Aihearkisto: Säätöä

Skype: Kansion käyttöoikeudet estävät sitä toimimasta

Otsikon mukainen virheilmoitus on häirinnyt työelämääni työkoneessa Skypen käynnistymisen yhteydessä ainakin viimeisen 6kk ajan. Kuten virheilmoituskin kertoo, estää se Skypen käyttämisen kyseisellä laitteella. Tämä on todella raivostuttavaa, sillä tietokoneella kirjoittelu olisi merkittävästi helpompaa kuin kännykällä. Erityisen harmittavan tilanteesta tekee se, että Skypen käyttö puhelimen kautta hidastaa työskentelyä tolkuttomasti, sillä kommunikaatio ulkomaille tapahtuu usein nimenomaan Skypen kautta kirjoittaen ja liitteitä lähettäen.

skype_virhe

Alun perin toimimattomuus seurasi päivityksestä, eikä poistaminen ja uudelleenasentaminen auttanut asiaan. Salasanan vaihtaminen ei auttanut, vaikka sitä ehdoteltiin eri foorumeissa (joillain on auttanut). Kansion käyttöoikeuksissa ei ollut mitään poikkeuksellista, ne olivat identtiset toimivan koneen Skypen kanssa, mutta silti sain ilmoituksen kansion käyttöoikeuksista. Olen ajanut koneessa myös erilaisia puhdistusohjelmia (kuten IObit Advanced SystemCare 9.2 ja IObit Uninstaller 5.2) asennusten välissä, mutta tämäkään ei ole auttanut. Olen paininut ongelman kanssa aina silloin tällöin, mutta syytä toimimattomuuteen ei ole löytynyt.

Tänään pitkästä aikaa Skypelle tuli tavanomaista suurempaa käyttöä ja ei mennyt kuin hetki kun asetelma alkoi taas ottaa päähän oikein todenteolla. Tällä kertaa päätin ratkaista Skype ongelman, käytetystä ajasta viis. Koneen uudelleenasennus ei ole vaihtoehto, vaikka se ongelman varmasti ratkaisisikin.

Perinteinen uudelleenasennus ja salasanan vaihto eivät tuottaneet tulosta tälläkään kertaa, mikä ei sinänsä yllättänyt yhtään. Jotain uutta piti keksiä.

Vaikka Skypen kansiossa itsessään ei vaikuta olevan mitään ongelmaa käyttöoikeuksien suhteen, siellä jossain ongelma kuitenkin on.

Lopulta ratkaisu oli hyvinkin yksinkertainen: Skype-kansion uudelleennimeäminen. Tällä taktiikalla ominaisuudet eivät varmasti periydy kun Skype luo uuden kansion puuttuneen tilalle. Uudelleennimeäminen säilyttää vanhat viestit ja keskustelut, joskin tämä vaatii käyttäjäprofiili kansion siirtämisen vanhasta uuteen paikkaan (tätä voi hyödyntää myös uuden koneen asennuksessa).

Kansion uudelleennimeäminen:

  1. Varmista että Skype on pois päältä (ei vain piilotettu).
  2. Minun tapauksessa viallinen Skype-kansio sijaitsee polun C:\Users\Pasi\AppData\Roaming\ takana. Helpoiten oikeaan paikkaan löytää käyttämällä Windowsin haku toimintoa ja kirjoittamalla siihen hakusanaksi %appdata% ja painamalla Enter.
    skype
  3. Etsi avautuneesta ikkunasta Skype-niminen kansio. Uudelleennimeä se vaikka Skype_old -nimiseksi.
  4. Käynnistä Skype. Mikäli ongelma korjaantui, kyselee Skype joitakin asioita koska kuvittelee kansion puutteen takia olevansa ensiasennettu koneeseen.

On mahdollista että toimimattomuuteen on muitakin syitä samalla virheilmoituksella, mutta ainakin tällä kikalla ongelma lopulta ratkesi omalla kohdallani.

Mikäli haluat että vanhat viestit ja liitteet löytyvät Skypestä, on ne mahdollista palauttaa vanhasta Skype-kansiosta seuraavalla ohjeella.

Vanhojen viestien palautus:

  1. Sulje Skype kokonaan.
  2. Mene taas Skypen tiedostojen majapaikkaan %appdata% + Enter -yhdistelmällä.
  3. Mene vanhaan Skype kansioon (..\Skype_old\) ja kopio/siirrä käyttäjänimesi mukainen kansio vastaavaan sijaintiin uuden Skype-kansion (..\Skype\) alle. Todennäköisesti saat ilmoituksia olemassa olevista tiedostoista ja kansioista, hyväksy ja ylikirjoita nämä (tähän mennessä kertyneet viestit voivat kadota).
  4. Käynnistä Skype, kaikki viestisi ja liitteesi pitäisi olla taas nähtävissä.
  5. Vanhan Skype-kansion (..\Skype_old\) voi lopuksi poistaa.

FreeNAS – osa 1: Levypalvelimen asentaminen ja perusasetukset

FreeNAS on täysin ilmainen palvelinohjelmisto, jonka voi asentaa lähes kaikenlaisen raudan päälle jakamaan tiedostoja lähiverkkoon. Lyhyesti sanottuna kyse on levypalvelimesta, eli NAS:sta (Netowork Attached Storage).

FreeNAS hoitaa ja tekee samoja asioita kuin kaupalliset levypalvelimet, ainoa ero on että FreeNAS:in tapauksessa käyttäjä voi itse valita järjestelmän komponentit ja tehdä järjestelmästä omia tarpeitaan vastaavan.

Ohjelmiston asentamisen jälkeen kaikki asetukset tehdään web käyttöliittymän kautta. FreeNAS kykenee jakelemaan tiedostoja niin Windows (SMB/CIFS), Unix/Linux (NFS) kuin Apple (AFP) käyttöjärjestelmille. FreeNAS kykenee jakelemaan tiedostoja myös mm. FTP, iSCSI, WebDAV protokollilla. Mukana tulee luonnollisesti kattavat varmuuskopiointi mahdollisuudet, joihin kuuluvat tuki windows backup, rsync, Apple Time Machine ja PC-BSD Life Preserver.

FreeNAS:iin on saatavilla myös liuta erilaisia plugineja, joista ainakin elokuvaharrastajana minua kiinnostaa PLEX mediaserver. Myös oman pilvipalvelun pystyttäminen onnistuu.

