Aihearkisto: Yhteiskunta

S-ryhmän osuusmaksun korot 2018

Sijoittaminen, Yhteiskunta, , ,

Vuosi 2018 oli merkittävä alamäki osuusmaksujen korkojen kannalta, laskua tuli peräti 28% viimevuoteen verrattuna.

Vuonna 2017 korkoa maksettiin 121€ edestä, mutta 2018 tuotto putosi 87€:oon. Varsin heikkoa.

MaksupäiväOsuuskauppaKorkoYlijäämäpalautus
25.4.2018SSO5€
25.4.2018KPO20€
25.5.2018PKO12€
25.5.2018OK SUUR-SAVO10€0,03€
25.5.2018TURUN OSUUSKAUPPA10 €
25.5.2018PEEÄSSÄ2,48€
25.5.2018PKO1,11€
25.6.2018KESKIMAA6€0,70€
25.6.2018SATAKUNTA6€
25.6.2018EEPEE5€
25.6.2018PIRKANMAA8€
25.6.2018ETELÄ-KARJALAN OSK5€
Yhteensä:87€4,32€

Suurimman pudotuksen koroissa teki Eepee, joka putosi peräti 15€ verran, 20€:stä 5€:oon. SSO pudotti eurolla 6€:sta 5€:oon. HOK, Hämeenmaa ja Maakunta pudottivat koron nollaan, joista tuli laskua yhteensä 18€. Näin muodostui 34€, eli 28% suuruinen pudotus.

Vuosina 2011-2015 korot pysyivät jotakinkin vakaana, vaikka pientä laskua tälläkin aikavälillä on ollut. Vuodesta 2016 eteenpäin laskunopeus on kasvanut kiihtyvää tahtia. Saa nähdä, milloin koronmaksu loppuu tyysti.

Myös verottaja muistaa sijoittajaa; 87€ tuotosta veroja lähtee 0,25 x 0,3 = 6,53€, käteen jäädessä 80,47€. Tämä on edelleen hyvin, kun ottaa huomioon, että Danske Bankin säästötililtä saan lähes puolet vähemmän korkoa vuodessa, jossa rahaa on kuitenkin yli 20 kertaa enemmän kuin S-sijoituksissa.

Ylijäämäpalautukset

Ylijäämäpalautuksia maksetaan kyseisen alueen palveluiden käytön perusteella, ei siis pelkän omistajuuden perusteella. Ylijäämäpalautukset ovat kuukausittain takaisin maksettavien bonusten mukaisesti verovapaita. Ylijäämäpalautukset kohdistuvat siis paremmin oikeasti oman alueen palveluiden käyttäjille, blokaten sijoittajat ulkopuolelle (ellei sijoittaja satu käyttämään kyseisen alueen palveluita). On siis mahdollista, että S-sijoittajien määrän kasvu on aiheuttanut korjausliikkeen sijoittajien kannalta huonompaan suuntaan.

Yksi syy korkojen määrän laskuun voi olla myös bonustasojen pudottaminen. Esimerkiksi Hämeenmaassa aiemmin 5% tason saavutti 1500€ kuukausiostoilla, kun nykyisin 5% tasoon pääsee jo 900€ kuukausiostoilla. Täten bonusta kertyy aiempaa helpommin, ja enemmän.

Osuuskauppojen määrä

Osuuskauppojen määrä laski yhdellä, kun Lappajärven Osuuskauppa yhdistyi KPO:n kanssa. Tämän myötä sijoitettu 100€ palautui tilille automaattisesti, sillä olin jo ennestään KPO:n jäsen. Mikäli en olisi ollut jäsen entuudestaan, olisi osuuskaupan vaihtuminen tapahtunut huomaamatta.

Jäämme jännityksellä odottamaan kehityksen suuntaa.

Mitä jos perustaisin yrityksen, kaikille suomen työttömille?

Työelämä, Työttömyys, Yhteiskunta, , ,

Olen viime aikoina leikitellyt idealla, mitäpä jos perustaisin yrityksen? Sen ainoana tehtävänä olisi ottaa palkkalistoille 0-tuntisopimuksella kaikki suomen työttömät. Tarkoituksena ei olisi tarjota työtä oikeasti kenellekään, ainoastaan antaa työsopimus.

Mitä hyötyä tästä sitten olisi? Voi olla, ettei mitään, tai jos olisikin, niin kohta ei, sillä hallitus kieltäisi todennäköisesti kaikki 0-tuntisopimukset pikimmiten.

Mutta miksi näin päätön idea? Olemme viime aikoina saaneet lukea kaikenlaisista älyttömyyksistä työttömien arjesta, työllistymisestä, töiden loppumisesta, alle 25v iästä, työllistymisen esteistä, karensseista… Lista on loputon. Hallitus on kiristänyt otettaan työttömistä, koska oletus on, että työttömät ovat laiskuuttaan työttömiä. Ongelma vain on, että työttömänä on reilu 200000 ihmistä, avoimia työpaikkoja sitä vastoin vain reilu 30000. Nämä ihmisethän eivät työllisty, ellei lisää työpaikkoja saada.

Olen ollut kaksi kertaa AMK:sta valmistumisen jälkeen työttömänä ja yhden pätkän lomautettuna. Yhteensä olen ollut työvoimatoimiston asiakkaana noin 7kk, tästäkin 7kk on liikaa. Ei sen takia että olisi kiva olla töissä, vaan siksi että työvoimatoimiston asiakkuus on nöyryyttävää, kyykyttävää, syrjivää, sanalla sanoen ihmisarvoa alentavaa. Vaikuttaa siltä, ettei työvoimatoimiston kautta työllisty ketään, koskaan. Toki ilmaisiin työnäytteisiin 6kk ajaksi ihmisiä tuupataan innolla, tekemään oikeita töitä, ilman palkkaa.

En onneksi ole joutunut olemaan työtön yli 4 vuoteen, olen kuitenkin päässyt/joutunut seuraamaan läheltä läheisten ja tuttujen elämää työkkärin asiakkaana. Näiden 4 vuoden aikana vaikuttaa siltä, että työvoimatoimiston asiakkuus on sen kuin huonontunut. Mikään ei sano, ettenkö joskus olisi työkkärin asiakas uudelleen, mutta toiminta siellä vaikuttaa menneen sellaiseen suuntaan, että vähemmillä pettymyksillä selviäisi, kun jättäisi ilmoittamatta olevansa työtön. Tällöin jäisi ansiosidonnainenkin saamatta, mutta ainakin se työkkärin kyykytys loppuisi.

Mutta, olisiko työttömän arki helpompaa, jos edes nimellisesti olisi jonkin yrityksen listoilla? Tähän saumaan oman yrityksen perustaminen iskisi. Se ei toki auttaisi minua itseäni ollenkaan, mutta mahdollisesti kaikkia muita jotka olisivat palkattuina.

