Blogi | Pasi Vähämartti

Tag: rikki

Philips 42PFL8654H/12 virtalähteen korjaaminen

by on elo.12, 2019, under Korjausohjeet, Säätöä

Sain käsiini 42″ Philipsin taulu TV:n vuodelta 2010. Se oli yhtenä yönä (sammuksissa ollessaan) lopettanut toimintansa ilman mitään varoitusta.

Koska TV:llä oli ikää noin 9 vuotta, oli ensimmäinen epäilys virtalähteen kondensaattoreissa. Virtalähteen visuaalinen tarkastus ei kuitenkaan antanut mitään ilmeistä syytä pimentymiselle.

Vianetsintä

Netistä löytyi helposti TV:n huoltomanuaali. Manuaalin mukaan powerikortti on huollon kannalta musta laatikko, eli sellainen osa, joka vaihdetaan aina uuteen (ellei sulakkeen vaihtaminen korjaa tilannetta). Täten huoltomanuaalista ei juurikaan ollut apua.

Powerikortti on Delta:n valmistama, mallimerkiltään DPS-298CP-4A. Tälle mallille ei löytynyt piirikaaviota, mutta -2A mallille löytyi. Ero näiden mallien välillä ei selvinnyt, mutta joidenkin tietojen mukaan erot löytyvät piirikortin alkupäästä.

Powerin sulake oli ehjä, tasasuuntaajakin toimi, mutta 3,3V standby jännite oli ainoastaan 0,6V. Ei siis ihme, että mitään ei tapahtunut. Hakkuripuolella oli selvästikin jotain vialla. Tämän jälkeen mittasin diodi mittauksella fetit, jotka osoittautuivat ehjiksi. Sitten oli diodien vuoro. 3,3V linjasta löytyikin kaksi rinnan olevaa schottky-diodia (D907 ja D911), jotka näyttivät mittauksen perusteella olevan oikosulussa.

Suoraan pirilevyltä mittaaminen ei välttämättä anna luotettavaa tulosta, joten osat irti ja uusintamittaus. Osoittautui, että toinen oli oikosulussa. Kyseessä on schottky-diodi, jonka tyyppi on SB260, eli 2A / 60V.

Diodien erot

Tavanomaiset diodit eivät jaa niiden läpi kulkevaa virtaa tasan, sillä niiden lämpötilakerroin on negatiivinen. Tämä tarkoittaa sitä, että mitä kuumempi osa on, sitä alhaisemmaksi sen Vf (forward voltage, ’jännitehäviö’) muuttuu, ja täten virtaa alkaa kulkemaan entistä enemmän. Täten kaksi rinnankytkettyä diodia ilman erillistä virrantasauspiiriä on tuhoon tuomittu kytkentä, ellei komponentteja reilusti ylimitoiteta.

Schottky-diodien lämpötilakerroin sitä vastoin on positiivinen. Täten kaksi tai useampi schottky-diodi tasaa niiden läpi menevän virran automaattisesti lämpötilan vakiinnuttua.

Kahden rinnakkain kytketyn schottky-diodin tarkoitus on kasvattaa virtakapasiteettia. Virtakapasiteettia voisi kasvattaa myös isovirtaisemmalla komponentilla, mutta näissä on korkeampi Vf => hyötysuhde heikkenee aavistuksen.

Alla olevassa videossa vertaillaan tavallisen diodin ja schottky-diodin ominaisuuksia rinnankytketyssä piirissä. Lisätietoa schottky-diodeista löytyy esimerkiksi täältä.

Hajoamisen syyt

Diodit harvemmin hajoavat itsestään, vaan se on yleensä seurausta jostakin muusta ongelmasta. En tullut mitanneeksi schottkyn anodijännitettä, mutta koska kyse on hakkuritehonlähteestä, siellä on todennäköisesti suuria jännitepiikkejä, jotka lähentelevät schottky-diodin jännitekestoisuutta. Myös schottkyn perässä olleen kondensaattorin heikko kunto saattoi aiheuttaa ylimääräistä kuormitusta. Myös lämpörasitus on voinut heikentää komponentin runkoa, jolloin johtimen juuresta on voinut päästä vuotamaan ilmaa puolijohteeseen, joka on saanut sen tuhoutumaan.

Korjaaminen

Koska hyllystä ei löytynyt sopivaa schottky-diodia, testasin pikaisesti telkkaria viallinen diodi poistettuna. TV lähti käyntiin ongelmitta. Tämän jälkeen olikin helppoa marssia kauppaan, ja ostaa koko sarja kondensaattoreita, sekä yksi SB560 (ainoa koko, jota löytyi Bebekiltä). SB560 kestää yksistään 5A virran.

Vaihdoin kahta kondensaattoria lukuun ottamatta muut uuteen (näitä kahta mallia ei löytynyt Bebekiltä). Schottky-diodin kanssa osat tulivat maksamaan 6€, pelkkä viallinen kondensaattori + schottky-diodi olisivat maksaneet 1,5€.

Vian paikantamiseen yhdessä manuaalin etsimisen ja selailun kanssa kului noin 60 min. Kondensaattorien vaihtamiseen ja mittaamiseen (ei olisi ollut pakollista) ESR mittarilla kului 30min.

TV korjauksen jälkeen

Kaupallinen korjaaminen

On vaikea arvioida paljon huoltoliike olisi korjaamisesta veloittanut. Todennäköisesti eivät olisi edes etsineet vikaa, vaan vaihtaneet uuden powerikortin tilalle. Liikkeessä uusi varaosa maksaisi todennäköisesti yli 100€ (eBayssa käytetty maksaa reilu 50€). Tämän päälle tulee korjaajan kustannus. Tällöin puhutaan noin 200-300€ korjauskustannuksista.

