Arkistot kuukauden mukaan: elokuu 2017

Auton kustannukset, 5. tarkasteluvuosi

Työelämä, Yhteiskunta, , ,

Viimevuonna kustannustarkastelu jäi kokonaan tekemättä, vaikka kaikki kulut olenkin kirjannut ylös.

Kulurintamalla ei ole tullut mitään järisyttävää vastaan. Uudet kesä- ja talvirenkaat tuli hankittua viimevuonna. Kuukausi sitten uusin takajarrut kokonaisuudessaan.

Kuljettajan oven sisäkahvan vaijeri katkesi, joka menee maanantaina korjaukseen. Tämän myötä olen viivästyttänyt auton katsastukseen viemistä ja edelleen myöskin 140tkm huolto on odottamassa katsastuksen tulosta. Nämä kulut eivät luonnollisestikaan näy tässä tarkastelussa, koska maksu tapahtuu vasta seuraavalla tarkasteluvuodella. Mikäli huoltojono ei olisi ollut pitkä, olisivat nämäkin kulut (yhteensä noin 455€) ehtineet todennäköisesti tähän tarkasteluun.

Ilman tämän suurempia höpinöitä siirrytään itse asiaan.

Autolla on ikää 7 vuotta, joista käytössäni se on ollut 5 vuotta. Kilometrejä mittarissa on 135162, joista 104520 on kertynyt viimeisen 5 vuoden aikana. Keskimäärin siis 20904km/vuosi. Työajoa on ollut yhteensä 63599km (12720km/vuosi), omia ajoja 14076km (2815km/vuosi) ja puolison ajoja 26845km (5369km/vuosi). Prosentuaalisesti ajot jakautuivat: työ 60,8% / omat 13,5% / puoliso 25,7%.

Polttoainetta on kulunut yhteensä 5648,12 litraa, keskimäärin 54,31 litraa/tankkaus, jolla on päässyt 1005km. Dieselin hinnan painotettu keskiarvo on 1,368€/l. Käyttövoimavero huomioon ottaen litrahinnaksi muodostuu 1,794€/l.

Keskikulutus on ollut 5,40 l/100km (5 vuoden keskiarvo). Polttoainekustannus käyttövoimaveron kanssa on 9,69 €/100km, eli 9,7 snt/km.

Muuttuvat kulut viiden vuoden aikana on ollut yhteensä 28535,82€. Summa sisältää kaikki muut kulut auton arvon alenemaa lukuun ottamatta. Kulut jyvitettynä ajokilometriä kohti muodostaa kustannukseksi 27snt/km. Tästä polttoaineen osuus on aiemmin mainittu 9,7 snt/km. Auton arvonalenema on ollut keskimäärin 12 snt/km. Täten kokonaiskuluiksi kaikkineen kuluineen saadaan 40 snt/km.

Verottajan ilmoittama kilometrikorvaus on pudonnut viimeisenä kahtena vuotena perättäin, ollen vuonna 2017 vain 41snt/km. Aiempina vuosina korvaus on ollut 45 snt/km (2013), 43 snt/km (2014), 44 snt/km (2015), 43 snt/km (2016). Lasken 43 snt keskiarvon mukaan auton arvonalenemaan varatun summan, vaikka todellisuudessa vuosittaiset kilometrit pitäisi painottaa ja suhteuttaa todellisen keskimääräisen kilometrikorvauksen määrittämiseksi. 43 snt mukaan laskien auton arvonalenemaa varten ajetulla kokonaiskilometrimäärällä ja muuttuvat kulut vähennettynä muodostaa 16549,26 €.

Tällä kertaa kävin autoliikkeessä kysymässä hintaa nykyiselle kulkupelille vaihdokkina 2 vuotta vanhalle Hyundai ix35:lle, ja tosiaan auton arvon arviointi on ollut hyvin kartalla näinä vuosina, ollen tällä kertaa 6000€. Seitsemässä vuodessa hinta on pudonnut noin 18000 €, joka tekee vuotta kohden 2600 € (viidessä vuodessa 13000 €).

