Avainsana-arkisto: vika

Panasonic PT-AE3000E lamppuliitinvian korjaus

Korjausohjeet, Kotiteatteri, Säätöä, Videotykki, , , , , ,

Kolme vuotta sitten vanha työjuhta sanoi työsopimuksen irti. Kuului kova paukahdus, jota seurasi pimeys ja kimalteleva lumisade. Tämän jälkeen ilmassa alkoi leijailemaan paha elektroniikan käry. Lampun hajoaminen ei ole uusi juttu, kuten ei lamppuliittimen sulaminenkaan. Hajusta päätellen tällä kertaa meni jotain muutakin rikki.

Lamppu oli jymähtänyt paikalleen todella tiukasti. Soitto huoltoon ja kustannusarvio korjaukselle oli alkaen 600e ja ylöspäin, riippuen mitä rikki. Tämän jälkeen marssin kauppaan ostamaan uuden projektorin.

Uuden projektorin myötä vanha jäi lojumaan työpöydän nurkalle odottamaan tarkempaa diagnoosia ja korjausta.

Diagnoosi

Projektori piti saada auki, jotta syntyneet vauriot voi tutkia. Lamppu oli hyvin tiukasti kiinni paikoillaan, joka esti kotelon avaamisen. Ainoa vaihtoehto oli ottaa lamppu ulos väkivalloin, eli ’pala’ kerrallaan.

Väkivalta ei tässä tapauksessa tarkoita mitään älytöntä voimankäyttämistä, vaan sen käyttöä tilanteen vaatimalla tavalla. Välillä sitä piti olla enemmän, esimerkiksi lampun suojakotelon murtamisessa. Lamppu oli tarkoitus saada irti siten, että mikään ympärillä oleva ei mene rikki. Tässä myös onnistuin, mutta aikaa se vei.

Lamppuliittimeen oli sulanut reikä, joka lukitsi lampun niille sijoilleen. Tämä oli ainoa syy lamppurungon irtoamattomuuteen. Lamppu itsessään oli halki, ja koska lamppurunko on osa lamppua, sen tuhoaminen irrotusoperaatiossa ei ollut mikään menetys.

Lamppuliitin oli sulanut niin hyvin yhteen, että sekään ei ilman sivuleikkureita ja muita työkaluja suostunut irtaantumaan. Lopputuloksena hyvin järsityn näköinen liitin projektorin päässä.

Lamppuliitintä ei olisi tarvinnut irrottaa, sillä liitin oli joka tapauksessa vaihdettava uuteen. Myöhemmässä vaiheessa tästä oli kuitenkin hyötyä, eli ei kannata hötkyillä, vaan tehdä asiat vasta sitten kun ne on pakko tehdä.

Korjaamisen vaikeus

Ajatus projektorin korjaamisesta on ollut mielessä hajoamisesta lähtien. Varaosien löytäminen on ollut todella vaikeaa, eikä 10 vuoden ikä helpota asiaa.

Moduulitasolla varaosia saisi, mutta hinnat ovat älyttömiä. Useimpia komponentteja saa esimerkiksi Farnelilta, joten komponenttitason korjaaminen on mahdollista – paitsi jos kyse on projektorin pään lamppuliittimestä. Mutta, kun tuhojen laajuudesta ei ole mitään tietoa.

Lamppu on varmasti mennyt, kuten myös lamppuliitin. Myös B-moduuli (Ballast unit), tyyppi TXANP03VKJ8, on todennäköisesti saanut kipeää. Tämä yksikkö hoitaa lampun sytytyksen ja sähkönsyötön.

Sytytysjännite on ymmärtääkseni reilusti yli 1000V, joten tavallisella yleismittarilla sitä on turha mennä mittailemaan. Jännitteen mittaamalla sytytysyksikön kunnosta saisi edes jotain vihiä. Soveltuvaa mittaria minulla ei kuitenkaan ole.

Sytytysyksikkö sijaitsee alimpana, joten projektorin joutuisi purkamaan lähes alkutekijöihin. Olenkin siis toivonut, että vika olisi lopulta vain liittimessä ja lampussa.

Olen etsinyt lamppuliittimen tyyppiä vuosien varrella aina silloin tällöin, tuloksetta. Myöskään itse liittimiä en ole mistään löytänyt. Liittimet vaikuttavat olevan kiinteä osa B-yksikköä, joka vaihdetaan kokonaisuudessaan. Se siitä korjattavuudesta. Huollettu B-yksikkö maksaa noin 100€ + ALV + postit. Jos kyseessä sattuisi olemaan pelkkä liitinvika, olisi mukava löytää edullisempi ratkaisu.

