Avainsana-arkisto: huoltaminen

Vuotava WC kuluttaa euroja

Vuodenvaihteessa alakerran WC alkoi pitää ihme mekkalaa. Syyksi paljastui vuotava tyhjennysventtiilin tiiviste, joka aiheutti säiliön täydentymisen noin 10 min välein. Tiivisteen iästä ei ole tietoa, mutta se oli päässyt heikkoon kuntoon, kuten alla olevista kuvista näkyy.

Täyttöventtiilin hystereesi kyseisessä pöntössä oli noin 1,2 litraa, eli tuon verran pönttö ehti vuotamaan ennen kuin säiliö täyttyi uudelleen. 10 min täyttövälillä tämä tarkoittaa noin 7,2 litran vesikulutusta tunnissa. Vuorokaudessa vettä valuu viemäriin reilu 170 litraa ja vuodessa hulppeat 63 kuutiota. Näin sivuhuomautuksena todettakoon, että taloyhtiön (jossa asun) keskimääräinen vedenkulutus asukasta kohden on vajaa 100 litraa vuorokaudessa (lämmin + kylmä yhteensä). Eli hiljalleen vuotava pönttö kolminkertaistaa vedenkulutuksen tuosta vain (yhden hengen tapauksessa).

Tällainen vedenkulutus syntyy siis kohtalaisen pienestä vuodosta, jonka pystyy huomaamaan katsomalla tarkasti. Mutta kukapa sitä pöntön aukkoa tuijottelisi. Riippuen vuodon tyypistä, sen saattaa pystyä havaitsemaan kuuntelemalla. Mikäli pönttö pitää ajoittain itsestään mekkalaa, on se merkki vuodosta. Vuoto voi tosin johtua myös täyttöventtiilistä, jolloin toistuvaa täytön ääntä ei synnykään ja vuoto on täysin äänetön. Joissain tapauksissa vuoto voi olla niin voimakasta, että vedenpinnan väreilyn huomaa sen suurempia edes tutkimatta.

Yksi merkki pitkään vuotaneesta pöntöstä on ruskea vana pöntön takaosassa (useimmiten täyttöventtiili vuodon aiheuttama). Mikäli havaitset tällaisen jäljen, on pönttö vuotanut jo pidemmän tovin ja korjaustoimenpiteisiin on syytä alkaa välittömästi (kuten minkä tahansa vuodon yhteydessä muutoinkin). Vuotavan pöntön huomaa myös vedenkulutuksesta, olettaen että on pitänyt kirjaa kuukausittaisesta vedenkulutuksesta. Tilastojen pitämisestä ja seuraamisesta on siis käytännön hyötyä.

Helpoin testi vuodon tarkistamiseksi on vessapaperi. Ota pala paperia ja laita se pöntön takareunaan. Mikäli pönttö vuotaa, paperin yläreuna kastuu ja suht lyhyessä ajassa koko paperi menee täysin märäksi. Vaikka pöntön vuoto olikin kohtalaisen pieni, paperi testi osoitti että vettä valuu tosiasiassa aikamoista vauhtia, sillä se kastui kokonaan noin 10 sekunnissa. Alla olevat kuvat esittävät vuodon testaamisen vessapaperilla.

 

Mutta entäpä mitä tuollainen vähän vuotava pönttö tarkoittaa rahallisesti? Laskeskelin, että vesikuutio (sis. jätevesi) kustantaa 3,7€/m³. 63 kuution vuosivuoto tarkoittaa rahassa noin 234€! Pienestä vuodosta aiheutuu siis merkittävät kustannukset. Vielä kun ottaa huomioon että uusi tiiviste kustantaa noin 13 euroa (IDO:n alkuperäinen) ja sen vaihtaminen pitäisi onnistua meiltä jokaiselta suhteellisen helposti, niin tiiviste kannattaa ehdottomasti vaihtaa. Ja vaikka et saisi vaihtoa itse tehtyä, joku lähipiiristäsi varmasti sen osaa. Vaihtoehtona on myös tilata huoltomies vaihtamaan tiiviste. En tiedä paljon tiivisteen vaihdosta veloitetaan töineen, ehkä 60-80€, mutta tämä raha kannattaa ehdottomasti maksaa, sillä säästät tämän summan vesilaskussasi jo muutamassa kuukaudessa korjaamisen jälkeen.

Alla hyvä video, jossa kerrotaan miten WC:n koneisto huolletaan. Jokainen pönttömalli on luonnollisesti omanlaisensa, joten video ei välttämättä sellaisenaan sovellu juuri sinun pönttöösi. Perusperiaate jokaisessa pöntössä on kuitenkin samanlainen.

Veden kulutuksen kalleutta on aika vaikea hahmottaa. Jos kerran pieni vuoto kustantaa vuositasolla noin paljon, niin mitä isompi kulutus sitten kustantaa?

Sähkö on itselleni kulutusmielessä helpompi hahmottaa kuin vesi. Eräässä aiemmassa postauksessa puhuin, että 1W jatkuva kulutus kustantaa ~1€/vuosi. Vettä ei kuitenkaan kulu jatkuvasti, olettaen että missään ei ole vuotoja. Täten mielekkäämpää onkin puhua esimerkiksi suihkussa käynnin kustannuksista.

Testasin, että perus Oraksen suihkupäällä vettä tulee 21 litraa/min (3,5 litraa/10s testissä, mitattu kaksi kertaa), kun hana on täysin auki. Kylmän veden hinnalla veden lotraus maksaa siis lähes 8snt/min. Jotta sähköllä päästäisiin samaan minuuttikulutukseen, tulisi vastaavan sähkökuorman olla peräti 38kW. Tällaisiin tehoihin päästään sähköauton pikalatausasemilla tai ison uimahallin saunan [tilavuus 30-50m³] kiukaalla.

Omakotitaloissa on tyypillisesti 25A kokoiset pääsulakkeet, jolloin maksimi tehonsiirtokapasiteetti kolmella vaiheella on vajaa 17,2kVA (resistiivisellä kuormalla, esim. kiukaalla tai hehkulampuilla kuormitettavuus on siis 17,2kW). Toisin sanoen sähköliittymän pitäisi olla hulppean 3x63A kokoinen jotta vastaava kylmänveden kulutus (21 litraa/min) pystyttäisiin suihkussa kattamaan.

Täytyy kuitenkin muistaa, että useimmat eivät käy suihkussa jääkylmällä vedellä. Täten kustannus on edellistä esimerkkiä paljon suurempi, koska veden lämmittäminen maksaa myös (lämmin vesi on lähes 3 kertaa kalliimpaa kylmään verrattuna).

Edellisestä esimerkistä ainakin opimme sen, että hanaa ei missään nimessä kannata pitää täysillä. Useimmissa uusissa hanoissa on ns. Eco -asento. Vaikka eco -asentoa ei olisikaan, järjestyy se helposti ranneliikkeellä: Älä väännä hanaa täysille. Myöskään suihkussa ei pidä lotrata tarpeettoman pitkiä aikoja (joidenkin arvioiden mukaan yli 8min suihkuaika tulee kalliimmaksi kuin ammeessa lotraaminen => eli 8 minuutissa kulutat ammeellisen verran vettä).