Avainsana-arkisto: työttömyyskassa

Työttömyyskassan asiakkuuden optimoiva pätkätyöläinen

Työelämä, Työsuhdeasiat, Yhteiskunta, , , ,

Ansiosidonnaisen järjestelmän speksejä:

  • 500 ansiosidonnaispäivää vastaa 100 viikkoa, eli 1 vuotta ja 11 kuukautta jatkuvaa työttömyyttä.
  • Työssäoloehdon saa nollattua kun on ollut 26 kalenteriviikkoa, tai vähintään 18 tuntia/viikko, 26 viikon ajan työssä 28 tarkastelukuukauden aikana. 28 kuukautta vastaa 2 vuotta ja 4kk aikaa kerryttää työssäoloehto.
  • Lisäksi työttömyysturvassa on nykyään 300e suojaosa.

Leikitelläänpä hieman näillä luvuilla.

Oletetaan että työttömällä on mahdollisuus optimoida pätkätyöskentelynsä siten että hän työskentelee  kolmena päivänä yhden viikon ajan yhteensä 18 tuntia, eli 6 tuntia/päivä. Näiltä 18 tunnilta hän saa palkkaa yhteensä 300e (sisältäen lisät ja lomarahat jne.). Sopivasti siis suojaosan sisällä, jolloin saatu tulo ei vaikuta ansiosidonnaisen suuruuteen (soviteltu päiväraha).

Täten kuukautta kohden hänellä on vain 3 päivää töitä, loput vapaata. Samalla hän saa kerrytettyä yhden työehtoviikon kuukautta kohden. Koska työehtoviikkoja on aikaa kerätä 28 kuukauden ajan, ehtii 26 työehtoviikkoa saada mukavasti kasaan tässä ajassa.

Tekemällä yhteensä 78 päivää töitä 2 vuoden ja 2 kuukauden aikana (3pvä/kk), jää ansiosidonnaisia päiviä käyttämättä 13 päivää ja aikaakin työehdon kerryttämiseen jää jäljelle 2 kuukautta (tosin 13 päivää ei riitä edes kuukauden verran pitkittämiseen, eli optimoinnissa saa olla todella tarkkana). 78 työpäivän vastapainoksi on ehtinyt viettämään vapaa-aikaa sopivat 712 päivää. Tarkasteluajanjakson pituus on 2 vuotta 2 kuukuatta, eli 790 päivää. Päivät jakautuvat seuraavasti: 487 ansiosidonnaista päivää, 78 työpäivää sekä 225 viikonloppupäivää, joista siis yhteensä vapaata tuo 712 päivää. Optimoijan työvuorotaulukko löytyy täältä.

Hesari julkaisi 3.9.2013 laskelman 300e suojaosan vaikutuksista pätkätyöläisen ansioihin. Esimerkissä on Helsingissä yksin asuva ihminen, joka asuu 40 neliön asunnossa jonka vuokra on 600e/kk. Ansiosidonnaisen päivärahan laskennan perusteena oleva palkka 3000e/kk.

Hesarin jutusta on kerätty arvot allaolevaan taulukkoon. Tämän perusteella esimerkkitapaus hyötyy 300e työskentelystä 160e netto.

Ennen 31.12.2013Jälkeen 1.1.2014Vaikututs
Palkka300,00300,000
Soviteltu päiväraha1531,221681,32+150,10
Verot397,39438,19-40,80
Asumistuki-22,47+22,47
Nettotulot1433,931594,60+160,67
Vuokra-600,00-600,000
Nettotulot vuokran jälkeen833,93994,60+160,67

Toisinsanoen kolmella työpäivällä voisi optimitilanteessa saada 160e hyödyn, sekä maksimoida vapaajana määrän (noin 1:10, ei huono).

Kokonaan toinen asia on, kuinka helppoa tällainen kikkailu käytännössä olisi. Mutta teoriassa on mahdollista minimoida työnteko ja maksimoida vapaa-aika, sekä siinä samalla saaden hieman ekstraa, sekä varmuuden siitä että päivät nollautuvat ajallaan ennenkuin ne kuluvat loppuun. Jotta tämä onnistuisi täydellisesti, se vaatisi että myöskään työkkäri ei hätistele aktivoimiskursseilla jne.