FreeNAS käyttää ZFS tiedostojärjestelmää, joka on Sun Microsystemsin kehittämä. ZFS:n ominaisuuksiin kuuluvat suojaus tietojen korruptoitumisen estämiseksi, tuki suurelle tallennuskapasiteetille, tehokas tietojen pakkaus, jatkuva virheentarkistus ja automaattinen korjaus, ohjelmallinen RAID sekä tietojen salaaminen, muutamia mainitakseni. Huonona puolena voidaan pitää suurta muistintarvetta, mitä enemmän keskusmuistia on, sen parempi. 8 Gt on ehdoton minimi, suositeltava 16 Gt.  Joidenkin lähteiden mukaan itse käyttöjärjestelmä tarvitsee 4 Gt RAM, ja jokainen tallennus teratavu 512 Mt RAM. Toinen nyrkkisääntö on 1 Gt RAM / 1 Tt tallennuskapasiteettia. Toteuttamani järjestelmän osalta kummatkin ehdot täyttyvät, joten muistin määrän ei pitäisi olla pullonkaula.

Esittelyt saavat riittää ja siirrytään itse asiaan, eli FreeNAS:in asentamiseen.

FreeNAS lataaminen ja asentaminen

Ensimmäiseksi haetaan uusin versio FreeNAS:sta, joka jutun kirjoitushetkellä oli 9.10.1.  Tämän jälkeen luodaan asennusmedia (CD) tai lisätään levykyva suoraan iKVM:n kautta virtuaali CD-asemaksi. Myös USB muistilta buuttaus on mahdollinen.

Asentaminen

  1. Varmista BIOS-asetuksista, että kone buuttaa valitsemasi median kautta. Tämän jälkeen asentaminen on hyvin suoraviivaista. Asentaja lähtee käyntiin 15 sekunnin kuluttua automaattisesti.
    freenas_1
  2. Valitse 1, Install/Upgrade. Tämä vaihtoehto asentaa tai päivittää vanhan FreeNAS version.
    freenas_2
  3. Tämän jälkeen valitaan mille levylle palvelinohjelmisto asennetaan. Valmistajan suositus on USB muisti, jonka tulee olla kooltaan vähintään 8 Gt. Tässä tapauksessa USB muisti löytyy asemasta da7.
    freenas_3
  4. Tämän jälkeen tulee varoitus valitun levyn tyhjentämisestä.
    freenas_4 freenas_5
  5. Lopuksi annetaan pääkäyttäjän salasana, joka on syytä muistaa jatkossa. Tämän jälkeen alkaa varsinainen asennus, jossa vierähtää noin 5-10 min.
    freenas_6
  6. Kun asenus on valmis,  asennusmedian voi poistaa. Lopuksi käynnistä kone uudelleen painamalla OK ja valitsemalla 3, Reboot system.
    freenas_7
  7. Jos saat virheilmoituksen puuttuvasta järjestelmälevystä, tarkista BIOS asetukset.
    freenas_7b
  8. Asus P7F-M emolevyn BIOS:ssa piti ensin käydä Hard Disk Drives valikosta valitsemassa 1st Drive asemeksi USB: Kingston DT ja tämän jälkeen vielä Boot Device Prioritystä 1st Boot Deviseksi USB: Kingston DT.
    freenas_8 freenas_9
  9. Buutin jälkeen varsinainen asentaminen on valmis. Konsolissa ilmoitetaan palvelimen saama IP-osoite DHCP:ltä, joka tässä tapauksessa on 192.168.4.102. Kun tämän osoitteen kirjoittaa web selaimeen, avautuu ensimmäisenä salasanakysely, jonka jälkeen pääsee tekemään varsinaista palvelimen konfigurointia. Seuraavassa osioissa käyn ensin läpi IP-osoitteen muuttamisen ennen muiden asetusmuutosten tekemistä.
    freenas_10

Perusasetusten säätäminen

  1. Ensimmäiseksi vaihdetaan palvelimen IP-osoite staattiseksi, sillä dynaamisesti vaihteleva osoite ei ole käytännöllinen. Toki DHCP palvelimen voi määrittää antamaan osoitteen aina samaksi MAC-osoitteen perusteella, mutta itse pidän saattisista osoitteista enemmän. Osoitteen muutos tapahtuu kätevimmin konsolissa:
      • Paina 1 (Configure Network Interface) ja enter
      • Valitse oikea verkkosovitin, minun tapauksessa 1, em0
      • Reset network configuration? (y/n) => n
      • Configure interface for DHCP? (y/n) => n
      • Configure IPv4? (y/n) => y
      • Interface name: kirjoita tähän kohtaan sen verkkosovittimen tunnus jonka asetuksia olet muuttamassa, minun tapauksessa em0
      • Syötä uusi IP-osoite ja aliverkon peite esimerkiksi CIDR notaatiolla, minun tapauksessa 192.168.4.11/24 (/24 => 255.255.255.0)
      • Configure IPv6? (y/n) => n

    Tämän jälkeen FreeNAS päivittää  verkkosovittimen tiedot ja uusi osoite on hetken päästä käytössä. Päivittynyt osoite näkyy komentokehotteessa.
    freenas_12

  2. Kirjaudutaan web selaimen kautta käytten päivitettyä IP-osoitetta. Käyttäjätunnus on root ja salasana aiemmin määrittämäsi.

    freenas_11
  3. Seuraavaksi muutetaan System / General -välilehdeltä WebGUI IPv4 osoitteeksi 192.168.4.11, konsolin näppäimistökartta (Finnish ISO-8859-1) ja aikavyöhykkeeksi Europe/Helsinki.
    freenas_13
  4. Määritellään pääkäyttäjälle, eli root:lle sähköpostiosoite, jonne kaikki palvelimen tilaviestit toimitetaan. Tämä tapahtuu valikon Account / Users kautta, valitse käyttäjä root ja sen jälkeen Change E-mail. Anna sähköpostiosoite jonne ilmoitusten halut menevän.
    freenas_14
    freenas_14b
  5. Tämän jälkeen määritellään varsinaiset sähköpostiasetukset, joka tapahtuu valikon System / Email kautta. Syötettävät tiedot ovat peruskamaa, eli lähettäjän (palvelimen) sähköpostiosoite, sähköpostipalvelimen osoite, portti (salaamaton = 25, SSL = 465), salauksen tyyppi (Plain/TLS/SSL). rasti ruutuun Use SMTP Authentication mikäli lähtevän postin palvelin tarvitsee käyttäjätunnukset, sekä postipalvelimen käyttäjätunnus ja salasana kahteen kertaan. Paina lopuksi Save. Tämän jälkeen voit kokeilla sähköpostin toimivuutta Send Test Mail painikkeella. Sähköpostilaatikkoon pitäisi kolahtaa postia hetken kuluttua.
    freenas_14c

Seuraavassa osassa käydään läpi levypakan sekä datasettien luominen.

MMOGA – Edulliset lisenssit

Ostaisitko ohjelmat laillisesti piratoinnin sijaan jos tuotteiden hinnat olisivat edullisemmat? Vastaus tähän kysymykseen riippunee elämäntilanteesta sekä siitä mitä on tottunut käyttämään. Vaihtoehtona on aina Linux, mutta mikäli käyttäjä on tottunut Windows maailmaan eikä halua vaihtaa esimerkiksi yhtä helppokäyttöiseen Ubuntuun niin silloin valinta on selvä.

