Pro-Ject Essential II Phono USB levysoitin

Kotiteatteri, Soittimet, , , ,

Tulipa tuossa jokin aika sitten ostettua verkkokauppa.com:sta Pro-Ject Essential II Phono vinyylisoitin varustettuna USB liitännällä. Alla tekemäni lyhyt arvostelu laitteesta ja sen käyttöönotosta:

Käyttöönottaminen oli ensivaikutelmaa huomattavasti yksinkertaisempi. Levylautanen, hihna, vastapaino, RCA kaapeli, pölysuoja sekä poweri paikalleen (antiskate puntti asennetaan vasta säätöjen tekemisen jälkeen). Vesivaan (ei kuulu toimitukseen) avulla säädetään pojassa olevia jalkoja käyttäen soitin vaateriin.

Tämän jälkeen neulan suojus pois, ja ääniverran vastapainolla säädetään äänivarsi tasapainoon. Painon asteikkolevy käännetään 0-asentoon, jonka jälkeen koko punttia käännetään niin että asteikko näyttää 17, eli 17mN, joka vastaa 1,7g naulapainoa. Aseta lopuksi antiskate puntti sille varatulle paikalle, siima keskimmäiseen hahloon. Ja ei muuta kuin vinyyliä kyntämään.

Pro-Ject Essential II Phono USB

Plussat:
+ Antiskate puntti kuuluu toimitukseen
+ Laadukkaan oloinen soitin, äänenlaatu ainakin omille messinki korvilleni todella hyvä.
+ Helppo käyttöönotto
+ Tarkka neulapainon säätö (neulapainovaaka näytti 1.7g, kun puntin sääti asentoon 17)
+ USB liitäntä, jonka kautta levyt saa tallennettua tietokoneelle (en ole kokeillut käytännössä)
+ USB kaapeli tulee mukana
+ Mukana myös kortti, jonka avulla uuden neulan saa asemoitua kohdalleen.
+ Täysin valmis paketti, kaikkine kaapeleineen päivineen.

Miinukset:
– Soitin on kohtuullisen kevyt, eli liikkuu herkästi pöydällä mikäli pinta ei ole esim. kuminen.
– Ei vesivaakaa soittimen säätämiseksi vaateriin
– Eikä muuta huonoa sitten mieleen tulekaan.

Ei kaikkein edullisin soitin, mutta toisaalta rahalle saa vastinettakin. Olen erittäin tyytyväinen hankintaani.

Scout Guard MG582-8M riistakameran GPRS asetukset

Riistakamera, Säätöä, ,

Minua pyydettiin laittamaan yllämainitun riistakameran GPRS asetukset kuntoon siten, että kameran ottamat kuvat lähetettään sähköpostiin datayhteyden kautta.

Tämän luulisi olevan helppo homma, tulihan mukana suomennettu manuaalikin eikä itse laitteessa kovin montaa asetusta edes ole. Valitettavasti näin ei kuitenkaan ihan ollut ja vasta pitkällisen hieromisen ja tutkimisen jälkeen homma lähti rokkaamaan. Tosin kaikki ihmeellisyydet ja bugit eivät vieläkään ole minulle auenneet, mutta pääasia on että laite on luovutettu takaisin omistajalleen puskemaan valokuvia sähköpostin täydeltä.

Alleolevalla asetustiedoston sisällöllä (PROFILE.INI) data lähti liikkumaan.

; for MMS application
[MMS Setting]
URL=http://mmsc.dnafinland.fi
APN=mms
IP=10.1.1.2
Port=8080
Account=dna
Password=mms
[GPRS Setting]
Server=smtp.dna044.com
Port=25
APN=internet
Account=
Password=
Email user=riistakamera@metsa.fi
Email password=123456
[Addressee]
Phone1=
Phone2=
Phone3=
Phone4=
Email1=sahkopostiosoite@tahan.fi
Email2=
Email3=
Email4=

MMS asetukset liittyvät kuvien lähettämiseen kuvaviesteillä. Tätä ei luonnollisestikaan kannata käyttää, sillä datapaketit ovat huomattavan edullisia nykypäivänä (esimerkiksi Saunalahden Oiva -liittymä maksaa 2,90 €/kk, sisältäen 256 kbit/s mobiililaajakaistan ilman datakattoa). Liittymään kannattaa kuitenkin määrittää kaikki mahdolliset estot päälle, sillä kamera ei tue PIN-koodi kyselyä.

 

[GPRS Settings] alla olevat asetukset liittyvät nettiliikenteeseen sekä sähköpostipalvelimeen.

Server = Käytetyn puhelinoperaattorin lähtevän sähköpostipalvelimen osoite. (Esimerkiksi DNA:lla smtp.dna044.com, Saunalahdella mail.saunalahti.fi).

Port = Sähköpostipalvelimen käyttämä portti, tyypillisesti 25 (=SMTP protokolla).

APN (Access Point Name) = Mobiililaajakaistayhteyden yhdyskäytävä nimi GPRS ja 3/4G verkoissa. (Esimerkiksi DNA:lla internet, Saunalahdella internet.saunalahti)

Email user = Lähettäjän (riistakameran) sähköpostiosoite. Osoite saa olla täysin keksitty tai olemassaoleva, mutta ilman osoitetta lähetys ei toimi. Vaikutti myös siltä, että mikäli @ jälkeinen domain nimi on liian pitkä, ei lähetys myöskään toimi (@metsa.fi toimii, @perametsa.fi vuorostaan ei). Tai sitten laite tutkii domainin olemassaoloa, joskaan se ei ole standardin mukainen vaatimus viestin lähettämiseksi (=täysin keksityt feikkiosoitteet lähettäjänä toimivat, paitsi tässä riistakamerassa).