Toki tästä kikkailusta aiheutuu se, että mikäli aiemmin päivärahan laskentaperusteena oleva palkka oli 3000e/kk, tämän kikkailun myötä tulon laskentaperuste putoaa ilmeisesti 1980e/kk:ssa. Toisinsasanoen päivien nollautumisen jälkeen seuraavat 2 vuotta menee pykälää kurjemmissa oloissa, joskin asumistuen määrä ilmeisesti tulojen laskun myötä kasvaa. Tämä on kuitenkin se hinta jonka joutuu maksamaan optimoinnista, eli minimoimalla työnteon määrän ilman että ansiosidonnaisen tulo katkeaa.

Esimerkin tarkoitus on osoittaa, että kikkailemalla on periaatteessa mahdollista käyttää järjestelmää hyväksi. Helppoa tälläinen elämä ei ole taloudellisesti kuten ei myöskään työn järjestämisen suhteen. Teoriassa tämä on kuitenkin mahdollista ja täten se osoittaa nykyisen järjestelmän heikkouden, joka mahdollisesti vähentää halua ottaa työtä vastaan. Toisaalta jos on valmis ottamaan työtä vastaan, niin todennäköisesti sitä ottaa niin paljon kuin sitä tarjotaan (useimmat varmasti haluaisi tehdä täyspäiväistä työtä, jos sitä vaan olisi tarjolla). Lisäksi työnteko todennäköisesti helpottaa työllistymistä, mahdollisesti johtaen vakituiseen työsuhteeseen aikanaan. Kotona löhöäjä tuskin sitä saa.

Työttömyyskorvausjärjestelmän pitäisi olla työntekoa kannustava, sitä se ei välttämättä optimoijalle ole. Toisaalta en halua uskoa että tällaisia ihmisiä on olemassa. Itse ainakin olen luonteeltani sellainen että töihin vaikka pienemmällä palkalla, jottein työkkärin asiakkaana tarvitse olla yhtään ylimääräistä päivää.

Työttömyyskassat ja työntekijäliittot

Työelämä, Työsuhdeasiat, , , , , , ,

Jokainen meistä on kuullut puhuttavan työttömyyskassoista ja työntekijäliitoista. Ellet ole, tulet törmäämään näihin viimeistään työelämässä. Itsesi kannalta näihin kannattaa törmätä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, mieluiten jo ennen ensimmäistä työsuhdetta (myös kesätyöt lasketaan). Jos et ole näistä aiemmin kuullut, suosittelen jatkamaan lukemista. Jos et ole kummankaan jäsen tai vain työttömyyskassan jäsen, ei lukeminen mene tällöinkään hukkaan.

Lyhyesti sanottuna työttömyyskassat antavat turvaa työttömyyden varalta, työntekijäliitot antavat vuorostaan monia hyödyllisiä palveluita ja pitävät huolta kaikkien työtenkijöiden työehdoista.

Myös liittoon kuulumattomat nauttivat työehtojen antimista, mutta vapaamatkustajat heikentävät liittojen neuvotteluasemia ja tämä saattaa johtaa ajan kanssa meidän kaikkien työehtojen heikkenemiseen.

Työttömyyskassan jäsenmaksu on noin 100€/vuosi, liiton jäsenmaksu työttömyyskassan maksun kanssa riippuu liitosta. Jäsenmaksu voi olla tietty prosentti palkasta tai kiinteä summa.

Esimerkiksi Insinööriliitossa jäsenmaksu vuodelle 2014 oli 384€, tämän voi maksaa kerralla tai 12 erässä. YTK on nimensä mukaisesti pelkkä työttömyyskassa ja sen jäsenmaksu on 99€ vuodelle 2014. Vaikka summat saattavat kuulostaa suurilta, kannattaa muistaa että verotuksessa jäsenmaksut ovat vähennyskelpoisia ja käytännössä kustannus sinulle verotuksen jälkeen on vain 50% ilmoitetusta summasta.

Kaikkien olisi syytä kuulua vähintään työttömyyskassaan ja useimmiten liiton jäsenyys antaa paljon enemmän kuin ottaa ja sen takia suosittelen kaikkia liittymään oman alan liittoon. Tämän blogauksen lopussa on lista suurimmista ammattiliitoista ja työttömyyskassoista.

 

Työttömyyskassa

Työttömyyskassan jäsenellä tulotason romahtaminen työttömyystilanteessa on huomattavasti vähäisempää verrattuna henkilöön joka ei kassaan kuulu. Työttömyyskassa ei sisällä mitään muuta palvelua kuin ansioon sidonnaisen työttömyyskorvauksen.