Yritin etsiä huutokaupoista viallista projektoria, jossa olisi ehjä liitin. Samaa liitintä (ja lamppuyksikköä) käytetään PT-AE1000, -2000 ja -3000 -malleissa. Eipä löytynyt. Ehjiä projektoreja olisi löytynyt joitakin kappaleita, mutta hintaa oli ihan liian paljon (enkä halunnut ehjää, vaan korjata viallisen). USA:sta olisi löytynyt myös risoja, mutta lähtöhinta oli itsessään kohtuuton, puhumattakaan postimaksuista. Joten, se siitä.

Ajoittain olen kysellyt Kiinan suunnalta pelkkiä liittimiä. Kukaan ei tuntunut tietävän mikä liittimen tyyppi on tai mistä niitä saisi. Vähän aikaa sitten sain uuden idean; ballast unit -kauppiaita löytyy useita, joten löytyisikö joltakin risaa ballastia, josta voisi viedä liittimen? Monen kieltävän vastauksen jälkeen onnisti. lamp-book Store -niminen kauppias alibaba.com:in kautta suostui selvittämään asiaa, ja tarjosi lopulta pelkkää liitinjohtoa. Hintaa liittimelle tuli toimituskuluineen 22,76€. Toimitusaika tilauksesta tilauksen saapumiseen oli 10 päivää.

Nyt kun liitin olisi käsillä, enää tarvitaan lopullinen vikadiagnoosi. Mitäpä sitä liitimellä, jos vika on jossain muualla. Eli, oli testattava, toimiiko projektori vai ei, ennen varaosan tilaamista.

Lopullinen vikadiagnoosi

Kun varaosa oli tiedossa, sai vianetsintä ihan uudenlaista puhtia.

Minulla on ennestään pari eri tavoin vioittunutta lamppua. Kasasin näistä vanhoista lamppurungoista yhden toimivan lampun. Yhdessä rungossa oli ehjä liitin, toisessa ehjä lamppu, kolmannessa ehjä runko.

Yhdistin lampun ja lamppurungon liittimen toisiinsa puristusliitoksella käyttäen Abiko jatkoliittimen ydintä, sekä lampun johdon ylimääräistä suojaa. Kolvaaminen ei ole vaihtoehto, sillä lamppu käy todella kuumana, enkä halua ottaa riskiä liitoksen pettämisestä, vaikka lyhytaikaisesta testistä onkin kyse.

Tällä ’uudella’ lampulla saisin selville, onko vika vain liittimessä ja lampussa, vai jossain syvemmällä.

Viallisen liittimen paikalleen jättämisessä (se aiempi hötkyily kommentti) oli kaksi hyvää puolta. Ensimmäinen on johtojen napaisuus ja toinen johdon päissä olevat liittimet, joka helpottaa testaamista merkittävästi, vaikka itse runko onkin tohjona. Purin liitinrungon, putsasin liittimien sisäpinnat, ja tökkäsin päät suoraan lamppurungon kontakteihin.

Eihän tämä mikään kaunis tai turvallinen ole, mutta tämä oli väliaikainen kytkentä testausta varten. Varmistin myös, että liittimet eivät pääse koskettamaan toisiaan tai putoamaan.

Tökkäsin lampun omalle paikalleen projektorin sisälle, ilman ulointa ulosvedin kehikkoa. Lampussa itsessään oli ohjurit paikallaan, joten se oli testin aikana prikulleen oikeassa kohdassa projektorin sisällä.

Se elää!

Sähköjen päälle kytkeminen on aina jännää puuhaa. Testilaitteita käytän aina suojaerotusmuuntajan kanssa. Mitään poksahduksia suojaerotusmuuntaja ei estä, mutta koska konepelti oli auki, niin sen läsnäolo parantaa merkittävästi henkilöturvallisuutta.

Kaikeksi onneksi tykki hyrähti käyntiin ja kuva ilmestyi ruutuun! Eli, käytännössä ainoat rikkinäiset osat ovat Ballast yksikön lamppuliitin, sekä lamppu.