Nykyaikaisia, sirompia, kevyempiä telkkareita saa isommassa tuumakoossa 400€ hintaan, joten en ihmettele, että viallinen laite heitetään menemään ja ostetaan uusi tilanne. Tämä on todella sääli, sillä yleensä vika on yksittäisessä osassa (tällä kertaa olisi selvinnyt minimissään 1,5€ osilla). Etenkin poweri viat ovat helppoja korjata, mikäli omaa sopivat mittalaitteet, työkalut ja hyppysellisen taitoa.

Leave a Comment :, , , , , , , more...

Techno line BC-900 akkulaturin latausongelma

by on syys.06, 2018, under Korjausohjeet, Säätöä

Noin 10 vuotta sitten ostin techno line BC-900 akkulaturin, jolla voi ladata AA ja AAA -koon akkuja. Latausominaisuuden lisäksi laturissa on kapasiteetin mittaus sekä akun elvytys ominaisuus. Eri toimintoja on voinut käyttää ristiin eri akkujen osalta, varsin hieno laturi.

Laturin hankin aikanaan digikameran salaman akkujen lataamiseen. Sittemmin akuista loppui henki ja siirryin käyttämään pattereita. Laturi ehti olla muutaman vuoden telakalla.

Uuden digikameran myötä tilasin kasan akkuja, ideana käyttää akkuja jatkossa myös kotiteatterin kaukosäätimissä, sekä vähentää patteri jätteen muodostumista.

Uusien akkujen piti olla tehtaalla valmiiksi ladattuja. Latasin akut kuitenkin varmuudenvuoksi ennen käyttöä. Ihmettelin, kun lataaminen on todella hidasta, ja että 1900mAh akkuihin uppoaa lähes 3000mAh. Lataamisessa on toki häviönsä, mutta akkujenhan piti olla täynnä…

Välillä laturi boottaili ihmeellisesti, etenkin kun akut laittoi paikalleen ja laturi alkoi lataamaan. Myöskään lataus/purkuvirran valinta ei toiminut kuin satunnaisesti, sama koski moodin valintaa (lataaminen, elvyttäminen, purkaminen). Kävi jo mielessä uuden laturin hankkiminen, mutta pitihän sitä hieman tutkia.

Laturin sisältä ei löytynyt mitään ihmeellisempää, odotin enemmän osia ja isoja purkuvastuksia, joita ei ollut ollenkaan. Tämän jälkeen mittailin laturin tulo jännitettä, joka näytti 2,8V. Powerin mukaan jännitteen pitäisi olla 3V. Laturi toimi kuitenkin tällä hetkellä ok. Hetken päällä olon jälkeen laturi oli pimentynyt. Uusi mittaus ja jännitettä oli enää 1,8V. Vika oli selkeästikin powerin puolella.

Powerin kotelo oli kuitenkin ultraäänihitsattu, joten ainoa vaihtoehto oli avata kotelo Dremelillä varovasti. Ongelma paikantuikin välittömästi, kolme ulostulo suodattimen kondensaattoria olivat pullistuneet. Syy hajoamisille oli ilmeinen, kondensaattorien läheinen jäähdytyslevy käy todella kuumana, ja lämpö ei tunnetusti ole kondensaattoreiden kaveri. Selvää suunniteltua vanhenemista, hyi! Jo koulussa opetetaan, että kondensaattorit ja lämmönlähteet kauas toisistaan. Tämä on kuitenkin tapa, jolla saadaan uutta kauppaa, ja elektroniikkajätettä aikaiseksi, valitettavasti.

Irrotin kondensaattorit ja mittasin ne. Lähinnä jäähdytyslevyä ollut kondensaattori ei antanut minkäänlaista mittaustulosta (kotelo eniten pullistunut). Kahden muun kondensaattorin arvot heittelivät villisti 318-416uF (ka. 353uF) ja 326-429uF (ks. 331uF) välillä. Alun perin kondensaattorien arvot olivat 1000uF/10V. Ei siis ihme, ettei hakkuri toiminut kunnolla.

Miljoonalaatikosta ei tosi löytynyt kuin 1000uF/6,3V kondensaattorit, joten nämä saivat kelvata. Ulostulo jännite on 3V, joten teoriassa pitäisi olla 100% verran varaa jännitteelle. Käytännössä hakkurin ulostulo jännitteessä on rippeliä, jota en kuitenkaan tullut mitanneeksi. 6,3V pitäisi tästä huolimatta olla riittävästi, jos ei niin sitten paukkuu…

Tämän jälkeen teippasin powerin kotelon kiinni lasikuituteipillä ja ei muuta kuin kokeilemaan. Laturin kaikki toiminnot toimivat kuten pitikin. Ulostulo jännite kuormittamattomana oli 3V ja kuormitettuna 2,8V, eli samat kuin ennen kondensaattorien korjaamista. Suotokondensaattorien hajoamisen takia ulostulon rippelijännite oli huomattavasti suurempaa kuin ehjillä, joka luonnollisesti vaikutti laturin ohjauselektroniikan toimintaan. Rippelijännitteen mittaukset olisivat olleet kiva lisä tähän juttuun, mutta pitäisi hankkia esimerkiksi Rigol DS1054Z oskilloskooppi joskus.

Ammattikorkeakouluaikana tuli käytyä hakkuriteholähdesuunnittelu -kurssi. Mikäli hakkurin suunnittelu ja sielunelämä kiinnostaa, tässä linkki raporttiin hakkurivirtalähteestä, jonka suunnittelin kurssilla. Näin vuosia myöhemmin harmittaa, kun raporttia ei ole tullut kirjoitettua seikkaperäisemmin.

Leave a Comment :, , , , , , more...