Ansiosidonnaisen järjestelmän speksejä:
- 500 ansiosidonnaispäivää vastaa 100 viikkoa, eli 1 vuotta ja 11 kuukautta jatkuvaa työttömyyttä.
- Työssäoloehdon saa nollattua kun on ollut 26 kalenteriviikkoa, tai vähintään 18 tuntia/viikko, 26 viikon ajan työssä 28 tarkastelukuukauden aikana. 28 kuukautta vastaa 2 vuotta ja 4kk aikaa kerryttää työssäoloehto.
- Lisäksi työttömyysturvassa on nykyään 300e suojaosa.
Leikitelläänpä hieman näillä luvuilla.
Oletetaan että työttömällä on mahdollisuus optimoida pätkätyöskentelynsä siten että hän työskentelee kolmena päivänä yhden viikon ajan yhteensä 18 tuntia, eli 6 tuntia/päivä. Näiltä 18 tunnilta hän saa palkkaa yhteensä 300e (sisältäen lisät ja lomarahat jne.). Sopivasti siis suojaosan sisällä, jolloin saatu tulo ei vaikuta ansiosidonnaisen suuruuteen (soviteltu päiväraha).
Täten kuukautta kohden hänellä on vain 3 päivää töitä, loput vapaata. Samalla hän saa kerrytettyä yhden työehtoviikon kuukautta kohden. Koska työehtoviikkoja on aikaa kerätä 28 kuukauden ajan, ehtii 26 työehtoviikkoa saada mukavasti kasaan tässä ajassa.
Tekemällä yhteensä 78 päivää töitä 2 vuoden ja 2 kuukauden aikana (3pvä/kk), jää ansiosidonnaisia päiviä käyttämättä 13 päivää ja aikaakin työehdon kerryttämiseen jää jäljelle 2 kuukautta (tosin 13 päivää ei riitä edes kuukauden verran pitkittämiseen, eli optimoinnissa saa olla todella tarkkana). 78 työpäivän vastapainoksi on ehtinyt viettämään vapaa-aikaa sopivat 712 päivää. Tarkasteluajanjakson pituus on 2 vuotta 2 kuukuatta, eli 790 päivää. Päivät jakautuvat seuraavasti: 487 ansiosidonnaista päivää, 78 työpäivää sekä 225 viikonloppupäivää, joista siis yhteensä vapaata tuo 712 päivää. Optimoijan työvuorotaulukko löytyy täältä.
Hesari julkaisi 3.9.2013 laskelman 300e suojaosan vaikutuksista pätkätyöläisen ansioihin. Esimerkissä on Helsingissä yksin asuva ihminen, joka asuu 40 neliön asunnossa jonka vuokra on 600e/kk. Ansiosidonnaisen päivärahan laskennan perusteena oleva palkka 3000e/kk.
Hesarin jutusta on kerätty arvot allaolevaan taulukkoon. Tämän perusteella esimerkkitapaus hyötyy 300e työskentelystä 160e netto.
| Ennen 31.12.2013 | Jälkeen 1.1.2014 | Vaikututs | |
|---|---|---|---|
| Palkka | 300,00 | 300,00 | 0 |
| Soviteltu päiväraha | 1531,22 | 1681,32 | +150,10 |
| Verot | 397,39 | 438,19 | -40,80 |
| Asumistuki | - | 22,47 | +22,47 |
| Nettotulot | 1433,93 | 1594,60 | +160,67 |
| Vuokra | -600,00 | -600,00 | 0 |
| Nettotulot vuokran jälkeen | 833,93 | 994,60 | +160,67 |
Toisinsanoen kolmella työpäivällä voisi optimitilanteessa saada 160e hyödyn, sekä maksimoida vapaajana määrän (noin 1:10, ei huono).
Kokonaan toinen asia on, kuinka helppoa tällainen kikkailu käytännössä olisi. Mutta teoriassa on mahdollista minimoida työnteko ja maksimoida vapaa-aika, sekä siinä samalla saaden hieman ekstraa, sekä varmuuden siitä että päivät nollautuvat ajallaan ennenkuin ne kuluvat loppuun. Jotta tämä onnistuisi täydellisesti, se vaatisi että myöskään työkkäri ei hätistele aktivoimiskursseilla jne.
Toki tästä kikkailusta aiheutuu se, että mikäli aiemmin päivärahan laskentaperusteena oleva palkka oli 3000e/kk, tämän kikkailun myötä tulon laskentaperuste putoaa ilmeisesti 1980e/kk:ssa. Toisinsasanoen päivien nollautumisen jälkeen seuraavat 2 vuotta menee pykälää kurjemmissa oloissa, joskin asumistuen määrä ilmeisesti tulojen laskun myötä kasvaa. Tämä on kuitenkin se hinta jonka joutuu maksamaan optimoinnista, eli minimoimalla työnteon määrän ilman että ansiosidonnaisen tulo katkeaa.
Esimerkin tarkoitus on osoittaa, että kikkailemalla on periaatteessa mahdollista käyttää järjestelmää hyväksi. Helppoa tälläinen elämä ei ole taloudellisesti kuten ei myöskään työn järjestämisen suhteen. Teoriassa tämä on kuitenkin mahdollista ja täten se osoittaa nykyisen järjestelmän heikkouden, joka mahdollisesti vähentää halua ottaa työtä vastaan. Toisaalta jos on valmis ottamaan työtä vastaan, niin todennäköisesti sitä ottaa niin paljon kuin sitä tarjotaan (useimmat varmasti haluaisi tehdä täyspäiväistä työtä, jos sitä vaan olisi tarjolla). Lisäksi työnteko todennäköisesti helpottaa työllistymistä, mahdollisesti johtaen vakituiseen työsuhteeseen aikanaan. Kotona löhöäjä tuskin sitä saa.
Työttömyyskorvausjärjestelmän pitäisi olla työntekoa kannustava, sitä se ei välttämättä optimoijalle ole. Toisaalta en halua uskoa että tällaisia ihmisiä on olemassa. Itse ainakin olen luonteeltani sellainen että töihin vaikka pienemmällä palkalla, jottein työkkärin asiakkaana tarvitse olla yhtään ylimääräistä päivää.
