Työnantaja ei palkkaa työntekijöitä hyvää hyvyyttään, vaan taustalla on aina arvonlisäyksen aikaansaaminen. Arvonlisäyksellä tarkoitetaan sitä rahamäärää, jonka työntekijä tekemällään työllä on tuottanut (suorasti tai epäsuorasti) työnantajalle. Näistä rahoista maksetaan palkat, verot, investoinnit, kiinteät kulut, voitonjako jne. Työnantaja ei kuitenkaan onnistu tavoitteessaan, mikäli työntekijä sairastuu, loukkaantuu tai pahimmassa tapauksessa kuolee. Uusia työntekijöitä saa tilalle, mutta uudelleenkouluttaminen ja saman tietotaidon kartuttaminen voi viedä vuosia. Jotta töihin mentäisiin terveenä ja sieltä palattaisiin terveenä, täytyy työpaikalla osata toimia oikein ja turvallisesti. Maalaisjärjellä pääsee pitkälle, mutta kaikkia asioita ei voi tietää. Tämän takia on olemassa erilaisia työturvallisuuteen liittyviä koulutuksia.

Biisonmafian Jorkki ja kumppanit näyttävät, kuinka työmaalla ei tule toimia.

Usein varsinkin startup-yrittäjää kiinnostaa enemmän bisneksen tekeminen kuin ’vähemmän’ tärkeiden asioiden, kuten työturvallisuuteen tai työsuhteeseen liittyvien asioiden lainmukainen hoitaminen. Pahimmassa tapauksessa työnantaja sulkee silmänsä kokonaan näiltä asioilta, eikä edes yritä selvittää ja korjata asioita (vaikka puutteista ilmoittasi), tai ne hoidetaan mutu-tuntumalla päin prinkkalaa. Mikäli vastavalmistuneen ensimmäiseksi työpaikaksi sattuu tällainen työnantaja, voivat asiat mennä pahastikin pieleen.

Yrityksen talous on alkumetreillä tiukoilla, mutta työntekijän ei pitäisi antaa asioiden olla hyvää hyvyyttään rempallaan, sillä ajan saatossa rempallaan olevilla asioilla on tapana kasautua. Tämä koskee myös ylitöiden tekemistä, lakisääteisiä palkankorotuksia, lomapäiviä, lomarahoja jne. Näistäkin on syytä pitää huolta ja korjata tilanne heti kun ongelma ilmenee.

Uutena työntekijänä ei luonnollisesti halua olla liian tiukka asioiden suhteen, koeajan jälkeen on hieman helpompi ottaa asioihin kantaa. Mutta mitä enemmän aikaa kuluu, sitä vaikeammaksi ainakin itselleni tuli asioiden hoitaminen, ja ajan saatossa sitä enemmän puutteellisia asioita kerääntyi korjattavaksi.

Kun ongelmat hoitaa ilmenemisjärjestyksessä yksi kerrallaan kuntoon, ei työnantajallekaan tule kerralla isoa kustannusta ja työtaakkaa asioiden hoitamisesta. Siksi myös uuden työntekijän on syytä asialliseesti ilmoittaa puutteista työnantajalle, silläkin uhalla että suhtautuminen tehtyyn ilmoitukseen ei ole hyvä. Mikäli työnantaja ei suhtaudu asiallisesti tehtyyn ilmoitukseen, on se merkki mahdollisesti vakavista ongelmista ja tällöin voi olla syytä alkaa etsimään uutta työpaikkaa saman tien ja vaihtaa heti kun vain mahdollista.

Työnantajan tulee järjestää perehdytys työhön, jonka tulee olla riittävän kattava työnkuvaan nähden. Perehdytyksen yhtenä osa-alueena on työturvallisuuteen ja vaaroihin liittyvät asiat. Työturvallisuuteen liittyvät asiat on syytä ottaa vakavasti, sillä pahimmassa tapauksessa kyse on elämästä ja kuolemasta.