Mutta olisiko tällainen toiminta laillista? Jos heti työsopimuksen allekirjoitushetkellä on tiedossa, että työsopimus on 0-tuntisopimus, eikä minulla ole aikomustakaan tarjota minkäänlaista työtä? 0-tuntisopimuksen kanssa moni on käsittääkseni jopa pahassa loukussa, eivät voi irtisanoutua siitä, koska karenssia paukkuu heti. Mutta nyt jos tarkoitus olisikin aivan päinvastainen, saisi olla rauhassa töissä, ja jos ja kun oikean työpaikan joskus löytää, voisi irtisanoutua tästä kuori yrityksestä ilman mitään irtisanomisaikoja. Kätevää.

Entäpä tämä uusi laki, joka astuu voimaan huomenna? Jos työnhakija ei osoita aktiivisuuttaan, eli käy töissä kolmena päivänä , osallistu työkkärin kursseille tai tienaa paria sataa euroa 65 päivän tarkastelujakson aikana, leikataan ansiosidonnaista vajaalla 5%:lla. Mutta entäpä, jos työttömällä olisikin 0-tuntisopimus? Hänellä oolisi työpaikka, joka ei kuitenkaan ikinä anna töitä. Virallisesti työntekijä ei ole lomautettukaan, joihin tämä uusi laki iskee myös. Mutta miten olisikaan 0-tunti sopimuslaiten kohtelun laita?

Mieskaveritoiminta

Yhteiskunta, , , , , , , ,

Reilu vuosi sitten ilmoittauduin mieskaveritoiminnan kurssille. Tämän jälkeen elämässäni on tapahtunut todella paljon uusia asioita. Mutta mitä mieskaveritoiminta on?

Kyse on vapaaehtoistoiminnan muodosta, jossa miehet ovat kavereina yksin lastaan kasvattavien äitien lapsille, joilla ei ole yhteyttä omaan isäänsä tai muihin miehiin. Tavoitteena on antaa lapselle eräänlainen miehen malli, viettämällä aikaa yhdessä; leikkien, pelaten, laulaen, vain taivas on rajana. Yhdessä aikaa viettämällä lapsi pääsee tutustumaan miehen arkeen ja elämään, tapaan toimia ja miten hän suhtautuu eri asioihin. Toiminnalla annetaan lapselle erilaista näkökulmaa asioihin, sitä miehen näkökulmaa.

Itse olen ollut toiminnassa mukana noin yhdeksän kuukauden ajan. Nämä ovat olleet hyvin opettavaisia ja tapahtumarikkaitakin hetkiä. Olen päässyt heittäytymään mukavuusalueeni ulkopuolelle, positiivisessa mielessä. Vielä vuosi takaperin en olisi voinut kuvitella ryömiväni Hoplopin tai Leo’s leikkimaan temppurataa läpi. Puhumattakaan siitä, että minulla ei ole lapsista omakohtaisia kokemuksia ollenkaan, eikä varsinkaan kolmesta teini-ikäisestä tytöstä. Kyllä, luit oikein, minulla on kolme sisarusta kaverinani. Olen saanut siis aimoannoksen naisnäkökulmaa, joten oppi on kahdensuuntaista, kaiken muun upean ja mahtavan aktiviteetin lisäksi.

Kulunut vuosi on ollut elämäni parasta aikaa. Aiemmin elämässäni ei ollut juuri mitään muuta kuin työ ja kotihommat, siinäpä ne. Vaan mieskaveritoiminta toi mukanaan monenlaista uutta juttua ja sisältöä omaankin elämään. Ollaan käyty mm. teattereissa, konsertissa, geokätköilemässä, laavuretkellä, Suomenlinnan luolissa, korjattu polkupyöriä, säädetty ja viritelty kännyköitä ja tietokoneita, avustettu muutossa, käyty koirapuistossa, katsottu elokuvia, ja aloitinpa viulunsoiton opettelun tyttöjen musiikkiharrastuksen myötävaikutuksesta (vaikka eivät viulua soitakaan). Ja paljon muuta. Elämä on avautunut minulle ihan toisen näköisenä tämän mahtavan toiminnan myötä.

Lisäksi olen osallistunut keskustelupaneeliin, ollut torilla vapaaehtoistoiminnan esittelytilaisuudessa haastateltavana, osallistunut mieskaveri-iltoihin, käynyt vapaaehtoistoiminnan messuilla, ollut kiittämistilaisuuksissa jne. Aktiviteettia on ollut kuluneen vuoden aikana enemmän kuin viimeisten 10 vuoden aikana yhteensä.

Olemme nähneet noin 3 kertaa kuukaudessa, 6-10h/kerta. Tämän lisäksi välillä olemme nähneet tilanteesta riippuen jopa muutaman kerran viikossa, lyhyitä alle tunnin pätkiä. Ja jonkin verran videopuheluiden ja tekstiviestien muodossa olemme olleet yhteyksissä, välillä päivittäinkin.

Koska kyse on vapaaehtoistoiminnasta, tarkoitus on, ettei kuluja syntyisi. Moni tekeminen on ilmaista, mutta liikkuminen maksaa. Toki myös jotkin aktiviteetit maksavat, mutta kaikki on kiinni siitä, minkälaiseksi kaverisuhde muotoutuu. Olen maksanut omalta osaltani teatteriliput yms. Ja kun autolla olen liikkunut ja vienyt tyttöjä mukanani, niin en näistä kuskaamisista ole rahaa pyytänyt, koska olen siinä ohessa päässyt itsekin paikalle. Ostin jokaiselle pienet joululahjat ja tarjosin joululounaan koko perheelle. Kustannuksia on siis tullut, mutta rahaa voisi käyttää paljon turhempaankin.

Kiinnostuitko?

Olenko sopiva miehenmalli, osaanko olla lasten seurassa? Nämä pelot olivat lopulta aika turhia, vaikka aluksi minua jännitti varmasti yhtä paljon kuin tyttöjä, todennäköisesti minua jopa vähän enemmän. Tekemistä on keksitty ilman suurempia ponnisteluita ja yhteiselo on sujunut todella hyvin, niin tyttöjen kuin äidinkin kanssa. Toisin sanoen, jokainen täysipäinen on sopiva mieskaveriksi!

Mieskaveritoimintaan voi käydä tutustumassa Pienperheyhdistys ry:n ylläpitämien mieskaverit -sivujen kautta. Päijät-Hämeen alueella mieskaverikursseja järjestää Lahden ensi- ja turvakoti ry.

Vapaaehtoisia ei ole koskaan liikaa, joten mikäli kiinnostuit tästä vapaaehtoistoiminnan muodosta, ole yhteydessä oman alueesi kursseja järjestävään tahoon. Koulutuksia järjestetään Uudellamaalla (Helsinki, Espoo, Vantaa), sekä Kuopiossa, Lahdessa, Oulussa, Tampereella, Turussa ja Vaasassa.