Kassaan on syytä liittyä heti kuin suinkin mahdollista, eli heti ensimmäisenä työpäivänä. Näin kannattaa tehdä jo opiskeluaikana, sillä kesälomien aikana opiskelija ehtii kartuttamaan todennäköisesti riittävän määrän työssäoloehdon vaatiman määrän työtä. Tällöin vastavalmistuneella työttömällä ei ole välitön hätä rahan ja työn löytämisen kanssa.

Oheinen kuvaaja näyttää työttömyyskassaan kuuluvan ja kuulumattoman työttömyyskorvauksen suuruuden. Kuvaajaa luetaan siten, että X-akselilla on bruttopalkka ja Y-akselilla kyseistä bruttopalkkaa vastaava ansiosidonnaisen korvauksen suuruus (vihreä). Esimerkiksi 3500€ kuukausiansiolla on oikeutettu noin 1900e/kk suuruiseen työttömyyskorvaukseen (mikäli työssäoloehto on täyttynyt). Mikäli ei ole työttömyyskassan jäsen, jämähtää kiinteään siniseen tasoon, eli noin 700€:n, tulotasosta riippumatta.

KASSAKUVA

Kuvaaja on peräisin Insinööriliiton kotisivuilta (ilry)

Nykyisin ainakin joidenkin työtenkijäliittojen työttömyyskassoihin voi kuulua ilman jäsenyyttä liittoon. Mikäli tämä on mahdollista, suosittelen käyttämään oman liiton työttömyyskassaa yleisen työttömyyskassan sijaan.

 

Työntekijäliitto

Työntekekijäliittoon kuuluminen tuo mukanaan liudan etuja. Näkyvimpiä etuja ovat taskukalenteri, jäsenlehti, jäsenkortti ja edulliset lehtitilaukset. Vähemmän näkyviä etuja ovat oikuesturvavakuutus, vapaa-ajan tapaturmavakuutus ja matkatavaravakuutus. Kaikki liitot eivät välttämättä tarjoa kaikkia edellämainittuja etuja, joku toinen liitto voi tarjota jotakin enemmän. Kaikkien liittojen yhteinen tavoite on pitää kiinni sovituista eduista sekä neuvotella uusista eduista sekä työelämän pelisäännöistä työehtosopimuksen muodossa. Työehtosopimukseen neuvotellaan mm. yleiset palkankorotukset.

Vaikka työntekijäliittoon ei kuuluisikaan, pätee työehtosopimukset kaikkiin työtekijöihin, myös palkankorotusten osalta. Miksi siis kuulua liittoon?

Ensinnäkin, työtenkijäliiton on helpompi päästä sopuun työehtosopimuksen sisällöstä, mitä suurempi ja vahvempi jäsenmäärä heillä on. Kaikkein rahan-arvoisin etu on kuitenkin oikeusturvavakuutus, joka korvaa (insinööriliitossa) max 20000€ edestä oikeudenkäyntikuluja (15% omavastuu osuus). Pienikin pyrähdys käräjillä esimerkiksi palkkasaatavien takia maksaa helposti vähintään 6000€ (josta omavastuuosuus on 900€). Toisaalta, useimmat eivät koskaan joudu käräjöimään ja nekin vähät jotka käräjöivät, suurimmalla osalla se taitaa jäädä siihen ensimmäiseen kertaan. Tuollainen 6000€ käräjöinti reissu tarkoittaa noin 30 vuoden jäsenmaksuja (50% osuus jäsenmaksusta), joten oman tapauksen kuolettamiseen on käytännössä koko työura aikaa, ja silti saat vielä kaikki muut liiton tarjoamat edut päälle.

Isoissa ja vakaissa yrityksissä, joissa käytännöt ovat vakiintuneet, ei todennäköisesti ainakaan suurempia ongelmia tule vastaan jotta tarvitsisi lähteä käräjöimään. Tällaisessa ympäristössä liittoon kuuluminen ei välttämättä houkuta, mutta 200€ säästö ei toisaalta näy juuri missään (johonkin turhanpäiväiseen se raha kuitenkin uppoaa). Monet meistä maksaa kirkollisveroa huomattavasti suuremmalla summalla joka vuosi, eli miksei samalla kuuluisi liittoonkin?

