Aihearkisto: Vinkit

Windowsin lisenssi hukassa?

Ajoittain tietokoneen joutuu asentamaan uudestaan. Syynä voi olla koneen täydellinen sekoaminen, tai koneen muuten tahmainen toiminta.

Asennusmedian saa laillisesti ladattua Microsoftin sivuilta. Lisenssikoodit sitä vastoin tulee korttina/tarrana tai sähköpostina. Joissain tapauksissa asennuskoodi saattaa olla emolevylle integroituna (ainakin Lenovon kannettavat tietokoneet).

Jos olet hukannut asennuskoodin, mitä tehdä? Microsoftia ei kiinnosta kadonnut lisenssisi, joten yhtenä vaihtoehtona ostaa uusi. Kivijalkakaupassa lisenssi kustantaa 165€, joten kyseessä ei ole mikään halpa hukkaaminen.

Vaihtoehtona on ostaa lisenssi key-shopista, esimerkiksi allkeyshop.com:in kautta. Halvin Windows 10 Pro lisenssi näyttää irtoavan tällä hetkellä 4,90€:llä, joka ei todellakaan ole paha hinta. Halvasta hinnasta huolimatta lisenssit ovat aitoja, eivätkä lakkaa toimimasta hetken käytön jälkeen.

Lisenssikoodin esiin kaivaminen

Mutta, on vielä kolmas vaihtoehto, ShowKeyPlus.

ShowKeyPlus:n käyttäminen vaatii, että Windows käynnistyy. Koodi kannattaakin ottaa talteen nyt heti, eikä sitten kun on jo myöhäistä. Ohjelman saa ladattua Microsoft Storesta tai esim. iT Magazinen sivuilta. Uusin versio tätä kirjoitettaessa oli 1.1.13.0.

ShowKeyPlussan käyttäminen on helppoa: ohjelma käyntiin ja koodi talteen kohdasta Installed key.

Mikäli Windows 10 on päivitetty 7 tai 8 versiosta, näkyy ohjelmassa alkuperäinen koodi, sekä asennuksessa käytetty Microsoftin konvertoima Windows 10:n koodi.

Kun olet asentamassa konetta uudelleen, käytä ylös kirjoittamaasi koodia Windowsin sitä kysyessä. Mikäli koneen emolevyyn on integroitu asennuskoodi, sitä ei kysytä missään vaiheessa asennusta.

Kokemukseni

ShoweKeyPlus toimii tekijänsä mukaan Windows 7, 8 ja 10 käyttöjärjestelmissä.

En ole kokeillut käyttää ohjelmaa muissa kuin 10-koneissa. Koneissa, joissa ohjelmaa olen testannut, on ollut asennettuna puhdas Win 10 ostetulla lisenssillä, päivitetty seiskasta kymppiin, sekä emolevylle integroitu 8:n lisenssi (jolla asennettu suoraan Win 10).

Jokaisessa tapauksessa ohjelma kertoi lisenssikoodin, niin uuden kuin vanhan.

Excel taulukon suojauksen poistaminen – tapa 2

Olen aiemmin esittänyt tavan poistaa Excel taulukon solujen suojauksen Visual Basic koodin avulla. Ajoittain tämä ei kuitenkaan syystä tai toisesta toimi.

On olemassa toinenkin tapa, jolla suojauksen saa poistettua. Tämä vaihtoehto ei vaadi koodin ajamista, mutta paria kikkaa ja tekstieditoria. Mikäli Excelin avaamien on suojattu salasanalla, ei tästä kikasta ole hyötyä.

On vaikea sanoa, kumpi näistä vaihtoehdoista on helpompi toteuttaa. Uusi tapa oikein toteutettuna on varmatoiminen solujen suojauksen poistamiseksi, eikä koneella tarvitse suorittaa tuntematonta koodia.

Tässä vaiheet:

  1. Tee varmuuskopio!
  2. Uudelleennimeä tiedostopääte .xlsx => .zip
  1. Avaa zip-tiedosto (esim. 7-zip:llä)
  2. Avaa hakemisto /xl/worksheets/
  3. Hakemisto sisältää Excelin välilehdet (sheets)
  1. Avaa välilehdet, joista haluat poistaa suojauksen (esim. sheet1.xml)
  2. Etsi <sheetProtection algorithmName=”SHA-512″ hashValue=”……” /> ja poista tämä
  1. Tallenna muutokset (siten, että muutokset päivittyvät zip-tiedostoon)
  1. Lopuksi muuta tiedostopääte takaisin .zip => .xlsx
  2. Solujen ja kaavojen lukitukset on nyt poistettu

Excel taulukon suojauksen poistaminen

Välillä vastaan tulee Excel-tiedostoja, joiden sisältö on suojattu siten, että kenttien laskentakaavoja ei näe, ja että vain tiettyjen kenttien sisältöä voi muokata.

