Tämä on jatkoa edelliselle Tulipalo ja alkusammutuksen tärkeys -blogaukselle. Jaoin jutun kahteen osaan, jotta yksittäisestä blogauksesta ei tulisi megalomaanisen pitkä.

Tässä osassa käsitellään palo- ja häkävaroitinta, sammutuspeittoa ja jauhesammutinta, sekä sammuttimien teholuokkia.

Mitä nopeammin

Mitä aikaisemmassa vaiheessa tieto palosta saadaan, sitä paremmat mahdollisuudet on välttyä suurilta vahingoilta.

Toimiva palovaroitin varoittaa alkaneesta palosta hyvissä ajoin, palon alkuvaiheessa. Häkävaroitin varoittaa vuorostaan ilmassa olevasta häkäkaasusta, jota ei voi haistaa tai nähdä. Häkä on peräisin hapettomasta palamisesta, joten savua tai tulta ei ole havaittavissa => palovaroitin ei hälytä.

Sammutuspeitto ja jauhesammutin ovat parhaat ensisammutusvälineet kotioloissa. Sammutustilanteessa voi myös soveltaa, kunhan käyttää järkeä. Esimerkiksi talvella voi käyttää lunta, kesällä puutarhaletkua tai järvivettä. Rasvapalossa lunta tai vettä ei tule käyttää.

Palovaroitin

Palovaroitin on meille kaikille tuttu, joka on lainsäädännönkin mukaan pakollinen. Sellainen on oltava jokaista alkavaa 60m^2 kohden. SPEK suosittaa, että palovaroitin sijoitettaisiin jokaiseen makuuhuoneeseen (keskelle kattoa), portaikon yläpuolelle (jos useampia kerroksia), eteiseen ja autotalliin.

Palovaroittimet eivät ole ikuisia, kuten eivät patteritkaan. Siksi palovaroittimen toimintaa olisi syytä testata kuukausittain. Palovaroittimen vaihtoväli on 5-10 vuotta. Patterit olisi syytä vaihtaa vuosittain.

Palovaroitin havaitsee oikein sijoitettuna palon sen alkuvaiheessa. Se on myös väsymätön vahti, herättäen keskellä yötä palon alkuvaiheessa, jolloin alkusammutuksella palo on vielä sammutettavissa ja vähintään kaikki henkilöt siirrettävissä turvaan.

Häkävaroitin

Häkä on osin tulipalon vastakohta. Häkää syntyy epätäydellisessä palamisessa, eli kun happea on liian vähän, esimerkiksi kun uuninpelti suljettu liian aikaisin. Häkä on väritön, hajuton ja mauton kaasu, joka sitoutuu punasoluihin happea hanakammin. Tästä seuraa hapenpuute ja pahimmassa tapauksessa kuolema.

Häkävaroitin kannattaa hankkia koteihin, joissa on puuhella tai takka. Asennuksessa tulee noudattaa valmistajan antamia ohjeita. Usein häkävaroitin asennetaan pään korkeudelle.

Häkävarottimen vaihtoväli on 3-5 vuotta, eli se tulee uusia palovaroitinta merkittävästi useammin. Myös häkävaroittimen toiminta on syytä testata kuukausittain testipainikkeella, sekä vaihtaa patterit määräajoin.

Sammutuspeite

Sammutuspeite on etenkin keittiössä ehdoton väline. Sillä sammuttaa helposti tukahduttamalla hellapalon.

Hellasta on syytä kytkeä sähköt pois heti kun se on turvallista (viimeistään kun palo on saatu tukahdutettua). Peitettä ei myöskään kannata kiirehtiä ottaa kattilan päältä pois, koska palo voi syttyä uudelleen.

Peitettä on muistettava käyttää oikein. Kädet on syytä pyöräyttää reunan alle siten, että ne eivät ole liekeille alttiina. Myöskään peitteen yli ei pidä kuikkia, vaan pää on syytä pitää mahdollisimman kaukana liekeistä.

Sammutuspeite on etenkin hellapaloissa turvallisin sammutusväline, sillä vesi aiheuttaa räjähdysmäisen palon. Oheisessa videossa palaa rasvaa, jonka sekaan laitetaan 1 dl vettä. Tästä aiheutuu valtava tulipallo, keittiössä on tällaisen virheen jälkeen tukalat paikat.

Jauhesammutin

Jauhesammuttimia löytyy erikokoisia. Tyypillinen sammutusaineen määrä on 6kg (täysi sammutin painaa reilu 9kg), joka on käsiteltävyydeltään ja sammutusteholtaan optimi. Muita jauhemääriä on mm. 2, 3, 4 ja 12kg. Näiden lisäksi löytyy suurempia malleja, jotka eivät ole enää käsin kuljetettavia.

Ei ole yhdentekevää minkä sammuttimen ostat. Sammuttimien kyljestä löytyy mystinen numerokirjainyhdistelmä, esimerkiksi 43A 233B C. Kyseessä on sammuttimen teholuokka.