Suosittelen erityisesti kaikille pienissä yrityksessä työskenteleville liittymään työntekijäliittoon, sillä niissä ne suurimmat ongelmat yleensä pesii. Toisaalta ongelmien kehittymiseen voi vaikuttaa itsekin (riippumatta siitä kuuluit liittoon tai et): tee kaikki sopimukset kirjallisena, pidä huoli että palkat, lisät ja palkankorotukset maksetaan ajallaan. Koviin puheisiin ja lupauksiin ei kannata uskoa, sillä konkurssin tullessa kaikki lupaukset haihtuvat savuna tuuleen ja niiden perään on enää turha haikailla. Toisinsanoen älä jätä mitään roikkumaan, sillä esimerkiksi palkkaturva ei korvaa yli 3kk vanhoja saatavia ollenkaan ja mikäli työnantaja vielä kiistää selvätkin palkkasaatavat, et saa edes niitä palkkaturvasta. Tällöin on edessä pitkä käräjöinti, joka maksaa ja tässä välissä liiton ilmaisista neuvoista ja oikeusturvavakuutuksesta on hyötyä.

Suosittelen siis kaikille lämpimästi liittymään vähintäänkin työttömyyskassaan, ja samalla vaivalla myös työntekijäliiton jäseneksi. Liitosta on oikeasti apua kun tiukka paikka tulee. Tästä on omakohtaisia kokemuksia ja kunhan saan oman tapaukseni päätökseen, tulen kertomaan oman surullisen tarinani, jonka seurauksena palkkoja jäi lopulta saamatta noin 14000€ edestä.

 

Jos tämän kirjoituksen innoittamana päätät liittyä Insinööriliiton jäseneksi, ilmoitathan minut suosittelijaksi seuraavilla tiedoilla: Pasi Vähämartti / 1738873

 

Keskusjärjestöt:

Suurimpia ammattiliittoja:

Työttömyyskassoja:

Työttömyyskassojen toiminta estää työn vastaanottamista

Työelämä

Ongelman juuri liittyy ansiodisonnaisen maksatukseen ja työehtoviikkoihin. Uusi 300e/kk raja ei sekään välttämättä kannusta tekemään töitä, vaan sillä saattaa olla jopa passivoiva vaikutus.

Ansiosidonnaisen maksatuksen ongelma liittyy palkkatodistuksiin, käsittelyaikoihin ja siitä seuraavaan viivästyneeseen ansiosidonnaisen maksamiseen. Ansiosidonnaista haetaan kerran kuukaudessa, joko täysillä viikoilla (4-5 viikkoa kerralla) tai kokonaisina kuukausina. Kun on työtön kuukauden jokaisena päivänä, hakuprosessi on hyvin yksinkerainen. Hakemus sisään ja rahat ovat tilillä noin viikon kuluessa.

Ongelmia syntyy, jos sattuu tekemään yhdenkin päivän töitä. Ongelma on sitä suurempi mitä vähemmän työpäiviä kuukaudessa on. Pätkätöitä tehdessä ongelmana on usein myöt useat työnantajat, tai oikeammin viivästyneet palkkatodistukset. Ansiosidonnaisen hakemuksen voi lähettää heti kun hakujakso on täynnä, mutta yksikin työpäivä johtaa aina soviteltuun päivärahaan. 300e/kk poistaa tämän ongelman 1-3 päivää kuukaudessa työtä tekevältä, paitsi että ei poista. Työttömyyskassat haluavat nimittäin varmistaa joka kerta että et ole saanut liikaa palkkaa, toisinsanoen vaikuttaako se saamaasi ansiosidonnaiseen alentavasti.

Työnantajalta saadut pari euroa ei juurikaan lohduta taloudellisessa ahdingossa olevaa työtöntä. Nämä muutamat eurot lisäksi lykkäävät ansiosidonnaisen maksatusta, koska palkkatodistus pitää toimittaa. Olen saanut sivusta seurata että pätkätyöläisellä palkkatodistus ei ole ns. automaatti, vaan sitä joutuu joskus odottelemaan pitkään ja pyytämään useita kertoja. Tämä on tietysti työanantajan syytä, mutta siitä kärsii pätkätyöläinen. Vasta palkkatodistuksen saatuaan työttömyyskassa saa tehtyä laskelmansa ja rahat maksuun. Tämän odottelun seurauksena monen talous voi mennä sekaisin. Monesti säännöllinen pieni tulo voi olla parempi vaihtoehto kuin miten sattuu tulevat palkat ja ansiosidonnaiset.