Tällaiselle suojaamiselle on hyvät perusteet, esimerkiksi matkalaskulomakkeessa. Käyttäjän tarvitsee täyttää tietyt kentät, eikä muuhun tarvitse koskea. Suojaus estää tahattomien muutosten tekemisen, kun kaikkien kenttien sisältöä ei pääse muokkaamaan.

Syystä tai toisesta, edellisen työpaikan käyttämän kirjanpitotoimiston toimittamissa matkalaskulomakkeissa oli ainakin kahtena eri vuonna virheitä. Esimerkiksi matkustajan kilometrit laskettiin täysin väärin (summattiin eri päivien matkustajamäärät yhteen, sama tehtiin kilometreille, ja näiden lopputulos kerrottiin keskenään). Välillä lomakkeissa oli käytössä väärät kilometrikorvaus tai päiväraha summat. Lomakkeet eivät myöskään taipuneet ulkomaanpäivärahoihin.

Näin keskeneräistä ja testaamatonta tekelettä, josta pyydetään vielä rahaa, ei koskaan pitäisi päästää ulos. Vaikka lomakkeessa oli virheitä, oli se muutoin kuitenkin ihan asiallinen. Lomake jäi käyttöön, vaikka tilitoimisto vaihtui. Tällaista lomaketta pystyy käyttämään vain vuoden loppuun, sillä verottaja päivittää korvauksien suuruuksia vuosittain.

Vastaavan lomakkeen voisi tehdä helposti itsekin, mutta pelkkien eurojen päivittämisen takia tämä tuntuu vähän turhalta.

Pienellä pätkällä Visual Basic -koodia, on mahdollista ’selvittää’ salasana, jolla taulukon suojauksen saa poistettua. VB koodi ei murra alkuperäistä salasanaa, se vain etsii sellaisen merkkijonon, joka toimii suojauksen poistamiseen. Tällä tavoin selvitetyt koodit ovat kirjaimellisesti muotoa AAAAAAAAAAA, AAAAAAABBBB, AAAABBBBBCC jne.

Excelin lukitus ei siis ole mikään hienostunein. Täten Excelillä ei kannata tehdä mitään Top Secret juttuja, mikäli tarkoituksena on myös jaella tiedostoa.

Salasanan selvittäminen

Alla oleva koodi ei ole itseni keksimä, vaan se löytyy monesta paikkaa internetin syövereistä.

Koodin käyttö tapahtuu seuraavasti:

1. Avaa VBA editori painamalla Alt + F11 avonaisessa Excel-asiakirjassa, jonka taulun suojauksen haluat poistaa.

2. Tupla klikkaa taulukkoa ikkunan vasemmalla laidalla, jonka suojauksen haluat poistaa. Tässä esimerkissä poistetaan Taulun 11 suojaus. Suojauksen poistaminen tällä metodilla pitää tehdä jokaiselle taululle erikseen.

3. Lisää alla oleva koodi oikealle puolelle avautuneeseen ikkunaan

Sub Passwordbreaker()
Dim i As Integer, j As Integer, k As Integer
Dim l As Integer, m As Integer, n As Integer
Dim il As Integer, i2 As Integer, i3 As Integer
Dim i4 As Integer, i5 As Integer, i6 As Integer
On Error Resume Next
For i = 65 To 66: For j = 65 To 66: For k = 65 To 66
For l = 65 To 66: For m = 65 To 66: For il = 65 To 66
For i2 = 65 To 66: For i3 = 65 To 66: For i4 = 65 To 66
For i5 = 65 To 66: For i6 = 65 To 66: For n = 32 To 126
ActiveSheet.Unprotect Chr(i) & Chr(j) & Chr(k) & _
Chr(l) & Chr(m) & Chr(il) & Chr(i2) & Chr(i3) & _
Chr(i4) & Chr(i5) & Chr(i6) & Chr(n)
If ActiveSheet.ProtectContents = False Then
MsgBox "One usable password is " & Chr(i) & Chr(j) & _
Chr(k) & Chr(l) & Chr(m) & Chr(il) & Chr(i2) & _
Chr(i3) & Chr(i4) & Chr(i5) & Chr(i6) & Chr(n)
Exit Sub
End If
Next: Next: Next: Next: Next: Next
Next: Next: Next: Next: Next: Next
End Sub

4. Koodin lisäämisen jälkeen, paina vihreää ’play’ painiketta (tai paina F5). Pian tämän jälkeen ilmestyy salasana, jota voi käyttää asiakirjan suojauksen poistamiseen.

Suojauksen poistaminen

Asiakirjan suojaus poistetaan valitsemalla Tarkista => Poista taulukon suojaus, ja syöttämällä salasanakentän äsken saatu salasana.

Huomaathan, että tämä VB -koodi täytyy suorittaa jokaiselle taululle erikseen. Esimerkkitiedostossa on 13 taulua, joten koodi pitää ajaa kullekin taululle salasanan selvittämiseksi, ja vielä erikseen poistaa suojaukset kultakin taululta löytynyttä salasanaa käyttäen.

