Avainsana-arkisto: ohje

Paperisen osakekirjan siirtäminen osakehuoneistorekisteriin

Keväällä 2020 tuli käyttöön sähköinen osakehuoneistorekisteri. Lyhykäisyydessään tämä tarkoittaa, että paperiset osakekirjat poistuvat reilun 10 vuoden aikana.

Uudet taloyhtiöt perustetaan suoraan osakehuoneistoreksiteriin. Ennen vuotta 2019 perustetut yhtiöt siirtyvät kaksivaiheisesti sähköiseen rekisteriin:

  • Taloyhtiö siirtää osakeluettelon rekisteriin vuoden 2022 loppuun mennessä
  • Kun rekisteri on siirretty, osakkeenomistaja rekisteröi omistuksensa.

Mikään kiire rekisteröinnin tekemisellä ei ole, sillä tähän on aikaa 10 vuotta sen jälkeen, kun osakeluettelo on siirretty. Siirto tapahtuu myös, kun myyt asunnon. Täten jos tiedät muuttavasi seuraavan 10 vuoden sisällä, voi asian hoitaa sitten.

Miten rekisteröidään?

Mitä osakkeenomistajan tulee käytännössä tehdä siirron tekemiseksi? Lyhykäisyydessään täytyy täyttää lomake, sekä toimittaa se yhdessä alkuperäisen osakekirjan kanssa maanmittauslaitokselle, mieluiten joko kirjattuna kirjeenä, tai viemällä.

Lomake oli kuitenkin saatu piilotettua jotenkin mystisesti sivuston syövereihin ja siellä sai risteillä edestakaisin pidemmän aikaa, ennen kuin se löytyi. On hyvin mahdollista, että juuri tästä syystä olet päätynyt lukemaan bloggausta. Ei huolta, lomakkeen saat ladattua helposti täältä.

Useimmat meistä tekevät tämän operaation vain kerran elämässä, joten lomakkeen täyttäminen ensimmäistä kertaa voi tuntua hankalalta. Lomakkeen täyttämiseksi on olemassa ohje, jonka löydät täältä.

Ohjeesta huolimatta lomakkeen täyttäminen tuntui vaikealta, ainakin jos tavoitteena on täyttää lomake mahdollisimman virheettömästi ja välttää mahdollinen bumerangi. Soittelin siis osakehuoneistorekisterin neuvontapuhelimeen, mutta heillekin asia oli vielä sen verran tuore, että eivät oikein osanneet vastata kaikkiin kysymyksiini.

En varmasti ole ongelman kanssa yksin, sillä olen suullisesti ja kirjallisesti avustanut yhtä osakkeenomistajaa tekemään saman. Tästä syystä päätin kirjoittaa lyhyen ohjeen, joka toivottavasti auttaa sinua hakemuksen täyttämisessä.

Haluan vielä huomauttaa, että en todellakaan ole mikään osakehuoneistosiirto expertti, vaan itse oppinut tässä matkanvarrella. Pääasia kuitenkin on, että sain osakkeeni siirrettyä ilman ongelmia täyttämällä lomakkeen kuten alla esitetty. Näillä neuvoilla myös sinunkin pitäisi onnistua.

Jutussa viitattu esimerkkiosakekirja löytyy bloggauksen lopusta.

Voit seurata seuraavaa askelaskeleelta ohjetta esimerkkilomakkeen kanssa, ja vaikka täyttää omaasi siinä ohessa.

Täyttöohjeet

Kohteen tiedot:

  • Yhtiön nimi, eli taloyhtiön nimi. Tämä löytyy esimerkiksi osakekirjasta (esimerkkiosakekirjan ensimmäinen ympyröity kohta).
  • Y-tunnus, eli taloyhtiön Y-tunnus. Tämän löytää helposti Yritys- ja yhteisötietojärjestelmästä (YTJ), syöttämällä hakukenttään taloyhtiön nimen.
  • Osakeryhmätunnus / osakkeet, eli osakekirjaan merkittyjen osakkeiden numerot (esimerkkiosakekirjan toinen ympyröity kohta). Esimerkiksi 5000-7500.
  • Huoneiston sijaintiosoite, eli asuinhuoneiston postiosoite, minun tapauksessani siis kotiosoitteeni
  • Kunta, jonka alueella asunto sijaitsee. Tässä tapauksessa siis Lahdessa.

Saajat:

  • Saajan nimi ja henkilötunnus tai Y-tunnus. Tähän luetellaan kaikkien osakkeen omistajien täydelliset nimitiedot, sekä henkilötunnukset.
  • Omistusosuus -kohtaan merkitään kunkin omistajan omistusosuus. Monasti omistus kahden omistajan kesken on 50/50%, eli tällöin kummankin nimen perään laitetaan 1/2.