Kurssi on ilmainen, ja koostuu yhteensä 15 tunnin mittaisesta koulutuksesta (viikonloppuisin 4 kertaa). Kurssin päätteeksi tarkistetaan rikosrekisteriote. Ja kuten kurssin aikanakin tulee selväksi, vapaaehtoistyötä tehdään luottamuksella, eli perheen asioita ei puhuta ulkopuolisille. Tästä syystä tässäkään postauksessa ei mainittu mitään henkilöitä identifioivaa tietoa.

Tulontasaus verotuksessa

Työelämä, Verotus, , , , ,

Oletko saamassa kertakorvauksena suurta summaa rahaa työnantajaltasi, joko erorahana, bonuksena tai vaikkapa palkkasaatavien muodossa? Jos vastaus on kyllä, kannattaa selvittää, voitko keventää kertakorvauksen verotusta tulontasauksella.

Tulontasaus keventää verotusta

Palkansaajien verotuksessa tulot verotetaan sen vuoden tulona, jona ne on maksettu tilille. Koska ansiotulojen verotus on progressiivista, tarkoittaa tämä sitä suurempaa veroprosenttia, mitä enemmän vuoden aikana on saanut palkkaa. Täten suuret kertakorvaukset ovat verotuksellisesti kalliita palkansaajalle. Onneksi tähän on myös lääke, tulontasaus.

Tulontasauksen tarkoituksena on keventää verotusta. Käytännössä tämä tapahtuu niin, että kertakorvauksena maksettu tulo huomioidaan kertymävuosien määrällä, eli jakamalla kertatulo kertymävuosille. Tulontasaus tehdään kuitenkin sen vuoden verotuksessa, jona kertakorvaus on maksettu. Tuloja ei siis siirretä verotettavaksi aikaisempien tai myöhempien vuosien tulojen kanssa. Edellisten tai tulevien vuosien tuloja ei siis tarkastella tulontasausta tehdessä lainkaan. Tulontasaus vaikuttaa ainoastaan valtionveron määrään.

Tulontasausta pitää vaatia

Tulontasausta ei saa automaattisesti, vaan sitä pitää vaatia ennen kuin kyseisen vuoden verotus on valmistunut. Toisin sanoen, mikäli korvaus on maksettu vuonna 2017, tulontaus tulee vaatia lokakuun 2018 loppuun mennessä. Tulontasausta ei voi vaatia verotuksen valmistumisen jälkeen oikaisuvaatimuksella, eli muista olla ajoissa liikkeellä vaatimuksen kanssa. Tulontasausta voi vaatia myös heti, jonka perusteella uusi verokortti lasketaan. Varaudu kuitenkin noin viikon käsittelyaikaan.

Tulontasauksen saamisen ehdot

Jotta tulontasauksen voi saada, tulee kaikkien seuraavien ehtojen täyttyä:

  • Kertatulon oltava vähintään 2500€
  • Kertatulon täytyy olla vähintään 1/4-osa puhtaan ansiotulon yhteismäärästä (tulonhankkimismenot vähennettynä)
  • Kertatulo on kertynyt kahdelta tai useammalta vuodelta, etu- tai jälkikäteen (vähintään 12kk ja 1pv ajalta)
  • Vuositulot ennen kertatuloa tulee olla pienemmät kuin valtion tuloveroasteikon ylimmän portaan, joka vuonna 2017 oli 73100€

2500€ raja on helppo ylittää, mutta kertatulon 1/4-osa vaatimus vuosituloista on jo hankalampi. Mitä suuremmat vuositulot, sitä suuremman täytyy olla kertakorvauksen, jotta vaatimus täyttyy. Mikäli puhtaat ansiotulosi ovat 30000€/vuosi, tulee kertakorvauksen olla vähintään 10000€ (kertymäajalla ei ole väliä).

Lisäksi kertatulon tulee olla kertynyt yhtä vuotta pidemmältä ajalta, eli vähintään 12 kuukauden ja 1 päivän ajalta (=2 vuotta). Tulontasauksesta ei myöskään ole hyötyä, mikäli olet jo valmiiksi tuloveroasteikon ylimmässä portaassa, sillä kertatulo ei voi enää vaikuttaa tuloveroasteikon kiristymiseen => kääntäen, kertatulon osittaminen useammalle vuodelle ei saa tulovero porrasta alenemaan. Täten puhtaan ansiotulon määrä saa olla enintään 73100€ (jolloin kertatulon täytyy olla vähintään 24367€).

Lisäksi kannattaa muistaa, että kertakorvaus on maksettava nimensä mukaisesti kerralla, ei osissa. Tämä johtuu siitä, että jokainen maksu lasketaan omaksi kertatulokseen, jolloin verohyöty jää saamatta.

Minimivero

Kertatulosta menevän valtion tuloveron on oltava vähintään 15%. Mikäli vero jää alle tämän rajan, lasketaan verot 15% mukaan. Tästä ei kannata olla huolissaan, sillä verottaja katsoo aina verovelvollisen kannalta edullisimman ratkaisun. Toisaalta tämän rajan alittuminen voi aiheuttaa sen, että et saa tulontasauksesta mitään hyötyä. Tällöin olet menettänyt ainoastaan omaa aikaa ja vaivaasi. Toisaalta vaatimuksen läpi mennessään, säästät veroissa helposti satasia.

Miten tulontasaus tehdään?

Tulontasauksen voi tehdä enintään viidelle vuodelle, tulo itsessään saa kuitenkin olla kertynyt yli viideltä vuodelta. Mikäli esimerkiksi työsuhteen päättyessä saisit erorahaa, joka on laskettu 9 vuotta kestäneen työsuhteen perusteella, tasattaisiin tämä tulo viidelle vuodelle. Mikäli tulo on kertynyt kahdelta vuodelta, tasataan se kahdelle vuodelle. Jutun lopussa on esimerkkilaskelma tulontasauksen vaikutuksesta verotukseen.

Tulontasausvaatimuksen tekeminen

Kun vaatimusta tulontasauksesta ollaan tekemässä ja pyydetään uutta verokorttia, tulee seuraavat asiat toimittaa verottajalle:

  • Viimeisin tilinauha
  • Arvio loppuvuoden tuloista
  • Laskelma kaikista alkuvuoden tuloista ja maksetuista veroista
  • Työnantajan kanssa tehdään kirjallinen sopimus kertatulosta (kummallekin osapuolelle omansa), josta ilmenee seuraavat tiedot:
    • maksettava summa
    • maininta perusteista (kertymäaika, palkkalaji [esim. ylityökorvaukset], ja esimerkiksi työtunnit [riippuen minkälaisesta kertatulosta on kyse])
    • sopimuksen teko päivämäärä ja paikka
    • molempien allekirjoitukset ja nimenselvennökset
  • Vaatimus tulontasauksen soveltamisesta verotuksessa (kirjallinen vaatimus), muodoltaan vapaamuotoinen

Materiaalin voi toimittaa postitse omaan verotoimistoon. Itse kävin hoitamassa asian suoraan konttorilla, joka tuntui kaikkein varmimmalta ja turvallisimmalta tavalta hoitaa asia.