Email password = Lähettävän sähköpostiosoitteen salasana. Normaalisti salasanaa tarvitaan jos käytetään autentikoivaa palvelinta. Tämä kamera tosin vaatii salasanaa kaikissa tilanteissa, muutoin se ei kuvia lähetä. Salasana saa olla täysin hatusta vedetty, esimerkiksi 123456.

 

[Addressee] alla olevat asetukset liittyvät lähetettyjen viestien vastaanottajaan

PhoneX perään määritellään MMS viestien vastaanottajien puhelinnumerot, joita voi olla 1-4 kpl.

EmailX perään määritetään vastaanottajan sähköpostiosoite, joita voi niin ikään olla 1-4 kpl.

Laitteen asetuksista riippuu kumpaa lähetystapaa se käyttää, molempia ei voi käyttää yhtäaikaisesti.

 

Toivottavasti näillä ohjeilla muiden ei tarvitse nähdä yhtä paljon vaivaa kameran datayhteyden toimintaan saamiseksi.

Työsopimus ja sen tekeminen

Työelämä, Työsuhdeasiat, , , , , , ,

Elämän aikana teemme monia sopimuksia. Työsopimus on yksi tärkeimmistä, ellei jopa kaikkein tärkein sopimus kaikista. Se on tärkeä siksi, että usein ihmisillä ei ole muita tulonlähteitä kuin työ. Työstä saatu palkka ratkaisee kuinka paljon pystyy kuluttamaan. Raha ei ole ainut elämän laatuun vaikuttava tekijä, siihen vaikuttaa myös työajat, työpäivän pituus, työpaikan etäisyys, työn mielekkyys jne.

Edullinen asuntolainasopimus on toki järkevämpi kuin kalliimpi, mutta kaikesta huolimatta lainaa tullaan tyypillisimmin lyhentämään työsuhteesta saadulla palkalla. Huonosti laadittu työsopimus voi johtaa kohtuuttomiin tilanteisiin työntekijän kannalta, mutta myös merkittäviin palkanmenetyksiin. Mikäli kuulut työntekijäliitoon, kannattaa ehdotettu työsopimus luetuttaa liiton mahdollisesti tarjoamalla työsuhdeasiamiehellä tai lakimiehellä, sillä se ei maksa mitään.

Mikäli työnanaja on vastahakoinen tekemään mitä tahansa sopimusta kirjallisena, voi se olla merkki ongelmallisesta työpaikastaja ja tietää vaikeuksia pitkässä juoksussa. Viimeistään siinä vaiheessa kun työnantaja ajautuu konkurssiin, kaikki suullisesti sovittu tullaan todennäköisesti kiistämään, siitäkin huolimatta että ennen konkurssia kaikki on sujunut sovitun mukaisesti (yleensä ongelmitta ei ole selvitty).

Jotta sudenkuopat välttää, tulisi työsopimuksesta löytyä ainakin seuraavat kohdat:

  • Työsopimuksen osapuolet (työnantaja, työntekijä)
  • Työnantajan ja työntekijän koti- tai liikepaikka
  • Työnteon alkamisajankohta
  • Määräaikaisen työsopimuksen kesto ja määräaikaisuuden peruste
  • Koeajan pituus, jos siitä sovittu
  • Työntekopaikka tai jos työntekijällä ei ole pääasiallista kiinteää työntekopaikkaa, selvistys niistä periatteista, joiden mukaan työntekijä työskentelee eri työkohteissa (huomioi, että on suuri merkitys merkitäänkö työsopimukseen tietty osoite vai koskeeko sopimus kaikkia yhtiön toimipisteitä)
  • Työntekijän pääasialliset työtehtävät
  • Työhön sovellettava työehtosopimus
  • Palkan ja muun vastikkeen määräytymisen perusteet sekä palkanmaksukausi
  • Säännöllinen työaika
  • Vuosiloman määräytyminen
  • Vähintään kuukauden kestävässä ulkomaantyössä työn kesto, valuutta, jossa rahapalkka maksetaan, ulkomailla suoritettavat rahalliset korvaukset ja luontoisedut sekä työntekijän kotiuttamisen ehdot

Lisäksi työsopimuksessa olisi hyvä olla maininta seuraavista asioista:

  • Lomaraha / lomaltapaluuraha
  • Sairausajan palkka
  • Yrityksen järjestämä koulutus
  • Palkkakehitys
  • Matkapäivien määrä
  • Matka- ja ym. kustannusten korvaukset

Koeajasta, kilpailukieltoehdoista tai salassapidosta ei ole pakko sopia työsopimuksessa.

Muutamia erityishuomioita:

Koeaika saa olla enintään 50% määräaikaisen työsuhteen pituudesta, kuitenkin enintään 6kk. Tästä ei voi poiketa edes yhteisellä päätöksellä (tai voi, mutta oikeudessa sopimus tältä osin pätemätön). Samaan työtehtävään ketjutetuissa määräaikaisissa työsopimuksissa koeaikaa ei voi määrätä uudelleen, molemmat osapuolet tietävät mitä on luvassa ja tiedossa.