Kirjain tarkoittaa palavan materiaalin tyyppiä seuraavasti:

• A – Hehkupalot (esim. puu, tekstiili, paperi)
• B – Neste ja öljypalot
• C – Kaasupalot
• D – Metallipalot
• F – Elintarvikerasvapalot

Numero kirjaimen edessä kuvaa sammutustehoa, eli ilmoitetun teholuokan sammutin kykenee sammuttamaan erityyppisiä paloja ilmoitetun määrän.

• 43A – 4,3m pituinen 0,5×0,5m puutapuli
• 233B – 233 litraa palavaa nestettä
• C ja D luokilla ei ole teholuokkaa
• 75F – 75 litraa palavalaa ruokaöljyä

Oheinen kuva kuvaa sammutustehoa A ja B luokissa.

6kg jauhesammutin tyhjenee noin 26 sekunnissa. Jauhesammuttimen käytöstä aiheutuu valtava sotku ja peittää näkyvyyden, jonka myötä nestesammutin voi olla parempi vaihtoehto (jos ei ole neste- tai kaasupalon vaaraa). Vaikka jauhesammutinta voi yleensä käyttää nestepalojen sammuttamiseen (B-luokka), liian läheltä ei kannata sammutusta yrittää => sammuttimen paine voi roiskauttaa palavan nesteen ympäriinsä, levittäen paloa entisestään.

Jauhesammutin ei ole ainoa sammutintyyppi, muita tyyppejä ovat muun muassa vaahtosammutin, rasvapalosammutin ja hiilidioksidisammutin. Lisätietoja eri sammutintyypeistä löytyy esimerkiksi Preston sivuilta.

Loppusanat

Omasta asunnostani löytyy 4 palovaroitinta (kustakin makuuhuoneesta ja rapuista), sammutuspeitto sekä jauhesammutin (6kg / 43A 233B C).

Perinteisen punaisella suojapussilla varustetun sammutuspeiton saa 10€:llä, erilaisilla design kuosituksella olevia saa alkaen 20€. Täten jokaisen kodin tyyliin löytyy varmasti sopiva sammutuspeitto. Suosittelen hankkimaan vähintään sammutuspeiton, sillä se on hyvin monikäyttöinen ja tehokas väline.

Jauhesammuttimet ovat aina punaisia, joten näiden suhteen ei juurikaan ole ulkonäöllisiä vaihtoehtoja tarjolla. Halvimmat 6kg jauhesammuttimet maksavat 35€. Mikäli mistään nurkasta löytyy tilaa sammuttimelle, suosittelen myös tällaisen hankkimista.

Mitenkään kovin kalliista välineistä ei ole kyse, eikä omaisuudestaan tietoiselle (lue kaikkien) näiden hankinta pitäisi olla rahasta kiinni. Näihin on mielestäni syytä panostaa, sillä ne maksavat itsensä heti takaisin, kun tarve niille ensimmäisen kerran tulee.

Työn puolesta on tullut vuosien varrella käytyä useampaan otteeseen tulityökurssilla. Kurssi on ollut joka kerta hyvä muistutus tulipalon vaaroista ja siitä, kuinka nopeasti palo leviää. Tätä ei tajuakaan, ennen kuin se osuu omalle kohdalle.

Jo ennestään keittiöstä löytyy sammutuspeitto. Edellisen kerran kurssilla käytyäni hankin jauhesammuttimen. Uusimman käynnin myötä päädyin kirjoittamaan tämän blogauksen, sillä asian tärkeyttä ei voi vähätellä. Jokaisen tulisi saada alkusammutuskoulutus, jotta hädän tullessa ei tarvitse alkaa harjoitelmaan.

Henkilökohtainen kokemus muistuttaa todellisuudesta

Kesällä 2018 minulla syttyi grilli kirjaimellisesti palamaan. Kuumana kesäpäivänä kanankoipia kaasugrillissä grillatessani, grilliin kertynyt rasva syttyi. Kaikki tapahtui periaatteessa hitaasti, mutta tapahtumien eteneminen oli rivakkaa.

Erinäisiä tuotteita grillatessa putoaa rasvaa/marinadia, josta osa palaa saman tien. Osa jää ritilään, osa putoaa rasvalevylle. Ajansaatossa rasvaa kertyy ritilöille. Grillaus oli loppusuoralla, kun liekit alkoivat nuolemaan koipia. Tällöin sammutin kaasunsyötön, ja aloin ottamaan koipia pois. Viimeistä koipea ulosottaessani liekit olivat kasvaneet merkittävästi. Tilanne tuntui olevan hallussa, vaikka todellisuudessa näin ei enää ollut. Lämmön lisääntyessä rasva paloi yhä voimakkaammin, joka lämmitti entistä enemmän, kiihdyttäen paloa entisestään.