Esimerkki

Vuositulosi ovat 30000€. Saat kertakorvauksena 30000€, joka on kertynyt kolmelta vuodelta. Kaikki aiemmin mainitut neljä ehtoa täyttyvät, jolloin tulontasausta on mahdollista saada.

Ilman kertakorvausta, olisit toiseksi alimmalla tuloveroasteikon veroportaalla. Mikäli kertatulo verotettaisiin ilman tulontasausta, nousisit veroasteikolla pykälän verran ylöspäin, eli toiseksi korkeimmalle veroportaalle. Tulontasaus muuttaa tilannetta siten, että pysyt edelleen alkuperäisellä veroportaalla.

Laskelma tehdään seuraavasti. Kertakorvaus jaetaan kertymävuosilla; tässä tapauksessa siis 30000€ / 3 = 10000€. Tämän jälkeen muihin ansiotuloihin lisätään kertatulon osa: 30000€ + 10000€ = 40000€. Tästä summasta valtionveron osuus on 3105,50€ (ansiotulon ylitys verorajalla: 40000€ – 25300€ = 14700€, verot: 533€ + 14700€ * 17,5% = 3105,50€). Vastaavasti valtion vero vuosituloista (30000€) on 1355,50€ (ansiotulon ylitys verorajalla: 30000€ – 25300€ = 4700€, verot: 533€ + 4700€ * 17,5% = 1355,50€).

Yhdestä kertatulon osasta maksettava vero on edellä laskettujen verojen erotus, eli 3105,50€ – 1355,50€ = 1750€.

Koko kertatulon vero on esimerkki tapauksessa 3 * 1750€ = 5250€. Tämä ylittää myös 15% verojen vähimmäismäärän (5250€ / 30000€ * 100 = 17,5%). Valtionvero koko vuoden tulosta on 6605,50€ (=5250€ + 1355,50€).

Valtionvero 60000€ (ilman tulontasausta) olisi 7357,50€ (ansiotulon ylitys verorajalla: 60000€ – 41200€ = 18800€, verot: 3315,50€ + 18800€ * 21,5% = 7357,50€).

Etu tulontasauksesta on 752€ (=7357,50€ – 6605,50€).

Tulontasausta kannattaa ehdottomasti vaatia, vaikka ei näillä verosäästöillä rikastumaan pääsekään. Toisaalta veroja maksetaan jo muutenkin vähintäänkin riittävästi, joten vapaaehtoisesti niitä ei liikaa kannata maksaa.

 

Verottajan ohjeet: Tulontasaus ansiotulojen verotuksessa

S-ryhmän kassat kuin pankkiautomaatteja, rahaa ei heru mikäli vuorokautinen nostoraja ylittyy

Yhteiskunta, , ,

Käytän käteistä todella harvoin. Taannoin tuli kuitenkin tarve maksaa eräs asia käteisellä. Sain tiedon vain käteismaksumahdollisuudesta sen verran myöhään, että en ehtinyt nostamaan rahaa edellisenä päivänä.

Maksan varmaan 99,9% ostoksistani kortilla. Kortilla olen maksanut isojakin ostoksia, eikä maksamisessa ole koskaan ollut mitään ongelmia. Vastaavasti olen tehnyt isoja tilisiirtoja, eikä silläkään saralla ole tullut kuin kerran ongelma; asuntoa ostaessa. Silloin vuorokautinen tilisiirtoraja ylittyi, eikä maksua voinut tehdä. Asia korjaantui puhelinsoitolla S-pankin asiakaspalveluun.

Palatakseni käteisnostoon, ei siinä ole aiemmin tullut rajaa vastaan, koska en ole nostanut enimmillään kuin muutamia kymppejä. Tällä kertaa piti kuitenkin saada maksettua yli 200€ ostos. Kävelin lähimmän Prisman automaatille, todetakseni että automatti ei suostu antamaan pyytämääni rahamäärää, vaan ilmoitti maksiminostorajaksi 200€. Koska olin Prismalla, ja tiesin että kassalla voi tallettaa ja nostaa rahaa, suuntasin kohti kassaa. Mutta, nostoraja päti myös kassalla, siitä huolimatta, vaikka henkilöllisyys varmistettiin. Vastaukseksi sain ainoastaan, että nosta 200€. Tympeää, sillä en tällä rahamäärällä tee mitään, koska se ei riitä maksuksi. Lähdin pois kassalta tyhjin käsin. Olo oli kuin teinillä, jonka vanhemmat oli asettanut nostorajan kortilleni, enkä asialle voisi mitään.

Menin takaisin automaatille ja pohdin, saisinko puhelimella muutettua nostorajoja. S-pankki sovelluksen kautta en tällaista vaihtoehtoa löytänyt, nettipankissa tällainen vaihtoehto muistaakseni on, mutta en jaksanut lähteä pieneltä näytöltä näppäilemään ja etsimään, kun kiirekin oli. Tämän jälkeen kokeilin, josko ruokatilin kortti suostuisi antamaan haluamani 300€ ulos automaatista, ja antoihan se. Tämän jälkeen siirsin 300€ kännykällä tilitä toiselle, ongelma ratkaistu.

Olen pitänyt nostorajaa omalla kortillani matalalla (en muistanut edes koko rajan suuruutta), koska en rahaa juuri koskaan nosta, enkä varsinkaan suuria summia. Toisaalta kyseisellä tilillä on välillä tuhansia euroja rahaa, jonka takia en ole halunnut ottaa riskiä kortin katoamisen varalta. Olen harhakuvitelmissani luullut, että s-ryhmän kassat toimivat kuin pankki, että siellä ei rajat päde, mikäli rahaa tarvitsee. Olin väärässä.

Ehkä rahaa olisi saanut S-pankin asiakaspalvelupisteeltä, jossa en kuitenkaan huomannut käydä. Toisaalta, en ole varma oliko asiakaspalvelupiste vielä aamu kahdeksalta edes auki. Pääasia että ongelma ratkesi, mutta kannattaa pitää mielessä, että kassa ei eroa millään tavalla pankkiautomaatista. Kassalla olen maksanut satojen eurojen maksuja ongelmitta, mutta käteistä kassoilla ei näytetä myytävän.

