Avainsana-arkisto: vapaaehtoinen pelastuspalvelu

Vapepa, eli vapaaehtoinen pelastuspalvelu

30.12.2016 oli harvinainen tilanne, jolloin kahta ihmistä ja koiraa etsittiin lähes samanaikaisesti (kolme erillistä tapausta: 1, 2, 3). Koira on ehtinyt olla kadoksissa jo viikkoja, ihmiset vain tunteja. Tätä kirjoittaessani koiraa ei ole vieläkään saatu kiinni, mutta molemmat ihmiset löytyivät hyväkuntoisina katoamispäivänä. Aina etsinnän tulos ei ole näin onnellinen, vaan ajoittain etsittävä löytyy menehtyneenä.

Itse kuulun Vapepaan, eli vapaaehtoiseen pelastuspalveluun. Vapepa toimii poliisin alaisuudessa ja poliisin pyynnöstä. Omatoimisesti ei siis lähdetä Vapepa etsintöjä järjestämään.

Vapepalaiset ovat etsintöihin koulutettuja vapaaehtoisia ihmisiä, jotka kutsutaan tarvittaessa. Koska kyse on vapaaehtoisuudesta, ei etsintöihin osallistumisesta makseta palkkaa tai muutakaan korvausta (matkakuluja lukuun ottamatta). Etsintöihin ei myöskään ole pakko osallistua vaikka kutsu tulisi, sillä kyse on vapaaehtoisuudesta.

Koulutettuja vapaaehtoisia on rajallinen määrä (noin 22500, jotka muodostavat noin 1500 hälytysryhmää ympäri suomen). Tästä seuraa tilanne, että kun kutsu käy, paikasta ja ajasta riippuen on hyvä, jos tunnin sisään saadaan kasaan 10 henkeä. Kun aikaikkunaa venytetään 2-4 tuntiin, saadaan kasaan noin 30 etsijää.

Tätä yhtä koiraa oli kiinni ottamassa arvioiden mukaan parhaimmillaan jopa yli 500 henkeä. Kuulostaa uskomattomalta, mutta hienoa jos näin paljon vapaaehtoisia löytyy Hämeen alueelta. Koiraa voi kuka tahansa lähteä etsimään (esim. Facebook kutsulla, kuten tässä tapauksessa oli toimittu), kun taas ihmisen etsintään osallistuvat vain koulutetut henkilöt poliisin pyynnöstä. Lapakiston luonnonsuojelualueelle eksynyttä ihmistä oli etsimässä helikopteri ja pari koirapartiota. Muulle etsintäjoukolle tuli ennakkohälytys mahdollisesta etsintätehtävästä, joka kuitenkin peruuntui kun helikopteri tavoitti eksyneen hyväkuntoisena.

Vapepalaiset ovat vaitiolovelvollisia, eli he eivät saa puhua etsinnöissä kuulemistaan tai näkemistään asioita enempää kuin mitä mediaan asiasta on tiedotettu.

Koska halukkaita auttajia näyttää Hämeestä löytyvän näin paljon, millähän heidät saataisiin aktivoitumaan myös Vapepa toimintaan? Etsijöitä kun ei koskaan ole liikaa. Mitä enemmän etsijöitä on, sitä isompia alueita saadaan tutkittua lyhyemmässä ajassa, nopeuttaen etsittävän löytymistä.

Lemmikit ovat rakkaita ja tunteita herättäviä. Suloinen koira voi saada kenen tahansa sympatiat puolelle, vaikka koira olisikin täysin tuntematon. Kadonnut ihminen ei välttämättä aiheuta samanlaista tunnereaktiota, vaikka on läheisilleen hyvin tärkeä ja rakas. Parasta Vapepassa on, että pääsee auttamaan avuntarvitsijaa.

Asiaa kannattaa ajatella myös toisinpäin. Mitä jos itse tarvitsisit apua? Haluatko että sinua tultaisiin etsimään? Jos vastasit tähän kysymykseen myöntävästi, suosittelen tutustumaan ja osallistumaan Vapepan toimintaan.

Jokainen Vapepalainen kuuluu johonkin jäsenjärjestöön. Itse kuulun Vapepaan radioamatööriliiton kautta, mutta kaikkiaan Vapepaan kuuluu 52 eri järjestöä. Jäsenjärjestöihin kuuluu muun muassa SPR, Marttalitto, Reserviläislitto, MPK, Sukeltajaliitto, Metsästäjäliitto, Suunnistusliitto, Lentopelastusseura, Pelastuskoiraliitto ja WWF, näin muutamia mainitakseni. Edellisestä linkistä löytyy täydellinen luettelo kaikista Vapepaan kuuluvista järjestöistä.

Mikäli kuulut johonkin jäsenjärjestöön valmiiksi, riittää että hakeudut jäsenjärjestösi hälytysryhmään ja osallistut kursseille. Kursseilla voit kouluttautua juuri sinua kiinnostaviin tehtäviin. Kursseista peritään nimellinen maksu, joka kattaa mahdollisen majoittumisen ja ateriat. Itse toimin radioamatööritaustasta johtuen viestissä, mutta olen saanut myös etsijän koulutuksen. Osoituksena käydyistä kursseista saa merkinnät kurssitodistukseen.

