Avainsana-arkisto: GLM

Genelec GLM väylän datan dekoodaus – osa 3

Kotiteatteri, Ohjelmointi, Säätöä, ,

Aiemmin selvittelin fyysisen rajapinnan toteutusta, sekä liikenteen kaappaamista. Seuraava askel on saada äänenvoimakkuustieto esille, jotta saan projektin alkuperäisen tavoitteen täytettyä. Mutta, homma lähti vähän lapasesta. Näistä lisää tulevissa julkaisuissa.

Datan dekoodaus

Kehysten alku mietitytti. Äänenvoimakkuuskehykset alkoivat aina samalla tavalla, 1F0 01F, mutta ensimmäinen sana vaihtui sen mukaan, ohjasinko äänenvoimakkuutta analogisäätimellä vai GLM-sovelluksella. Toinen sana pysyi koko ajan samana.

Päättelin, että ensimmäinen on osoite tai lähettäjän tunniste ja toinen äänenvoimakkuuskomento. Kolme seuraavaa sanaa muuttuivat asetusarvon mukana, joten niissä kulki itse äänenvoimakkuus. Lopussa oli vielä kaksi sanaa, jotka näyttivät tarkisteelta, ja viimeisenä päättymismerkki.

Tässä kohdassa tekoälystä oli hyötyä. Annoin sille joitain eri äänenvoimakkuusasetuksia ja väylältä luetut arvot, ja se löysi niiden välisen korrelaation. Pian laskentakaava putkahtikin ulos:

dB=20×log10(raw)−138.4738

Tässä raw on 24-bittinen arvo, joka muodostuu kolmesta datasanasta. Esimerkiksi:

  • 07F 0FF 0FF: 0,0 dB
  • 000 000 008: −120,4 dB (tämä on hieman harhaanjohtava, sillä GLM-ohjelma näyttää tässä −100,0 dB)

Sanat, joita tarkisteeksi epäilin, olivat aluksi Claudelle täysi mysteeri. Kun annoin sille vihjeen, että kyseessä voisi olla CRC, korrelaatio löytyi taas. Kyseessä on CRC-16/GSM, jonka parametrit ovat:

  • Polynomial: 0x1021
  • Initial value: 0x0000
  • RefIn / RefOut: False (no bit-reversal of input bytes or final result)
  • XorOut: 0xFFFF (the raw CRC is inverted at the end)

CRC lasketaan osoitesanan alatavusta (esimerkiksi 0xF0) ja sen jälkeisestä datasta, eli päättävää 07E-merkkiä ei oteta mukaan. Claude kirjoitti myös esimerkkikoodin CRC:n laskemiseksi.

Äänenvoimakkuuden lukeminen onnistuu ilman CRC:täkin. Sen tarkistaminen on silti kannattavaa, sillä väylällä voi tulla bittivirheitä. Näytöllä väärä arvo vilahtaa vain hetken, mutta jos virheellinen arvo päätyisi vahvistimeen asti, korvat voisivat joutua koville 😉

Yksi kokonainen äänifreimi
Katsotaan lopuksi yksi kehys sana kerrallaan. Äänenvoimakkuus on −45,0 dB, ja sitä säädetään GLM-sovelluksella:

1FF 01F 000 0B8 044 0F5 0FD 07E

SanaArvoMerkitys
11FFOsoite, broadcast
201FÄänenvoimakkuuskomento
3–5000 0B8 044raw = 0x00B844 = 47172, josta 20 × log10(47172) − 138,4738 = −45,0 dB
6–70F5 0FDCRC-16/GSM
807EKehyksen päättävä merkki

Sama äänenvoimakkuus, kun sitä säädetään kaukosäätimellä tai analogisäätimellä, näyttää tältä:

1F0 01F 000 0B8 044 090 004 07E

Eroja on kaksi. Osoite on 1F0, eli lähettäjänä on hubi, ja CRC on eri (090 004). Äänenvoimakkuuden arvo ei muutu. CRC vaihtuu, koska se lasketaan osoitteen alatavusta alkaen, joten eri osoite antaa eri CRC:n, vaikka muu sisältö olisi sama.

