Avainsana-arkisto: palautus

Veroilmoitus, verovähennykset ja veronpalautus

Verovuotta 2015 koskeva esitäytetty veroehdotus saapui keväällä 2016. Olen kahlannut veroehdotukset läpi joka vuosi, tarkistaen että kaikki tiedot on merkitty oikein. Pitkästä aikaa sinne oli ilmaantunut uusi kohta, ensiasunnon velan korot. Tämähän johtuu luonnollisesti siitä, että ostin kesällä 2015 asunnon, joten ei siinä sen ihmeempää. Sen lisäksi että veroehdotuksessa kaikki tiedot näkyvät oikein, voi sieltä myös puuttua verovähennyksiä joihin saatat olla oikeutettu. Tällisiä ovat tyypillisesti työmatka- ja tulonhankkimisvähennys (alan kirjallisuus, työvaatteet, työkalut jne.), sekä kotitalousvähennys. Tässä jutussa käyn läpi veroehdotukseen tekemäni muutokset, sekä tietysti sen kuinka lopulta kävi.

img_2836

Asuntolainan korot

Veroehdotukseen oli ilmoitettu lainan osuudeksi 50/50 %, vaikka itse asunto oli ostettu, maksettu ja lainaa lyhennetty 80/20 % suhteella. Omistussuhde näkyi ihan oikein (80/20), mutta lainan osuus ei. Pankki on ilmoittanut tiedot verottajalle, mutta miksi näin? Siitä syystä, että laina on pankin kannalta yhteisvastuullinen. Mikäli kummallakin osapuolella olisi ollut oma lainansa, olisi tilanne ollut suoraan oikein. Erilliset lainat ovat käsittääkseni hyvin harvinaisia, mutta esimerkiksi toisella veljistäni on erillinen asuntolaina yhteiseen asuntoon puolisonsa kanssa.

Onko tällä sitten mitään merkitystä, kokonaiskorot kun ovat ja pysyvät, jakautuvat ne missä tahansa suhteessa. Jos kyse on ensiasunnosta, niin tällöin tällä on pieni merkitys sen lisäksi, että korkovähennys kohdentuu väärin henkilöiden kesken (talouden sisällä tällä ei sinällään ole mitään merkitystä).

Vuonna 2015 asuntolainan koroista sai vähentää 65 %. Jos vuoden 2015 aikana korkoja on maksettu 1000€, tarkoittaa tämä, että koroista saa vähentää 650€. Jos lainanottajalla ei ole pääomatuloja, koroista syntyy alijäämää, jolloin korot vähennetään alijäämähyvityksenä ansiotulojen verotuksessa. Normaalisti alijäämähyvitys on 30 %, mutta ensiasunnonostajan alijäämähyvitystä on korotettu 2% yksiköllä, tällöin ylijäämähyvitys on 32 %. Toisin sanoen 1000€ asuntolainan koroilla alijäämähyvitys on joko 195€ (30 %) tai 208€ (32 %). Kyse ei ole siis isosta summasta 1000€ vuosikoroilla (13€).

80/20 % omistussuhteella kokonaisalijäämähyvitys on 205,40€ (1000*0,65*0,8*0,32=166,40€ ja 1000*0,65*0,2*0,3=39€). Verottajan ehdotuksen mukaan (50/50 %) kokonaisalijäämähyvitys olisi esimerkin summalla ollut 201,50€, eli 3,90€ vähemmän. Merkitys ei siis ole kovin suuri, mutta miksi sitä turhia euroja valtiolle antaa jotka ei sille edes kuulu. Puhumattakaan jos 100000 ihmistä jättää vastaavia pieniä asioita huomioimatta verotuksessa, nettoaa valtio ko. lainojen koroilla 390000€ perusteetonta verotuloa. Eihän valtio tällä rahamäärällä saa hankittua kuin pullakahvit eduskuntaan, mutta miksi maksaa veroja perusteettomasti liikaa?