Jos haluaa ns. huoletonta elämää, on turvallisin vaihtoehto pysytellä laillisissa vaihtoehdoissa. Tällöin voi olla varma ettei Windows heitä itseään ainakaan lisenssin takia juntturaan tai virustorjunta lakkaa toimimasta.

Windows 7 Pro:n OEM lisenssi suomessa maksaa noin 170€. Norton Security Delux 5:lle laitteelle vuodeksi maksaa noin 75€. Aika kallista. Alussa puhuin edullisemmista hinnoista, mutta mistä ja miten, ja kuinka paljon edullisemmin nämä tuotteet sitten voi saada?

Netti on pullollaan kaikenlaisia hintahakukoneita joita kannattaa aina hyödyntää ostaessaan oikeastaan mitä tahansa. Näin saa kohtalaisen hyvän kuvan siitä vedätetäänkö kuluttajaa suomalaisissa kaupoissa ja kuinka paljon.

Yksi käyttämistäni hintahakukoneista on Allkeyshop.com. Sen kautta löytyvät edullisimmat latauslisenssikoodit useille peleille niin PC (Steam/Uplay/Origin), Nintendo (3DS/Wii U), Playstation (3/4) kuin Xbox (360/One) alustoille. En ole kuitenkaan käyttänyt sitä pelien ostamiseen, vaan ohjelmistolisenssien hankkimiseen.

Ohjelmistolisenssien tarjonta on tosin hyvin suppeaa peleihin verrattuna, mutta käyttöjärjestelmistä löytyvät Windows 7 Home/Pro / 8.1 Pro / 10 Home/Pro ( 32/64bit versiot), toimisto-ohjelmista Office 2013/2016 (home/student, home/business versiot) ja virustorjuntaohjelmista AVG, G Data, Kaspersky, McAfee, Trend Micro ja Norton.

Olen etsinyt edullisimman kaupan Allkeyshopin avulla ja päätynyt lopulta hankkimaan lisenssit MMOGA:sta. Olen hankkinut sitä kautta onnistuneesti Windows 7 Pro ja Norton Antivirus lisenssit (2 hankintakertaa). Mutta mitä nämä sitten tulivat kustantamaan? Windows 7 Pro irtoaa 15,99€ ja Norton security 2016 Deluxe 5 käyttäjää/vuosi hinnalla 27,99€. Etenkin käyttöjärjestelmän osalta hintaero on valtaisa, mutta ei virustorjunnan hintaerokaan voi vähätellä.

mmoga

Edullisen hinnan selittää median ja paketoinnin puute, sekä valtavan suuret lisenssien hankintamäärät, jonka seurauksena lisenssejä voi myydä edullisesti. Lataus/lisenssikoodi toimitetaan tyypillisesti 5-10min kuluttua sähköpostiin tilauksesta. Sähköspotin mukana tulee lisenssikoodin ohella ohjeet miten ja mistä lataus suoritetaan. Kaikki ohjeet on luonnollisesti englanninkielellä. Lisäksi tuotteiden hankkimiseksi tarvitsee luottokortin.

Vastaavia lisenssikauppoja löytyy myös suomesta, esimerkiksi halvathinnat.com. Hinnat eivät ole kovinkaan paljoa kalliimmat MMOGA:aan verrattuna, tällä pienellä lisähinnalla saa suomenkieliset nettisivut, asioinnin ja asiakaspalvelun. Halvathinnat.com -sivustoa en ole koskaan aiemmin käyttänyt, joten sen toimivuudesta ja luotettavuudesta en osaa sanoa mitään. MMOGA on toiminut varmasti ja luotettavasti jokaisella kerralla kun sieltä lisenssejä olen hankkinut.

SPR veripalvelun veribarometrin lisääminen kotisivuille

Olen pitänyt SPR:n veribarometriä kotisivuillani näkyvissä. Aina silloin tällöin SPR kuitenkin muuttaa koodia tavalla tai toisella, jonka seurauksena grafiikka kuolee.

veribarometri

Aiemmin olen kaivellut sopivaa koodinpitkää muilta sivuilta, joilla veribarometri on ollut käytössä, sillä minulla ei ole ollut tietoa mistä ohjeet löytyvät. Iskemäradion kotisivut ovat olleet koodin hankintapaikka aiempina kertoina, mutta sielläkään veribarometriä ei ole ollut pitkään aikaan. Ainoa paikka, josta veribarometrin olen löytänyt, on Suomen punaisen ristin veripalvelun kotisivuilla. Useista yrityksistä huolimatta en ole saanut sivuilta ottamaani koodia toimimaan. Tästä syystä veribarometri ehti olla kuolleena kotisivuillani ainakin puoli vuotta.

Asiasta olisi tietysti voinut kysyä suoraan SPR:ltä, mutta en vaivautunut. Lopulta päätin tutkia kotisivujen kaikki sopukat, sillä olihan jostain löydyttävä ohjeet veribarometrin lisäämiseksi kotisivuille.

Lopulta törmäsin Veripalvelun aineistopankkiin. Ehdin jo todeta että vesiperä, sillä sivut vaativat käyttäjätunnukset sisään kirjautumista varten. Mistä tunnukset ja kenelle sellaiset annetaan? Ja mitä aineistopankista ylipäätään löytyy? Sivun alalaidassa oli kuitenkin linkki, jolla aineistopankkia pääsee käyttämään ilman tunnuksia, joten ei muuta kuin tutkimaan.

Lopulta tärppäsi, eli löysin ohjeet veribarometrin lisäämiseksi sivuille. Ohje löytyy polun Aineistot / Bannerit, Flashit -alta. Tiedosto on nimeltään ’2016_Ohje_Veritilannebarometrin näyttäminen ulkoisilla verkkosivuilla.docx’. Näillä ohjeilla bannerin lisääminen olikin helppoa ja yksinkertaista. Koodi on täysin erilainen joka näkyy veripalvelun omilla sivuilla, mutta tämä johtunee siitä että sisäisesti heillä on oma koodinsa ja ulkopuolisille käyttäjille omansa.

Veribarometrin ohje on päivitetty viimeksi 3.5.2016 ja veribarometri toimii ainakin 4.9.2016, mutta on vain ajan kysymys koska jotain taas muuttuu ja veritilanne kuva kuolee. Todennäköisesti päivitetyt ohjeet löytyvät jälleen aineistopankista.

Sivuilleni valitsin seuraavan koodivaihtoehdon, joka tuottaa alussa nähdyn kuvan mukaisen grafiikan. Tilanne päivittyy kuvaan aina sivujen uudelleenlatauksen yhteydessä.