Park lite – Elektroninen pysäköintikiekko

Liikenne, Yhteiskunta, , , , , ,

Oletko joskus unohtanut asettaa parkkikiekon, tai onko kiekko liikahtanut hieman paikalleen laskettaessa ja olet saanut sakon? Sakkoja pysäköinnistä en ole saanut, mutta pientä päänvaivaa kiekosta aiheutuu, kun esimerkiksi kaupan ovella muistaa: ai niin, se kiekko. Näitä unohduksia helpottamaan voi hankkia elektronisen pysäköintikiekon. Elektroninen parkkikiekko ei poista velvollisuutta tarkistaa pysäköinnin ehtoja (maksullinen / pysäköintikiekon käyttövelvollisuus).

Kuukausi takaperin ostin Park Liten elektronisen pysäköintikiekon. Hintaa kiekolla oli 25,90€. Laitteella on kahden vuoden takuu ja sen luvataan korvaavan saamasi parkkisakot takuun voimassaoloaikana, mikäli sakko on ollut mittarin toimintavirheestä johtuvaa. Takuu ei siis kata virheellisesti asetettua kellonaikaa tai liian pitkäksi venähtänyttä pysäköintiä.

Elektroninen pysäköintikiekko toimitetaan pienessä pahvilaatikossa, jonka sisältä löytyy itse mittarin lisäksi patteri + teline, tuulilasin puhdistusliina, sekä ohjekirjanen (suomi, ruotsi, englanti).

       

Parkkimittari asennetaan neljällä pienellä tarralla tuulilasiin. Asennuslämpötilan tulee olla yli +15C, jotta teippi tarttuu tuulilasiin varmasti. Itse tein asennuksen noin +8C lämpötilassa siten, että auto oli ajon jälkeen valmiiksi jonkin verran lämmin. Mittari on pysynyt hyvin kiinni.

Ohjekirja suosittaa asentamaan mittarin tuulilasin oikeaan alanurkkaan (sisältä katsottuna). Aluksi pähkäilin mittarin asennusta, mutta lopulta päädyin ohjekirjan suosittelemaan paikkaan. Mittaria ei kuitenkaan kannata asentaa liian alas, jotta patterin vaihtaminen ei myöhemmin muodostu ongelmaksi.

 

Asentamisen jälkeen syötetään päivämäärä ja kelloaika. Päivämäärä syötetään siksi, että kello osaa kääntää automaattisesti kesä/talviajan välillä. Automaattisen kellonkäännön voi poistaa käytöstä, mikäli kellonkäännöstä luovutaan tulevaisuudessa. Päivämäärä on mahdollista asettaa 2012-2038 välille, joten ihan heti mittari ei jää käyttökelvottomaksi (ja jos kellon kääntää manuaalisesti, ei päivämäärällä ole edes väliä). Toisaalta, mittarin elinikä tuskin on 20 vuotta…

Kannattaa huomioida, että aika lähtee juoksemaan vasta, kun ajan asetustilasta poistuu. Mikäli siis haluaa, että kello on tarkasti ajallaan, kannattaa säätää aika esim. minuutin edelle, jolloin ehtii säätämään myös päivämäärän kohdalle ja sitten tasaminuutilla hyväksyä asetukset. Kellon tarkkuudeksi luvataan ±2s / 2vuotta, joten ajan säätämiselle patterin eliniän aikana ei pitäisi olla tarvetta. Kello nollautuu patterinvaihdon yhteydessä, joten se tulee muistaa asettaa kohdalleen.

Patterin vähyydestä ilmoittaa laitteen takana sijaitseva led-valo, joka vilkkuu 10 sekunnin ajan pysäköintitilaan siirtymisen jälkeen, tai siitä poistuttaessa. Patteri kestää noin viikon varoituksen ilmestymisen jälkeen. Patterin pitäisi kestää valmistajan mukaan noin 2 vuotta. Patteri on tyypiltään CR 2450.

Takana on ehtinyt olla -10C pakkasia, ja mittari on toiminut kaikilla kerroilla moitteettomasti. Mittarille luvataankin toimivuus jopa -40C lämpötiloissa. Parkkikiekon käyttö on ollut helppoa, eikä sakkojakaan ole tullut. Saapumisaika aktivoituu noin 20 sekunnin kuluttua ajoneuvon pysähtymisestä, joten sen pystyy tarkistamaan käytännössä heti pysähtymisen jälkeen. Ajan voi asettaa myös manuaalisesti, painamalla mittarin pohjassa olevaa leveää painiketta (30min/painallus).

Lopuksi jää muistettavaksi ainoastaan kuinka pitkän aikaa kiekolla saa pysäköidä. Helppoa ja kätevää.

Auton kustannukset, 5. tarkasteluvuosi

Työelämä, Yhteiskunta, , ,

Viimevuonna kustannustarkastelu jäi kokonaan tekemättä, vaikka kaikki kulut olenkin kirjannut ylös.

Kulurintamalla ei ole tullut mitään järisyttävää vastaan. Uudet kesä- ja talvirenkaat tuli hankittua viimevuonna. Kuukausi sitten uusin takajarrut kokonaisuudessaan.

Kuljettajan oven sisäkahvan vaijeri katkesi, joka menee maanantaina korjaukseen. Tämän myötä olen viivästyttänyt auton katsastukseen viemistä ja edelleen myöskin 140tkm huolto on odottamassa katsastuksen tulosta. Nämä kulut eivät luonnollisestikaan näy tässä tarkastelussa, koska maksu tapahtuu vasta seuraavalla tarkasteluvuodella. Mikäli huoltojono ei olisi ollut pitkä, olisivat nämäkin kulut (yhteensä noin 455€) ehtineet todennäköisesti tähän tarkasteluun.

Ilman tämän suurempia höpinöitä siirrytään itse asiaan.

Autolla on ikää 7 vuotta, joista käytössäni se on ollut 5 vuotta. Kilometrejä mittarissa on 135162, joista 104520 on kertynyt viimeisen 5 vuoden aikana. Keskimäärin siis 20904km/vuosi. Työajoa on ollut yhteensä 63599km (12720km/vuosi), omia ajoja 14076km (2815km/vuosi) ja puolison ajoja 26845km (5369km/vuosi). Prosentuaalisesti ajot jakautuivat: työ 60,8% / omat 13,5% / puoliso 25,7%.

Polttoainetta on kulunut yhteensä 5648,12 litraa, keskimäärin 54,31 litraa/tankkaus, jolla on päässyt 1005km. Dieselin hinnan painotettu keskiarvo on 1,368€/l. Käyttövoimavero huomioon ottaen litrahinnaksi muodostuu 1,794€/l.

Keskikulutus on ollut 5,40 l/100km (5 vuoden keskiarvo). Polttoainekustannus käyttövoimaveron kanssa on 9,69 €/100km, eli 9,7 snt/km.