Työntekopaikan määrittäminen työsopimukseen on oleellista, sillä kodin ja työpaikan väliset työmatkat maksaa työntekijä omasta pussistaan. Jos työsopimukseen on määritelty työntekopaikaksi kaikki yrityksen toimipaikat, tarkoittaa se käytännössä sitä että joudut omalla kustannuksella matkustamaan esimerkiksi Helsingistä Rovaniemen toimipisteeseen. Jos työntekopaikaksi on määritelty edellä mainittu Helsingin toimipiste, on työnajanta velvollinen maksamaan matkakorvauksen ja mahdollisen matka-ajan palkan muualle kohdistuvista työmatkoista. Keikkatyötä tekevän pahin moka olisi hyväksyä työsopimukseen kohta, jossa koko suomi on määritetty työntekoalueeksi. Tällöin kaikki kustannukset työmatkoista kaatuisi työntekijän niskaan. Tällainen sopimus voitaisiin oikeudessa tosin todeta kohtuuttomaksi, mutta tämän varaan en asiaa jättäisi.

Niinsanottuja nollatunti työsopimuksia tulisi välttää. Nollatuntisopimus tarkoittaa sitä, että työnantaja ei lupaa sinulle töitä, mutta varaa itselleen oikeuden milloin tahansa kutsua sinut töihin. Sopimukseen kirjattu 10-40h/vko on parempi kuin 0-40h/vko (=nollatuntisopimus), sillä vaikka työtä ei olisikaan tarjolla, on työnantaja velvollinen maksamaan sopimuksen mukaisen minimituntimäärän mukaisen palkan.

Matkapäivien osalta on hyvä sopia kuinka monta matkapäivää vuodessa suunnilleen tehdään, millä ajalla matkustaminen tehdään ja korvataanko työajan ulkopuolella tehty matkustaminen jotenkin. Tai tehdäänkö matkat kenties vailla minkäänlaista korvausta omalla vapaa-ajalla (asiaan vaikuttaa työehtosopimus). Jos matkapäivien määrää ei ole rajattu, eikä matka-ajan käytöstä työkohteeseen sovittu, voi se teoriassa johtaa tilanteeseen, jossa työntekijä matkustaa työkohteiden välillä kaiken vapaa-aikansa työajan ulkopuolella, saaden palkkaa vain varsinaiselta työajalta. Toisaalta, eipä kukaan tällaista rääkkiä pitkään kestä vaikka palkattomuus ei tekijää haittaisikaan.

Kilpailukiellon osalta on syytä huomioida, että se rajaa työn vastaanottomahdollisuutta kilpailevalta työnantajalta tietyksi määräajaksi irtisanoutumisen jälkeen. Aika voi olla esimerkiksi 6kk. Toisaalta jos työnantaja irtisanoo työsopimuksen, tulkitaan tämä käsittääkseni samalla kilpailukiellon purkamiseksi, jolloin töitä voi vastaanottaa mistä tahansa. Toisaalta täytyy muistaa, että kilpailukiellon ei koskaan pitäisi koskea tavallista työntekijää, vaan hieman suurempaa kihoa, yhtiölle strategisesti merkittävää henkilöä.

Summa summarum: Epäselvyyksien välttämiseksi työsopimus on aina syytä tehdä kirjallisesti, vaikka suullinen sopimus on täysin pätevä. Pahan paikan tullen suullista sopimusta on vaikea näyttää toteen, ja kuka oikeastikaan muistaa mitä 5 vuotta sitten sovittiin? Sama koskee mitä tahansa muutakin sopimista, joten olkaa tiukkoina että sopimukset tehdään aina kirjallisena.

Panasonic PT-AE3000:n lamppulaskurin nollaaminen

Kotiteatteri, Videotykki, , ,

Videotykkiin lamppua vaihdettaessa lamppulaskuri tulee nollata. Näin tiedetään monta tuntia lamppua on käytetty, jonka lisäksi myös videotykki pysyy kartalla milloin se alkaa ehdottelemaan lamppuvaihtoa.

Resetointi tapahtuu seuraavasti:

1. Kytke sähköt päälle POWER nappulasta
2. Paina MENU näppäintä
3. Valitse OPTION ja paina ENTER
4. Valitse LAMP RUNTIME
5. Paina ja pidä ENTER näppäintä pohjassa noin 3 sekuntia
6. Valitse OK ilmestyvästä ikkunasta
7. Laite menee standby tilaan. Katkaise virrat ja kytke uudelleen päälle nollataksesi laskurin.
8. Lopuksi varmista että laskuri on nollaantunut.

Panasonic PT-AE3000 videotykin lampun kestoikä ja hankinta

Kotiteatteri, Videotykki, , , ,

Alkuperäinen videotykin lamppu meni vaihtoon 2818 eco katselutunnin jälkeen. Lamppu toimi edelleen moitteetta, mutta laskuri oli toista mieltä. Toki laskurin olisi voinut nollata ja jatkaa katsomista vanhalla lampulla, mutta uuden osto oli jokatapauksessa edessä ja seuraavaa lamppurikkoa silmällä pitäen on hyvä olla toimiva vanha varalamppu käyttökatkon minimoimiseksi.