Saajan yhteystiedot:

  • Osoitetieto-kohtaan laitoin väestörekisterikeskuksen mukaan, eli lyhyesti ’VRK mukaan’
  • Sähköpostiosoite-kohtaan laitoin kummankin omistajan osoitteet

Saanto:

  • Tähän merkitään, millä tavoin olet osakekirjan saanut haltuusi. Useimmiten kauppakirjalla, kuten minun tapauksessa. Yhtä hyvin olet voinut saada sen esimerkiksi perintönä. Merkitse myös päiväys, jolloin osakekirja on vaihtanut omistajaa. Kauppakirjaa tai muutakaan todistetta ei tarvitse liittää mukaan, joten tämän kohdan syvempi olemus jäi hämärän peittoon.

Rekisteröinnin peruste:

  • Omistusoikeuden rekisteröinnin peruste: ’Paperinen osakekirja’, koska paperista osakekirjaa ollaan muuttamassa sähköiseksi.
  • Sinulla on mahdollisuus saada vanha osakekirja takaisin 10€ maksua vastaan, kun laitat rastin ruutuun

Liitteet:

  • Kirjoita kohtaan ’Paperinen osakekirja’

Yhteyshenkilö:

  • Yhteyshenkilön nimeksi hakijan nimi
  • Postiosoite
  • Sähköpostiosoite
  • Puhelinnumero

Laskutusosoite:

  • Nimi -kohtaan hakijan nimi
  • Y-tunnus/henkilötunnus -kohtaan hakijan henkilötunnus
  • Postiosoitteeksi hakijan osoite

Päiväys ja allekirjoitus:

  • Paikka ja päivä, missä ja milloin lomake allekirjoitettiin
  • Yhteyshenkilön allekirjoitus ja nimenselvennyskohtaan laitoin molempien omistajien nimenselvennöksen, ja allekirjoitukset. Voi olla, että tässä olisi riittänyt pelkkä oma allekirjoitus, mutta varmuuden vuoksi tein näin.

Lomakkeella oli myös muita kohtia, joita yllä ei mainittu. Nämä kohdat jätin tyhjiksi, sillä ne eivät koskettaneet minua. Mikäli sinulla on turvakielto, jätetään tällöin osoite täyttämättä ja vastaava rasti laitetaan ruutuun. Mikäli taasen omistajana on ulkomaalainen yhtiö, on sille myös muutama ruutu täytettäväksi.

Kiikutin täytetyn lomakkeen alkuperäisellä osakekirjalla maanmittauslaitokseen ja parin viikon päästä sain ilmoituksen, että vanha osake on noudettavissa. Hieman myöhemmin postista kolahti lasku.

Monet kohdista oli varmasti itsestäänselvyyksiä, mutta toivottavasti tästä bloggauksesta oli apua ongelmakohtien selättämiseen.

Alla kopio mitätöidystä osakekirjasta

PS. Mikäli osakekirja on pankin hallussa (panttina), voit pyytää pankkia hoitamaan siirron puolestasi.

Samsung SyncMaster 225BW – näyttövian korjaus

Toinenkin tietokoneen näyttö alkoi temppuilemaan. Samsungissa vika ilmentyi täysin eri tavalla kuin ViewSonic:ssa, jonka korjaamisesta tein aiemmin jutun. Oheisessa videossa näkyy, kuinka näyttö välähtää pari kertaa kirkkaasti käynnistyksen yhteydessä, tämän jälkeen kuva näkyy vakaana ongelmitta. Välähdys ei kuulu normaaliin toimintaan, joten näyttö on selvästi vikaantunut.

Vaikka tämä näyttö ei ole ihan yhtä vanha (valmistettu elokuu 2007) kuin ViewSonic, niin epäilin ensimmäisenä kondensaattorivikaa. Syynä epäilyyn on puhtaasti se, että elektrolyyttikondensaattori viat ovat tyypillisimpiä ikääntymisestä aiheutuvia vikoja.

Useimmiten kondensaattoriviat ovat helppoja paikantaan niiden pullistuneiden kotelon vuoksin. Tosin, kondensaattori voi olla ulkoisesti myös täysin virheetön, jolloin vian löytäminen ilman mittalaitetta (ESR) on vaikeaa. Näkymättömiä vikoja voi yrittää etsiä myös kylmäsprayta ja hiustenkuivaajaa (lämpö) käyttäen.

Tässä tapauksessa kondensaattorivika oli täysin ilmeinen, sillä kotelot olivat pullistuneet niin paljon, että murtolinjat olivat revenneet ja elektrolyyttineste oli vuotanut ulos.

Tällä kertaa miljoonalaatikosta ei löytynyt sopivia elkoja (2kpl 820uF / 25V), vaan kävin ostamassa ne Bebekistä. Hintaa kertyi kahdelle elkolle yhteensä 2€ (ostin toki kerralla enemmän). Uusi kondensaattori oli halkaisijaltaan noin 3mm suurempi, mutta ne mahtuivat sopivasti niille varatuille paikoilleen. Korjaustyö itsessään kesti tälläkin kertaa puolisen tuntia, vaikka tämä näyttö oli hieman työläämpi purkaa ja kasata.