PS. Mikäli tämä kikka ei toiminut (syystä tai toisesta välillä näin käy), voit kokeilla myös toista tapaa.

Läppärin näyttö pimenee laturia kytkettäessä

Minua on jo pidemmän aikaa piinannut tilanne, jossa kannettavan tietokoneen näyttö pimenee, kun laturin irrottaa. Ongelma ei esiinny joka kerralla. Lisäksi kyseessä ei ole taustavalon sammuminen, vaan vaikuttaa siltä, että näytönohjain lopettaa toimintansa.

Ongelma kuulostaa Windows / ajuriongelmalta. Päivityksiä on tullut viimeisen 6kk aikana useita, mutta ongelma ei ole poistunut. Mikäli ongelma olisi ajureissa, luulisi että tällainen ongelma korjattaisiin pikimmiten. Mutta, koska tämä ongelma koskee kahta kannettavaa tietokonetta (työkone ja kotikone), on hyvin epätodennäköistä, että kyseessä olisi rautavika.

Yhteistä molemmille koneille on ainakin Windows 10, sekä Intelin näytönohjain. Molemmista koneista löytyy myös Intel HD-grafiikkaohjauspaneeli -niminen ohjelma.

Koska näyttö välähtää laturia irrotettaessa, viittaa tämä jonkin asetuksen muuttumiseen. Välähdys on jotakuinkin samanlainen kuin joissain koneissa resoluutiota vaihtaessa. Intel HD-grafiikkaohjauspaneeli mahdollistaa resoluution ja virkistystaajuuden muuttamisen lisäksi myös kirkkauden, kontrastin, sävyn ja värikylläisyyden säädön.

Kokeilin säätää eri asetuksia. Kirkkauden, kontrastin, sävyn ja värikylläisyyden säätämisellä ei saanut pimeää kuvaa. Myöskään näiden muuttaminen ei saanut aikaan näytön välähtämistä. Kokeilin vaihtaa myös resoluutiota, mutta sekin vaihtui saumattomasti, toisaalta haluan käyttää näyttöjä niiden nimellistarkkuudella, joten tämä ei olisi mikään vaihtoehto. Viimeinen säädettävä asia on päivitystaajuus. Kun tätä vaihtoi, näyttö välähti. Tässä saattaisi olla ratkaisu…

Muutin päivitystaajuuden 60 Hz:sta 48 Hz:iin, ja yllätys yllätys, näyttö ei ole temppuillut kertaakaan tämän muutoksen tekemisen jälkeen.

Virtajohdon irrottaminen saa päivitystaajuuden todennäköisesti muuttumaan, joka yhdessä jonkin toisen bugin kanssa saa aikaan toisinaan näytön pimenemisen, josta pääsee eroon ainoastaan sähköt katkaisemalla.

Norton Securityn lisenssin uusiminen/päivittäminen

Olen käyttänyt Norton Antivirus / Norton Security -tuotetta viimeiset noin 10 vuotta maksavana asiakkaana. Lisenssit olen ostanut joko tarjouksesta kivijalkakaupasta tai netin lisenssikaupoista.

Lisenssin päivittäminen on ollut helppoa, kun ohjelma on ilmoittanut vanhentumisesta. Tällöin valitaan uudista nyt, ja sen jälkeen on voinut valita kahden vaihtoehdon väliltä; tilata jatkoa, jonka jälkeen laskutus tapahtuu automaattisesti luottokortilta vuosittain, tai koodin syöttämällä.

Näin ei ole kuitenkaan enää, sillä uudista nyt -nappia painamalla tulee alla oleva ilmoitus ja nettiselain aukeaa. Kun ostoksen tekee näin, niin luottokorttia veloitetaan automaattisesti aina lisenssin vanhettua. Tämä on toki kätevää, mutta myös todella kallis tapa. Vuoden lisenssi viidelle koneelle maksaa nettikaupan kautta ostettuna 94,90€, kahdeksi vuodeksi sama paketti maksaa 189,90€. MMOGA:n kautta ostettuna kahden vuoden lisenssit viidelle koneelle kustansi ainoastaan 30,99€. Hintaeroa on huikeat 158,91€. Ei siis ihme, että erillisen lisenssin syöttämistä on hankaloitettu.

Oikea paikka löytyy Ohje-painikkeen takaa, joka löytyy samaiselta sivulta Uudista nyt -painikkeen kanssa. Ohje -painikkeen alta aukeaa help center, jonka viimeisenä kohtana löytyy Anna tuotetunnus.

Tästä eteenpäin koodin syöttäminen tapahtuukin samalla tavalla kuin aiemmin. Hetki meni ihmetellessä mitä kautta tuon koodin saa syötettyä. Ihan ensimmäisenä kun ei tullut mieleen mennä mihinkään ohjeisiin…

Lisenssi päivittyi tämän jälkeen mukavasti ja huoletonta käyttöä on seuraavat kaksi vuotta edessä.