 

Kun koiran etsintään on löytynyt näin valtava määrä ihmisiä, pitäisi ihmisenkin etsintään löytyä vähintään sama määrä halukkaita. Eli jokainen asiasta kiinnostunut tehköön lupauksen vuodelle 2017: Osallistua Vapepan toimintaan.

Hyvää ja turvallista vuotta 2017!

5.11 Tactical RUSH 12 -reppu rucksack.de:stä

Vanha reppu oli niin riekaleina, että oli aika hankkia uusi. Kun repulta hakee tietynlaisia toiminnallisuuksia ja ulkonäköä, ei sopivan repun löytäminen ole niin helppoa, etenkin kun on tottunut siihen ’hyvään’ vanhaan.

Repun pitäisi olla kestävä, tilava, sisältää riittävästi lokeroita, mutta olla kuitenkin suhteellisen pienikokoinen. Myös rahan perään on syytä aina vähän katsoa.

Vaihtoehtoja reppurintamalla on lukuisia, kuten ihan perinteiset koulureput joita löytyy monen väristä, kokoista ja mallista. Myös design ja trendi puolelta löytyy mistä valita, kuten Haglöfs tai Fjällräven. Mutta entäpä sitten ammattikäyttöön tarkoitetut reput?

Ainakin joidenkin maiden palo- ja pelastuslaitokset käyttävät 5.11 Tactical Fire / EMS reppuja. Myös vartiointi, poliisi ja armeija käyttävät joissain maissa 5.11 reppuja. Intti lookista voi olla montaa mieltä, mutta ainakin on vähän erilaisempi tuote, jollaista ei ihan heti tule vastaan. Viimeisen 1,5 vuoden aikana olen nähnyt yhden 5.11 repun, joka oli sininen EMS reppu.

Omia tarpeitani varten reppuun pitää mahtua kannettava tietokone, sekä tarvittavat johdot ja työkalut työreissuissa. Vaihtoehtoisesti reppuun pitää saada mahtumaan kuntosalikamppeet. Tämä tietysti ratkeaa hankkimalla mahdollisimman iso reppu, mutta kokonsa puolesta iso ei aina ole käytännöllinen.

5.11 Tactical Rush -reppusarjasta löytyy kolmea kokoa, 12, 24 ja 72, ja neljää väriä. Numerot viittaavat tunteihin, eli kuinka monen tunnin vaellus kamat reppuun mahtuu. 12 tunnin reppua kutsutaankin päivärepuksi, eli sinne saa mahtumaan yhden päivän tarpeet. Vastaavasti 72 reppuun saa mahtumaan kolmen päivän kamppeet (ruoka, vaatteet yms.). Tavaroiden riittävyys aika mielessä ei minua kiinnosta – joka on lisäksi kantajan henkilökohtaisista tarpeista kiinni – vaan se mitä reppuun ylipäätään mahtuu. Rush 12 oli mitoiltaan jotakuinkin identtinen vanhan repun kanssa, joten tämä valikoitui lopulta hankintalistalle.

Suomessa 5.11 Tactical reppuja myy tätä nykyä ainakin Hantaurus ja Lamnia. 1,5 vuotta sitten suomessa oli kuitenkin rajoitetusti värivaihtoehtoja saatavilla: Musta ja Multicam (maastokuvio). Maastokuvio olisi ollut ihan ok, mutta hintaa oli yli 150€. Mustaa reppua en vuorostaan halunnut, joka olisi ollut noin 120€. Maailmalla myytiin Sandstone, eli hiekkakiven väristä reppua, jota tuolloin ei suomesta saanut. Nykyisin ainakin Lamnia myy Sandstone väritystä 119€ hintaan, johan sisältyy ilmainen toimitus.

Vuoden 2015 kesällä tilanne oli toinen; sandstone väristystä piti etsiä suomen rajojen ulkopuolelta. Netistä löysin rucksack.de -kaupan, josta löytyi haluttu väri. Hintaa repulle Rucksack:sta tilattuna muodostui lopulta 106,65€.

Tilauksen tekemisestä on jo sen verran pitkä aika, etten muista tarkalleen kuinka pitkään toimituksessa kesti, reilu viikko joka tapauksessa, eli yleisesti ottaen nopeasti. Tilaus tuli DHL:n kuljettamana nopeasti ja ehjänä, ja tuote oli sitä mitä pitikin. Pisteet tästä Rucksack:lle, voin suositella. Hintaero saksan hyväksi ei tänä päivänä ole kovin suuri, ja koska tarjontaa löytyy myös suomesta, tilaisin reppuni tänä päivän todennäköisimmin suomesta.

Mutta entäpä minkälainen itse reppu on?

Tilavuutta on 21 litraa ja mitat 45x28x16cm (KxLxS), materiaali 100% nailonia.