Suomessa uusi lamppu olisi maksanut kesällä 2012 noin 600 €, joka on aika paljon. Suuntasin katseeni ulkomaalaisiin nettikauppoihin. Lopulta päädyin tilaamaan uuden lampun (ET-LAE1000) eBays:sta dtvlamps nimiseltä myyjältä. Paketti sisältää sekä polttimon että tukirakenteen (huom! jotkut myyvät pelkkiä polttimoita, ilman tukirakennetta). Toimitus kesti vajaan kuukauden päivät. Toimituskulujen kanssa hintaa kertyi 90,98 US$.

Uusi lamppu toimi ongelmitta 1½ vuotta, kunnes pamahti 1711 eco katselutunnin jäkeen vuodenvaihteessa 2014. Vaikka tunteja ei ihan yhtä paljon kertynytkään kuin alkuperäiselle lampulle (jotka nekin paukahtavat joskus vain muutamien kuukausien jälkeen), oli lamppu hintansa tienannut. Eihän tarvikelamppu ihan yhtä laadukas tietty ole kuin alkuperäinen, joka tässä tapauksessa tarkoittaa lampun syttymistä hitaammin, pienempää valotehoa, lamppu tukikehikkoineen ei liukunut paikalleen yhtä nätisti, eikä lampun ympärillä ollut lämpösuojaa (siirsin alkuperäisestä uuden ympärille). Puutteistaan huolimatta olin ostokseen tyytyväinen.

Suomessa uusi lamppu maksaa vuoden 2014 alussa 410 €, dtvlamps myyjän myydessä lamppuaan tällä kertaa toimituskuluineen 87,99 US$:lla. Positiivisten kokomusten siivittämänä päädyin ei alkuperäiseen lamppuun tälläkin kertaa. Toimitusajaksi on luvattu 2-3 viikkoa, tämän ajan katselut jatkuvat alkuperäisellä vanhalla lampulla käyttötuntilaskuri nollattuna.

Kolmas lamppu ei sitten kestänytkään juuri mitään. Itseasiassa heti alusta asti oli sen kanssa ongelmia. Itse lamppu ja tukikehikko olivat paljon parempaa laatua kuin edellinen, itseasiassa ulkoisesti laadussa ollaan hyvin lähellä alkuperäistä. Tässä lampussa oli kuitenkin alusta asti valmistusvika, nimittäin virtaliittmien johdon liitos oli huono. Huono liitos tarkoittaa käytännössä ylikuumenevaa liitintä ja edelleen muoviosien sulamista. Tässä tapauksessa lampun liitin suli osittain projektorin lampun virtaliittimeen kiinni vain kolmen eco käyttötunnin jälkeen. Pienoisen urakan jälkeen sain lampun irti, sekä kasattua edellisestä risan lampun kehikosta (jossa ehjä virtaliitin) uuden lamppupaketin. Tämän jälkeen lamppu toimikin moitteetta aina 315 eco käyttötuntiin asti. Tämänkin jälkeen itseasiassa lamppu edelleen toimi, mutta sai mitä ilmeisimmin videoprojektorin lampun virtalähteen pitämään sellaista meteliä että ei pysty käyttämään.

Huonoista kokemuksista huolimatta tilasin samalta myyjältä jälleen uuden lampun. Toivotaan että se toimii ilman ääntelyä (alkuperäisellä vanhalla lampulla kaikki toimi ok), ja että sillä olisi vähintään 1500h elämä edessä.

Käyttötunnit lampuille:
– 2818 +97 + 65 + 175  = 3155h (alkuperäinen, toimii edelleen)
– 1711h (1. tarvike, paukahti)
– 315h (2. tarvike, toimii edelleen mutta pitää hirveää meteliä, heijastinmateriaali osittain irronnut)
– 2145h (3. tarvike, paukahti)

Hesarin ja Keskisuomalaisen maksumuuri

Säätöä, Web, , , ,

Välillä tuntuu, etten ole lukenut yhtään uutista Hesarin nettipalvelusta, ja silti saan eteeni ilmoituksen että olen käyttänyt viisi ilmaista lukukertaa.

Välillä kun saman uutisen avaa toistamiseen, aukeaa se ilman mitään ongelmaa. Liekkö jotain historian painolastia vai mitä, mutta hieman hanuristahan tuo on. Vaikka ei senpuoleen, en hesarin uutisia juuri koskaan lue. Ja maksumuurin tulon jälkeen en enää sitäkään vähää.

Maksumuurin laskurit kuitenkin kirjoittelee kaikkea paskaa koneelle, ja kuten kotonakin, aina välillä on syytä siivota. Niin tässäkin tapauksessa, eli viimeistään siinä vaiheessa kun valitusvirsi alkaa.

Suorittamalla osoitekentässä seuraavan komennon, roskat siivotaan ja valittusvirsi pitää hetken tauon: javascript:localStorage.clear();location.reload()

Kun tuosta koodista tekee vielä kirjanmerkin pikavalintaan (kirjanmerkin osoite on em. koodi sellaisenaan), on koodin käyttö jatkossa helppoa ja nopeaa.

Päivitys 1: Tämä roskansiivous kikka näyttää toimivan myös Keskisuomalaisen nettisivun toimimattomuuden korjaamiseen.