Mutta, on vielä toinen asia, jota on heikennetty, nimittäin lisenssin kirjaaminen toiselle koneelle. Aiemmin riitti, että kirjautui omalle tilille Norton Security ohjelmassa, jolloin uusi lisenssi asettui koneelle. Näin ei ole enää. Nyt se sama pitkä koodirimpsu pitää naputella siitä huolimatta edellä kuvatulla tavalla, vaikka lisenssi olisikin aktivoitu kyseiselle tilille (koodi voi olla käytössä vain yhdellä käyttäjätunnuksella).

Toinen vaihtoehto on lähettää latauslinkki, johon tarvitaan sähköpostiosoitetta. Sähköpostiin saapuu latauslinkki, josta klikkaamalla ohjelmisto latautuu koneelle ja asentuu. Näin tehdään, vaikka virustorjunta olisikin valmiiksi asennettuna koneelle. Tällä tavoin lisenssi kuitenkin seuraa mukana, ilman lisenssiavaimen syöttöä.

Vielä viimeinen koiruus liittyy useamman lisenssin käyttöön. Kun laitteita on enemmän kuin ostettu lisenssipaketti antaa myöten, täytyy tällöin ostaa lisää lisenssejä. Ainoa hankaluus on, että ylimääräisten lisenssien käyttöönottaminen on vielä hankalampaa kuin jo olemassa olevan, mikäli aktivointi pitää tehdä mobiililaitteella.

Ainoa tapa, jolla sain selätettyä tämän ongelman, oli mennä Norton Mobilen sivuille rekisteröimään koodi erikseen. Tämän jälkeen piti lähettää latauslinkki sähköpostitse, ja asentaa ohjelmisto uudelleen linkin kautta. Tämän jälkeen laite rekisteröityi oikein.

Ei voi kuin ihmetellä, kuinka hankalaksi maksavan asiakkaan elämä on voitukaan tehdä. Pari kertaa piti nimittäin käyttää googlea apuna näiden ongelmien selvittämiseksi.

XLR Y-haarajohdon tekeminen

Tietokoneen musiikin toisto järjestelmä koostuu DSPeaker Anti-Mode 2.0 Dual core audio prosessorista, kahdesta Genelec 8010 kaiuttimesta sekä Velodyne HGS-18 subbarista.

Genelecit on kytkettynä XLR liittimin prosessoriin, mutta subbari RCA:lla. Tämä on toiminut, mutta yksi miinuskin tässä toteutustavassa on ollut. Mikäli subbarin unohtaa päälle, niin aina kun Genelecit sammuu tai lähtevät päälle, subbarista kuuluu hirveä tömähdys. Audio linjassa tapahtuu siis jotain erikoista, jonka juurisyytä en kuitenkaan tullut selvittäneeksi.

Koska subbarista löytyy XLR sisäänmeno, päätin kokeilla sen käyttämistä ongelman poistamiseksi. XLR kaapelit ovat balansoidulla kytkennällä toteutettuja, kun RCA:t ovat balansoimattomia. Tästä syystä signaalitie on kelluva, eikä mahdollisia vaippavirtoja pääse muodostumaan. Vaippavirta olikin todennäköisin syy pamauksen aiheuttaja.

Koska Anti-Modessa on ainoastaan 2 kpl XLR ulostuloa, eikä Geneleceissä tai Velodynessä ole signaalin läpiketjutusta, tarvintaan Y-haara XLR kaapeli. Y-haara ei eroa kytkennältään millään tavalla suoraan johtoon verrattuna, ainoastaan että signaali jakautuu kahdelle liitimelle. Koska tässä ei olla yhdistämässä signaaleita, ei liittimien sisälle tarvitse rakennella ylimääräisiä kytkentöjä.

Y-haaroja löytyy kaupasta valmiina, eikä niiden hintaa ole juurikaan kalliimpi irto-osiin verrattuna. Itse rakenteleminen on kuitenkin kivaa, ja siksi tein kaapelit itse.

Y-haara koostuu yhdestä naaras XLR liittimestä ja kahdesta uros XLR liittimestä. Kaapelin tekeminen on helppoa, kunhan löytyy oikeat välineet; eli sivuleikkurit, tinakolvi ja tinaa. Johtoja tinaillessa tulee kiinnittää huomiota, että johtimet kytketään oikeassa järjestyksessä oikeisiin liittimiin.

Kun johtimet ovat kolvattu paikoilleen, kasataan liittimen ulkokuori lopuksi.

Lopullisista kaapeleista tuli siistin näköiset. Ja mikä parasta, subbarin jysähdykset poistuivat XLR kaapeloinnin myötä.

 

FreeNAS:in automaattinen varmuuskopiointi Rsync:llä

Varmuuskopioiden tekeminen on tunnetusti ikävää puuhaa, koska se ei yleensä ole automaattista. Koska varmuuskopioiden tekeminen jää yleensä muistin varaan, jää se usein kokonaan tekemättä, tai kopiot ovat todella vanhoja. Ja sitten kun se odottamaton joskus tapahtuu, alkaa harmittaa.

