Ongelman juuri liittyy ansiodisonnaisen maksatukseen ja työehtoviikkoihin. Uusi 300e/kk raja ei sekään välttämättä kannusta tekemään töitä, vaan sillä saattaa olla jopa passivoiva vaikutus.
Ansiosidonnaisen maksatuksen ongelma liittyy palkkatodistuksiin, käsittelyaikoihin ja siitä seuraavaan viivästyneeseen ansiosidonnaisen maksamiseen. Ansiosidonnaista haetaan kerran kuukaudessa, joko täysillä viikoilla (4-5 viikkoa kerralla) tai kokonaisina kuukausina. Kun on työtön kuukauden jokaisena päivänä, hakuprosessi on hyvin yksinkerainen. Hakemus sisään ja rahat ovat tilillä noin viikon kuluessa.
Ongelmia syntyy, jos sattuu tekemään yhdenkin päivän töitä. Ongelma on sitä suurempi mitä vähemmän työpäiviä kuukaudessa on. Pätkätöitä tehdessä ongelmana on usein myöt useat työnantajat, tai oikeammin viivästyneet palkkatodistukset. Ansiosidonnaisen hakemuksen voi lähettää heti kun hakujakso on täynnä, mutta yksikin työpäivä johtaa aina soviteltuun päivärahaan. 300e/kk poistaa tämän ongelman 1-3 päivää kuukaudessa työtä tekevältä, paitsi että ei poista. Työttömyyskassat haluavat nimittäin varmistaa joka kerta että et ole saanut liikaa palkkaa, toisinsanoen vaikuttaako se saamaasi ansiosidonnaiseen alentavasti.
Työnantajalta saadut pari euroa ei juurikaan lohduta taloudellisessa ahdingossa olevaa työtöntä. Nämä muutamat eurot lisäksi lykkäävät ansiosidonnaisen maksatusta, koska palkkatodistus pitää toimittaa. Olen saanut sivusta seurata että pätkätyöläisellä palkkatodistus ei ole ns. automaatti, vaan sitä joutuu joskus odottelemaan pitkään ja pyytämään useita kertoja. Tämä on tietysti työanantajan syytä, mutta siitä kärsii pätkätyöläinen. Vasta palkkatodistuksen saatuaan työttömyyskassa saa tehtyä laskelmansa ja rahat maksuun. Tämän odottelun seurauksena monen talous voi mennä sekaisin. Monesti säännöllinen pieni tulo voi olla parempi vaihtoehto kuin miten sattuu tulevat palkat ja ansiosidonnaiset.
Ratkaisuna tähän ongelmaan olisi, että ansiosidonnaisesta maksettaisiin esimerkiksi 50% siitä osuudesta joka on täysin selvä. Loput maksettaisiin sitten kun tarvittavat todistukset on saatu toimitetuksi. Tämä toisi tasaisuutta tulovirtoihin, eikä ajaisi ajaisi työn vastaanottamisen välttelyyn. Työn välttely voi olla suurinta kuukauden loppupuolella, kun palkka ei kuluvalle kuulle välttämättä ehdi saamaan ja ansiosidonnaisen maksatuskin siirtyy reilusti seuraavan kuun puolelle. Kuun vaihde rahatta on monelle kriittinen asia, sillä tuolloin erääntyy yleensä suurin osa laskuista (vuokra ennenkaikkea). Tosin ei sitä ansiosidonnaista saa kouraan heti ensimmäinen päivä vaikka olisi ollut työttömänä koko kuukauden, joten säästöjä täytyy olla kuun vaihteen laskusumaan jokatapauksessa.
Toinen ongelma on työehtoviikot. Jotta ansiosidonnaisen päivät joskus nollaantuisivat, pitää viikossa tehdä tietty määrä työtä. Pätkätyöläinen ei välttämättä saa kerrytettyä riittävästi tunteja viikolle jotta ehto täyttyy. Tosin työssäkäynti säästää työttömyyspäiviä, mutta vähäinen työ ei myöskään kartuta päiviä. Tekemällä vähintään 20 tuntia viikossa, ehto täyttyy. Tekemällä vähemmän, ehto ei täyty ja työnteko on tavallaan mennyt hukkaan. Toisaalta tekemällä 40 tuntisen viikon, ei tämä kartuta työehtoviikkoja yhtään sen enempää kuin minimimäärän tekevänkään.
Ratkaisuna tähän ongelmaan voisi olla laskentatavan muutos. Kun aiemmin on vaadittu 26 työviikkoa kahden vuoden ikkunassa, voisi tilanteen kääntää kannustavammaksi siten, että tekemällä työtä, saisi samantien lisää työttömyyspäiviä. 26 työviikkoa vastaa kuutta työkuukautta. Työssäoloehto täyttyy vähintään 20 tunnilla/viikko = 520 tuntia työtä. Tällä työmäärällä ansisidonnaislaskuri on nollautunut, eli on saanut täydet 500 ansiosidonnaisen työttömyyspäivää käytettäväkseen. Tuntien ja päivien korrelaatio on selvä, tekemällä yhden tunnin työtä, saa siitä yhden tyttömyyspäivän lisää. Miksei siis samaa voisi käyttää myös kannustimena? Kun teet 7 tuntia työtä, saat 7 lisätyöttömyyspäivää. Kerroin voisi olla huonompikin, esimerkiksi puolet (1000h => 500 päivää), tai se voisi kiristyä mitä enemän päiviä on tallessa (monimutkaistaa järjestelmää tarpeettomasti). Kahden vuoden tarkasteluikkunan poisto voisi niinikään olla uuden järjestelmän myötä tarpeeton.
Kolmas ongelma on uusi 300e/kk raja tienata ilman että se vaikuttaa ansiosidonnaiseen. Jokut voivat minimoida työnteon kuukausikohtaisesti, eli jos töitä ei ole ollut tarjolla alkukuusta, ei loppukuustakaan sitä kannata ottaa paria päivää enempää, jos ollenkaan, koska ansiosidonnaisen saanti lykkääntyy. Kun rajan ylittää, se kannattaa ylittää mieluiten kunnolla. Valitettavasti työn saanti ei ole niin helppoa, edes lähihoitajille.
Lähihoitajan palkalla 3 päivää kuussa tuottaa noin 300e. Tällä työmäärällä ylittää juuri myös työehtoviikon vaatimuksen. Vuodessa työviikkoja kertyisi tosin vain 12, kahdessa vuodessa 24. Tämä on vain hieman vähemmän kuin vaadittavat 26 työehtoviikkoa. Jos tarkoituksena on nauttia elämästä, voi periaatteessa elellä lungisti ja tehdä töitä vain 3:na päivänä kuukaudessa. CV:ssä tämä ei luonnollisestikaan näytä nätiltä, kuten ei kukkarossakaan. Meitä on kuitenkin moneen junaan ja en yhtään ihmettele vaikka joku olisi taktikoinut työnteon näin. Tosin ansiosidonnaisen päiviä ollaan vähentämässä, joten ongelma hieman lievenee.
Kaikkein tärkein korjattava asia on maksatukseen liittyvän viiveen minimointi, joka aiheutuu palkkatodistuksista. Tämä helpottaisi kummasti työn vastaanottamista. Lopuilla kahdella kohdalla ei välttämättä ole niin suurta vaikutusta, koska näihin vaikuttaa eniten työnhakijan ajattalutapa ja asenne.