<iframe src="https://www.veripalvelu.fi/_layouts/15/innofactor.veripalvelu.web/veribarometriNew.aspx?orientation=horizontal&key=mediapaate&delay=5&iframe=1" frameborder="0" height="300" width="400"></iframe>

Vaihtoehtoina on myös vaakasuuntainen grafiikka, sekä vastaavat kuvat joissa halutulla viiveellä vaihtuu tekstimainoksen ja veritilanteen kesken.

FreeNAS levypalvelimen raudan valinta

Vanhasta levypalvelimesta alkoi loppua tila kesken. Se koostui kahdesta erillisestä Buffalon levypalvelimesta, josta uudempi LinkStation LS-WXL toimi varsinaisena tietovarastona ja vanhempi LinkStation LS-WTGL teki kerran viikkoon varmuuskopiot. Kummankin laitteen kaksi levyä oli peilattu, jolloin tieto oli nelinkertaisesti varmistettu. Tämän takia tallennuskapasiteettia on ollut käytössä vain 500 Gt (25 % levykapasiteetista).

IMG_2462

RAID levyjärjestelmät ja tasot

RAID levyjärjestelmän huonona puolena voidaan pitää sitä, että vaikka ne selviävät levyrikosta, niin ohjainkortin leviäminen onkin kinkkisempi juttu. Jotta vanhan levypakan tiedot saisi luettua, tarvitaan identtinen laite (ohjain) johon levyt kytkeä. Vastaavan raudan hankkiminen voi kuitenkin olla hankalaa tai jopa mahdotonta kun aikaa on kulunut muutamia vuosia laitteen hankkimisesta. RAID -ohjaimen muokkaama ja tallentama data on aina valmistajakohtaista, jolloin eri valmistajan ohjain ei toimi vanhojen levyjen tietojen lukemiseen. Tämän takia vara ohjain tulisi hankkia samalla kertaa kun muuta järjestelmää on hankkimassa.

Softa RAID poistaa rautariippuvuuden, mutta koska aiemmin olen käyttänyt kaupallisia tuotteita, ongelma on aina ollut läsnä. Tästä syytä vanhassa järjestelmässä kummankin laitteen levyt oli peilattu laitekohtaisesti, sekä laitteet keskenään. Tällainen järjestely hukkaa valtavasti levytilaa, mutta sen pitäisi olla hyvin vikasietoinen sekä ohjainkortti että levyvikoja vastaan. RAID -tason valinta vaikuttaa myös tietojen luku ja kirjoitusnopeuteen.

RAID -tasoja löytyy muutamia:

  • RAID 0, eli tietojen lomitus. Tässä yhdistetään levyt yhdeksi asemaksi. Jos yksi levy hajoaa, kaikki tiedot katoavat. Tästä syystä RAID 0-tasoa ei tulisi käyttää sellaisenaan missään, ei ainakaan ilman varmuuskopiointia. Tämä vaihtoehto tarjoaa käyttöön 100 % asennetusta kapasiteetista. Tarvitsee vähintään kaksi levyä.
  • RAID 1, eli tietojen peilaus. Tässä sama data tallennetaan kahdelle levylle. Yhden levyn hajoaminen ei vaikuta tallennettuun dataan. Tämä vaihtoehto tarjoaa kahdella levyllä 50 % asennetusta kapasiteetista. Tarvitsee vähintään kaksi levyä.
  • RAID 5, vähän kuin RAID 0, mutta sisältää lisäksi pariteetti data levyn, jolloin minkä tahansa yksittäisen levyn hajoaminen ei kadota tietoja. Tämä vaihtoehto tarjoaa C * (N-1) kokoisen kapasiteetin, esimerkiksi kolmella levyllä toteutettuna 66 % asennetusta kapasiteetista saadaan hyötykäyttöön. Tarvitsee vähintään kolme levyä.
  • RAID 6 on kuten RAID 5, mutta yhden levyn sijaan siinä on kaksi pariteetti levyä, jolloin kaksi levyistä voi hajota tietojen katoamatta. Tämä vaihtoehto tarjoaa C * (N-2) kokoisen kapasiteetin, esimerkiksi neljällä levyllä toteutettuna 50 % kapasiteetista jää hyötykäyttöön, kuudella levyllä hyötysuhde nousee jo 66 %:iin. Tarvitsee vähintään neljä levyä.
  • RAID 0+1, yhdistää sekä tietojen lomituksen että peilauksen. Pelkkää 0-tasoa ei kannata käyttää, vaan käyttää esimerkiksi 0+1. Tämä vaihtoehto tarjoaa 50 % asennetusta kapasiteetista. Tarvitsee vähintään neljä levyä.
  • Lisäksi löytyy tasot 10, 50 ja 60, joita en tässä ala käymään läpi. Lisätietoa näistä ja edellä mainituista tasoista voi käydä lukemassa esimerkiksi täältä.

RAID levyjärjestelmä ei poista tietojen varmuuskopioinnin tarvetta, tästä syystä vanha järjestelmä oli toteutettu kahdella erillisellä laitteella jossa data sijaitsi. Täten myös uusi järjestelmä tulee sisältämään datat kahdessa eri järjestelmässä.

Vaatimukset uudelle levypalvelimelle:

  • Alhainen tehonkulutus
  • Nykyistä järjestelmää nopeampi (vanhassa noin 6Mbit/s)
  • Nykyistä vikasietoisempi => RAID 6 levyjärjestelmä
  • Reilusti kapasiteettia
  • Levyjen salausmahdollisuus
  • Helpompi korjata ja päivittää tarpeen tullen
  • Pitää saada sijoitettua räkkikaappiin
  • Etähallinta mahdollisuus


Vaihtoehdot

Kaupalliset isokapasiteettiset levypalvelimet ovat arvokkaita. Western Digitalin, WD My Cloud EX4 24 Tt -levypalvelin kustantaa 1710€, tukien tasoja 0, 1, 5 ja 10. RAID 5-tasolla kapasiteettia jää hyötykäyttöön 18 Tt. Tällöin varmennetun terabitin hinnaksi muodostuu 95€.

WD:n levypalvelin ei kuitenkaan tue RAID 6-tasoa, jolla seuraava levypalvelin oli tarkoitus toteuttaa. Koska tämä malli on jo näin kallis, laite joka tukisi 6-tasoa on vieläkin kalliimpi. Täten vaihtoehdoksi jää rakentaa levypalvelin itse. Näin toteutettuna levypalvelimesta saa juuri sellaisen kun haluaa ja varaosien hankkiminen on huomattavasti helpompaa ja halvempaa. Lisäksi omilla valinnoilla voi vaikuttaa järjestelmän kokonaishintaan, mutta valitettava tosiasia on että levykapasiteetti on se mikä maksaa kaikkein eniten.