Windows ohjelman palauttaminen kuvaruudun ulkopuolelta

Säätöä, Windows

Toisinaan käy niin, että käynnistetty Windows ohjelma avautuu toiseen näyttöön, vaikka kytkettynä ei olekaan ulkoista näyttöä juuri sillä hetkellä. Mikäli lähettyvillä ei ole ulkoista näyttöä, voi esimerkiksi työreissulla työt keskeytyä kokonaan. Paitsi jos on tietoinen että ongeman saa ratkaistua ilman ulkoista näyttöä, näppäinoikoteillä.

Palautus tapahtuu näin:
1. Valitse ALT + TAB -näppäinyhdistelmällä ohjelma joka on kadonnut (ikkuna tulee aktiiviseski, vaikkei tulekaan esiin)
2. ALT + välilyönti -näppäinyhdistelmällä saat auki alla näkyvän valikon (ei välttämättä tule näkyviin, vaikka onkin auki)

3. Paina R -kirjainta poistaaksesi ohjelma kokoruudun tilasta
4. Paina uudelleen ALT + välilyönti
5. Paina M-kirjainta valitaksesi ohjelman siirtotilaan
6. Nuolinäppäimillä saat siirrettyä ohjelman näkyviin
7. Enter-näppäimellä hyväksyt uuden sijainnin

Suomenkielisessä Windowsissa näppäinoikotiet saattavat olla eri kirjaimien takana.

Edellinen ohje toimii myös Windows 7:ssa, mutta siinä saman pystyy tekemään hieman yksinkertaisemminkin:
1. Valitse ALT + TAB -näppäinyhdistelmällä ohjelma joka on kadonnut
2. Windows näppäin + nuolinäppäimillä ikkunan siirto

Kilometrikorvauksilla tienaaminen

Työelämä, Yhteiskunta

Autonomistusta on takana tasan vuosi. Tänä aikana olen pitänyt kirjaa jokaikisestä kilometristä ja eurosta joka autoon on uponnut. Näiden tietojen pohjalta sain laskettua kustannuksen ajettua kilometriä kohti.

Kustannukset olivat reilulla 25 tkm ajosuoritteella todella lähellä verottajan vuosittain vahvistamaa kilometrikorvausta oman auton käytöstä työajossa, joka vuonna 2013 on 45 snt/km.

Vuodessa kilometrejä kertyi 25643 km, joista työajoa oli 16115 km, omia ajoja 2774 km, sekä puolison ajoja 6754 km.

Polttoainetta kului yhteensä 1362,30 litraa. Keskimäärin tankkiin upposi 54,49 litraa, jolla ajeli 1020 km. Dieselin litrahinnan painotettu keskiarvo oli 1,537 €/l. Kun huomioi käyttövoimaveron (dieselveron), litrahinnaksi muodostuu 1,832 €/l.

Auton keskikulutus oli 5,31 l/100 km (valmistaja lupaa maantieajossa 4.2, kaupungissa 5.1, yhdistetty 4.5), joka on lupauksiin nähden aika korkea, mutta ainakaan raskaasta kaasujalasta tuo ei johdu. Jokatapauksessa polttoainekustannuksesi muodostuu käyttövoimavero mukaanlukien 9,45 €/100km, eli lähes 10 snt/km.

Muuttuvat kulut olivat yhteensä 6757,65 €. Tämä summa sisältää polttoaineen, vakuutukset, huollot, parkkipaikan, autoiluun käytetyn rahan korkomenetys (0,5% korolla laskettuna, pääomaverolla vähennettynä), siis ihan kaikki autoilusta aiheutuvat kulut. Muuttuvat kulut jyvitettynä ajokilometriä kohti muodostaa kustannukseksi 27 snt/km, josta polttoaineen osuus on tuo aiemmin laskettu ~10 snt/km.

Kun vertailulukuna käytetään verottajan 45 snt/km, jää auton arvonalenemaan jäljelle 18 snt/km. Ajetulla kilometrimäärällä tämä vastaa 4615,74 €.

Entäs auton todellinen arvonaleneminen? Ostin auton käytettynä suoraan yksityiseltä, joten hinta oli autoliikettä jonkin verran edullisempi. Kaikkine varusteineen kyseinen auto on maksanut uutena noin 24000 €. Auton tämänhetkisen absoluuttisen hinnan määrittäminen on hankalaa, koska se vaihtelee jonkin verran riippuen siitä mihin autoon sitä ollaan vaihtamassa. Uuteen KIA:aan vaidettaessa nykyisestä kulkupelistä tarjottiin 12500 €. Tämä siis 3 vuotta vanhasta 60 tkm ajetusta Hyundai i30 SW 1.6 CRDi 60 kW / 90 hv. Keskimääräinen hinnanalenema on siis ollut noin 3800 €/vuosi.

Auton vanhentuessa hinnanalenema hidastuu, mutta huoltokustannukset vastaavasti nousevat. Vahingottomista ajovuosista vakuutusyhtiö muistaa kasvavilla liikennevakuutuksen bonuksilla, jotka olivat nollassa ensimmäisen vuoden aikana. Nyt alennusta on 10%, mutta vakuutuksen loppusumma ei muuttunut nousseiden vakutushintojen seurauksena lainkaan. Myös asuinpaikkakunnalla on vaikutusta vakuutuksen hintaan.