Muuttuvat kulut viiden vuoden aikana on ollut yhteensä 28535,82€. Summa sisältää kaikki muut kulut auton arvon alenemaa lukuun ottamatta. Kulut jyvitettynä ajokilometriä kohti muodostaa kustannukseksi 27snt/km. Tästä polttoaineen osuus on aiemmin mainittu 9,7 snt/km. Auton arvonalenema on ollut keskimäärin 12 snt/km. Täten kokonaiskuluiksi kaikkineen kuluineen saadaan 40 snt/km.

Verottajan ilmoittama kilometrikorvaus on pudonnut viimeisenä kahtena vuotena perättäin, ollen vuonna 2017 vain 41snt/km. Aiempina vuosina korvaus on ollut 45 snt/km (2013), 43 snt/km (2014), 44 snt/km (2015), 43 snt/km (2016). Lasken 43 snt keskiarvon mukaan auton arvonalenemaan varatun summan, vaikka todellisuudessa vuosittaiset kilometrit pitäisi painottaa ja suhteuttaa todellisen keskimääräisen kilometrikorvauksen määrittämiseksi. 43 snt mukaan laskien auton arvonalenemaa varten ajetulla kokonaiskilometrimäärällä ja muuttuvat kulut vähennettynä muodostaa 16549,26 €.

Tällä kertaa kävin autoliikkeessä kysymässä hintaa nykyiselle kulkupelille vaihdokkina 2 vuotta vanhalle Hyundai ix35:lle, ja tosiaan auton arvon arviointi on ollut hyvin kartalla näinä vuosina, ollen tällä kertaa 6000€. Seitsemässä vuodessa hinta on pudonnut noin 18000 €, joka tekee vuotta kohden 2600 € (viidessä vuodessa 13000 €).

Mikäli jokaisesta ajetusta kilometristä olisi maksettu kilometrikorvausta (43snt mukaan), olisi korvausta maksettu 3049,26€ (=arvonaleneman erotus) liikaa todellisiin kuluihin verrattuna. Koska korvausta maksetaan vain työajoista (60,8%), putoaa summa 1853,95 €:n. Vuotta kohti tämä tekee 370€ liikaa (johtuu alkuajan korkeammasta kilometrikorvauksesta ja siitä, että keskiarvoinen 43 snt ei ole painotetulla keskiarvolla laskettu).

Ylemmille toimihenkilöille ei edelleenkään makseta palkkaa matka-ajalta, matkustus tapahtuu siis omalla vapaa-ajalla. 70 km/h keskinopeudella 63599 km ajamiseen kuluu 909 tuntia (=vastaa reilun 24 viikon ylimääräistä työtuntimäärää viidessä vuodessa, eli noin 5 vko ylimääräistä ”työaikaa” vuodessa). Netto ’tuntipalkaksi’ kilometrikorvauksista muodostuu täten 2,04 €/h. Aikaisempiin vuosiin verrattuna pudotusta oli 40 snt/h. Kilometrikorvauksen leikkaaminen siis puree. Toisaalta keskinopeus voi olla lähempänä 60km/h, jolloin verottomasti ”tienatun” tuntipalkka pienenee merkittävästi.

Kuten jo alussa kirjoitinkin, mitään suurempia yllätyksiä ei kulupuolella ole ollut. Takajarrujen remontoiminen maksoi 259€ (merkkiliikkeessä olisi maksanut 480€). Kesä ja talvirenkaat kustansivat yhteensä lopulta yhteensä noin 850€.

Koska auto oli jo ostohetkellä velaton, ei rahoituskustannuksia ole näissä laskelmissa mukana. Rahoituskustannukset olisi todennäköisesti nostanut kulut vähintään 41snt/km tasolle.

Aiemmin mainitsin, että keskimäärin vuodessa on tullut 370€ liikaa korvauksia. Summa voi kuulostaa paljolta, mutta kuluissa ei tarvitse tapahtua kovinkaan suurta heilahdusta, niin tilanne kääntyy päälaelleen. Esimerkiksi yksi pieni kolhu kustantaa helposti 500€ omavastuuna ja vakuutusmaksujen bonusten putoamisen myötä kolhun todelliseksi hinnaksi muodostuu 1500-2000€. Toisin sanoen yksi pieni vahinko kerran neljässä vuodessa takaa sen, että plussalle ei varmasti jäädä. Toisaalta autot voivat olla oikukkaita, ja niihin tulla mitä mystisempiä vikoja. Oli vika mikä tahansa, se kustantaa vähintään 100€/kerta, ja lähes taivas on rajana kustannuksissa.

Omistusauto ei ole todellakaan mikään rahasampo, vaan pohjaton kuluerä. Autottomat ja kilometrikorvauksista kateelliset, älkää olko kateellisia. Julkisen liikenteen kuukausi lippu on sikapaljon halvempi vaihtoehto kuin auton omistaminen (minun tapauksessa auto kustantaa kaikkineen keskimäärin 610e/kk). Auton todelliset kulut ovat tähän mennessä kaikkineen ollut 40 snt/km.

Päivitys 30.8.2017: Polttoaineen kulutuksessa ja kuluissa olleet virheet korjattu; 5,47 l/100km => 5,40 l/100km, 9,41 €/100km => 9,70 €/100km, 9,4 snt/km => 9,7 snt/km. Muuttuviin kuluihin oli lisäksi lipsahtanut yksi tankkaus liikaa, 28603,38€ => 28535,82€. Auton arvonalenema kilometriä kohden oli uusi laskenta aiempiin vuosiin nähden, ja siinä oli myös jokin virhe, jonka myötä summa korjaantui 17,2 snt/km => 12 snt/km, jolloin auton kokonaiskustannus putosi 44,2 snt/km => 40 snt/km. Poistin myös maininnan maksumieheksi joutumisesta työajoissa, koska käytännössä nykyinen korvaustaso kattaa juuri ja juuri kaikki kulut.

S-ryhmän osuusmaksut vuonna 2017

Sijoittaminen, Yhteiskunta, , ,

Tämä postaus tulee hieman aiempiavuosia myöhemmin, sillä viimevuonna viimeinen osuusmaksun korko maksettiin vasta 25.8. Tästä syystä viivästin tämän postauksen tekemistä, joskin tässä on ollut viime aikoina aika kiirettä muutoinkin, joka on haitannut julkaisutoimintaa yleisesti.

Kuluvana vuonna Pirkanmaa maksoi tavanomaisen aikataulun mukaisesti koron, joten sitä ei tällä kertaa tarvinnut odottaa. Muita maksuja ei ole kesäkuun jälkeen tullut, joten oletettavaa on, ettei niitä ole enää tulossa. Ja jos tulee, niin päivitän tiedot sivuille.

