamista nopeutti miljoonalaatikosta löytynyt oikealla mitoituksella (220uF / 25V) varustettu kondensaattori (Bebekissä kondensaattori kustantaa 0,40€). Samalla havaitsin myös päävirtakytkimessä olleen kylmäjuotoksen, jonka korjasin samalla (punainen ympyrä piirikortilla).

Näiden korjaustöiden jälkeen näyttö oli kuin uusi; se lähti käyntiin noin kahdessa sekunnissa, ihan kuten uutena. Myös kuvan häiriöt ovat tiessään.

Tämähän ei ole ensimmäinen konkan korjausjuttu blogissani, eikä varmasti myöskään viimeinen. Tämä toisaalta osoittaa, että usein toimimattoman laitteen syynä on todennäköisesti jokin hyvin simppeli vika (lue kondensaattori), jonka korjaaminen on helppoa ja nopeaa (ja itse tehtynä halpaa).

HUOM! Koska kyse on sähkölaitteista, tulee huomioida, että korjaaminen on syytä jättää ammattilaisen tehtäväksi. Väärin tehty korjaus voi aiheuttaa pahimmillaan kuoleman tai omaisuusvahinkoja. Tämän jutun tarkoituksena on lähinnä muistuttaa, että useimmat laitteet on mahdollista korjata pienellä vaivalla, ja että aina ei tarvitse ostaa uutta. Säästetään siis luontoa korjaamalla vanhat laitteet, eikä osteta aina uutta parin vuoden välein!

Vuotava WC kuluttaa euroja

Vuodenvaihteessa alakerran WC alkoi pitää ihme mekkalaa. Syyksi paljastui vuotava tyhjennysventtiilin tiiviste, joka aiheutti säiliön täydentymisen noin 10 min välein. Tiivisteen iästä ei ole tietoa, mutta se oli päässyt heikkoon kuntoon, kuten alla olevista kuvista näkyy.

Täyttöventtiilin hystereesi kyseisessä pöntössä oli noin 1,2 litraa, eli tuon verran pönttö ehti vuotamaan ennen kuin säiliö täyttyi uudelleen. 10 min täyttövälillä tämä tarkoittaa noin 7,2 litran vesikulutusta tunnissa. Vuorokaudessa vettä valuu viemäriin reilu 170 litraa ja vuodessa hulppeat 63 kuutiota. Näin sivuhuomautuksena todettakoon, että taloyhtiön (jossa asun) keskimääräinen vedenkulutus asukasta kohden on vajaa 100 litraa vuorokaudessa (lämmin + kylmä yhteensä). Eli hiljalleen vuotava pönttö kolminkertaistaa vedenkulutuksen tuosta vain (yhden hengen tapauksessa).

Tällainen vedenkulutus syntyy siis kohtalaisen pienestä vuodosta, jonka pystyy huomaamaan katsomalla tarkasti. Mutta kukapa sitä pöntön aukkoa tuijottelisi. Riippuen vuodon tyypistä, sen saattaa pystyä havaitsemaan kuuntelemalla. Mikäli pönttö pitää ajoittain itsestään mekkalaa, on se merkki vuodosta. Vuoto voi tosin johtua myös täyttöventtiilistä, jolloin toistuvaa täytön ääntä ei synnykään ja vuoto on täysin äänetön. Joissain tapauksissa vuoto voi olla niin voimakasta, että vedenpinnan väreilyn huomaa sen suurempia edes tutkimatta.

Yksi merkki pitkään vuotaneesta pöntöstä on ruskea vana pöntön takaosassa (useimmiten täyttöventtiili vuodon aiheuttama). Mikäli havaitset tällaisen jäljen, on pönttö vuotanut jo pidemmän tovin ja korjaustoimenpiteisiin on syytä alkaa välittömästi (kuten minkä tahansa vuodon yhteydessä muutoinkin). Vuotavan pöntön huomaa myös vedenkulutuksesta, olettaen että on pitänyt kirjaa kuukausittaisesta vedenkulutuksesta. Tilastojen pitämisestä ja seuraamisesta on siis käytännön hyötyä.

Helpoin testi vuodon tarkistamiseksi on vessapaperi. Ota pala paperia ja laita se pöntön takareunaan. Mikäli pönttö vuotaa, paperin yläreuna kastuu ja suht lyhyessä ajassa koko paperi menee täysin märäksi. Vaikka pöntön vuoto olikin kohtalaisen pieni, paperi testi osoitti että vettä valuu tosiasiassa aikamoista vauhtia, sillä se kastui kokonaan noin 10 sekunnissa. Alla olevat kuvat esittävät vuodon testaamisen vessapaperilla.

 

Mutta entäpä mitä tuollainen vähän vuotava pönttö tarkoittaa rahallisesti? Laskeskelin, että vesikuutio (sis. jätevesi) kustantaa 3,7€/m³. 63 kuution vuosivuoto tarkoittaa rahassa noin 234€! Pienestä vuodosta aiheutuu siis merkittävät kustannukset. Vielä kun ottaa huomioon että uusi tiiviste kustantaa noin 13 euroa (IDO:n alkuperäinen) ja sen vaihtaminen pitäisi onnistua meiltä jokaiselta suhteellisen helposti, niin tiiviste kannattaa ehdottomasti vaihtaa. Ja vaikka et saisi vaihtoa itse tehtyä, joku lähipiiristäsi varmasti sen osaa. Vaihtoehtona on myös tilata huoltomies vaihtamaan tiiviste. En tiedä paljon tiivisteen vaihdosta veloitetaan töineen, ehkä 60-80€, mutta tämä raha kannattaa ehdottomasti maksaa, sillä säästät tämän summan vesilaskussasi jo muutamassa kuukaudessa korjaamisen jälkeen.