Noin minuutissa tilanne oli ehtinyt kehittyä vaaralliseksi. Savunmuodostus oli sankkaa. Irrotin kaasupullon, suljin kannen ja vedin grillin keskelle pihaa, kauas kaikesta palavasta materiaalista. Siirron jälkeen liekit kasvoivat vieläkin suuremmaksi, polttaen osan kannen maalista, sulattaen sytytysjohdot, sekä pilaten emaloidut ritilätasot.

Ennen siirtoa, grilli sijaitsi maatasossa kaksikerroksisen rivitalon parvekkeenreunan ulkorajan alapuolella. Tämä paikka oli vakiintunut grillauspaikaksi mm. sen tarjoaman sateensuojan, sekä laatoituksen takia. Tulevaisuudessa grillille on tarkoitus järjestää parempi paikka takapihalla.

Parvekkeella grillaaminen

Pahimmassa tapauksessa grillipalossa olisi voinut käydä hieman vastaavasti kuin alla olevassa videossa, vaikka en kerrostalossa asukaan. Onneksi grillin sai siirrettyä kauas kaikesta, jossa palo kiihtyi ja hiipui itsestään rasvan palaessa pois. Ainoat tuhot kohdistuivat grilliin. Grilli on edelleen käytössä.

Kuten edellisestä videosta nähtiin, pieni palonalku riistäytyi todella suureksi paloksi. Valitettavasti videota on leikattu, joten palon kehittymistä ajan suhteen on hankala hahmottaa. Alkusammutus olisi todennäköisesti estänyt suuremmat tuhot.

Parvekegrillausta ei ole suomen laissa kielletty, kielto tulee taloyhtiöiden säännöstä (jos se on kielletty). Edellisen videon perusteella sanoisin, että grillaamista parvekkeella kannattaa todellakin harkita tarkkaan, vaikka se ei kiellettyä olisikaan. Grilliä ei myöskään tule jättää valvomatta missään olosuhteessa.

Huoneistopalon kehittyminen

Alussa kävin läpi kokemukseni grillipalosta. Palon kehittyminen tapahtuu kuitenkin samalla tavalla, kehittyen ensin hitaasti kiihtyen nopeasti voimakkaaksi paloksi.

Seuraavalla videolla esitetään, kuinka nopeasti palo etenee ja kuinka korkeaksi lämpötila nousee.

Mikä siinä pelastuslaitoksen saapumisessa kestää?

Viivettä tulee itse ilmoituksen tekemisestä. Tämän jälkeen hälytys lähtee pelastusasemalle, jossa lähdön pitäisi tapahtua minuutin kuluttua hälytyksen saapumisesta. Esimerkiksi Lahdessa keskimääräinen lähtöaika kiireelliseen tehtävään on 1.06 min (lähde). Tämän päälle tulee siirtyminen kohteeseen, johon vaikuttaa liikennetilanne ja etäisyys.

Kohteessa sammutuskalusto pitää ottaa esiin. Mikäli pelastusteille on pysäköity autoja tai paikalle pääsy on estynyt jostain muusta syystä, joudutaan nämä esteet ensin siirtämään. Mikäli asuntoon on jäänyt henkilöitä, heidät noudetaan ensin, ennen varsinaiseen sammutustyön aloitusta.

Pelastuslaitoksen saapumiseen kuluu kaupunkialueella 10-15 minuuttia hätäpuhelun alkamisesta. Maaseudulla palokunnan saapumiseen saattaa kulua lähemmäs tunti. Toisin sanoen kohde on lähes poikkeuksetta täyden palamisen vaiheessa pelastuslaitoksen saapuessa, mikäli alkusammutusta ei ole tehty. Tästä syystä alkusammutus on erittäin tärkeä toimenpide, jolla saadaan vähintään lisäaikaa sammutuskaluston paikalle saamiseksi. Parhaassa tapauksessa palo saadaan sammumaan ennen pelastuslaitoksen saapumista ja suurempien vahinkojen syntymistä.

Seuraava hätäpuhelu on 80-luvulta. Vaikka kyse on isosta vesivuodosta, niin palokunnan paikalle saapumisen pitkittyessä alkaa pinna kiristymään, kun omaisuus on vaarassa tuhoutua lopullisesti.

Ehkäisevät toimenpiteet

Tulipalon syttymisriskiä voi alentaa irrottamalla kaikki turhat sähkölaitteet. Kuivausrumpua ei kannata jättää yksin pyörimään. Myöskään kynttilöitä ei tule jättää yksin palamaan. Myös oma huolellisuus on ratkaisevassa asemassa; tarkista, että uuni ja hella on pois päältä, sekä kahvinkeitin ja hiustenkuivaaja irti seinästä, kun et ole kotona. Saunassa kiukaan lähellä tai päällä ei saa olla mitään sinne kuulumatonta (esim. kuivumassa), kiukaan ollessa päällä.

Jos tulipalo kuitenkin osuu omalle kohdalle, on olemassa toimenpiteitä, joilla edesautetaan ihmisten pelastumista sekä suojataan omaisuutta, ennen kuin palokunta ehtii paikalle. Näistä voi lukea tarkemmin jutun seuraavassa osassa.