Nyt kaikki on selvillä näyttöprojektin toteuttamiseksi, joka on ensikerran aihe.

Genelec GLM -väylän datan dekoodaus – osa 2 

Kotiteatteri, Ohjelmointi, Säätöä, ,

Päivitys 15.10.2026: Muutettu väylänopeus 296000 =) 287700. Myös kaappaus ohjelma päivitetty tämän myötä versiosta 2.1 versioon 2.2.

Edellisessä osassa kävin läpi, kuinka dekoodausprojekti lähti liikkeelle. Nyt on raudan vuoro, eli millä viestit saadaan luettua, ja ehkäpä joskus vielä dekoodattua.

GLM:n käyttämä väylänopeus on hyvin erikoinen, 287700 (mitattu, prosessorin kellotaajuus huomioiden todennäköisesti asetettu 288000). Lisäksi 9N2 on sekin harvinaisempi, eikä kaikki mikrokontrollerit osaa tätä, ainakaan natiivisti.

Myöskään Raspberry Pi Pico 2:n UART ei natiivisti tue yhdeksää databittiä, mutta tämä on mahdollista saada toimimaan PIO:n avulla. Käytännössä siis bitit luetaan väylältä ohjelmallisesti. Tämä syö jonkin verran suorituskykyä, mutta tähän mennessä teho ei ole loppunut kesken. Pientä hidastumista on ollut toisinaan havaittavissa, kun monenlaisia juttuja on tullut testattua. Tämäkin hidastelu poistui, kun siirsin pelkän vastaanoton pyörimään Picon toiselle ytimelle.

Tässä osassa käsitellään vain Pico 2:n rautaa, sen kytkentää RS-485-muuntimeen ja edelleen RJ-45-liittimeen. Varsinainen analyysiohjelmisto jää seuraavaan osaan. Pico2:n firmis löytyy tästä blogauksesta, eli pääset kaappaamaan dataa vaikka heti.

Rauta

Hyvä uutinen on, että rauta on yksinkertainen. Väylää ainoastaan kuunnellaan, joten lähetyssuuntaa ei tarvitse ohjata mitenkään. Tällöin ei ole vaaraa että vahingossa menisi sotkemaan oikean GLM-järjestelmän toimintaa.

Kokonaisuus koostuu kolmesta osasta. Ensimmäinen on RJ-45-liitin, josta tuodaan sisään differentiaalinen RS-485-signaali, joka kulkee navoilla 1 (D+/A) ja 2 (D−/B).

Toinen osa on TTL-RS-485-muunnin, jossa on MAX3485-piiri. Se muuttaa väylän differentiaalisen signaalin 3,3 voltin logiikkatasoksi.

Kolmas on Pico 2, joka lukee muuntimen lähdön ja lähettää kehykset USB:llä tietokoneelle.

Kasaaminen

RJ-45:n pinni 1 menee 485-moduulin D+/A-liittimeen ja pinni 2 liittimeen D−/B. TTL-puolella VCC menee Picon 3,3 voltin ulostuloon ja GND Picon maahan. TXD-pinni, joka antaa vastaanotetun datan ulos, kytketään Picon GP1-nastaan. RXD-pinni, eli moduulin lähetystulon jätin kytkemättä, sillä TX valo syttyy ja väyläliikenne häiriintyy.

RS-485-puolen GND jää niin ikään kytkemättä, eikä RJ-45:n pinniä 8, eli väylän maata, ole kytketty mihinkään. Tämän kytkemisellä ei toisaalta ole haittavaikutuksiakaan.

485:n käyttöjännite on kytketty Picon 3,3V ulostuloon, sillä Picon GPIO nasta ei kestä 5V jännitettä. Moduulissa on automaattinen suunnanohjaus, joten erillisiä DE- ja RE-nastoja ei ole.

Johdotus: RXD ja RS-485-puolen GND jäävät kytkemättä.