Komponentit

Seuraavassa on listaus komponenteista jotka levypalvelimen osiksi lopulta valikoitui. Osa komponenteista on hankittu jo 4 vuotta sitten virtuaalipalvelinta varten, jotka jatkossa hoitavat levypalvelimen virkaa. Alle listatut hinnat ovat hankintahetkien hintoja, joten tänä päivänä saa varmasti nopeampaa ja halvempaa rautaa.

TuoteKuvausMääräá-hintaHinta yht.
KoteloSharkoon MS120 MicroATX144,90€44,90€
EmolevyAsus P7F-M1202,90€202,90€
ProsessoriIntel Core i5-760 2.8GHz1158,90€158,90€
KeskusmuistiG.Skill Ares DDR3 1333MHz 2x4Gb247,90€95,80€
TeholähdeSilentiumPC Vero L1 500W149,90€49,90€
KovalevytWestern Digital Red 3TB7113,90€797,30€
SSD-levytKingston HyperX FURY SSD 120 Gb244,90€89,80€
USB-muistiKingston DataTraveller micro 8GB17,90€7,90€
EtähallintaAsus ASMB4-iKVM1~20€~20€
RAID-ohjainLSI SAS 9211-8i164,77€64,77€
SATA-kaapelitHP Amphenol MiniSAS SFF-8087 to 4xSATA29,79€19,58€
Toimituskulut~15€
Yhteensä~1567€

Tällä kokoonpanolla kahdella pariteettilevyllä varmistetun levypalvelimen hyötykäyttö terabitin hinnaksi muodostuu 104,50€/Tt. Tässä ei selvinnyt yhtään halvemmalla kuin valmiilla kaupallisella tuotteella, mutta näin saan RAID 6 käyttöön, järjestelmä ei ole enää rautariippuvainen softa RAID:in ansiosta, sekä tietysti rakentamisen ilo. Lisäksi FreeNAS mahdollistaa julmetun määrän säätömahdollisuuksia, levyjen salauksen sekä erilaisten palveluiden ajamista, kuten iSCSI ja PLEX. Tosin vastaavia ominaisuuksia löytyy myös kaupallisista laitteista nykypäivänä.

Valintakriteerit

Levypalvelimeen ei kannata valita mitään kallista ja nopeinta rautaa. Emolevyksi kelpaa mikä tahansa emolevy, sen ei ole pakko olla palvelinkäyttöön tarkoitettu. Jos nurkissa pyörii vanha, mutta edelleen toimiva tietokone, on siinä hyvä alusta levypalvelimelle.

Koska halusin mahdollisuuden etäkäyttöön, oli ainoa vaihtoehto käyttää palvelinemolevyä. Palvelinkäyttöön tarkoitettuja microATX emolevyjä kourallisella SATA -liittimiä ei kuitenkaan ole helppo löytää ja kun sellaisen löytää, on hinta huikea (~600€). Prosessoriksi on valittu edullisin malli joka emolevyn kantaan sopii.

Koska halusin iKVM etähallinnan koneelle, enkä halunnut maksaa uudesta emolevystä järkyttäviä summia, tuli eteen levy/RAID -ohjaimen hankkiminen. Lähtökohtaisesti kaikki alle 100€ hintaiset ohjainkortit kannattaa unohtaa. LSI 9211-8i on piireissä hyväksi ja luotettavaksi kehuttu, joten päädyin itsekin samaan valintaan. Kyseinen ohjain on huomattavan kallis, noin 400€, mutta kuten laiteluettelosta voit huomata, en moista summaa ole kortista kuitenkaan maksanut. Lisää ohjainkortin hankkimisesta ja ohjelmiston päivittämisestä voi lukea toisesta blogauksestani.

ZFS -tiedostojärjestelmä on muistisyöppö, mitä enemmän keskusmuistia on, sitä parempi. Minimi muistinmäärä on 8 Gt, suositus vähintään 16 Gt. Koska entiseen virtuaalipalvelimeen olin aikoinani ostanut 16 Gt muistia, oli tämä puoli siltä osin kunnossa.

Kovalevyiksi valikoitui 7 kpl Western Digital RED 3 Tt, jotka on tarkoitettu NAS käyttöön. 3 Tt mallit valikoituivat kokonaishinnan perusteella. RAIDZ2 järjestelmässä on kaksi pariteettilevyä, halvin kombinaatio levyjen määrä suhteessa niiden hintaan muodostui 3 Tt levyistä, kun käyttökapasiteettitavoitteeksi asetti noin 15 Tt.

SSD levyt eivät ole pakollisia, mutta niillä pitäisi voida nopeuttaa levypalvelimelle kirjoittamista ja lukemista. Levyt toimivat välimuistina, mikäli keskusmuisti ei riitä. Jättämällä nämä levyt pois, saa systeemin hintaa pudotettua 90€.

Kotelo valikoitui ulkomittojen, sekä etusäleikön tuplapuhaltimien takia. Kotelo vetää vakiona tosin vain 2kpl 3,5″ kovalevyjä tai 4 kpl 2,5″ levyjä. Mikäli valmistaja olisi suunnitellut kovalevykehikon noin 5mm leveämmiksi, sekä olisi lisännyt reiät kovalevyille, olisi kotelossa ollut tilaa seitsemälle levylle, sentin ilmanvaihtoraoilla. Koska koteloa ei ollut näin toteutettu, piti sitä hieman modifioida. 5.25″ asemapaikalle saa asennettua vielä yhden kovalevyn, jota tulevaisuudessa voin hyödyntää vaikka Hot-Spare -levynä RAID -pakassa.

IMG_2266 IMG_2265

Vaikka kovalevyt ovat virtapihejä, vajaa 5W/kpl kirjoittaessa/lukiessa ja prosessori mahdollisimman pienitehoinen, valitsin hyvähyötysuhteisen 500W teholähteen. Järjestelmä syö arviolta 60W verran tehoa ollessaan päällä, joten teholähde riittää paremmin kuin hyvin. Virtalähde on mitoitettu lähinnä käynnistyshetkeä varten, sekä toimimaan mahdollisimman hiljaisesti alhaisella kuormituksella, sillä laitteisto tulee olemana päällä 24/7/365.

FreeNAS:in kotisivuilta voi lukea lisää järjestelmän minimivaatimuksista.

Jutun seuraavassa osassa käsittelen FreeNAS:in asennusta ja parametrointia.

LSI SAS 9211-8i levyohjain ja P20 IT firmwaren päivittäminen

Hankin Kiinasta levypalvelinta varten PCIe-liitäntäisen LSI SAS 9211-8i -levyohjaimen, sillä emolevyssä ei ollut riittävästi SATA-portteja tarpeisiini. Kyseinen kortti on ns. OEM-tuote ja näyttää täysin identtiseltä kuin Avago SAS 9211-8i (Avago on entinen LSI). Avagon sivuilta löytyvät ohjekirjat, ohjelmistot jne. soveltuvat suoraan OEM-ohjaimelle. Eroa on ainoastaan paketoinnissa sekä hinnassa.