Digikuvia olen varmuuskopioinut levypalvelimelta ulkoiselle kovalevylle käyttäen FreeFileSync nimistä ohjelmaa, joka on täysin vapaa ohjelmisto. Ohjelman käyttäminen on helppoa ja se tutkii kohteiden väliset erot, jonka jälkeen se kopioi, poistaa tai päivittää levyjen keskinäiset sisällöt yksisuuntaisesti tai kaksisuuntaisesti käyttäjän valintojen mukaisesti. Mikäli levypalvelimella on useita käyttäjiä (jokaisella henkilökohtainen levyasema yhteisten asemien lisäksi), niin tällöin jokaiselle käyttäjälle pitäisi asentaa tämä ohjelma… kuulostaa hankalalta.

Oma konstruktio

Levypalvelimen olen rakentanut itse, joka koostuu FreeNAS ohjelmistosta, sekä seitsemästä 3TB levystä yhdessä muiden tietokoneen peruskomponenttien kanssa. Levyt ovat ZFS RAID-Z2:ssa, eli se on kuin RAID 5 mutta sillä erolla, että pariteettilevyjä on yhden sijaan kaksi. Käytännössä tämä tarkoittaa, että mitkä tahansa kaksi levyä saa hajota järjestelmästä ilman, että tiedot katoavat. Kolmannen hajotessa menetetään kaikki data. RAID:in käyttäminen useine pariteettilevyineen ei kuitenkaan ole varmuuskopiointia.

Tästä syystä johtuen, rakensin toisen levypalvelimen (virtuaalikoneeseen, jolla ajetaan samalla muitakin palveluita). Toistaiseksi varmuuskopioille on varattuna ainoastaan 4TB tilaa (myöhemmässä vaiheessa on tarkoitus ostaa kolme 8TB levyä). Näitä levyjä ajetaan tällä hetkellä RAID 0 moodissa, joka yhdistää neljä teran levyä yhdeksi neljän teran levyksi. Mikäli yksi levyistä hajoaa, kadotetaan kaikki tiedot. Se mahdollisuus, että kahdesta erillisestä levypalvelimesta hajoaisi levyt yhtä aikaa, on todella epätodennäköistä. Toisaalta tulipalon varalta, varmuuskopiopalvelimen olisi syytä olla fyysisesti eri sijainnissa.

Mutta sitten itse asiaan, eli kuinka automaattinen varmuuskopiointi kahden FreeNAS levypalvelimen kesken saadaan toteutettua Rsyncin avulla

Rsync asutukset

Kumpaankin palvelimeen syötetään lähes identtiset asetukset, jolla varmuuskopiointi saadaan toimimaan.

 

Varsinaisen levypalvelimen asetukset:

Ensin lisätään Rsync moduuli, jonka saa tehtyä valikon Services – Rsync – rsync modules – add rsync module kautta.

Moduulille annetaan haluttu nimi, valitaan mikä polku halutaan synkata (tässä tapauksessa koko data pooli, joka sisältää ihan kaikki lähiverkon jaot kaikille käyttäjille). Käyttäjäksi määritellään root ja ryhmäksi wheel.

Tämän jälkeen lisätään Rsync task, joka saa tehtyä valikon Tasks – rsync tasks – add rsync task kautta.

Jälleen valitaan sama polku kuin edellä, joka halutaan varmuuskopioida. Käyttäjäksi määritellään root. Määritellään varmuuskopiolevypalvelimen IP osoite (ei siis varsinaisen palvelimen omaa osoitetta). Annetaan vapaasti valittava nimi taskille. Lisäksi on tärkeää huomioida, että direction -kohtaan on valittu Push. Loput asetukset toimivat sellaisenaan, niitä voi muokata haluamakseen ja määrittää milloin ja kuinka usein varmuuskopioin tekeminen tapahtuu.

 

Varmuuskopiopalvelimen asetukset:

Varmuuskopiopalvelimella säädetään asetukset lähes identtisesti kuin varsinaisella levypalvelimella.

Ensin lisätään varmuuskopio moduuli, joka saa tehtyä valikon Services – Rsync – rsync modules – add rsync module kautta.

Poluksi valitaan se paikka, jonne kopio halutaan tehtävän. Polun ei tarvitse olla identtinen varsinaisen levypalvelimen polun kanssa.

Tämän jälkeen lisätään Rsync task, joka saa tehtyä valikon Tasks – rsync tasks – add rsync task kautta.

Jälleen valitaan sama polku kuin edellä, jonne varmuuskopio halutaan tehtävän. Käyttäjäksi määritellään root. Määritellään varsinaisen levypalvelimen IP osoite (ei siis varmuuskopiopalvelimen omaa osoitetta). Annetaan vapaasti valittava nimi. Lisäksi tärkeää on huomioida, että direction kohtaan on valittu Pull.