Kytkeminen väylään

Väylässä on normaalisti 120 ohmin päätevastukset molemmissa päissä, molemmat sijaitsee GLM-adapterissa: kaapeli kulkee hubilta kaiuttimelle toiselle, ja viimeisen kaiuttimen kaapeli palaa takaisin hubiin. Omassa kytkennässäni Pico on kytketty linjan viimeiseksi laitteeksi, eikä linjaa ole johdettu takaisin hubille. Päätevastus on siis vain lähettävässä päässä, enkä ole lisännyt omaa vastusta kuuntelijan päähän. Moduulissa on valmiina 120 ohmin päätevastus, mutta se on oletuksena pois päältä ja kytkeytyy päälle vain, jos yhdistää juotoskohdan R16 umpeen. Minulla se ei ole käytössä. GLM:n sisäinen päätevastus lähettävässä päässä riittää, ja kaikki toimii ongelmitta myös kymmenen kaiuttimen järjestelmässä. Suuremmissa järjestelmissä päätevastus voi olla tarpeen.

Pico ei ole pakko kytkeä väylän viimeiseksi laitteeksi. Jos kuuntelija halutaan väylän keskelle, tarvitaan toinen RJ-45-liitin, jotta signaalit saadaan viedyiksi läpi seuraavalle laitteelle. Silloin molemmat liittimet kytketään rinnan samoihin napoihin.

Toimintatapa

Pico lukee siis vain yhtä nastaa, ja PIO tekee loput. Se näytteistää bitit 287700 baudin nopeudella, ottaa mukaan yhdeksännen databitin ja hyväksyy sanan vasta, kun molemmat stop-bitit ovat kohdallaan.

Työ on jaettu kahden ytimen kesken. Toinen ydin hoitaa vain vastaanoton: se tyhjentää PIO:n puskurin jatkuvasti, purkaa HDLC-escapet, kokoaa sanat kehyksiksi ja tallentaa ne aikaleiman ja järjestysnumeron kanssa rengaspuskuriin. Toinen ydin muotoilee kehykset tekstiriveiksi ja lähettää ne USB:llä tietokoneelle. Näin USB-liikenne ei hidasta vastaanottoa. Jos kehyksiä silti katoaa, firmware kertoo siitä # stat -riveillä, ja järjestysnumeroon tulee aukko. Status-rivi tulee 5 sekunnin välein, tai sekunnin välein, jos jokin laskuri on muuttunut.

Firmware

Pico 2:n capture-firmware on ladattavissa tästä. Paketissa on valmis UF2-tiedosto ja englanninkielinen README. Firmwaren asentaminen ei vaadi ohjelmointityökaluja: pidä Picon BOOTSEL-painiketta pohjassa, kun kytket USB-johdon tietokoneeseen, ja kopioi glm_capture.UF2 asemalle, joka ilmestyy näkyviin. Pico käynnistyy sen jälkeen itse.

Firmware toimii vain Pico 2:lla (RP2350), ei alkuperäisellä Pico 1:llä.

PuTTY

Kun rauta on kasassa ja firmware asennettu, Pico näkyy tietokoneella USB-sarjaporttina. Jokainen väylän kehys tulee siitä tekstirivinä, ja sen lukemiseen riittää PuTTY.

PuTTY:ssä valitaan yhteystyypiksi Serial ja kirjoitetaan sarjaportin nimeksi Picon COM-portti, jonka numeron näkee Windowsin Laitehallinnasta. Nopeudella ei ole oikeastaan merkitystä, koska data kulkee USB:n yli, mutta sen tulee olla väylän nopeutta suurempi, esimerkiksi 921600. Muut asetukset ovat 8 databittiä, 1 stop-bitti, ei pariteettia ja flow controlina None.

Ja jos ihmettelet miksi USB:ssä ei käytetä samaa 9N2 kuin GLM väylässä, niin Pico toimii välissä kääntäjänä. Merkit lähetetään USB:n kautta ASCII merkkeinä, eli tavallisena tekstinä, jotka ovat 8-bittisiä.

PuTTY:n asetukset. Flow controlin pitää olla None
Yhteystyypiksi Serial. Paina lopuksi Open.

