Blogi | Pasi Vähämartti

Tag: BC-900

Techno line BC-900 akkulaturin latausongelma

by on syys.06, 2018, under Korjausohjeet, Säätöä

Noin 10 vuotta sitten ostin techno line BC-900 akkulaturin, jolla voi ladata AA ja AAA -koon akkuja. Latausominaisuuden lisäksi laturissa on kapasiteetin mittaus sekä akun elvytys ominaisuus. Eri toimintoja on voinut käyttää ristiin eri akkujen osalta, varsin hieno laturi.

Laturin hankin aikanaan digikameran salaman akkujen lataamiseen. Sittemmin akuista loppui henki ja siirryin käyttämään pattereita. Laturi ehti olla muutaman vuoden telakalla.

Uuden digikameran myötä tilasin kasan akkuja, ideana käyttää akkuja jatkossa myös kotiteatterin kaukosäätimissä, sekä vähentää patteri jätteen muodostumista.

Uusien akkujen piti olla tehtaalla valmiiksi ladattuja. Latasin akut kuitenkin varmuudenvuoksi ennen käyttöä. Ihmettelin, kun lataaminen on todella hidasta, ja että 1900mAh akkuihin uppoaa lähes 3000mAh. Lataamisessa on toki häviönsä, mutta akkujenhan piti olla täynnä…

Välillä laturi boottaili ihmeellisesti, etenkin kun akut laittoi paikalleen ja laturi alkoi lataamaan. Myöskään lataus/purkuvirran valinta ei toiminut kuin satunnaisesti, sama koski moodin valintaa (lataaminen, elvyttäminen, purkaminen). Kävi jo mielessä uuden laturin hankkiminen, mutta pitihän sitä hieman tutkia.

Laturin sisältä ei löytynyt mitään ihmeellisempää, odotin enemmän osia ja isoja purkuvastuksia, joita ei ollut ollenkaan. Tämän jälkeen mittailin laturin tulo jännitettä, joka näytti 2,8V. Powerin mukaan jännitteen pitäisi olla 3V. Laturi toimi kuitenkin tällä hetkellä ok. Hetken päällä olon jälkeen laturi oli pimentynyt. Uusi mittaus ja jännitettä oli enää 1,8V. Vika oli selkeästikin powerin puolella.

Powerin kotelo oli kuitenkin ultraäänihitsattu, joten ainoa vaihtoehto oli avata kotelo Dremelillä varovasti. Ongelma paikantuikin välittömästi, kolme ulostulo suodattimen kondensaattoria olivat pullistuneet. Syy hajoamisille oli ilmeinen, kondensaattorien läheinen jäähdytyslevy käy todella kuumana, ja lämpö ei tunnetusti ole kondensaattoreiden kaveri. Selvää suunniteltua vanhenemista, hyi! Jo koulussa opetetaan, että kondensaattorit ja lämmönlähteet kauas toisistaan. Tämä on kuitenkin tapa, jolla saadaan uutta kauppaa, ja elektroniikkajätettä aikaiseksi, valitettavasti.

Irrotin kondensaattorit ja mittasin ne. Lähinnä jäähdytyslevyä ollut kondensaattori ei antanut minkäänlaista mittaustulosta (kotelo eniten pullistunut). Kahden muun kondensaattorin arvot heittelivät villisti 318-416uF (ka. 353uF) ja 326-429uF (ks. 331uF) välillä. Alun perin kondensaattorien arvot olivat 1000uF/10V. Ei siis ihme, ettei hakkuri toiminut kunnolla.

Miljoonalaatikosta ei tosi löytynyt kuin 1000uF/6,3V kondensaattorit, joten nämä saivat kelvata. Ulostulo jännite on 3V, joten teoriassa pitäisi olla 100% verran varaa jännitteelle. Käytännössä hakkurin ulostulo jännitteessä on rippeliä, jota en kuitenkaan tullut mitanneeksi. 6,3V pitäisi tästä huolimatta olla riittävästi, jos ei niin sitten paukkuu…

Tämän jälkeen teippasin powerin kotelon kiinni lasikuituteipillä ja ei muuta kuin kokeilemaan. Laturin kaikki toiminnot toimivat kuten pitikin. Ulostulo jännite kuormittamattomana oli 3V ja kuormitettuna 2,8V, eli samat kuin ennen kondensaattorien korjaamista. Suotokondensaattorien hajoamisen takia ulostulon rippelijännite oli huomattavasti suurempaa kuin ehjillä, joka luonnollisesti vaikutti laturin ohjauselektroniikan toimintaan. Rippelijännitteen mittaukset olisivat olleet kiva lisä tähän juttuun, mutta pitäisi hankkia esimerkiksi Rigol DS1054Z oskilloskooppi joskus.

Ammattikorkeakouluaikana tuli käytyä hakkuriteholähdesuunnittelu -kurssi. Mikäli hakkurin suunnittelu ja sielunelämä kiinnostaa, tässä linkki raporttiin hakkurivirtalähteestä, jonka suunnittelin kurssilla. Näin vuosia myöhemmin harmittaa, kun raporttia ei ole tullut kirjoitettua seikkaperäisemmin.

Leave a Comment :, , , , , , more...