Korjaaminen

Jo varaosajohtoa tilatessa tiesin, että johdon pituus (20cm) ei ole riittävä. Johdon jatkaminen ei ole hankalaa, eristämisessä on kuitenkin syytä olla tarkkana, sillä lampun sytytysjännite on yli 1000V. Jatkamisen tein samoin kuin lamppumoduulia kasatessa, eli Abiko jatkoliittimen ydintä, sekä lamppumoduulin johdoista ylijäänyttä eristettä käyttäen. Jatkos sijaitsee heti liittimen vieressä, eli projektorin sisällä jatkos roikkuu ilmassa => ei pääse osumaan mihinkään.

Puristetut Abiko-liittimen ytimet
Kutistesukat liitosten päällä
Vielä extra suojaus vanhasta lampusta ylijääneillä johtoeristeillä
Uusi liitin paikoillaan

Lopuksi projektorin konepelti kiinni ja valmista tuli.

Aika vs. raha

Moni laite heitetään turhaan menemään, sillä ne ovat usein helposti korjattavissa. Tai olisi, mikäli valmistaja olisi mahdollistanut sen tarjoamalla varaosia. Nykyaikainen ’korjaaminen’ on isojen kokonaisuuksien vaihtamista, ja usein myös niin kallista, ettei korjaaminen ei ole järkevää.

Tämä korjaus osoitti, että sinnikkyys palkittiin ja projektori saatiin kuntoon, paljon edullisemmin kuin huollon tekemänä. Huoltaminen olisi ollut paljon nopeampaa, mikäli olisi ollut jonkinlainen järkevä kanava varaosien hankkimiseksi.

Eihän korjaamisessa mennytkään kuin kolme vuotta. Todellisuudessa mikäli varaosia olisi ollut saatavissa nopeasti ja helposti, koko operaatio olisi ollut ohi noin kahdessa tunnissa. Kaikkinensa aikaa kului ainakin parin työviikon verran.

Ajankäytöllisesti tällaisessa korjaamisessa ei juurikaan ole järkeä, mutta harrastusmielessä omia laitteita voi korjailla ilman aikataulupaineita.

PS. Jos sinulla on joku mielenkiintoinen viallinen laite, sellaisen voi minulle lahjoittaa korjattavaksi. Onnistuessaan siitä putkahtaa juttu blogiini.

Uusi lamppu

Vaikka kasattu lamppu toimii moitteetta, oli sen ainoa tarkoitus toimia B-yksikön toiminnan varmistamisessa.

Aiemmin olen ostanut lamppuja Kiinasta. Edelliskerralla kopio kustansi 90$, tänään vastaavan kopion saa 23$. Tällä kertaa en aio päätyä kaikkein halvimpaan vaihtoehtoon.

Lamppuliittimen sulaminen on tyyppivika. On mahdotonta sanoa olisiko alkuperäisen lamppumoduulin käyttäminen estänyt sulamista. Oletettavasti kopioiden laatu on kaikilta osin heikompaa kuin alkuperäisen. Koska sain projektorin vihdoin ja viimein korjattua, aion hankkia alkuperäistä vastaavan lamppumoduulin siinä toivossa, että liitin kestää aiempaa pidempää.

Alkuperäinen ET-LAE1000 lamppumoduuli maksaa verkkokauppa.com:ssa 399,90€, tarvike vuorostaan 185,90€. Saksassa vastaava tarvikemoduuli feldmann-led:ssa 104,27€. Tarvikemoduulissa on alkuperäinen polttimo, rungon (muovinen ulosvedin) ollessa kopio.

Projektori toimii täysin ongelmitta. Ainoa ongelma on kaksi toimivaa projektoria, sillä toiselle ei ole sijoituspaikkaa.

Samsung SyncMaster 225BW – näyttövian korjaus

Korjausohjeet, Säätöä, , , , , , , ,

Toinenkin tietokoneen näyttö alkoi temppuilemaan. Samsungissa vika ilmentyi täysin eri tavalla kuin ViewSonic:ssa, jonka korjaamisesta tein aiemmin jutun. Oheisessa videossa näkyy, kuinka näyttö välähtää pari kertaa kirkkaasti käynnistyksen yhteydessä, tämän jälkeen kuva näkyy vakaana ongelmitta. Välähdys ei kuulu normaaliin toimintaan, joten näyttö on selvästi vikaantunut.