Kannattaa myös nostaa scrollback suureksi, esimerkiksi 200000 riviin, ja laittaa lokitus päälle valinnalla All session output. Tiedostonimeen kannattaa lisätä päivämäärä ja kellonaika, esimerkiksi glm_&Y&M&D_&T.txt, jolloin jokaisesta tallennuksesta tulee oma tiedostonsa. Asetukset kannattaa lopuksi tallentaa omaksi sessiokseen.

Kun portti avautuu, ruudulle tulee ensin otsikkorivi, joka alkaa # glm-capture. Sen jälkeen tulevat kehykset, esimerkiksi tällaisina riveinä:

@12345678,89 101 009 05D 0E7 07E

Alussa on mikrosekuntiaikaleima ja kehyksen järjestysnumero. Perässä ovat kehyksen sanat kolmella heksanumerolla, ja 07E päättää kehyksen. Jos järjestysnumeroon tulee aukko, jokin kehys on kadonnut matkalla.

Väylän kehykset PuTTY:ssä. Vanhassa versiossa oli hieman eri väylänopeus käytössä.

GLM-ohjelman vaikutus näkyvään liikenteeseen
Huomaa, että väylällä tapahtuu paljon vähemmän, jos GLM ei ole päällä. Ilman sitä näkyy ainoastaan hubin lähettämä äänenvoimakkuus. Kun tietokone ja Genelec GLM -sovellus ovat käynnissä, GLM kyselee kaiuttimilta tietoja ja kaiuttimet vastaavat, ja kaikki tämä näkyy väylällä.

Jos PuTTY:ssä näkyy vain harvakseltaan samoja rivejä, tarkista siis ensin, että GLM on käynnissä.

Käsin analysointi oli hidasta

PuTTY toimii hyvin, kun halutaan nähdä, että dataa tulee, ja tallentaa se tiedostoon. Varsinaiseen tutkimiseen se on silti kankea. Rivejä tulee tasaisena virtana, samat kyselyt ja vastaukset toistuvat kierros toisensa jälkeen, ja kiinnostavat kohdat hukkuvat niiden sekaan. Käsin analysointi oli hidasta, minkä myötä alkuperäinen projekti pelkän äänenvoimakkuuden näyttämisestä muuttui kokonaisvaltaisen kaappaussovelluksen ja tietorakenteiden salojen selvittämiseen. Mutta näistä lisää tulevissa kirjoituksissa. Seuraavalla kerralla aiheena äänenvoimakkuusarvon purkaminen.

Liitteet

Pico 2 – GLM Capture 2.2 firmware

Genelec GLM -väylän datan dekoodaus – osa 1

Ohjelmointi, Säätöä, ,

Genelecin kaiuttimet ovat laadukkaita, mutta niissä on yksi merkittävä puute: äänenvoimakkuusnäyttö puuttuu. Vaikka äänenvoimakkuuden arvon näkeminen itsessään ei ole kovin tarpeellista, on ainakin yksi tilanne, jossa siitä on hyötyä: kun käynnistät systeemin etkä muista, onko äänenvoimakkuus hiljaisella, kohtuullisella vai korvat räjäyttävällä tasolla.

Tämä toteutus on ollut mielessäni jo vuosia. Osia on tullut hankittua ja kokeiluja tehtyä viimeisten noin neljän vuoden aikana. Projekti, kuten kaikki muukin, pysähtyi erittäin syvän masennuksen ja työuupumuksen vuoksi lähes 1,5 vuoden ajaksi. En vieläkään ole kunnossa, mutta toistaiseksi on päästy pois syvimmästä montusta.

Asiat saa ratkaistua kynällä ja paperilla tai Excelillä, mutta isojen datamassojen käsitteleminen on huomattavasti helpompaa tekoälyn avulla. Tekoäly onkin kehittynyt näiden vuosien aikana huimasti. Asiat eivät tekoälyn avustuksella ratkea itsestään, vaan sitä täytyy avustaa aika paljon – ihan kuten työkavereitakin, kun töissä yritetään ratkaista jotain ongelmaa.

Väylän selvittäminen

Ensin oli tutkittava, minkälaista dataa väylässä kulkee. Väylässä on tuttu RJ-45-liitin, mutta kyse ei ole Ethernetistä. Väylässä on myös 120 ohmin terminointi (molemmat päätevastukset sijaitsevat GLM Adapterissa).