Lopuksi kummankin palvelimen asetuksista käydään aktivoimassa Rsync moduuli päälle, joka tapahtuu services – control services kautta. Ativoi Rsync ja laita start on boot -kohtaan täppä. Nyt varmuuskopioinnin pitäisi aktivoitua automaattisesti käyttöön jokaisen bootin yhteydessä. Jotta moduuli lähtee saman tien päällä ilman boottia, tulee vielä painaa start now.

 

Tämän jälkeen päästäänkin kokeilemaan, toimiiko varmuuskopioiden tekeminen. Mene Tasks – rsync taks – view rsync tasks, ja valitse taski jonka hetki sitten loit, paina Run Now. Kestää hetken ennen kuin kopioiminen alkaa. Missään ei kuitenkaan ole edistymisestä kertovaa prosenttilukua tai muutakaan indikaattoria, miten kopiointi etenee.

Reporting -välilehden kautta voidaan käydä tutkailemassa ethernet interfacen liikennettä sekä kovalevyjen luku ja kirjoitus tiedonsiirtonopeutta. Kun varmuuskopiointi on alkanut, alkaa näissä käyrissä tapahtua liikehdintää.

Myös Display system Processes kautta voidaan käydä katsomassa, että Rsync on päällä ja että se käyttää prosessoria. Varsinaisen levypalvelimen prosessori huutaa lähes 100% kuormalla, mutta backup kone selviää 10% kuormalla.

 

Hyvin yksinkertaista, ja nyt jatkossa kaikki varmuuskopiot tapahtuvat automaattisesti. Tämä oli pieni pinta raapaisu asetusten tekemiseen, jotta varmuuskopiointi saatiin ylipäätään päälle. Asetukset kannattaa käydä viilaamassa kuntoon omien tarpeiden mukaisiksi.

On syytä muistaa aina ajoittain käydä tarkistamassa, että onhan palvelimilla kaikki kunnossa ja että varmuuskopioita tosiasiallisesti tehdään. Joskus kun voi käydä niin, että kopioiden tekeminen vain loppuu ja siitä ollaan täysin tietämättömiä, kunnes se pahin tapahtuu, jonka jälkeen taas harmittaa.

Suojaerotusmuuntaja videotykin sähkönsyöttöön

Kuten aktiivisimmat lukijat ovat huomanneet, on kotiteatterin kanssa ollut pientä ongelmaa. Näitä ongelmia on ratkottu jo pidemmän aikaa, nyt toivon mukaan nämä on vihdoin selätetty.

Edellisessä jutussa uumoilin, että todennäköisesti pitää hankkia antennivahvistin, jotta antennijohtoon liitettyjen vaippavirranerottimen aiheuttaman signaalin vaimenemisen saisi kumottua. Otin yhteyttä DNA:n tukeen, jossa todettiin, että tilaa mittamies paikalle. Käynti olisi maksanut 55€.

Signaalin vaimeus ei kuitenkaan ole se todellinen ongelma, vaan digiboxista kaapeli tv-verkkoon menevä maavuotovirta. Oli jo alusta asti selvää, että ongelma ei ole mitenkään yksioikoinen, ja siksi antenniasentajan tilaaminen ei todennäköisesti edes ratkaise ongelmaa. Toki jos vahvistimesta olisi kääntänyt lisää gainia, olisi ongelma liian heikosta signaalista korjautunut, mutta tämä ei ole varsinainen lääke vaippavirta ongelmaan (+ naapurit olisivat joutuneet hankkimaan signaalivaimentimet). Vaippavirtaerotin oli lääke, jolla oli kuitenkin sivuvaikutus. Sivuvaikutusten korjaaminen uudella lääkkeellä ei kuulosta kovin hyvältä. Eli, oli paneuduttava ongelman alkujuurille.

Kiinteistössä on suojamaadoitetut pistorasiat, mutta tosiasiassa kaikki rasiat on nollattu jakorasiassa. Sähkökeskukselta siis tulee L + PEN, joka jakautuu kytkentärasioissa L + N + PE. Nollaus on monesti ongelmallinen, ja saattaa olla merkittävä osasyyllinen havaitsemiini ongelmiin.

Vuotovirta antenniverkkoon vaihtelee sähköverkon kuormituksesta riippuen 30-140mA välillä. Virran suuruuden muuttuessa, videotykin kuva häviää. Tästä olen tehnyt aiemmin jutun, joka on luettavissa täältä (jutussa myös video, joka havainnollistaa hyvin ongelman häiritsevyyttä).

Nyt kun asiaa on tutkittu jo pidempi tovi, niin voisi tietysti sanoa, että edelliset oireet ovat antaneet vihjeitä siitä, millä suunnalla ongelma sijaitsee. Koska kuva häviää, niin ongelma on jossain näyttöketjun loppupäässä. Harmi, että nyt vasta tässä vaiheessa tajusin alkaa mittailemaan vuotovirtoja laitekohtaisesti. Aiemmin näitä virtoja tuli mitattua ainoastaan antennipistokkeen ja antennijohdon väliltä.