Mutta, kun lainanottajalla on pääomatuloja, tilanne muuttuu. Kun pääomatuloista on maksettu veroa, vähennetään esimerkiksi asuntolainan korko, aiemman esimerkin 650€, suoraan näistä veroista ilman omavastuuta. Eli kun ensiasunnon ostaja saa 32 % alijäämähyvityksen ja muu asunnon hankkija 30 %, pääomasijoittaja saa vähentää 100 % pääomatulojen veroista. Tämä tietysti edellyttää, että veroja on maksettu esimerkin tapauksessa vähintään 520€ (80% osuus kokonaiskoron [650€] määrästä) edestä jotta lainan oman osuuden kulut saisi kokonaan vähennettyä.

Oma sijoitustoimintani on ollut pienimuotoista, mutta ajan kanssa tilanne toivottavasti kehittyy. Joka tapauksessa pääomatuloja on ollut, joten vähennyshyöty on omassa tapauksessani suurempi kuin puolisolla, jolla pääomatuloja ei ole laisinkaan.

Ei tietenkään ollut varmaa hyväksyisikö verottaja lainasuhteen muutoksen, mutta muutoksen hakeminen ei maksa muuta kuin hetken aikaa. Muutospyyntö tehtiin kummankin lainanottajan veroehdotukseen siten, että kummankin ilmoitus on yhtenäinen, mutta tiedot vastaavat aina kertojaa itseään.

Alla allekirjoittaneen sanatarkka selvitys verottajalle:

”Asunto ostettiin 80/20 % osuuksin. Asunnon hinta 165000€, josta maksoin käteisellä 61000€ ja puoliso 20000€. Lainaa otettiin 85000€ (1000€ varattiin lainan järjestelypalkkioon sekä varainsiirtoveroon). Lainaa maksetaan omistussuhteen mukaisesti 80/20 %, eli minä 1200€/kk ja puoliso 300€/kk. Jostain syystä pankki on ilmoittanut lainan suhteeksi 50/50, vaikka sen pitäisi olla 80/20. Täten lainan summa on väärin, itselläni sen pitäisi olla 60265,73€ ja puolisolla 15066,43€. Samaisesta syystä ensiasunnon velan korot ovat väärin, minulla niiden pitäisi olla 441,73€ ja puolisolla 110,43€.”

Tästä pääsenkin sopivalla aasinsillalla sijoitustoiminnan kulujen vähentämiseen verotuksessa.

Sijoitustoiminta

Kuten aiemmin totesin, pääomatuloista voidaan vähentää kaikki kulut, ja vieläpä ilman omavastuuta. Vaatimuksena tietysti on, että veroja on maksettu riittävästi vähennysten tekemiseksi. Omalla kohdalla näin ei vielä ole, mutta ylimenevä osuus huomioidaan kuitenkin ylijäämähyvityksenä palkkatuloista.

Jotta sijoitustoimintaa voidaan tehdä, tarvitaan sen tekemiseen luonnollisesti työhuone. Lisäksi myös nettiyhteys on tarpeellinen väline. Myös alan lehdistä voi tehdä vähennykset. Nämä olivat juuri niitä kuluja, jotka ilmoitin veroilmoituksessa.

Veronmaksajain keskusliiton vuosijäsenmaksu on 25€ (maksetaan 2v erissä, eli 50€/kerta). Nettiyhteyden kustannuksista voi vähentää 50% kun on näyttöä työkäytöstä (omassa tapauksessa 50% = 208,80€), työhuoneesta voi hakea vähennystä alimman kategorian mukaan (kiinteä 205€) kun sitä on käytetty satunnaisten sivutulojen hankkimiseen. Yhteensä näistä kuluista kertyy vähennettävää 438,80€.