Pinneissä 1 ja 2 kulkee differentiaalinen signaali. Skoopilla tarkasteltuna jännite oli noin ±2,5 V. Sarjaportin asetuksista ei ollut mitään hajua, joten niitä piti kokeilla käsin. Samalla piti yrittää päätellä bittinopeutta skoopin näkymästä. Myöskään A- ja B-signaalien napaisuudesta ei ollut hajuakaan.

Skoopistani (Rigol MSO5074) löytyy sarjaporttidekooderi, joka näyttää, jos viesti ei ole kunnollinen. Alla olevassa kuvassa näkyy tilanne, jossa johtojen napaisuus, väylänopeus ja sarjaväylän asetukset ovat pielessä. Jotain dataa se sai purettua, mutta virheellisesti.

Kun kaikki asetukset ovat kunnossa, viestit alkavat aueta ilman virheitä. Oikeat asetukset olivat lopulta varsin erikoinen ja epästandardi kokoonpano: 287700 / 9N2.

Tämän jälkeen olikin ratkottava, mitä tämä kaikki tarkoittaa. Yllä olevassa kuvassa näkyy globaali äänenvoimakkuusasetus, mutta väylällä kulkee paljon muutakin tietoa – siitä lisää myöhemmin.

Tämä oli pieni askel eteenpäin, seuraavaksi vastaanotetun datan purkamiseen. Siitä lisää ensi kerralla.

Genelec 8330A, 8320A ja 7350A SAM studiomonitori kaiuttimet kotiteatterissa

Kotiteatteri, , , , , , , , , , , , , , , , , , ,

Kotiteatteriharrastus alkoi askel kerrallaan noin 10 vuotta sitten. Hyvin palvelleilla laitteilla on ikää vanhimmillaan 10 vuotta ja toimivat edelleen moitteettomasti. Muutto uuteen, viimeinkin omaan kotiin sai innoittamaan päivittämään kotiteatterin kalustoa muun remontoinnin ohella. Oheisessa kuvassa päivitystä edeltänyt setti.

IMG_5645

Genelecin kaiuttimet ovat olleet haaveena hankkia jo lähes harrastuksen alkumetreistä lähtien. Opiskeluaikana ne olivat kuitenkin hintansa takia käsien ulottumattomissa. Aikoinaan päädyin hankkimaan Cambridge Audio Azur 540R -vahvistimen sekä Epos ELS-3 kaiutinsarjan, joka sisälsi ELS-3C (keskikaiutin), ELS-3 (etukaiuttimet), sekä ELS Sub (subwoofer). Takakaiuttimiksi valikoitui säästösyistä 2kpl Canton Fonissimo. Subwooferiksi päivittyi myöhemmin merkittävästi järeämpi Velodyne HGS-18, jota varten hankin DSPeaker Anti-Mode 2.0 Dual Core huonekorjaimen. Kaikki tämä sai jäädä Genelecien tieltä, vaikka Velodynen subwooferin meinasin aluksi jättää osaksi systeemiä.

Geneleciltä löytyy kuitenkin useampaa kaiutinsarjaa, joten mikä olisi sopivin minulle?

Kotikäyttöön Genleciltä löytyy G-sarjalaiset, eli G One, Two, Three, Four ja Five kaiuttimet, sekä F One ja Two subwooferit. Audiovideo.fi:n testi löytyy em. kaiuttimista täältä.

Verkkokauppa.com:ssa 26.3.2016 hintaa eri G-malleilla oli seuraavasti:
– G One – 299,90€/kpl
– G Two – 464,90€/kpl
– G Three – 714,90€/kpl
– G Four – 1124,90€/kpl
– G Five – 1779,90€/kpl
– F One – 629,90€/kpl
– F Two – 1284,90€/kpl

Aluksi ajattelin eteen 3kpl G Two ja taakse 2kpl G One. Näin koottuna kaiuttimet eivät olisi kustantaneet ihan poskettomia, vajaa 2000€. Sitten näin huuto.net:ssä 3kpl käytettyjä G Three mallin kaiuttimia edulliseen hintaan ja innostuin niistä. Valitettavasti nämä olivat jo menneet, mutta innostus isommista kaiuttimista jäi elämään. Täten kombinaatio muuttuikin 3kpl G Three sekä 2kpl G Two, jolloin paketille kertyi hintaa jo lähemmäs 3100€. Kun päälle ottaa vielä F Two subwooferin, nousee hinta jo 4350€.