Alla hyvä video, jossa kerrotaan miten WC:n koneisto huolletaan. Jokainen pönttömalli on luonnollisesti omanlaisensa, joten video ei välttämättä sellaisenaan sovellu juuri sinun pönttöösi. Perusperiaate jokaisessa pöntössä on kuitenkin samanlainen.

Veden kulutuksen kalleutta on aika vaikea hahmottaa. Jos kerran pieni vuoto kustantaa vuositasolla noin paljon, niin mitä isompi kulutus sitten kustantaa?

Sähkö on itselleni kulutusmielessä helpompi hahmottaa kuin vesi. Eräässä aiemmassa postauksessa puhuin, että 1W jatkuva kulutus kustantaa ~1€/vuosi. Vettä ei kuitenkaan kulu jatkuvasti, olettaen että missään ei ole vuotoja. Täten mielekkäämpää onkin puhua esimerkiksi suihkussa käynnin kustannuksista.

Testasin, että perus Oraksen suihkupäällä vettä tulee 21 litraa/min (3,5 litraa/10s testissä, mitattu kaksi kertaa), kun hana on täysin auki. Kylmän veden hinnalla veden lotraus maksaa siis lähes 8snt/min. Jotta sähköllä päästäisiin samaan minuuttikulutukseen, tulisi vastaavan sähkökuorman olla peräti 38kW. Tällaisiin tehoihin päästään sähköauton pikalatausasemilla tai ison uimahallin saunan [tilavuus 30-50m³] kiukaalla.

Omakotitaloissa on tyypillisesti 25A kokoiset pääsulakkeet, jolloin maksimi tehonsiirtokapasiteetti kolmella vaiheella on vajaa 17,2kVA (resistiivisellä kuormalla, esim. kiukaalla tai hehkulampuilla kuormitettavuus on siis 17,2kW). Toisin sanoen sähköliittymän pitäisi olla hulppean 3x63A kokoinen jotta vastaava kylmänveden kulutus (21 litraa/min) pystyttäisiin suihkussa kattamaan.

Täytyy kuitenkin muistaa, että useimmat eivät käy suihkussa jääkylmällä vedellä. Täten kustannus on edellistä esimerkkiä paljon suurempi, koska veden lämmittäminen maksaa myös (lämmin vesi on lähes 3 kertaa kalliimpaa kylmään verrattuna).

Edellisestä esimerkistä ainakin opimme sen, että hanaa ei missään nimessä kannata pitää täysillä. Useimmissa uusissa hanoissa on ns. Eco -asento. Vaikka eco -asentoa ei olisikaan, järjestyy se helposti ranneliikkeellä: Älä väännä hanaa täysille. Myöskään suihkussa ei pidä lotrata tarpeettoman pitkiä aikoja (joidenkin arvioiden mukaan yli 8min suihkuaika tulee kalliimmaksi kuin ammeessa lotraaminen => eli 8 minuutissa kulutat ammeellisen verran vettä).

Naarmu näytön pinnassa, hammastahna auttaa

Kaveri osti käytetyn 23″ Samsung T23C350EW TV:n 25€:llä. Toimiva laite, mutta ruudun oikeassa reunasa oli pahat naarmut. TV:n ollessa päällä naarmut eivät juurikaan näy, mutta etenkin sammuksissa olessa ne erottuvat selvästi.

13009805_10209400246548966_1057729253_o

Käytetty tuote on käytetty, siinä on käytön jälkiä eikä se tietenkään vastaa enää uutta. Mutta mikäli jollain konstilla naarmuja saisi edes vähän häivytettyä, niin näyttäisi edes vähemmän käytetyltä.

Vaan miltä kuulostaa hammastahnan sotkeminen ruutuun? No hieman hassulta, vaan kuinkas kävikään?

Hammastahnaa tarvitsee vain hyvin pienen nokareen sormenpäihin, jota kevyesti hierotaan naarmun päällä. Mikä tahansa hammastahna ei kelpaa, vaan siinä tulee olla hiovia ainesosia seassa, kuten esimerkiksi Sensodyne Vital, jota tämän näytön fixaamisessa käytetiin.

13009997_10209403541431336_1925892443_o 12986338_10209403546791470_304827847_o

Näytössä olleet naarmut olivat hyvin pinnallisia, joihin hammastahnan hiova vaikutus puree todella hyvin. Syville ja teräville naarmuille hammastahnasta ei kuitenkaan ole apua.

Pientä hammastahnanokaretta hierotaan varovasti naarmun päälle pyörivin liikkein muutaman sekunnin ajan, pyyhi lopuksi puhtaaksi esimerkiksi näytön putsaamisella tarkoitetulla kostealla liinalla. Mikäli jälki ei poistunut, voit antaa uusintakäsittelyn. Kerralla kannattaa hioa mielummin liian vähän kuin liikaa. Mikäli jälki ei suostu lähtemään pois, ei sitä väkisinkään kannata yrittää saada pois, sillä liika hiominen pilaa näytön pinnan.

Tässä tapauksessa naarmut katosivat lähes jäljettömiin, vain auringon valoa kulmassa katsomalla on mahdollista nähdä pieni jälki ruudulla. Alla kuvasarja hionnan tuloksista. Aika huikeaa, näytöstä tuli melkein kuin uusi.

13016855_10209400288310010_1123235520_o 13016635_10209400370792072_1289082914_o 12986325_10209400378872274_1800840943_o 13054793_10209400385632443_206120246_o

Kiitokset Juha / OH3HPU:lle kuvista ja jutun aiheesta.