Jos jokaisesta ajetusta kilometristä olisi maksettu kilometrikorvausta, olisi korvauksia maksettu 816 € (=arvonaleneman erotus) liikaa todellisiin kuluihin verrattuna. Koska korvausta maksetaan vain työajoista (62,8% kaikista ajoista), putoaa summa 512 €:n.

Ylemmille toimihenkilöille ei makseta palkkaa matka-ajalta, matkustus tapahtuu siis omalla vapaa-ajalla.  70 km/h keskinopeudella 16115 km ajamiseen kuluu 230 tuntia (=vastaa 1½ kuukauden ylimääräistä työtuntimäärää vuodessa). Netto ”tuntipalkaksi” kilometrikorvauksista muodostuu täten 2,23 €/h. Ei siis mikään rahasampo (keskusteluissa on väitetty jopa 10 €/h verottomasta tienistista), mutta tässä ei ole vielä koko totuus.

Tuulilasi halkesi kiveniskemästä, jonka seurauksena vaihto on ennemmin tai myöhemmin edessä (2 vuoden sisällä ennen seuraavaa katsastusta, jos poliisi käskee tai jos halkeama alkaa häiritsemään ajamista liikaa). Tuulilasin vaihto menee lasivakuutuksen piikkiin, mutta siinäkin omavastuu on 200 €. Lisäksi kesä- ja talvirenkaat menevät lähiaikoina vaihtoon (toki niillä ajelee sitten seuraavat 3 vuotta). Huollot olen hoitanut merkkihuollon sijaan Bosch Car Servicessä, sillä  edellinen huolto oli siellä 200 € merkkihuoltoa edullisempi. Seuraava 60 tkm huolto kustantaa noin 600 €, joka ei ihan mahtunut vuoden tarkastelujaksoon. Lisäksi usein auto ostetaan lainarahalla, joten korko- ja lainanhoitokulut nostavat menoja jonkin verran, joskin omani ostin ilman velkaa suoralla käteiskaupalla.

Lisäksi työn takia olen joutunut ajamaan kaikenkuntoisilla teillä, mm. maalipintaa kuluttaa kaikenlaiset oksat ja puskat metsäteiden reunoilla. Pari kertaa myös pohja on ottanut maakosketuksen. Sisätilat kuluvat kaikenlaisten työkalujen ja tavaroiden kuljettamisesta. Auto kuluu työkäytössä siis paljon enemmän kuin tavallisessa kotikäytössä vastaavalla kilometrimäärällä (lapsiperheet saattavat olla asia erikseen). Tällaiselle kulumiselle on vaikea laskea hintaa, loppuviimeksi se näkyy kuitenkin alentuneena jälleenmyyntiarvona.

Toisinsanoen ainakaan 25 tkm ajosuoritteella ei pääse tienaamaan senttiäkään, vaikka aivan kaikki ajot olisi puhtaasti työajoa. Todellinen kulu on siis todella lähellä verottajan 45 snt/km arviota.

Hallituksen päätös ensivuoden kilometrikorvauksen rajaamisesta 15 tkm:iin täydellä korvauksella ja tästä eteenpäin 25 snt/km tarkoittaa käytännössä sitä, että omalla autolla ei ole mitään järkeä ajaa yli 15 tkm työajoja, koska korvauksen erotus menee suoraan omasta pussista. Lisäksi omia ajoja pitää olla työajojen päälle vähintään 10 tkm jotta kustannus laskee 45 snt/km tietämille, pienemmällä ajosuoritteella kustannus on tätä suurempi. Ja tämä siis kohtuullisen pieniruokaisella ja edullisella kulkupelillä, jonka lisäksi kustannuksia on pyritty minimoimaan etsimällä edullisimmat huollot jne. Kalliimmalla ja isoruokaisemmalla autolla kustannukset ovat tätäkin huomattavasti suuremmat, mm. suuremman euromääräisen arvonalaneman takia.

Kustannuksissa voi tietysti säästää, kuten jättämällä kasko vakuutuksen pois, sekä jättää auton pesut ja putsaukset väliin. Likainen auto ei kuitenkaan ole edustava, eikä viihtyisä paikka tehdä pitkiä matkoja. Kaskovakuutuksen poisjättäminen uudesta autosta on vuorostaan kohtuuttoman suuri taloudellinen riski. Todellisuudessa säästökohteita ei montaa ole.

Toiset kutsuvat kilometrikorvauksen maksamista Kreikkalaiseksi verotukseksi, eduskunnan päätöksen myötä minä sanon sen olevan tulonsiirto työntekijöiltä työnantajille.

PS. Liitot voisivat ottaa asiakseen neuvotella matka-aika palkanmaksun piiriin, esimerkiksi puolipalkka työajan ulkopuolella tapahtuvasta matkustamisesta olisi hyvä kompromissi. Hallitus voisi lisäksi tulla vastaan siten, että matka-ajan palkasta ei työnantajan tarvitsisi maksaa sivukuluja. Kilometrikorvauksen porrastuksen sijaan korvaukseen voisi liittää 2 snt/km veron, jolloin hallituksen kaavailema 80 M€ lisäverotulot saataisiin varmasti kasaan.