Samaan aikaan kun pohdin hankintaa, eräs kouluaikainen kaveri oli työllistynyt Genelecille. Hän heitti ilmoille idean että miksi en hankkisi studio monitoreita, joissa on DSP huonekorjaus sisäänrakennettuna. Ja jotta systeemistä saa kerralla hyvän, niin myös DSP subwoofer olisi syytä hankkia pakettiin samalla ja unohtaa vanha subwoofer.

Kaverini ehdottamat kaiuttimet olivat noin 1,5 vuotta sitten julkaistut 8300-sarjalaiset. Aiemmin Genelecin kaiuttimiin sisäänrakennettu huonekorjaus on ollut vain järeämmissä ja kalliimmissa 8240A (1199€) ja 8250A (1749€) kaiuttimissa, sekä 7260A (2299€), 7270A (3099€) ja 7271A (4290€) subwoofereissa. Nyt tämä toivottu uutuus laajeni pykälää pienempiin ja hinnaltaan huokeampiin kaiuttimiin. Audiovideo.fi:n testi 83xxA kaiuttimista löytyy täältä.

8300-sarjaan kuuluu kolme mallia, hinnat Thomann.de 26.3.2016:
– 8320A – 529€/kpl
– 8330A – 749€/kpl
– 7350A – 1059€/kpl

Huonekorjaus:
– GLM 2.0 – 489€ (sis. GLM adapteri, GLM kalibrointi mikki 8300A, GLM softa 2.0 sekä johdollisen äänenvoimakkuussäätimen 9310A)

Huonekorjauksen saa myös edullisesti osana kaiutinpaketteja:
– 8320A Pack – 1299€ (sis. 2kpl 8320A + GLM 2.0)
– 8330A Pack – 1699€ (sis. 2kpl 8330A + GLM 2.0)

Huonekorjaukselle jää osana kaiutinpakettia hintaa 241€ (8320) / 201€ (8330), eli se kannattaa ehdottomasti ostaa osana pakettia. Genelecin GLM huonekorjauksen ja DSP:n historiasta voi lukea Audiovideo.fi:n artikkelista.

Lopulta päädyin hankkimaan 8330A Pack + 8330A + 2x 8320A + 7350A. Tälle kombinaatiolle muodostui lopulta hintaa 3506€ (kaiuttimet) + 1059€ (subwoofer), yhteensä 4565€, joka on vain parisataa kalliimpi kuin G-sarjalaisilla toteutettu vastaavan kokoluokan järjestelmä (jossa ei ole huonekorjausta). Mistään halvasta setistä ei kuitenkaan voida enää puhua, mutta laatu maksaa ja kaikki on suhteellista.

IMG_6210

Kaiuttimien asentamisessa on tavallista enemmän tekemistä, sillä signaalijohtojen (XLR) lisäksi pitää myös sähkönsyöttö sekä GLM verkon johdot (RJ-45) liittimineen kasata ja asentaa paikalleen. Yhteensä kullekin kaiuttimille tuli 4 johtoa, subwooferille tulikin sitten jo huikeat 14 johtoa (5.1 sisään, 5.0 ulos, sähkönsyöttö + 2 GLM). Signaalit kierrätetään subwooferin kautta jotta se voi toistaa matalat taajuudet kaikkien 5 satelliitin osalta.