Siinä missä LSI/Avago SAS 9211-8i maksaa suomessa 335-470€, maksoi se Kiinasta tilattuna vain 64€. Tätä juttua kirjoitettaessa hinta on pudonnut 48€ paikkeille toimituskuluineen. Myyjänä toimi eBayssä käyttäjä alex_xu10, joka vastasi kyselyihin nopeasti ja hoiti postittamisen ym. kommervenkit kunnialla, joita matkalla oli Kiinan turvatarkastusten kanssa. Kokemusteni perusteella luotettava ja hyvä myyjä, suosittelen. Linkki ohjainkorttiin myyjän sivuille. Mukana seuraa ohjainkortti, matalan ja korkean pofiliin kiinnitysrauta sekä ajurilevy, josta löytyy aika vanhahkot (P14) ajuriversiot.

IMG_2319 IMG_2321

Pelkkä ohjainkortti ei kuitenkaan riitä, vaan tarvitaan myös kaapelit kovalevyjen kytkemiseksi ohjainkorttiin. Kaapelin tulee olla oikean tyyppinen, jotta halutun tyyppiset kovalevyt toimivat ohjaimen kanssa. Tässä tapauksessa ohjainkortin päässä on 2 kpl MiniSAS SFF-8087 liittimiä, jotka tarvitsee saada muutetuksi SATA-liittimiksi SATA-levyille (ei SAS-levyille).

IMG_2320

Tilasin kaapeleita kaksi kappeletta eBaystä. Myyjänä qbtl, tuote HP Amphenol MiniSAS SFF-8087 to 4xSATA, hintaa toimituskuluineen kahdelle kaapelille yhteensä vajaa 20€. Tämäkin myyjä oli nopea ja luotettava, suosittelen. Suomessa yksittäinen vastaavan tyyppinen kaapeli maksaa valmistajasta riippuen 20-60€/kpl.

IMG_2264

Sitten itse asiaan, eli ohjelmiston version tarkistaminen, esivalmistelut sekä päivittäminen.

FreeNAS:in asennuksen jälkeen järjestelmä antoi varotuksen väärästä ohjelmaversiosta ohjainkortilla. Tähän osasin varautua, sillä kortit toimitetaan IR ohjelmistolla (Integrated RAID), joka tarkoittaa kortin sisäistä RAID toimintoa. Ohjelmisto pitää päivittää IT-versioon (Initiator Target), jotta ohjainta voi käyttää softa raidin kanssa. Levyt löytyvät ja näkyvät FreeNAS:ssa väärästä ohjelmaversiosta huolimatta, joten tämän ei pidä antaa hämätä.

lsi_versio

FreeNAS 9.10-STABLE versiossa on bugi, sillä P21 ohjelmistoversiota ei ole olemassa ohjainkortille. Uusin versio on P20, jonka kanssa FreeNAS toimii vaikka versio virhettä kiljuukin vielä päivityksen teon jälkeenkin.

lsi_versio2

Ohjelmiston päivittämisen kanssa tulee olla varovainen, sillä buuttaus tai sähkökatko kesken firmwaren päivittämisen saa aikaan kortin hajoamisen.


Mitä tarvitaan:

  • LSI SAS 9211-8i ohjain
  • USB muisti, koolla ei väliä
  • Rufus, USB-tikun formatoimiseksi
  • Uusin versio kortin firmwaresta ja asentaja ohjelmasta
    • 9211-8i_Package_P20_IR_IT_Firmware_BIOS_for_MSDOS_Windows
    • Installer_P20_for_MSDOS_and_Windows


USB-muistin luominen:

Formatoi USB-muisti alla olevan kuvan asetuksilla.

rufus_lsi_usb_format

Kopioi USB-muistiin seuraavat tiedostot lataamistasi paketeista:

  • sas2flsh.exe (asentaja paketin hakemistosta \sas2flash_dos_rel\)
  • 2118it.bin (P20 firmis paketin hakemistosta \Firmware\HBA_9211_8i_IT\)
  • mptsas2.rom (P20 firmis paketin hakemistosta \sasbios_rel\)

Tämän jälkeen varmista BIOS asetuksista, että kone buuttaa USB muistilta.

Firmwaren päivittäminen:

    1. Ensimmäiseksi tarkistetaan, että päivitysohjelma näkee oikean ohjainkortin. Tähän käytetään komentoa sas2flsh.exe -listall. Operaatio kestää noin minuutin.lsi_2_listall

      Vaikka kyseessä on SAS 9211-8i ohjain, syystä tai toisesta ohjelma näyttää valitun ohjaimen olevan SAS2008(B2). Kyseessä on yksi ja sama ohjain, nimeäminen voisi vain olla loogisempaa. Tämän nimen näkee koneen buutin yhteydessä, samassa listassa johon ohjain luettelee liitetyt kovalevyt. Jutun lopussa palaan asiaan lyhyesti. Ongelmien välttämiseksi kaikki muut ohjaimet ja lisäkortit kannattaa poistaa koneesta ennen päivityksen tekemistä.

    2. Kun oikea ohjain on varmuudella löydetty, voidaan jatkaa ohjaimen firmwaren poistamisella. Poistaminen tapahtuu komennolla sas2flsh.exe -o -e 6. Tyhjentämisessä menee hetki. Tämän komennon suorittamisen jälkeen koneen sammuminen on ohjaimen kannalta katastrofaalista.lsi_3_erase
    3. Onnistuneen tyhjennyksen jälkeen on aika ajaa uusi ohjelmaversio sisälle. Tämä tapahtuu komennolla sas2flsh.exe -o -f 2118it.bin -b mptsas2.rom. Päivityksen aikana vilisee pari ruudullista päivitykseen liittyvää statustietoa.lsi_4_update2
    4. Lopuksi tarkistetaan sas2flsh.exe -listall komennolla, että ohjelmaversio on päivittynyt.lsi_5_listall
    5. Päivitys on valmis ja koneen voi käynnistää uudelleen.