Ratkaisuna tähän ongelmaan olisi, että ansiosidonnaisesta maksettaisiin esimerkiksi 50% siitä osuudesta joka on täysin selvä. Loput maksettaisiin sitten kun tarvittavat todistukset on saatu toimitetuksi. Tämä toisi tasaisuutta tulovirtoihin, eikä ajaisi ajaisi työn vastaanottamisen välttelyyn. Työn välttely voi olla suurinta kuukauden loppupuolella, kun palkka ei kuluvalle kuulle välttämättä ehdi saamaan ja ansiosidonnaisen maksatuskin siirtyy reilusti seuraavan kuun puolelle. Kuun vaihde rahatta on monelle kriittinen asia, sillä tuolloin erääntyy yleensä suurin osa laskuista (vuokra ennenkaikkea). Tosin ei sitä ansiosidonnaista saa kouraan heti ensimmäinen päivä vaikka olisi ollut työttömänä koko kuukauden, joten säästöjä täytyy olla kuun vaihteen laskusumaan jokatapauksessa.

Toinen ongelma on työehtoviikot. Jotta ansiosidonnaisen päivät joskus nollaantuisivat, pitää viikossa tehdä tietty määrä työtä. Pätkätyöläinen ei välttämättä saa kerrytettyä riittävästi tunteja viikolle jotta ehto täyttyy. Tosin työssäkäynti säästää työttömyyspäiviä, mutta vähäinen työ ei myöskään kartuta päiviä. Tekemällä vähintään 20 tuntia viikossa, ehto täyttyy. Tekemällä vähemmän, ehto ei täyty ja työnteko on tavallaan mennyt hukkaan. Toisaalta tekemällä 40 tuntisen viikon, ei tämä kartuta työehtoviikkoja yhtään sen enempää kuin minimimäärän tekevänkään.

Ratkaisuna tähän ongelmaan voisi olla laskentatavan muutos. Kun aiemmin on vaadittu 26 työviikkoa kahden vuoden ikkunassa, voisi tilanteen kääntää kannustavammaksi siten, että tekemällä työtä, saisi samantien lisää työttömyyspäiviä. 26 työviikkoa vastaa kuutta työkuukautta. Työssäoloehto täyttyy vähintään 20 tunnilla/viikko = 520 tuntia työtä. Tällä työmäärällä ansisidonnaislaskuri on nollautunut, eli on saanut täydet 500 ansiosidonnaisen työttömyyspäivää käytettäväkseen. Tuntien ja päivien korrelaatio on selvä, tekemällä yhden tunnin työtä, saa siitä yhden tyttömyyspäivän lisää. Miksei siis samaa voisi käyttää myös kannustimena? Kun teet 7 tuntia työtä, saat 7 lisätyöttömyyspäivää. Kerroin voisi olla huonompikin, esimerkiksi puolet (1000h => 500 päivää), tai se voisi kiristyä mitä enemän päiviä on tallessa (monimutkaistaa järjestelmää tarpeettomasti). Kahden vuoden tarkasteluikkunan poisto voisi niinikään olla uuden järjestelmän myötä tarpeeton.

Kolmas ongelma on uusi 300e/kk raja tienata ilman että se vaikuttaa ansiosidonnaiseen. Jokut voivat minimoida työnteon kuukausikohtaisesti, eli jos töitä ei ole ollut tarjolla alkukuusta, ei loppukuustakaan sitä kannata ottaa paria päivää enempää, jos ollenkaan, koska ansiosidonnaisen saanti lykkääntyy. Kun rajan ylittää, se kannattaa ylittää mieluiten kunnolla. Valitettavasti työn saanti ei ole niin helppoa, edes lähihoitajille.

Lähihoitajan palkalla 3 päivää kuussa tuottaa noin 300e. Tällä työmäärällä ylittää juuri myös työehtoviikon vaatimuksen. Vuodessa työviikkoja kertyisi tosin vain 12, kahdessa vuodessa 24. Tämä on vain hieman vähemmän kuin vaadittavat 26 työehtoviikkoa. Jos tarkoituksena on nauttia elämästä, voi periaatteessa elellä lungisti ja tehdä töitä vain 3:na päivänä kuukaudessa. CV:ssä tämä ei luonnollisestikaan näytä nätiltä, kuten ei kukkarossakaan. Meitä on kuitenkin moneen junaan ja en yhtään ihmettele vaikka joku olisi taktikoinut työnteon näin. Tosin ansiosidonnaisen päiviä ollaan vähentämässä, joten ongelma hieman lievenee.

Kaikkein tärkein korjattava asia on maksatukseen liittyvän viiveen minimointi, joka aiheutuu palkkatodistuksista. Tämä helpottaisi kummasti työn vastaanottamista. Lopuilla kahdella kohdalla ei välttämättä ole niin suurta vaikutusta, koska näihin vaikuttaa eniten työnhakijan ajattalutapa ja asenne.