Vaikka tämä näyttö ei ole ihan yhtä vanha (valmistettu elokuu 2007) kuin ViewSonic, niin epäilin ensimmäisenä kondensaattorivikaa. Syynä epäilyyn on puhtaasti se, että elektrolyyttikondensaattori viat ovat tyypillisimpiä ikääntymisestä aiheutuvia vikoja.

Useimmiten kondensaattoriviat ovat helppoja paikantaan niiden pullistuneiden kotelon vuoksin. Tosin, kondensaattori voi olla ulkoisesti myös täysin virheetön, jolloin vian löytäminen ilman mittalaitetta (ESR) on vaikeaa. Näkymättömiä vikoja voi yrittää etsiä myös kylmäsprayta ja hiustenkuivaajaa (lämpö) käyttäen.

Tässä tapauksessa kondensaattorivika oli täysin ilmeinen, sillä kotelot olivat pullistuneet niin paljon, että murtolinjat olivat revenneet ja elektrolyyttineste oli vuotanut ulos.

Tällä kertaa miljoonalaatikosta ei löytynyt sopivia elkoja (2kpl 820uF / 25V), vaan kävin ostamassa ne Bebekistä. Hintaa kertyi kahdelle elkolle yhteensä 2€ (ostin toki kerralla enemmän). Uusi kondensaattori oli halkaisijaltaan noin 3mm suurempi, mutta ne mahtuivat sopivasti niille varatuille paikoilleen. Korjaustyö itsessään kesti tälläkin kertaa puolisen tuntia, vaikka tämä näyttö oli hieman työläämpi purkaa ja kasata.

Näyttö korjaantui tällä operaatiolla alkuperäiseen uskoonsa, eikä käynnistymisessä ole enää ylimääräistä välkkymistä. Tämän näytön käynnistymisessä menee hieman pidempään kuin ViewSonicin tapauksessa, mutta tämä on ominaisuus, ei vika.

Kuten jo aiemmin olen todennut, ovat kondensaattoriviat yksiä yleisimpiä syitä, miksi laite lopettaa toimintansa. Aiemmin olen käsitellyt blogissani levypalvelinta, akkulaturia ja näyttöä, joissa jokaisessa on ollut kondensaattorivika toimintahäiriön aiheuttajana. Vuosien varrella on ollut muitakin kondensaattorivikaisia laitteita useita, joiden korjaaminen on ollut nopeaa ja helppoa.

Sinulle heräsi tietysti kysymys, miksi en vaihtanut samalla vaivalla kaikkia kondensaattoreita. Näin olisin tosiaan voinut tehdä, mutta ensisijainen tarkoitus oli saada näytöt toimimaan. Toiseksi, ei kannata vaihtaa kerralla kaikkia osia, sillä mikäli vika ei korjaantuisikaan, olisin tehnyt turhaa työtä ja rahaa olisi mennyt hukkaan osien muodossa. Kolmanneksi, miljoonalaatikon sisältö on lopulta aika rajallinen, jolloin olisin joutunut tekemään toisen varaosien hankintakierroksen. Ennemmin tai myöhemmin myös nämä loput konkat porsivat, mutta koska korjausoperaatio on suhteellisen nopea, jätän niiden huoltamisen seuraavaan kertaan.

PS. Mikäli sinulla sattuu olemaan jotain minua mahdollisesti kiinnostavaa viallista (miksei ehjääkin) elektroniikkaa, niin ole yhteydessä minuun. Tällaista tavaraa voisi olla esimerkiksi ammattikäyttöön tarkoitettu VHS nauhuri (esim. Panasonic AG-8700), aikavirhekorjain (TBC), säädettävä virtalähde, oskilloskooppi, Commodore C64 jne.

ViewSonic VP730 – Näyttövian korjaus

Korjausohjeet, Säätöä, , , , , , , ,

Tämä näyttö on ollut käytössä vuoden 2005 syksystä lähtien (valmistettu viikolla 32 vuonna 2005). Näytön alkutaival ei ollut kovin häävi, sillä ensimmäinen näyttö oli rikki heti uutena, kuten myös sen vaihtokappale. Tämän jälkeen vaihdokit loppuivat, ja sain tilalle pykälää arvokkaamman mallin. Tämä näyttö onkin palvellut hyvin nämä viimeiset 13 vuotta.