Koneen käynnistymisen yhteydessä ohjain luettelee siihen liitetyt levyt, mutta myös itsensä. Kun aiemmin puhuin ohjaimen epäloogisesta nimeämisestä, niin ensimmäiseltä listan riviltä löytyy tämä mystinen nimi, joka vahvistaa kyseessä olevan yksi ja sama ohjain.

lsi_6_buutti

Kun buutin yhteydessä paina Ctrl-C, voi käydä vielä asetusohjelman kautta tarkistamassa asennetun ohjelmaversion, joka tässä tapauksessa on siis 20.00.07.00-IT.  Tätä kautta tarkasteltuna ohjaimen nimi vastaa sen tyyppiä.

lsi_7_versio

Vaihtoehtoisesti päivittämisessä voisi käyttää EFI shell:iä, mutta koska Asuksen lankku ei tätä menetelmää tukenut, turvauduin DOS vaihtoehtoon. Myös versiot VMwarelle, Solarikselle, Linuxille ja FreeBSD:lle on tarjolla, joista voi valita haluamansa. Ylläolevat ohjeet pätevät, käytit sitten mitä asentajaa tahansa.

Sony Bravia KD-55X8505C ja langattoman yhteyden ongelma

Kaveri otti yhteyttä tiedustellakseen, osaisinko auttaa miksi hänen uusi TV ei saa yhteyttä langattomaan lähiverkkoon. Erikoiseksi tilanteen teki se, että kännykällä luodun WLAN-verkon TV löysi, mutta tukiseman verkkoa ei.

Ongelmana voisi olla piilotettu SSDI (verkon nimi), yhteensopimaton standardi (b, g, a, n) tai kuuluvuus. Verkon nimi oli kuitenkin näkyvissä (esim. kännykälle) ja käytetty tukiasema (ZyXEL NBG v2) tukee kaikkia tavanomaisia standardeja. TV pitäisi siis kyetä löytämään verkko ongelmitta, vaikka sen manuaaleista tai spekseistä en löytänytkään tarkempaa tietoa sen tukemista WLAN versioista.

Kun ilmiselvät asiat oli käyty läpi eikä ongelma ollut rakennut, kokeiltiin toista kikkaa.

WLAN kanavia on yhteensä 13 kpl, joista Euroopassa on käytössä kaikki 13, mutta USA:ssa ja Canadassa vain kanavat 1-11. Sony on Japanilainen yhtiö, mutta valmistaa tuotteita globaalisti.

Tukiseamassa oli käytössä kanava 13. Kun tukiaseman kanavaksi muutti 11, löysi TV verkon heti. On siis hyvin mahdollista että TV tukee vain kanavia 1-11, tai sitten syynä on ohjelmisto bugi.

Ongelma ei ole kovin kummoinen, mutta en pidä sitä ihan tavanomaisenakaan. Ei siis ihme että ensimmäinen IT-kaveri joka ongelmaa oli yrittänyt ratkoa, päätyi vesiperään. Ei itsellänikään WLAN kanavan vaihtaminen tullut ensimmäisenä mieleen.

Naarmu näytön pinnassa, hammastahna auttaa

Kaveri osti käytetyn 23″ Samsung T23C350EW TV:n 25€:llä. Toimiva laite, mutta ruudun oikeassa reunasa oli pahat naarmut. TV:n ollessa päällä naarmut eivät juurikaan näy, mutta etenkin sammuksissa olessa ne erottuvat selvästi.

13009805_10209400246548966_1057729253_o

Käytetty tuote on käytetty, siinä on käytön jälkiä eikä se tietenkään vastaa enää uutta. Mutta mikäli jollain konstilla naarmuja saisi edes vähän häivytettyä, niin näyttäisi edes vähemmän käytetyltä.

Vaan miltä kuulostaa hammastahnan sotkeminen ruutuun? No hieman hassulta, vaan kuinkas kävikään?

Hammastahnaa tarvitsee vain hyvin pienen nokareen sormenpäihin, jota kevyesti hierotaan naarmun päällä. Mikä tahansa hammastahna ei kelpaa, vaan siinä tulee olla hiovia ainesosia seassa, kuten esimerkiksi Sensodyne Vital, jota tämän näytön fixaamisessa käytetiin.

13009997_10209403541431336_1925892443_o 12986338_10209403546791470_304827847_o

Näytössä olleet naarmut olivat hyvin pinnallisia, joihin hammastahnan hiova vaikutus puree todella hyvin. Syville ja teräville naarmuille hammastahnasta ei kuitenkaan ole apua.

Pientä hammastahnanokaretta hierotaan varovasti naarmun päälle pyörivin liikkein muutaman sekunnin ajan, pyyhi lopuksi puhtaaksi esimerkiksi näytön putsaamisella tarkoitetulla kostealla liinalla. Mikäli jälki ei poistunut, voit antaa uusintakäsittelyn. Kerralla kannattaa hioa mielummin liian vähän kuin liikaa. Mikäli jälki ei suostu lähtemään pois, ei sitä väkisinkään kannata yrittää saada pois, sillä liika hiominen pilaa näytön pinnan.

Tässä tapauksessa naarmut katosivat lähes jäljettömiin, vain auringon valoa kulmassa katsomalla on mahdollista nähdä pieni jälki ruudulla. Alla kuvasarja hionnan tuloksista. Aika huikeaa, näytöstä tuli melkein kuin uusi.

13016855_10209400288310010_1123235520_o 13016635_10209400370792072_1289082914_o 12986325_10209400378872274_1800840943_o 13054793_10209400385632443_206120246_o

Kiitokset Juha / OH3HPU:lle kuvista ja jutun aiheesta.

Muistivika tietokoneessa? Memtest86 auttaa muistien testaamisessa

Käyttämäni muistit tietokoneissa ovat olleet toimivia ja luotettavia, eikä yksikään ole rikkoutunut aiemmin. Kun vika sitten ensimmäisen kerran osuu kohdalle, se ei välttämättä ole ensimmäinen asia joka tulee mieleen tarkistaa.

Monesti tietokoneen viat ovat ’yksinkertaisia’: Verkkokortti lopettaa tyysti toiminnan, näyttö pimenee (näytönohjain / näyttö rikki), kovalevy kiljuu jne. Nämä ovat olleet sellaisia vikoja joita kohdalle on tullut vuosien varrella muutamia kertoja. Muistivikaa sitävastoin ei aiemmin ole tullut kohdalle. Muistivian epäilemiseen ja testien kautta havaitsemiseen vierähti tavanomista pidempi aika, osin vian uutuuden takia, mutta myös sovellusympäristön erikoislaatuisuuden takia.

Koska kyseessä on virtuaalipalvelimen rauta, eikä sen päällä ole pyörinyt mitään kovin kriittisiä palveluita, ei ongelman ratkaisemisella ollut kiire, vaikka aluksi yritinkin kuumeisesti syytä etsiä. Ensimmäisenä epäilin USB-muistia, jolle itse ESXi virtualisointiympäristö on asennettuna. Varsinaiset virtualisoitavat käyttöjärjestelmät käynnistyivät erillisen levypalvelimen iSCSI:n kautta. USB-muistiin ei siis pitäisi juurikaan tulla kirjoituskertoja. Muistitikun loppuunpalaminen oli kuitenkin epäilykseni ja tämän myötä asensin ESXi:n kovalevylle. Kaikki toimi pari päivää ok, kunnes kone jumahti taas ja sain mystisiä pinkkejä virheilmoitussivuja jotka eivät juurikaan valottaneet tilannetta.