Mikäli jokaisesta ajetusta kilometristä olisi maksettu kilometrikorvausta (43snt mukaan), olisi korvausta maksettu 3049,26€ (=arvonaleneman erotus) liikaa todellisiin kuluihin verrattuna. Koska korvausta maksetaan vain työajoista (60,8%), putoaa summa 1853,95 €:n. Vuotta kohti tämä tekee 370€ liikaa (johtuu alkuajan korkeammasta kilometrikorvauksesta ja siitä, että keskiarvoinen 43 snt ei ole painotetulla keskiarvolla laskettu).

Ylemmille toimihenkilöille ei edelleenkään makseta palkkaa matka-ajalta, matkustus tapahtuu siis omalla vapaa-ajalla. 70 km/h keskinopeudella 63599 km ajamiseen kuluu 909 tuntia (=vastaa reilun 24 viikon ylimääräistä työtuntimäärää viidessä vuodessa, eli noin 5 vko ylimääräistä ”työaikaa” vuodessa). Netto ’tuntipalkaksi’ kilometrikorvauksista muodostuu täten 2,04 €/h. Aikaisempiin vuosiin verrattuna pudotusta oli 40 snt/h. Kilometrikorvauksen leikkaaminen siis puree. Toisaalta keskinopeus voi olla lähempänä 60km/h, jolloin verottomasti ”tienatun” tuntipalkka pienenee merkittävästi.

Kuten jo alussa kirjoitinkin, mitään suurempia yllätyksiä ei kulupuolella ole ollut. Takajarrujen remontoiminen maksoi 259€ (merkkiliikkeessä olisi maksanut 480€). Kesä ja talvirenkaat kustansivat yhteensä lopulta yhteensä noin 850€.

Koska auto oli jo ostohetkellä velaton, ei rahoituskustannuksia ole näissä laskelmissa mukana. Rahoituskustannukset olisi todennäköisesti nostanut kulut vähintään 41snt/km tasolle.

Aiemmin mainitsin, että keskimäärin vuodessa on tullut 370€ liikaa korvauksia. Summa voi kuulostaa paljolta, mutta kuluissa ei tarvitse tapahtua kovinkaan suurta heilahdusta, niin tilanne kääntyy päälaelleen. Esimerkiksi yksi pieni kolhu kustantaa helposti 500€ omavastuuna ja vakuutusmaksujen bonusten putoamisen myötä kolhun todelliseksi hinnaksi muodostuu 1500-2000€. Toisin sanoen yksi pieni vahinko kerran neljässä vuodessa takaa sen, että plussalle ei varmasti jäädä. Toisaalta autot voivat olla oikukkaita, ja niihin tulla mitä mystisempiä vikoja. Oli vika mikä tahansa, se kustantaa vähintään 100€/kerta, ja lähes taivas on rajana kustannuksissa.

Omistusauto ei ole todellakaan mikään rahasampo, vaan pohjaton kuluerä. Autottomat ja kilometrikorvauksista kateelliset, älkää olko kateellisia. Julkisen liikenteen kuukausi lippu on sikapaljon halvempi vaihtoehto kuin auton omistaminen (minun tapauksessa auto kustantaa kaikkineen keskimäärin 610e/kk). Auton todelliset kulut ovat tähän mennessä kaikkineen ollut 40 snt/km.

Päivitys 30.8.2017: Polttoaineen kulutuksessa ja kuluissa olleet virheet korjattu; 5,47 l/100km => 5,40 l/100km, 9,41 €/100km => 9,70 €/100km, 9,4 snt/km => 9,7 snt/km. Muuttuviin kuluihin oli lisäksi lipsahtanut yksi tankkaus liikaa, 28603,38€ => 28535,82€. Auton arvonalenema kilometriä kohden oli uusi laskenta aiempiin vuosiin nähden, ja siinä oli myös jokin virhe, jonka myötä summa korjaantui 17,2 snt/km => 12 snt/km, jolloin auton kokonaiskustannus putosi 44,2 snt/km => 40 snt/km. Poistin myös maininnan maksumieheksi joutumisesta työajoissa, koska käytännössä nykyinen korvaustaso kattaa juuri ja juuri kaikki kulut.

S-ryhmän osuusmaksut vuonna 2017

Sijoittaminen, Yhteiskunta, , ,

Tämä postaus tulee hieman aiempiavuosia myöhemmin, sillä viimevuonna viimeinen osuusmaksun korko maksettiin vasta 25.8. Tästä syystä viivästin tämän postauksen tekemistä, joskin tässä on ollut viime aikoina aika kiirettä muutoinkin, joka on haitannut julkaisutoimintaa yleisesti.