Asus P7F-M palvelinemolevyn etähallinta ASMB4-iKVM:lla

Lähiverkko, Säätöä, , ,

ESXi virtuaalikonetta pyörittämään hankin taannoin Asus P7F-M palvelinemolevyn. Lankulta löytyy management port, joka mahdollistaa mm. emolevyn tilan seurannan (mm. jännitteet, lämpötilat, tuulettimen nopeudet), hallinnan (käynnistys, sammutus, buuttaus), emolevyn firmwaren päivittämisen, konsoliyhteyden (mahdollistaa käyttöjärjestelmän asentamisen ja käyttämisen, eli ihan kuin käyttäisit konetta sen omalla näytöllä, näppimistöllä ja hiirellä).

Pelkkä management portin olemassaolo ei kuitenkaan riitä, sillä ominaisuudet saa käyttöönsä vasta, kun emolevylle hankkii hieman peukalon kynttä suuremman piirilevyn palasen tyyppiä ASMB4-iKVM.

Itse emolevy maksaa noin 250e,  joten arvata saattaa ettei etähallintapiirikään ole ihan ilmainen. Jokin aika sitten verkkokauppa.com myi piiriä noin 100e hintaan, joskin hinta on sittemmin pudonnut reiluun 70e:oon. Piiri oli saatava, mutta koska kyse on harrastuksesta ja hupikäytöstä, koin 70e hinnan liian kovaksi. Pitkäaikanen luottokumppani ebay pelasti tälläkin kertaa. Toimituskuluineen piirejä löytää 20-30e kappalehintaan. Ei halpa, mutta silti reilusti edullisempi kuin suomesta hankittuna.

Ebaystä tilattujen piirien mukana ei yleensä toimiteta Support CD:tä, kuten ei tilaamanikaan piirin mukana. Levy on käyttöönoton kannalta ”pakollinen”. Levyä ei kuitenkaan saa ladattua Asuksen sivuilta, eikä sitä tuntunut löytyvän mistään muualtakaan. Onneksi tähän löytyi kiertotie, joten eiköhän käydä käyttöönotto alusta loppuun:

  1. Asenna piiri sille varattuun paikkaan emolevyllä, lisätietoa löytyy piirin manuaalista
    ikvm4
  2. Tarkista emolevyn BIOS versio ja päivitä tarpeen mukaan (P7F-M:n viimeisin versio oli 0801, joka lankulta löytyikin valmiiksi)
  3. Etsi ja lataa emolevysi tyyppiä vastaava ASMB4:n uusin firmware (P7F-M:lle uusin versio oli 2.10)
  4. Lataa ja asenna esimerkiksi rufus ja luo ohjelman avulla buuttaava USB tikku
  5. Kopioi tikulle purettu ASMB4:n firmis
  6. Buuttaa palvelin USB tikulla (huomioi BIOS asetukset)
  7. Käynnistä tämän jälkeen flash2.bat tiedosto (1 = säilyttää asetukset, 2 = puhdas asennus). Päivitys kestää kymmenisen minuuttia, eikä sitä saa keskeyttää tai valmistajan mukaan piiri on entinen.
  8. Kun päivitys on valmis, määritellään vielä muutama asetus komentokehotteen kautta:

Määritellään IP-osoitteen lähde, eli haetaanko osoite DHCP:ltä vai määritelläänkö se käsin kiinteäksi (1 = kiinteä osoite, 2 = DHCP)
asmc4 -bmc_ip_source 1

Jos valitsit kiinteän osoitteen, jatketaan osoitteiden määrittämisellä (korvaa osoitteet oman verkkosi asetuksia vastaavilla osoitteilla), muutoin siirry tunnuksien luontiin:
asmc4 -bmc_ip 192.168.10.54
asmc4 -bmc_mask 255.255.255.0
asmc4 -bmc_gateway 192.168.10.1

Verkkoasetusten läpimenon voi tarkistaa komennolla:
asmc4 -bmc_info

Lopuksi määritellään käyttäjänimet ja salasanat:

Admin tunnus:
asmc4 -adm_name adminin_käyttäjänimi_tähän
asmc4 -adm_password adminin_salasana_tähän

Käyttäjän tunnus:
asmc4 -user_name käyttäjän_käyttäjänimi_tähän
asmc4 -user_password käyttäjän_salasana_tähän

IP osoitteet kannattaa määrittää komentokehotteen kautta, sillä ainakin P7F-M emolevyssä BIOS:in kautta määritetty aliverkon peite (subnetmask) ei mennyt läpi. Etäyhteys aukesi vasta kun olin saanut korjattua aliverkon peitteen oikeaksi komentokehotteen kautta.

Näiden parametrointien jälkeen etäyhteys pitäisi olla suoraan käytettävissä. Toimivuutta pääset testaamaan nettiselaimella palvelimelle määrittämälläsi osoitteella, joka tässä esimerkissä oli http://192.168.10.54

Leikkuri iskemässä kilometrikorvauksiin

Työelämä,

Helsingin Sanomat uutisoi tänään valtionvarainministeriön suunnitelmista leikata työnantajien maksaman kilometrikorvauksen suuruutta. Tällä muutoksella tavoitellaan jopa 70 miljoonan euron säästöä.

Työmatka käsite ei internetissä seuraamani keskustelun perusteella tunnu olevan kaikille läheskään selvä. Työmatkalla tarkoitetaan työpaikan ja työkohteen välistä matkaa, ei siis kotimatkaa (jota niinikään kutsutaan työmatkaksi). Kilometrikorvausta maksetaan työntekijälle, joka on käyttänyt omaa ajoneuvoa työnantajan määräämien työmatkojen tekemiseen.  Kyse ei siis ole huviajelusta, josta maksetaan korvauksia.