IMG_7287 IMG_7299 IMG_7312 IMG_7297 IMG_6220 IMG_6291

Kun asennukset olivat valmiina, GLM softa käyntiin ja kalibrointi mikki paraatipaikalle. Kaiuttimien sijoittelun jälkeen (softassa) huonevasteen mittaaminen kestää vain hetken per kaiutin, subwooferin vaiheen säätäminen kestää hieman pidempään, mutta koko mittausprosessi on ohi noin kahdessa minuutissa. Tämän jälkeen lasketaan kaiutinkohtaiset korjauskäyrät, joka kestää muutaman minuutin. Halutessaan automaattisen korjaimen antamia tuloksia voi muokata käsin haluamakseen.

genelec_kayrat

Huonekorjauksen jälkeen ohjelmalähteestä materiaalia pyörimään ja kovaa ajoa. Ensimmäisenä kiinnitti huomiota keskikaiuttimesta tulleen puheen muuttuminen kirkkaammaksi ja tarkemmaksi. Äänikenttä oli myös todella tasainen, suuntaavuus ja tarkkuus kasvoi, jonka lisäksi subwoofer integroitui settiin täydellisesti.

Kaiuttimien äänenpainekyvyt ovat riittävät, volyyminappia ei yksinkertaisesti kehtaa kääntää loppuun asti, sillä kuulovaurio on taattu. Myös epäilykset subwooferin kyvyistä haihtuivat saman tien kun ääni kajahti ilmoille. On uskomatonta kuinka hyvin Iisalmen pojat ovat saaneet ulottuvuutta ja äänenpainetta irti 8″ elementistä. Onneksi kuuntelin kaimaa ja uhrasin tonnin lisää, sillä voin sanoa hyvillä mielin että ei se koko vaan se laatu. Ihan yhtä alas 7350A ei toista kuin HGS-18, mutta paperilla vertailtavia lukuja lukuun ottamatta 7350A vetää pidemmän korren kaikilla osa-alueilla Velodyneen verrattuna.

Vaikka hankintaa ei voi sanoa edulliseksi, olen erittäin tyytyväinen tekemiini valintoihin. Vaikka kyse on tarkkailukaiuttimista, ei kertaakaan ole tullut mieleen että ääni olisi jotenkin kliininen, liian tarkkailumainen, raaka saatikka kova. Nyt nautin referenssitason äänenlaadusta täysin siemauksin, joka ikinen kerta kun käynnistän laitteiston.

Ainoa asia mikä harmittaa on se että en yhtään aiemmin tullut hankkineeksi Genelecejä, vaan rahaa on tullut tuhlailtua yhteen jos toiseen laitteeseen (mm. isompaan subwooferiin ja sen huonekorjaimeen), puhumattakaan äänenlaadullisesta menetyksestä josta olen jäänyt paitsi nämä vuodet. Halvemmalla olisi päässyt kun olisi kerralla ostanut hyvä laitteet. Toisaalta 10 vuotta sitten koko 8300-sarjaa ei ollut olemassa, kuten ei ollut G-sarjaakaan. Tosin Geneleciltä löytyi jo tuolloin huippu kaiuttimia, kuten 8030B ja 8020B, jotka olisivat olleet senhetkinen valinta.

8300-sarjan kaiuttimia en ollut koskaan käynyt kuuntelemassa, saatikka edes nähnyt luonnossa (G-sarjalaisia ja jotakin muita malleja olen nähnyt ja kuunnellut messuilla). Valinta oli kuitenkin täydellinen. Jos haluat kotiisi erittäin hyvän kaiutin setin, voin suositella varauksetta em. kokoonpanoa. Jos et usko, käy kuuntelemassa alan liikkeissä ja ihastu.

Alla vielä pari kuvaa valmistuneesta systeemistä. Muutama irtojohto on vielä piilottamatta kouruihin, mutta nekin menevät piiloon pois siivouksen tieltä, kunhan saan pari pidempää virtajohtoa hankittua.

IMG_7337 IMG_6425 IMG_7284 IMG_7296 IMG_7283

Tätä juttua kirjoittaessani Genelec julkaisi 8300-sarjaan kaksi uutta aktiivikaiutinta (8340 ja 8350) sekä kaksi subwooferia (7360 ja 7370). Alustavaa tietoa uutukaisista voi lukea Audiovideo.fi:n uutisesta.

PS. Geneleciltä löytyy erittäin hyvät ohjeet kaiuttimien sijoitteluun / asentamiseen