Näyttö korjaantui tällä operaatiolla alkuperäiseen uskoonsa, eikä käynnistymisessä ole enää ylimääräistä välkkymistä. Tämän näytön käynnistymisessä menee hieman pidempään kuin ViewSonicin tapauksessa, mutta tämä on ominaisuus, ei vika.

Kuten jo aiemmin olen todennut, ovat kondensaattoriviat yksiä yleisimpiä syitä, miksi laite lopettaa toimintansa. Aiemmin olen käsitellyt blogissani levypalvelinta, akkulaturia ja näyttöä, joissa jokaisessa on ollut kondensaattorivika toimintahäiriön aiheuttajana. Vuosien varrella on ollut muitakin kondensaattorivikaisia laitteita useita, joiden korjaaminen on ollut nopeaa ja helppoa.

Sinulle heräsi tietysti kysymys, miksi en vaihtanut samalla vaivalla kaikkia kondensaattoreita. Näin olisin tosiaan voinut tehdä, mutta ensisijainen tarkoitus oli saada näytöt toimimaan. Toiseksi, ei kannata vaihtaa kerralla kaikkia osia, sillä mikäli vika ei korjaantuisikaan, olisin tehnyt turhaa työtä ja rahaa olisi mennyt hukkaan osien muodossa. Kolmanneksi, miljoonalaatikon sisältö on lopulta aika rajallinen, jolloin olisin joutunut tekemään toisen varaosien hankintakierroksen. Ennemmin tai myöhemmin myös nämä loput konkat porsivat, mutta koska korjausoperaatio on suhteellisen nopea, jätän niiden huoltamisen seuraavaan kertaan.

PS. Mikäli sinulla sattuu olemaan jotain minua mahdollisesti kiinnostavaa viallista (miksei ehjääkin) elektroniikkaa, niin ole yhteydessä minuun. Tällaista tavaraa voisi olla esimerkiksi ammattikäyttöön tarkoitettu VHS nauhuri (esim. Panasonic AG-8700), aikavirhekorjain (TBC), säädettävä virtalähde, oskilloskooppi, Commodore C64 jne.

ViewSonic VP730 – Näyttövian korjaus

Tämä näyttö on ollut käytössä vuoden 2005 syksystä lähtien (valmistettu viikolla 32 vuonna 2005). Näytön alkutaival ei ollut kovin häävi, sillä ensimmäinen näyttö oli rikki heti uutena, kuten myös sen vaihtokappale. Tämän jälkeen vaihdokit loppuivat, ja sain tilalle pykälää arvokkaamman mallin. Tämä näyttö onkin palvellut hyvin nämä viimeiset 13 vuotta.

Muutama kuukausi sitten näytön käynnistyminen alkoi kestää todella pitkään. Näytön ’lämmettyä’ noin 7min ajan, kuva ilmestyi ja toimi tämän jälkeen muutoin ongelmitta. Vähän aikaa sitten näyttöön tuli uusi vika; kuvanlaatu heikkeni erikoisella tavalla, ihan kuin signaaliin summautuisi jonkinlainen kohina häiriö, joka tuli ja meni ajoittain.

Poweri valon vilkkuminen käynnistystilanteessa viittaa vahvasti ongelmaan virtalähteessä. Myös myöhemmät kuvaan ilmestyneet häiriöt voivat hyvin johtua virtalähteestä lähtöisin olevasta ongelmasta.

Ongelma paljastuikin välittömästi kotelon avaamisen jälkeen; yksi powerin kondensaattoreista oli pullistunut (merkitty punaisella ympyrällä).

Näytön purkamisessa, korjaamisessa ja kasaamisessa kului noin 30min. Korjaamista nopeutti miljoonalaatikosta löytynyt oikealla mitoituksella (220uF / 25V) varustettu kondensaattori (Bebekissä kondensaattori kustantaa 0,40€). Samalla havaitsin myös päävirtakytkimessä olleen kylmäjuotoksen, jonka korjasin samalla (punainen ympyrä piirikortilla).

Näiden korjaustöiden jälkeen näyttö oli kuin uusi; se lähti käyntiin noin kahdessa sekunnissa, ihan kuten uutena. Myös kuvan häiriöt ovat tiessään.

Tämähän ei ole ensimmäinen konkan korjausjuttu blogissani, eikä varmasti myöskään viimeinen. Tämä toisaalta osoittaa, että usein toimimattoman laitteen syynä on todennäköisesti jokin hyvin simppeli vika (lue kondensaattori), jonka korjaaminen on helppoa ja nopeaa (ja itse tehtynä halpaa).

HUOM! Koska kyse on sähkölaitteista, tulee huomioida, että korjaaminen on syytä jättää ammattilaisen tehtäväksi. Väärin tehty korjaus voi aiheuttaa pahimmillaan kuoleman tai omaisuusvahinkoja. Tämän jutun tarkoituksena on lähinnä muistuttaa, että useimmat laitteet on mahdollista korjata pienellä vaivalla, ja että aina ei tarvitse ostaa uutta. Säästetään siis luontoa korjaamalla vanhat laitteet, eikä osteta aina uutta parin vuoden välein!