Muutama kuukausi sitten näytön käynnistyminen alkoi kestää todella pitkään. Näytön ’lämmettyä’ noin 7min ajan, kuva ilmestyi ja toimi tämän jälkeen muutoin ongelmitta. Vähän aikaa sitten näyttöön tuli uusi vika; kuvanlaatu heikkeni erikoisella tavalla, ihan kuin signaaliin summautuisi jonkinlainen kohina häiriö, joka tuli ja meni ajoittain.

Poweri valon vilkkuminen käynnistystilanteessa viittaa vahvasti ongelmaan virtalähteessä. Myös myöhemmät kuvaan ilmestyneet häiriöt voivat hyvin johtua virtalähteestä lähtöisin olevasta ongelmasta.

Ongelma paljastuikin välittömästi kotelon avaamisen jälkeen; yksi powerin kondensaattoreista oli pullistunut (merkitty punaisella ympyrällä).

Näytön purkamisessa, korjaamisessa ja kasaamisessa kului noin 30min. Korjaamista nopeutti miljoonalaatikosta löytynyt oikealla mitoituksella (220uF / 25V) varustettu kondensaattori (Bebekissä kondensaattori kustantaa 0,40€). Samalla havaitsin myös päävirtakytkimessä olleen kylmäjuotoksen, jonka korjasin samalla (punainen ympyrä piirikortilla).

Näiden korjaustöiden jälkeen näyttö oli kuin uusi; se lähti käyntiin noin kahdessa sekunnissa, ihan kuten uutena. Myös kuvan häiriöt ovat tiessään.

Tämähän ei ole ensimmäinen konkan korjausjuttu blogissani, eikä varmasti myöskään viimeinen. Tämä toisaalta osoittaa, että usein toimimattoman laitteen syynä on todennäköisesti jokin hyvin simppeli vika (lue kondensaattori), jonka korjaaminen on helppoa ja nopeaa (ja itse tehtynä halpaa).

HUOM! Koska kyse on sähkölaitteista, tulee huomioida, että korjaaminen on syytä jättää ammattilaisen tehtäväksi. Väärin tehty korjaus voi aiheuttaa pahimmillaan kuoleman tai omaisuusvahinkoja. Tämän jutun tarkoituksena on lähinnä muistuttaa, että useimmat laitteet on mahdollista korjata pienellä vaivalla, ja että aina ei tarvitse ostaa uutta. Säästetään siis luontoa korjaamalla vanhat laitteet, eikä osteta aina uutta parin vuoden välein!

Techno line BC-900 akkulaturin latausongelma

Korjausohjeet, Säätöä, , , , , ,

Noin 10 vuotta sitten ostin techno line BC-900 akkulaturin, jolla voi ladata AA ja AAA -koon akkuja. Latausominaisuuden lisäksi laturissa on kapasiteetin mittaus sekä akun elvytys ominaisuus. Eri toimintoja on voinut käyttää ristiin eri akkujen osalta, varsin hieno laturi.

Laturin hankin aikanaan digikameran salaman akkujen lataamiseen. Sittemmin akuista loppui henki ja siirryin käyttämään pattereita. Laturi ehti olla muutaman vuoden telakalla.

Uuden digikameran myötä tilasin kasan akkuja, ideana käyttää akkuja jatkossa myös kotiteatterin kaukosäätimissä, sekä vähentää patteri jätteen muodostumista.

Uusien akkujen piti olla tehtaalla valmiiksi ladattuja. Latasin akut kuitenkin varmuudenvuoksi ennen käyttöä. Ihmettelin, kun lataaminen on todella hidasta, ja että 1900mAh akkuihin uppoaa lähes 3000mAh. Lataamisessa on toki häviönsä, mutta akkujenhan piti olla täynnä…

Välillä laturi boottaili ihmeellisesti, etenkin kun akut laittoi paikalleen ja laturi alkoi lataamaan. Myöskään lataus/purkuvirran valinta ei toiminut kuin satunnaisesti, sama koski moodin valintaa (lataaminen, elvyttäminen, purkaminen). Kävi jo mielessä uuden laturin hankkiminen, mutta pitihän sitä hieman tutkia.

Laturin sisältä ei löytynyt mitään ihmeellisempää, odotin enemmän osia ja isoja purkuvastuksia, joita ei ollut ollenkaan. Tämän jälkeen mittailin laturin tulo jännitettä, joka näytti 2,8V. Powerin mukaan jännitteen pitäisi olla 3V. Laturi toimi kuitenkin tällä hetkellä ok. Hetken päällä olon jälkeen laturi oli pimentynyt. Uusi mittaus ja jännitettä oli enää 1,8V. Vika oli selkeästikin powerin puolella.