Vuotovirran lähde paikantui lopulta hyvin nopeasti; nypin vuorotellen HDMI johtoja irti esivahvistimesta, ja seurasin, kuinka vuotovirran suuruus muuttuu. Kun nyppäsin digiboxin irti, niin virta putosi olemattomiin. Tämän jälkeen kokeilin ottaa videotykille lähtevän optisen HDMI kaapelin irti, ja kas, virta putosi jälleen olemattomiin. Tämän jälkeen kokeilin, vaikuttaako videotykin sähköjohdon kytkentäsuunta virtaan; ei vaikutusta. Sähköjohdon irrottaminen luonnollisesti poisti vuotovirran.

Koko AV räkin vuotovirta kaapeli-TV verkkoon on 3mA ilman videotykin HDMI kytkentää. Videotykin lisääminen yhtälöön HDMI-kaapelin kytkennällä nosti vuotovirran tällä kertaa 64mA:han. Pikaisella etsinnällä en löytänyt galvaanisia erottimia HDMI liittimiin. Ja toisin kuin voisi äkkiä luulla, niin optinen HDMI ei sekään erota järjestelmää galvaanisesti, koska kuidun ohella kyseisessä kaapelissa menee myös vastaanottimen sähkönsyöttö ja HDMI-liittimien runkomaadoitus.

Koska HDMI:tä ei saanut erotettua galvaanisesti, niin seuraavaksi helpointa oli erottaa videotykin sähkönsyöttö sähköverkosta galvaanisesti. Hyllystä sattui löytymään kaksi 350VA suojaerotusmuuntajaa, joista toinen ylimääräinen. Tehonsa puolesta tämä riittää juuri kattamaan tykin sähkönsyöttötarpeen (310W, cos fi hyvin lähellä ykköstä), niin olihan sitä pakko kokeilla.

Suojaerotusmuuntajan lisäämisen myötä antenniverkon vuotovirta oli enää 3mA, ilman antennisignaalia vaimentavia erotuskondensaattoreita. Enää kuva ei pätki, kun rappukäytävään laittaa valot, ei vaikka kuivausrummun käynnistäisi. Myös kaikki TV-kanavat näkyvät häiriöttä, eli signaali on jälleen riittävän voimakas.

Muutaman tunnin yhtäjaksoisen käytön jälkeen kuvanpätkimisongelmaa ei esiintynyt kertaakaan. Suojaerotusmuuntaja sitävastoin lämpenee ihan mukavasti, mutta sen pitäisi kestää tämä hyvin, koska sen nimellistehoa ei ylitetä. Muuntajassa on integroitu ylivirtasuoja, joka on suuruudeltaan 2A. Videotykki ottaa maksimissaan 1,3A virran.

Miten suojaerotusmuuntaja toimii?

Muuntajan ensiö ja toisio sisältää yhtä monta kierrosta, eli sen muuntosuhde on 1:1. Täten kun sisään syöttää 230VAC, tulee ulos sama jännite. Muuntajan ensiö ja toisio eivät ole galvaanisesti toisiinsa yhteydessä, teho ja jännite siirtyvät magneettisesti muuntajasydämen kautta ensiöltä toisiolle. Koska toisio on täysin kelluva, eli sillä ei ole minkäänlaista yhteyttä maahan, ei koskettamalla kumpaakaan johdinta erikseen saa sähköiskua.  Sähköverkon puolelta sitä vastoin saa sähköiskun, koska muuntajan nolla (N) on yhteydessä myös maahan (PE). Tästä syystä huollettavat laitteet kytketään / olisi syytä kytkeä suojaerotusmuuntajan taakse, henkilöturvallisuuden nimissä (etenkin paikoissa, joissa ei ole vikavirtasuojia).

Kuva otettu Intertrafo Oy:n kotisivuilta.

Koska aiemmin virtapiiri syntyi sähköverkon, videotykin, HDMI-kaapelin ja digiboxin kautta antenniverkkoon, niin katkaisemalla yhteys jossain kohtaa piiriä, lakkaa myös vuotovirran kulkeminen.

Hintaa käyttämälläni muuntajalla on 125€, jota myy esimerkiksi Partco. Tätä juttua varten minun ei kuitenkaan tarvinnut ostaa suojaerotusmuuntajaa, sillä olen saanut nämä joskus 20 vuotta sitten täysin ehjänä purkujätteenä.

APC Network Management Card – Kirjautumisongelma

Minulla on kolme APC:n UPS:ia, joissa jokaisessa on Network Manegement Card (NMC). NMC kortin webbikäyttöliittymän kautta pääsee muuttamaan laitteen asetuksia, tarkastelemaan tilaa ja hälytyshistoriaa.

Käyttöliittymä on suhteellisen tarkka uloskirjautumisen suhteen. Jos suljet selaimen suoraan, saat seuraavalla kerralla todennäköisesti virheilmoituksen ”Someone is currently logged into the APC Management Web Server”. Tämä saattaa poistua ajan kanssa, tai kuten tällä kertaa, ei suostunut poistumaan ollenkaan.