Seuraavaksi epäilin syyksi virtualisointialustan version yhteensopimattomuutta emolevyn kanssa (olin vain vähän aikaa aiemmin päivittänyt ESXi 5.5 => 6.0), joten kokeilin uudestaan vanhemmalla versiolla, ei auttanut. Sitten kokeilin eri virtualisoitavien käyttöjärjestelmien versioita, mutta tämäkin tuotti vesiperän. Lopulta kyllästyin kokeilemaan ja asia jäi sikseen yli vuodeksi.

Palvelimen pitkä sähköttömyys alkoi jossain välissä huolettamaan ja asian ratkaiseminen alkoi painaa mieltä. Eräänä päivänä juolahti mieleen testata muistien kunto. Pienen etsinnän jälkeen löysin Memtest86 -ohjelman, joka on ilmainen (myös maksullinen versio saatavilla), itsenäinen muistin testausohjelma ilman tarvetta erilliselle käyttöjärjestelmälle. Ohjelma poltetaan joko CD-levylle tai asennetaan asennusohjelman avulla USB-muistille ja buutataan kone käynnistymään testausohjelmaan.

Testin ajaminen kestää asennetun muistin määrästä, koneen sekä muistin nopeudesta, sekä muistissa madollisesti olevien virheiden määrästä riippuen, noin 20 minuutista useisiin tunteihin. Ohjelma ei lopeta testauskierroksen päätyttyä, vaan tekee testiä loputtomalla luupilla. Mitä useamman kerran testin ajaa, sitä varmempi voi olla muistien toimivuudesta. Toisaalta jo ensimmäisellä kerralla viat todennäköisesti löytyvät, ellei ongelmat ole lämpötilariippuvaisia.

Ensin kokeilin testata kaikki muistit kerralla, saaden lopputulokseksi kasan virheilmoituksia. Aloin olla oikeilla jäljillä. Seuraavaksi testasin muistikampa kerrallaa, eri sloteissa, varmistaakseni että vika ei ole emolevyssä. Kun olin testaillut muisteja erilaisilla kombinaatiolla, olin varma emolevyn toimivuudesta ja että kahdessa muistissa neljästä oli vikaa.

Ehjän muistin testitulos näyttää seuraavalta:

muisti1_paikka1

Risalla muistilla sivu näyttää paljon levottomalta:

muisti3_paikka3

Erikoista oli, että kummankin muistikampapaketin (paketin muisteilla on perättäiset sarjanumerot) toinen pari oli rikki. Kun risat poisti ja käytti pelkästään ehjiä, muistitesti meni heittämällä läpi ilman ongelmia ja konekin toimi vakasti ja luotettavasti.

Eri paketeista otettujen muistien rinnakkaisajotestin tulos:

muisti1ja4_paikka1ja2

Muistit menivät takuuseen Verkkokauppa.com:n kautta nopeasti ja sujuvasti. Ainoa ’haittapuoli’ takuuhuollossa oli, että koska kummankin kampaparin pari oli rikki, piti molemmat parit, eli kaikki 4 kampaa lähettää huoltoon.

Vika oli lopulta hyvin yksinkertainen, mutta koska musitivika ei ollut aiemmin tullu vastaan ja käyttöympäristö oli vähän erilaisempi (Asus P7F-M serveri emolevy + ESXi 5.5 / 6.0), hankaloitti ja hidasti tämä syyn löytymistä.

Muistien testaamiseen käytin ilmaista Memtest86 v4. Myös Memtest86 v6 on ilmainen (saatavilla myös maksullinen versio), uudemmassa versiossa on hieman enemmän ominaisuuksia ja todennäköisesti tätä uudempaa versiota kannattaa käyttää laajemman yhteensopivuuden takia. v6 osaa käynnistyä myös v4 moodissa, mikäli yhteensopivuutta ei ole toisinpäin – kätevää.

Admin tunnuksen vaihtaminen toiseksi WordPressissä

WordPress on hyvä julkaisualusta, mutta kuten niin monen muunkin palvelun ja laitteen pääkäyttäjätunnus on vanha tuttu admin. Lisäksi ei ole mikään salaisuus, että wordpressin hallintasivun kirjautumissivun osoite on varsinaisen sivun osoitteen perään lisätty /wp-admin/. Toisaalta tälle kirjautumissivulle löytyy linkki suoraan sivustolta, Kirjaudu sisään -linkin kautta.

Hyvä salasana on tärkeä, mutta jos myös käytäjätunnus on jotakin muuta kuin arvattavissa oleva admin, on murtautuminen käyttäjätunnusta ja salasanaa arvaamalla pykälää haastavampaa. Käyn tässä läpi yksinkertaisen SQL-kysely käskyn käyttäjätunnuksen muuttamiseksi ja tietoturvan parantamiseksi.

Mene siis palveluntarjoajasi hallintasivulle, etsi databases ja sen alta phpMyAdmin.

databases

Ennen seuraavien toimenpiteiden tekemistä, tietokannasta on syytä ottaa varmuuskopio!

Tee seuraavat toimenpiteet käyttäjätunnuksen muuttamiseksi.

  1. Klikkaa sivun ylälaidasta SQL
  2. Suorita seuraava SQL-kysely (mukaanlukien lopun puolipiste) sivulla olevassa SQL-kyselykentässä:
    UPDATE wp_users SET user_login='uusi_kayttajatunnus' WHERE user_login='admin';
  3. Paina Siirry-painiketta

Allaolevaan kuvaan on merkitty edellä kuvatut toimenpiteet.

wp_pass_change

wp_users on taulun nimi, johon muutoksia ollaan kohdistamassa. Vakioasennuksessa kaikki taulut alkavat wp_, mutta esimerkiksi itse olen muuttanut turvallisuussyistä alkuosan toiseksi. Mikäli olet muuttanut vakiomuotoilua joksikin toiseksi, tulee tähän kohtaan kirjoittaa oikea nimi, esimerkiksi omablogi_users.

user_login kenttään syötetään ’ ’-väliin uusi haluttu käyttäjätunnus, joka korvaa aiemman admin tunnukset. Esimerkiksi ’minaadmin’.

Muutoksen jälkeen sivun pitäisi toimia täysin normaalisti. Ainoa ero aiempaan on, että admin-käyttäjätunnus ei enää toimi ja sen on korvannut määrittämäsi uusi käyttäjätunnus (esim. minaadmin). Uudella käyttäjätunnuksella on edelleen admin-oikeudet, eli ainoa muutos oli pelkän käyttäjänimen vaihtuminen.