Powerin kotelo oli kuitenkin ultraäänihitsattu, joten ainoa vaihtoehto oli avata kotelo Dremelillä varovasti. Ongelma paikantuikin välittömästi, kolme ulostulo suodattimen kondensaattoria olivat pullistuneet. Syy hajoamisille oli ilmeinen, kondensaattorien läheinen jäähdytyslevy käy todella kuumana, ja lämpö ei tunnetusti ole kondensaattoreiden kaveri. Selvää suunniteltua vanhenemista, hyi! Jo koulussa opetetaan, että kondensaattorit ja lämmönlähteet kauas toisistaan. Tämä on kuitenkin tapa, jolla saadaan uutta kauppaa, ja elektroniikkajätettä aikaiseksi, valitettavasti.

Irrotin kondensaattorit ja mittasin ne. Lähinnä jäähdytyslevyä ollut kondensaattori ei antanut minkäänlaista mittaustulosta (kotelo eniten pullistunut). Kahden muun kondensaattorin arvot heittelivät villisti 318-416uF (ka. 353uF) ja 326-429uF (ks. 331uF) välillä. Alun perin kondensaattorien arvot olivat 1000uF/10V. Ei siis ihme, ettei hakkuri toiminut kunnolla.

Miljoonalaatikosta ei tosi löytynyt kuin 1000uF/6,3V kondensaattorit, joten nämä saivat kelvata. Ulostulo jännite on 3V, joten teoriassa pitäisi olla 100% verran varaa jännitteelle. Käytännössä hakkurin ulostulo jännitteessä on rippeliä, jota en kuitenkaan tullut mitanneeksi. 6,3V pitäisi tästä huolimatta olla riittävästi, jos ei niin sitten paukkuu…

Tämän jälkeen teippasin powerin kotelon kiinni lasikuituteipillä ja ei muuta kuin kokeilemaan. Laturin kaikki toiminnot toimivat kuten pitikin. Ulostulo jännite kuormittamattomana oli 3V ja kuormitettuna 2,8V, eli samat kuin ennen kondensaattorien korjaamista. Suotokondensaattorien hajoamisen takia ulostulon rippelijännite oli huomattavasti suurempaa kuin ehjillä, joka luonnollisesti vaikutti laturin ohjauselektroniikan toimintaan. Rippelijännitteen mittaukset olisivat olleet kiva lisä tähän juttuun, mutta pitäisi hankkia esimerkiksi Rigol DS1054Z oskilloskooppi joskus.

Ammattikorkeakouluaikana tuli käytyä hakkuriteholähdesuunnittelu -kurssi. Mikäli hakkurin suunnittelu ja sielunelämä kiinnostaa, tässä linkki raporttiin hakkurivirtalähteestä, jonka suunnittelin kurssilla. Näin vuosia myöhemmin harmittaa, kun raporttia ei ole tullut kirjoitettua seikkaperäisemmin.

Muistivika tietokoneessa? Memtest86 auttaa muistien testaamisessa

Säätöä, , , , , ,

Käyttämäni muistit tietokoneissa ovat olleet toimivia ja luotettavia, eikä yksikään ole rikkoutunut aiemmin. Kun vika sitten ensimmäisen kerran osuu kohdalle, se ei välttämättä ole ensimmäinen asia joka tulee mieleen tarkistaa.

Monesti tietokoneen viat ovat ’yksinkertaisia’: Verkkokortti lopettaa tyysti toiminnan, näyttö pimenee (näytönohjain / näyttö rikki), kovalevy kiljuu jne. Nämä ovat olleet sellaisia vikoja joita kohdalle on tullut vuosien varrella muutamia kertoja. Muistivikaa sitävastoin ei aiemmin ole tullut kohdalle. Muistivian epäilemiseen ja testien kautta havaitsemiseen vierähti tavanomista pidempi aika, osin vian uutuuden takia, mutta myös sovellusympäristön erikoislaatuisuuden takia.