Kuluva vuosi ei tuonut maksuissa mitään suuria yllätyksiä, kokonaistuotto kuitenkin putosi hieman. Hämeenmaa maksoi viimevuotiseen verrattuna 2€ pienemmän koron (5€ => 3€) ja Kymen seutu jätti koronmaksun tällä kertaa väliin kokonaan (3€ => 0€). Ylijäämäpalautusta PKO ei maksanut tällä kertaa ollenkaan (1,75€ => 0€) ja Peeässän palautus pieneni tasan eurolla (1,65€ => 0,65€). Kokonaisuudessaan vuoden 2017 tuotot putosivat 7,75€:llä vuoteen 2016 verrattuna.

Korkoja maksettiin kokonaisuudessaan 121€ edestä, verojen jälkeen tästä jää käteen 111,92€, eli veroihin meni 9,08€.

MaksupäiväOsuuskauppaKorkoYlijäämäpalautus
25.4.2017SSO6€
25.5.2017OK SUUR-SAVO10€
25.5.2017MAAKUNTA5€
25.5.2017
PKO12€
25.5.2017KPO20€
25.5.2017PEEÄSSÄ0,65€
25.5.2017HOK-ELANTO10€
25.6.2017ETELÄ-KARJALAN OSK5€
25.6.2017KESKIMAA6€
25.6.2017OK HÄMEENMAA3€
25.6.2017SATAKUNTA6€
25.6.2017PIRKANMAAN OK8€
25.6.2017EEPEE20€
25.6.2017TURUN OSUUSKAUPPA10€
Yhteensä:121€0,65€

Osuusmaksujen pääoma on 2100€, 112,57€ tuotolla (korot + ylijäämä) tämä tarkoittaa vajaata 5,4% tuottoa. Viimevuotiseen verrattuna tuotto putosi noin 0,3% yks. Optimoija olisi saanut tuotoksi 7,5%, joka on 0,5% yks. pienempi viimevuotiseen verrattuna.

Vaikka tuotto onkin pienentynyt hiljalleen vuosittain (125,84€@2015 => 119,95€@2016 => 112,57€@2017), on tämä silti edelleen hyvin tuottava tapa sijoittaa pieni summa rahaa.

PS. Eräs blogini lukija totesi, että tällaisten sivujen olemassaolo saa ihmiset hankkimaan osuuksia, jonka seurauksena osuusmaksujen korko henkilöä kohden tulee pienenemään. Tämä on tosiaan hyvin mahdollista, mutta vastaukseksi hänelle laskeskelin, että esimerkiksi Hämeenmaan tapauksessa 5€ maksun pieneminen 4€:oon tarkoittaisi 39500 uutta jäsentä. Koska ainoastaan Hämeenmaan ja Kymen seudun maksut pienenivät, ei tällaisten sivujen olemassaolo ainakaan merkittävissä määrin ole osuusmaksujen hamstraamista aiheuttanut. Toisaalta näiden kahden osuuskunnan korkojen pienenemin lienee ihan jostain muusta johtuvaa kuin järkyttävästä jäsenmäärän lisäyksestä.

 

Pakkasvahti Green Start PV02

Liikenne, Yhteiskunta, , , ,

Talvi alkaa olla jo ohi, eikä autoa tarvitse juurikaan enää aamuisin lämmittää. Säätiedotuksetkin ovat sen verran tarkkoja, että edellisenä iltana tietää varmuudella tarvitseeko autoa tulevana aamuna lämmittää vaiko ei.

Mutta entäpä jos lämmityksen (lämmitysajan keston säädön) voisi hoitaa täysin automaattisesti ympäri talven, ilman tarvetta seurata säätiedotuksia?

Tai entäpä jos hotellin lämmitystolpassa ei ole kelloa ollenkaan; jättääkö auton koko yöksi lämmitykselle, vai herätäkö hieman aiemmin ja käy aamutuimaan laittamassa menopelin lämmitykseen? Entäpä jos auto olisi aina lähtövalmis, säällä kuin säällä.

Yksi vaihtoehto kellokytkimen tilalle tai sen kaveriksi on Pakkasvahti Green Start PV02. Sen toimintaidea on hyvin yksinkertainen, ulkolämpötilan mukaan ohjautuva termostaattijohto. Mitä kylmempi ulkona on, sitä pidempiä jaksoja se kerralla lämmittää. Pakkasvahti alkaa toimia noin +5C lämpötilassa, jolloin johto on noin 15% ajasta päällä (9min / 60min). Nollassa lämmityssykli on noin 27% (16min / 60min). 50% päällä olo saavutetaan noin -7C:ssä ja jatkuva lämmitys yli -18C pakkasilla. Lämmityssykli tapahtuu valmistajan mukaan noin 20 minuutin ikkunoissa, joka takaa tasaisen lämmityksen, pienentäen lämpötilavaihteluita moottorissa ja sisätiloissa (mikäli autossa sisätilalämmitin).

Ulkolämpötilan lisäksi pakkasvahti huomioi auringonpaisteen lämmittävän ja tuulen kylmentävän vaikutuksen. Näillä on vaikutusta noin ±2ºC toiminta-alueeseen (lähtee päälle +7…+3ºC, täysiteho -16…-20ºC).

Koska lämmitys ei ole jatkuvasti päällä, säästää tämä luonnollisesti sähköä. Toisaalta jos auton pitää lämmityksessä periaatteella aina valmis, kuluu energiaa vuorokaudessa ulkolämpötilasta riippuen roimasti. Tässä mielessä kellokytkimen yhdistäminen pakkasvahtiin on kätevä tapa pienentää sähkölaskua, joskin kellokytkimen aika tulee säätää riittävän pitkäksi, se tavallinen parituntinen ei pakkasvahdin kanssa riitä, koska lämmitys on päällä vain osan ajasta (ulkolämpötilasta riippuen).

Pakkasvahdin toiminta perustuu kaksoismetalli kytkimeen, ilmeisesti pieneen erilliseen lämmitysvastukseen, kuorman aiheuttamaan lämpöhäviöön, sekä ulkoilman jäähdyttävään vaikutukseen. Erittäin yksinkertainen ja toimiva rakenne. Jahka tästä johdosta joskus aika jättää, täytynee tehdä sille ruumiinavaus.

Pakkasvahdin käyttö eroaa kellokytkimestä siten, että sen kanssa auto ei ole koskaan sauna. Kellokytkimeen tottuneella saunojalla haalea auto on aluksi hieman outo, koska tuntuu että lämmitys on epäonnistunut. Toisaalta saunaksi lämmitetty ohjaamo viilenee esilämmityksestä huolimatta heti liikkeellelähdön jälkeen hetkellisesti, joten pakkasvahdin avulla käyttäjä koskee pienemmän lämpötilavaihtelun.

Esimerkiksi taksiautoilijalle tämä tuote sopii hyvin, sillä auto on aina lähtövalmis. Vastaavasti myös traktorit yms. työkoneet saa pidettyä talvella lämpöisenä ilman ylikuumenemisen vaaraa.