Repusta löytyy iso osasto, jossa on kaksi vetoketjulla suljettavaa säilytystilaa ja eräänlainen kiristysnauhalla varustettu pussi, jonne saa sujautettua esimerkiksi kannettavan tietokoneen (kone menee noin puoliksi pussiin). Vetoketju avautuu tarvittaessa alas asti, eli tavaroihin pääsee hyvin käsiksi.

IMG_9558

Repun päältä löytyy pieni vetoketjulla suljettava säilytystila, jonne saa mahtumaan kätevästi avaimet, USB muistitikun ja käyntikortteja, tai aurinkolasit.

Repun etuosan yläreunasta löytyy pieni säilytystila, sekä sen alapuolelta isompi säilytystila, joka on jaettu muutamaan pieneen avoimeen pussi lokeroon, sekä vetoketjulliseen lokeroon. Isommasta säilytystilasta löytyy myös kaksi nipsutinta, johon esimerkiksi avaimet saa kätevästi kiinni ja näin estettyä niiden katoaminen. Näissä osastoissa pidän mukana yleensä varapattereita (AA), USB virtapankkia, kännykkälaturia, liutaa erilaisia USB johtoja (kännyköiden lataukseen), sekä tietenkin Leatherman työkalua (ei luonnollisesti lentokoneessa matkustaessani). Etuosasta löytyy myös tarranauhapaikat, joihin saa vaikka nimitarran ja suomen lipun.

IMG_9554 IMG_9559

Repun ulkopuolella on paikkoja kiinnitysremmeille, joihin voi laittaa kiinni lisävarusteita ja muita tavaroita (esimerkiksi makuupussi). Lisävarusteita ei kuitenkaan ole tullut hankittua.

Selkäpuolelta löytyy paikka juomarakolle, jonka letkun saa tuotua ulos kantokahvan oikealta tai vasemmalta puolelta tarranauhalla suljettavan luukun kautta. Juomarakko osastolta löytyy myös muovinen vahvikelevy (säilyttää repun ryhdin), jonka voi halutessaan poistaa, tai korvata luodinkestävällä panssarilevyllä. Kumpaakaan ei ole tullut hankittua, vaikka panssarilevy olisikin aika cool 😉

IMG_9560

Repusta löytyy normaalit säädöt, eli olkaremmien kiristys. Lisäksi löytyy rintakehän yli kulkeva lukko, jonka korkeutta ja pituutta voi säätää. Tällä repun saa pysymään tukevasti paikallaan. Myös repun paksuutta voi säätää sivuilla olevien remmien avulla. Remmit estävät reppua levähtämästä täysin avoimeksi, mikäli sisältöön haluaa päästä käsiksi vain yläpuolelta. Selkäpuolella on upotettu syvennys, jonka tarkoituksena on päästää ilma kiertämään.

IMG_9557 IMG_9556

Alla kuva repun mukana seuranneesta tuotekortista (josta ilmenee ainoastaan pääkohdat), sekä pienestä valmistajan logosta.

IMG_9564      IMG_9555

Helpoiten käsityksen repun ominaisuuksista saa katsomalla esimerkiksi alla olevan Youtube videon. Youtubesta löytyy valtava määrä 5.11 reppujen arvosteluja, joten en ala omaa videoa tekemään, vaikka tietääkseni suomenkielistä esittelyvideota kukaan ei olekaan tehnyt.

Entäpä sitten käytännön kokemukset?

Reppu on ollut tarkoitukseen sopivan kokoinen, tosin vapepa käyttöön se on vähän pieni. Repun hankin ennen vapepa touhuja, ja toisaalta vapepa hommia varten pitäisi hankkia erillinen häly-reppu, jossa tarvittavat kamppeet olisi aina valmiina etsintätehtäviä varten.

Reppu on ollut mukana lentokoneessa käsimatkatavarana, johon se on soveltunut mainiosti. Tarvittavat kamppeet on mahtunut mukaan ja pienen kokonsa ansiosta se on mahtunut ahtaampaakin lokeroon. Tarvittaessa se menee myös etuistuimen alle. Vain kerran turvatarkastuksessa (TIA / Tribhuvan International Airport, Kathmandu, Nepal) on kysytty olenko armeijassa (laukun takia). Totesin että en, mutta että armeijan olen kyllä käynyt noin 15 vuotta sitten, ja totesin että suomessa kaikki miehet käyvät armeijan, joko 6, 9 tai 12kk kestävänä. Sain hieman oudoksuvan katseen, luuli kait että olen ollut joku lapsisotilas (välillä ihmiset luulee että olen luokkaa 25v, vaikka tuosta lukemasta uupuu lähes 10 vuotta). Ilman sen ihmeempää säätöä pääsin kuitenkin jatkamaan matkaani lentokoneeseen.

Selkään reppu sopii hyvin, ainakin itselleni. Kesäisin se on hieman hiostava, mutta edellinen reppu oli vielä hiostavampi. Remmien säädöt ovat ainakin itselleni riittävät. Säätöjen ainoa huono puoli on, että ne liukuvat ajansaatossa. Muuta huonoa sanottavaa en näin tavis käyttäjänä keksi.