Koska kyseessä on virtuaalipalvelimen rauta, eikä sen päällä ole pyörinyt mitään kovin kriittisiä palveluita, ei ongelman ratkaisemisella ollut kiire, vaikka aluksi yritinkin kuumeisesti syytä etsiä. Ensimmäisenä epäilin USB-muistia, jolle itse ESXi virtualisointiympäristö on asennettuna. Varsinaiset virtualisoitavat käyttöjärjestelmät käynnistyivät erillisen levypalvelimen iSCSI:n kautta. USB-muistiin ei siis pitäisi juurikaan tulla kirjoituskertoja. Muistitikun loppuunpalaminen oli kuitenkin epäilykseni ja tämän myötä asensin ESXi:n kovalevylle. Kaikki toimi pari päivää ok, kunnes kone jumahti taas ja sain mystisiä pinkkejä virheilmoitussivuja jotka eivät juurikaan valottaneet tilannetta.

Seuraavaksi epäilin syyksi virtualisointialustan version yhteensopimattomuutta emolevyn kanssa (olin vain vähän aikaa aiemmin päivittänyt ESXi 5.5 => 6.0), joten kokeilin uudestaan vanhemmalla versiolla, ei auttanut. Sitten kokeilin eri virtualisoitavien käyttöjärjestelmien versioita, mutta tämäkin tuotti vesiperän. Lopulta kyllästyin kokeilemaan ja asia jäi sikseen yli vuodeksi.

Palvelimen pitkä sähköttömyys alkoi jossain välissä huolettamaan ja asian ratkaiseminen alkoi painaa mieltä. Eräänä päivänä juolahti mieleen testata muistien kunto. Pienen etsinnän jälkeen löysin Memtest86 -ohjelman, joka on ilmainen (myös maksullinen versio saatavilla), itsenäinen muistin testausohjelma ilman tarvetta erilliselle käyttöjärjestelmälle. Ohjelma poltetaan joko CD-levylle tai asennetaan asennusohjelman avulla USB-muistille ja buutataan kone käynnistymään testausohjelmaan.

Testin ajaminen kestää asennetun muistin määrästä, koneen sekä muistin nopeudesta, sekä muistissa madollisesti olevien virheiden määrästä riippuen, noin 20 minuutista useisiin tunteihin. Ohjelma ei lopeta testauskierroksen päätyttyä, vaan tekee testiä loputtomalla luupilla. Mitä useamman kerran testin ajaa, sitä varmempi voi olla muistien toimivuudesta. Toisaalta jo ensimmäisellä kerralla viat todennäköisesti löytyvät, ellei ongelmat ole lämpötilariippuvaisia.

Ensin kokeilin testata kaikki muistit kerralla, saaden lopputulokseksi kasan virheilmoituksia. Aloin olla oikeilla jäljillä. Seuraavaksi testasin muistikampa kerrallaa, eri sloteissa, varmistaakseni että vika ei ole emolevyssä. Kun olin testaillut muisteja erilaisilla kombinaatiolla, olin varma emolevyn toimivuudesta ja että kahdessa muistissa neljästä oli vikaa.

Ehjän muistin testitulos näyttää seuraavalta:

muisti1_paikka1

Risalla muistilla sivu näyttää paljon levottomalta:

muisti3_paikka3

Erikoista oli, että kummankin muistikampapaketin (paketin muisteilla on perättäiset sarjanumerot) toinen pari oli rikki. Kun risat poisti ja käytti pelkästään ehjiä, muistitesti meni heittämällä läpi ilman ongelmia ja konekin toimi vakasti ja luotettavasti.

Eri paketeista otettujen muistien rinnakkaisajotestin tulos:

muisti1ja4_paikka1ja2

Muistit menivät takuuseen Verkkokauppa.com:n kautta nopeasti ja sujuvasti. Ainoa ’haittapuoli’ takuuhuollossa oli, että koska kummankin kampaparin pari oli rikki, piti molemmat parit, eli kaikki 4 kampaa lähettää huoltoon.

Vika oli lopulta hyvin yksinkertainen, mutta koska musitivika ei ollut aiemmin tullu vastaan ja käyttöympäristö oli vähän erilaisempi (Asus P7F-M serveri emolevy + ESXi 5.5 / 6.0), hankaloitti ja hidasti tämä syyn löytymistä.

Muistien testaamiseen käytin ilmaista Memtest86 v4. Myös Memtest86 v6 on ilmainen (saatavilla myös maksullinen versio), uudemmassa versiossa on hieman enemmän ominaisuuksia ja todennäköisesti tätä uudempaa versiota kannattaa käyttää laajemman yhteensopivuuden takia. v6 osaa käynnistyä myös v4 moodissa, mikäli yhteensopivuutta ei ole toisinpäin – kätevää.