Mikäli pääomatuloja ei olisi ollut yhtään, alijäämähyvityksenä (30% mukaan) vähennettävää olisi syntynyt edellisistä kuluista 131,64€ (= palautuksen määrä). Myös tietokoneen ja sen oheislaitteet, kirjallisuuden jne. voi vähentää verotuksessa, mutta edellisestä tietokoneen hankkimisesta on jo aikaa.

Selitykseksi oheisille kuluille kirjailin seuraavaa:

”Nettiä käytetty kaupantekoon rahastoilla ja osakkeilla, sekä tiedonhankintaan yritysten kotisivuilta, osavuosikatsauksista ja talousaiheisilta foorumeilta. Lehdestä lisätietoa ja vinkkejä sijoittamiseen. Työhuonetta käytetty sivutulojen ansaintaan.”

Puhelinetu

Lisäksi ilmoitin verottajalle, että en käytä työsuhdepuhelinta omiin puheluihin, sillä minulla on omakin puhelin jonka puhepaketista ja netistä maksan ~31€/kk.

Vuosituloja puhelinetu kasvattaa 20€/kk, eli 240€ vuodessa. Tästä summasta maksetaan tuloveroa normaalisti, eli puhelinedun olemassaolo laskee käteen jäävää palkkatuloa vuodessa esimerkiksi 25% tuloverolla 60€. Puhelinedun poispudotuksella 25% tuloveroilla palautuksen määrä kasvaa siis 60€:lla ja vuosiansiot putoaa 240€.

Puhelinedun poistattaminen ei ollut varmaa, mutta yrittänyttä ei laiteta. En halua maksaa 60€ vuodessa tyhjästä. Ja en, en halua alkaa käyttämään työpuhelinta myös vapaa-ajan puhelimena, etenkään kun siihen ei ole saatavissa viiden kortin multi-SIM:iä.

Tositteet

Kun verovähennyksiä tekee, tulee vähennyksen perusteena käytettyjä kuitteja säilyttää mahdollisia myöhempiä kyselyjä varten. Tämän takia on myös tärkeää, että vähennyksen perusteena käytetyt summat ovat oikein.

Lopputulos

Kun korjattu verotuspäätös saapui, sain ilokseni huomata, että kaikki vaaditut muutokset oli hyväksytty. Veronpalautusten määrä em. muutoksilla nousi 275,68€:lla. Tosin, jokin oli muuttunut, eli kaikki ei ollut kohdillaan.

Luottamustoimesta minulle oli maksettu 400€ korvaus. Aiemmassa veroehdotuksessa se oli merkittynä sivutoimen palkaksi, josta ei peritä päivärahamaksua. Puhelinedun muutos oli syystä tai toisesta sysännyt luottamustoimimaksun päivärahamaksun piiriin.

Päivärahamaksun suuruus on 0,78 % tulosta, eli tässä tapauksessa verot nousivat 3,12€, joskin vaikutus on todellisuudessa pienempi, sillä päivärahamaksu vähentää ansiotulon määrää valtionverotuksessa ja kunnallisverotuksessa. Mutkikasta. Käytännön vaikutus 400€ joutumisesta väärään lokeroon vähennysten jälkeen oli 1,79€.

15 minuuttia kestävä puhelu verotoimistolle maksoi enemmän aikaa ja rahaa kuin virheen oikaisusta koitunut hyöty, jonka tiesin jo etukäteen. Eri tulkinnat kahden verotuspäätöksen välillä kuitenkin ihmetytti, jonka takia halusin selvittää, kumpi tulkinnoista oli oikein; alkuperäinen vai oikaistu.

Alkuperäinen oli tosiaan oikein, eli luottamustoimimaksut eivät kuulu sairausvakuutusmaksun perusteiden päivärahamaksun piiriin.

Lopulta kaikkien kommervenkkien jälkeen sain palautusta alkuperäiseen nähden 277,47€ enemmän. Ihan hyvä tuntipalkka. Puolisolla palautusten määrä vuorostaan laski noin 30€:lla asuntolainan korkojen uudelleenjakautumisen seurauksena.