Pakkasvahdin käyttäminen on helppoa, se liitetään pistokkeen ja lämmitysjohdon väliin, ja siinä kaikki. Pituutta johdolla on 80 cm. Hintaa 80€, jota myy esimerkiksi Fixus Varaosalinna.

10A kuormitusvirralla (2300W) eliniäksi luvataan 100000 kytkentäkertaa (vastaa ~15 vuoden käyttöä) ja 16A kuormitusvirralla (3600W) 30000 kytkentäkertaa (vastaa ~4 vuoden käyttöä).

Itselläni tuote on ollut käytössä nelisen vuotta. Käyttö painottuu hotellien jatkuvan sähkön pistorasioihin, muutoin käytän kellokytkintä (koska taloyhtiöllä kiinteä 2h ajastin => ei riittävä pakkasvahdin kanssa käytettäväksi). Olen ollut tyytyväinen tuotteeseen ja suosittelen sen hankkimista, siitäkin huolimatta, että kyseisen tuotteen keksijä on kiistänyt ja jättänyt palkkojani maksamatta erään toisen yrityksen konkurssin yhteydessä.

Vapepa, eli vapaaehtoinen pelastuspalvelu

Vapepa, Yhteiskunta, , , , , , , , , , , , ,

30.12.2016 oli harvinainen tilanne, jolloin kahta ihmistä ja koiraa etsittiin lähes samanaikaisesti (kolme erillistä tapausta: 1, 2, 3). Koira on ehtinyt olla kadoksissa jo viikkoja, ihmiset vain tunteja. Tätä kirjoittaessani koiraa ei ole vieläkään saatu kiinni, mutta molemmat ihmiset löytyivät hyväkuntoisina katoamispäivänä. Aina etsinnän tulos ei ole näin onnellinen, vaan ajoittain etsittävä löytyy menehtyneenä.

Itse kuulun Vapepaan, eli vapaaehtoiseen pelastuspalveluun. Vapepa toimii poliisin alaisuudessa ja poliisin pyynnöstä. Omatoimisesti ei siis lähdetä Vapepa etsintöjä järjestämään.

Vapepalaiset ovat etsintöihin koulutettuja vapaaehtoisia ihmisiä, jotka kutsutaan tarvittaessa. Koska kyse on vapaaehtoisuudesta, ei etsintöihin osallistumisesta makseta palkkaa tai muutakaan korvausta (matkakuluja lukuun ottamatta). Etsintöihin ei myöskään ole pakko osallistua vaikka kutsu tulisi, sillä kyse on vapaaehtoisuudesta.

Koulutettuja vapaaehtoisia on rajallinen määrä (noin 22500, jotka muodostavat noin 1500 hälytysryhmää ympäri suomen). Tästä seuraa tilanne, että kun kutsu käy, paikasta ja ajasta riippuen on hyvä, jos tunnin sisään saadaan kasaan 10 henkeä. Kun aikaikkunaa venytetään 2-4 tuntiin, saadaan kasaan noin 30 etsijää.

Tätä yhtä koiraa oli kiinni ottamassa arvioiden mukaan parhaimmillaan jopa yli 500 henkeä. Kuulostaa uskomattomalta, mutta hienoa jos näin paljon vapaaehtoisia löytyy Hämeen alueelta. Koiraa voi kuka tahansa lähteä etsimään (esim. Facebook kutsulla, kuten tässä tapauksessa oli toimittu), kun taas ihmisen etsintään osallistuvat vain koulutetut henkilöt poliisin pyynnöstä. Lapakiston luonnonsuojelualueelle eksynyttä ihmistä oli etsimässä helikopteri ja pari koirapartiota. Muulle etsintäjoukolle tuli ennakkohälytys mahdollisesta etsintätehtävästä, joka kuitenkin peruuntui kun helikopteri tavoitti eksyneen hyväkuntoisena.

Vapepalaiset ovat vaitiolovelvollisia, eli he eivät saa puhua etsinnöissä kuulemistaan tai näkemistään asioita enempää kuin mitä mediaan asiasta on tiedotettu.

Koska halukkaita auttajia näyttää Hämeestä löytyvän näin paljon, millähän heidät saataisiin aktivoitumaan myös Vapepa toimintaan? Etsijöitä kun ei koskaan ole liikaa. Mitä enemmän etsijöitä on, sitä isompia alueita saadaan tutkittua lyhyemmässä ajassa, nopeuttaen etsittävän löytymistä.

Lemmikit ovat rakkaita ja tunteita herättäviä. Suloinen koira voi saada kenen tahansa sympatiat puolelle, vaikka koira olisikin täysin tuntematon. Kadonnut ihminen ei välttämättä aiheuta samanlaista tunnereaktiota, vaikka on läheisilleen hyvin tärkeä ja rakas. Parasta Vapepassa on, että pääsee auttamaan avuntarvitsijaa.

Asiaa kannattaa ajatella myös toisinpäin. Mitä jos itse tarvitsisit apua? Haluatko että sinua tultaisiin etsimään? Jos vastasit tähän kysymykseen myöntävästi, suosittelen tutustumaan ja osallistumaan Vapepan toimintaan.

Jokainen Vapepalainen kuuluu johonkin jäsenjärjestöön. Itse kuulun Vapepaan radioamatööriliiton kautta, mutta kaikkiaan Vapepaan kuuluu 52 eri järjestöä. Jäsenjärjestöihin kuuluu muun muassa SPR, Marttalitto, Reserviläislitto, MPK, Sukeltajaliitto, Metsästäjäliitto, Suunnistusliitto, Lentopelastusseura, Pelastuskoiraliitto ja WWF, näin muutamia mainitakseni. Edellisestä linkistä löytyy täydellinen luettelo kaikista Vapepaan kuuluvista järjestöistä.

Mikäli kuulut johonkin jäsenjärjestöön valmiiksi, riittää että hakeudut jäsenjärjestösi hälytysryhmään ja osallistut kursseille. Kursseilla voit kouluttautua juuri sinua kiinnostaviin tehtäviin. Kursseista peritään nimellinen maksu, joka kattaa mahdollisen majoittumisen ja ateriat. Itse toimin radioamatööritaustasta johtuen viestissä, mutta olen saanut myös etsijän koulutuksen. Osoituksena käydyistä kursseista saa merkinnät kurssitodistukseen.

 

Kun koiran etsintään on löytynyt näin valtava määrä ihmisiä, pitäisi ihmisenkin etsintään löytyä vähintään sama määrä halukkaita. Eli jokainen asiasta kiinnostunut tehköön lupauksen vuodelle 2017: Osallistua Vapepan toimintaan.

Hyvää ja turvallista vuotta 2017!