Kilometrikorvauksia maksettiin vuonna 2010 yhteensä 728 000 palkansaajalle. Heistä 38000 ajoi yli 15000km, joihin ehdotettu muutos iskisi kaikkein kovimmin. Suurin osa paljon ajavien ryhmästä lienee myyntimiehiä, mutta mukaan mahtuu myös muita, esimerkiksi huollosta ja käyttöönotosta vastaavia henkilöitä. Vaikka ehdotettu uudistus ei tavalliseen autoilijaan vaikuta mitenkään, saattaa muutoksella olla ennalta-arvaamattomia vaikutuksia talouteen.

Mistä valtio sitten aikoo saada havittelemansa 70 miljoonan euron säästöt? Ei ainakaan suoraan kilometrikorvausten leikkaamisella, sillä valtio ei ole tähänkään asti osallistunut missään muodossa niiden maksamiseen. Korvauksen suuruus on perustunut verottajan vuosittaiseen arvioon auton käytöstä aiheutuvista kuluista. Korvaus on veroton, koska sillä korvataan aiheutuneita veronalaisia kuluja, aivan kuten työnantaja korvaa esimerkiski työpaikalle osatamasi toimistotarvikkeet verottomasti (kyse on veronalaisten kulujen korvaamisesta). Mikäli tällaiset korvaukset pistettäisiin verolle, tarkoittaisi se työnantajan suoraa rahallista tukemista, jossa työntekijä joutuu maksumieheksi. Tai mikäli maksajaksi pistettäisiin työnantaja, tarkoittaisi se verovähennysoikeuden poistamista.

Ainakin vielä työnantaja saa vähentää tuloksestaan matkakulut ennen yhteisöveron maksua. Tässä mielessä matkakulujen leikkaaminen kasvattaa yhteisöveron tuottoa, koska yhtiön tulos paranee pienentyneiden matkakulujen muodossa. Tuloksen parannus tehdää kuitenkin työntekijän kustannuksella, jossa työntekijä joutuu omalla palkkatulollaan kustantamaan osan työmatkoista aiheutuneista kuluista.

Matkakulukorvauksen leikkaaminen karsii todennäköisesti osan tehtävistä matkoista pois, jotta 15000km raja ylittyisi mahdollisimman vähän (jos tällainen vaara on olemassa). Vähentyneiden ajojen seurauksena polttoaineen menekki pienenee, jolloin siitä saatavat verotulot pienenevät niinikään. Koska matkoja karsitaan, saattaa sillä olla haitallisia vaikutuksia yhtiön tulokseen esimerkiksi vähentyneen myynnin seurauksena.

Mikäli palkkoja on maksettu kilometreinä, saattaa muutoksen myötä valtion kirstuun kilahtaa lisää rahaa, mutta vain mikäli pimeät palkat realisoituvat todelliseksi verotettavaksi palkaksi. Palkkojen maksaminen kilometreinä on lainvastaista ja rangaistavaa, ollut iät ja ajat. Valvonta lienee kuitenkin hankalaa ja kiinni jää vain jäävuoren huippu. Toisaalta jos valvontaa ei tiukenneta, kilometreillä voi huijata jatkossakin entiseen malliin, joskin kilometrejä pitää merkitä enstistä enemmän halutun rahamäärän saamiseksi.

Kaavailtu muutos ei juuri näy vähää ajavan kukkarossa. Nykyiseen verratuna 15000 km vuodessa ajava saisi uudella mallilla 300 € vähemmän. Leikkuri iskee rajusti paljon ajavalle, sillä korvaus leikkaantuu 1000 €:llä jokaista ajettua 5000 km kohti 15000 km jälkeen. Kyseessä on merkittävä tulonsiirto työntekijältä työnantajalle.

Graafisesti esitettynä ehdotus näyttää seuraavalta (x=km, y=€):

Kuvaajasta näkee hyvin kuinka raju leikkaus tapahtuu 15000 km jälkeen. Vihreä ”Vaikutus”-käyrä kertoo kuinka paljon vähemmän kilometrikorvausta (pystyakseli) saa tietyllä kilometrimäärällä (vaaka-akseni). 30000 km vuodessa ajava saa lähes 4000 € vähemmän korvausta vuoteen 2012 verrattuna.

Koska matkatyöläisiä ollaan sakottamassa, niin uudistusten tulisi koskea myös kansanedustajia. Tällähetkellä heille maksetaan könttäsummana kulukorvausta, jonka suuruuteen vaikuttaa mm.kotipaikkakunta (kaksi asuntoa). Tämän lisäksi taksia käytetään suruutta, jonka käytön kustannukset eivät sisälly aiemmin mainittuun könttään. Jotta kansanedustajat oikeasti ymmärtäisivät mihin ovat ryhtyneet, pitäisi heidän korvaukset käsitellä kuten missä tahansa työpaikassa. Taksia tulisi käyttää vain välttämättömissä tapauksisa ja oman auton käyttö korvataan vain virkatehtäviin liittyvissä matkoissa. Julkisten käyttöä tulisi niinikään suosia. Kotipaikkakunta asiassa kansanedustajaa tulee kohdella verotuksellisesti kuten työntekijää, siitä ei tule maksaa mitään erillistä verotonta korvausta.