Työpaikan toimialasta riippuen, työnantajan tulee perehdytyksen lisäksi järjestää tarvittavat koulutukset. Toisaalta työntekijän tulee vaatia näitä kursseja järjestettäväksi, mikäli työnantaja ei niitä omatoimisesti järjestä. Tosin sekään ei ole tavatonta että pyynnöistä huolimatta kursseja ei haluta järjestää, tai järjestäminen venyy aina vain kauemmas ja kauemmas tulevaisuuteen. Työnantaja saattaa ehdottaa myös että kurssit suoritettaisiin palkattomasti, omalla vapaa-ajalla. Tähän ei tule suostua, edes osittain, sillä kurssiella käynti on työaikaa.

Vaikka kursseilla istuminen saattaakin tuntua ikävältä ja turhalta, niiden tarkoitus on antaa perustietoa työturvallisuuteen liittyvistä asioista, sillä kaikki eivät ole itsestään selviä. Etenkin ensikertaa kursseilla istuvan on syytä kiinnittää asioihin huomiota. Kun asioita ajattelee maalaisjärjellä, selviää kohtalaisen pitkälle. On kuitenkin asioita joita on kuitenkin hyvin vaikea tietää tai edes päätellä mikäli asioista ei ole aiemmin kuullut. Tilannetta hankaloittaa entisestään se, mikäli työnantaja on vakuuttavan oloinen ja sanoo että jokin asia on niin tai näin, vaikkei oikeasti olekaan. Hyvässä yrityksessä on hyvä ilmapiiri, siellä neuvoitaan ja opastetaan toisia.

Mastoissa työskentelystä minulla ei ollut minkäänlaista aiempaa kokemusta. Työnantaja totesi että pelkkä turvavälineiden käytön perehdytys riittää, ja näillä opeilla ehdin työskennellä kaksi vuotta. Mastoissa ei kiipeilty päivittäin, ei edes viikoittain, mutta aina silloin tällöin (välillä kokonaisia päiviä, aamusta iltaan, suurimman osan ajasta yksin). Vasta kun eräs henkilö sanoi, että mastotöitä varten tarvitsee liudan erilaisia koulutuksia sekä mastotyöryhmän, aloin selvittämään asiaa tarkemmin. Ja toden totta, mastoissa työskentelyynkin on oma koulutuksensa, ihan kuten on tulitöihin, kattotulitöihin, tiellä työskentelyyn tai vaikkapa vaarallisten aineiden kuljettamiseen (ADR). Korkeanpaikan työskentelyn koulutus saatiin järjestettyä lopulta 2,5 vuotta työsuhteen alkamisen jälkeen. Koulutuksessa selvisi muun muassa, ettei saamani perehdytys turvavälineiden käytöstä ollut oikeaoppista, vaan tietyissä tilanteissa olisi voinut aiheuttaa jopa putoamisen. Tästä syystä kouluttajan tulee olla pätevä, eikä mutu-tuntumalla itse oppinut.

Kyse voi olla välinpitämättömyydestä tai tietämättömyydestä asioita kohtaan, mutta jos jotakin asiaa ei tiedä, pitäisi työnantajan selvittää asia. Itse en ollut kuullutkaan mastotyöskentelykoulutuksesta, vaikka tulityö, ensiapu, työturvallisuus, sähkötyöturvallisuus -kurssit tuttuja olivatkin. Mielestäni kouluissa tulisi painottaa erilaisten kurssien olemassaolosta, jotta työmarkkinoille saapuva uusi työntekijä ei olisi täysin ummikko turvallisuuteen liittyvissä asioissa.

Vaikka kortti-koulutukset maksavat (työnantajalle) ja työaikaa kuluu niiden suorittamiseen muutamia päiviä yhteensä, syntyy säästöä pitkässä juoksussa suuriakin määriä. On siis työnantajan etu että työntekijät työskentelevät turvallisesti ja terveinä.