Onneksi tähän on olemassa todella yksinkertainen ratkaisu, eli lisäämällä laitteen IP-osoitteen perään /logout.htm. Tämän jälkeen ilmestyy normaali uloskirjautumisesta ilmoittava sivu, jonka jälkeen sisäänkirjautuminen onnistuu normaaliin tapaan.

DIY taulun ripustin

Tuli ostettua muutama taulun kehys, joista kuitenkin puuttui ehkä se tärkein, ripustuspiste. Takaa löytyy kaksi metallista lenkkiä, joiden väliin on tarkoitus laittaa naru, jolla se puuttuva ripustuspiste saadaan aikaiseksi.

Tavallinen naru olisi liian helppo ratkaisu, toisaalta ohuet kiinnikkeet hiertäisivät narun ajan saatossa poikki. Toinen vaihtoehto on käyttää jekkulankaa, jota sitäkin kaapista löytyisi ennestään. Sekin voi kuitenkin ajan saatossa venyä / liikkua, ja halusinkin jotain vielä parempaa, vaijeria.

Koska vaijeria ei voi pyörittää itsensä ympäri kuten jekkulankaa, tarvitaan vaijerille sopivat kiinnikkeet. Sopivia kiinnikkeitä en kuitenkaan löytänyt. Kiinnikkeet piti tehdä itse, tai paremminkin DIY-hengessä purkaa abiko-johdon jatkojen sisältä (mikään ei sinällään olisi estänyt käyttämästä liittimiä muovieristeen kanssa). Käytin siis sinisiä, eli 2,5mm² johtimelle tarkoitettua jatkoa, jonka läpi 1mm halkaisijaltaan oleva vaijeri sujahtaa kivasti kahteen kertaan, kunhan liittimen keskellä olevan esteen saa poistettua (yksi syy, miksi lopulta päädyin muovieristeen poistamiseen => se lähti irti, kun estettä poisti).

Liittimen ulossaaminen ja esteen poistaminen tapahtuu yhdellä toimenpiteellä, eli laittamalla piikkityökalu estekaaren ulkopuolelle, ja napauttamalla pari kertaa kevyesti vasaralla. Lopussa liitintä pitää vielä kerran kopauttaa vasaralla reunaa vasten, jotta liitin tulee kaikkinensa ulos, joka lähtee tämän jälkeen helposti sormin irti vetämällä. Kun liitin on ulkona, on estekin siinä samassa siirtynyt alkuperäisille synnyinsijoilleen.

Sitten tarvitaan sopivan pituinen pätkä sopivan paksuista vaijeria. Tähän tarkoitukseen hankin 1mm paksuista vaijeria, joka meni tavallisilla sivuleikkureilla helposti poikki. Yhtään paksumpi vaijeri olisi todennäköisesi vioittanut sivuleikkureita. Eli, kannatta varoen testata katkeaako vaijeri vai tuleeko sivuleikkureihin lovi. Sopiva vaijerin pituus on se, kun paikalleen asennettuna se jää kehyksen sisäpuolelle (+pätkät, jotka taitetaan päissä liitoksen tekoa varten).

Kun vaijeri on pätkitty sopivaan mittaan (ylläolevan kuvan mukaisesti, noin 1cm yläreunasta irti), sujauta kaksi liitintä vaijeriin. Taita tämän jälkeen vaijerin päät sormin niin, että se on sopivan mittainen. Vaijeria ei kannata tehdä liian lyhyeksi, koska mitä vaakasuorempi vaijeri on lopullisessa asennuksessa, sitä suuremman voiman se aiheuttaa kiinnityspisteille. Eli, mahdollisimman pitkä ja loiva vaijeri on syntyvien voimien minimoimiseksi paras ratkaisu.

Lopuksi onkin jäljellä enää vaijerin paikalleen puristaminen. Sujauta liitin alla olevan kuvan mukaisesti, ja purista se paikalleen sopivilla pihdeillä. Itselläni on kahdenlaista pihtiä, perus abiko pihti, sekä pienille kaapelikengille tarkoitetut pihdit. Kaapelikengille tarkoitetut pihdit toimivat paremmin tässä tarkoituksessa, koska ne puristavat liitintä paremmin, joka suunnasta – toisin kuin abiko-pihdit, jotka vain litistävät liitintä. Tulee kuitenkin huomata, että tällaiset pienikokoisten johtimien pihdit puristavat tyypillisesti vain toisesta laidasta. Täten jouduin tekemään kaksi puristusta.

Alla kuva valmiista tuotoksesta, sekä testi vaijerin pituudesta. Yhden taulun osalta (sen ensimmäisen kokeilun) jouduin uusimaan vaijerin, koska se ulottui juuri taulun yläreunaan asti, eli oli noin sentin verran liian pitkä vaijeri.

Vielä en tauluja seinälle ehtinyt viritellä, mutta vaijeriliitos vaikutti erittäin jämäkältä.