Kuluvana vuonna Pirkanmaa maksoi tavanomaisen aikataulun mukaisesti koron, joten sitä ei tällä kertaa tarvinnut odottaa. Muita maksuja ei ole kesäkuun jälkeen tullut, joten oletettavaa on, ettei niitä ole enää tulossa. Ja jos tulee, niin päivitän tiedot sivuille.

Kuluva vuosi ei tuonut maksuissa mitään suuria yllätyksiä, kokonaistuotto kuitenkin putosi hieman. Hämeenmaa maksoi viimevuotiseen verrattuna 2€ pienemmän koron (5€ => 3€) ja Kymen seutu jätti koronmaksun tällä kertaa väliin kokonaan (3€ => 0€). Ylijäämäpalautusta PKO ei maksanut tällä kertaa ollenkaan (1,75€ => 0€) ja Peeässän palautus pieneni tasan eurolla (1,65€ => 0,65€). Kokonaisuudessaan vuoden 2017 tuotot putosivat 7,75€:llä vuoteen 2016 verrattuna.

Korkoja maksettiin kokonaisuudessaan 121€ edestä, verojen jälkeen tästä jää käteen 111,92€, eli veroihin meni 9,08€.

MaksupäiväOsuuskauppaKorkoYlijäämäpalautus
25.4.2017SSO6€
25.5.2017OK SUUR-SAVO10€
25.5.2017MAAKUNTA5€
25.5.2017
PKO12€
25.5.2017KPO20€
25.5.2017PEEÄSSÄ0,65€
25.5.2017HOK-ELANTO10€
25.6.2017ETELÄ-KARJALAN OSK5€
25.6.2017KESKIMAA6€
25.6.2017OK HÄMEENMAA3€
25.6.2017SATAKUNTA6€
25.6.2017PIRKANMAAN OK8€
25.6.2017EEPEE20€
25.6.2017TURUN OSUUSKAUPPA10€
Yhteensä:121€0,65€

Osuusmaksujen pääoma on 2100€, 112,57€ tuotolla (korot + ylijäämä) tämä tarkoittaa vajaata 5,4% tuottoa. Viimevuotiseen verrattuna tuotto putosi noin 0,3% yks. Optimoija olisi saanut tuotoksi 7,5%, joka on 0,5% yks. pienempi viimevuotiseen verrattuna.

Vaikka tuotto onkin pienentynyt hiljalleen vuosittain (125,84€@2015 => 119,95€@2016 => 112,57€@2017), on tämä silti edelleen hyvin tuottava tapa sijoittaa pieni summa rahaa.

PS. Eräs blogini lukija totesi, että tällaisten sivujen olemassaolo saa ihmiset hankkimaan osuuksia, jonka seurauksena osuusmaksujen korko henkilöä kohden tulee pienenemään. Tämä on tosiaan hyvin mahdollista, mutta vastaukseksi hänelle laskeskelin, että esimerkiksi Hämeenmaan tapauksessa 5€ maksun pieneminen 4€:oon tarkoittaisi 39500 uutta jäsentä. Koska ainoastaan Hämeenmaan ja Kymen seudun maksut pienenivät, ei tällaisten sivujen olemassaolo ainakaan merkittävissä määrin ole osuusmaksujen hamstraamista aiheuttanut. Toisaalta näiden kahden osuuskunnan korkojen pienenemin lienee ihan jostain muusta johtuvaa kuin järkyttävästä jäsenmäärän lisäyksestä.

 

Samsung SSG-P51002 FullHD 3D RF-lasit

Kotiteatteri, Laitteet, , ,

Noin vuosi sitten hankin Sony VPL-HW45ES videotykin, kun edellinen Panasonic irtisanoi työsopimuksensa.

Uusi videotykki on kehittyneempi kuin edellinen ja toi mukanaan mm. 3D tuen. Tykin mukana ei kuitenkaan tullut ensimmäisiäkään 3D laseja. Toisaalta 3D elokuvat on voinut laskea yhden käden sormin, samaten 3D PS3 pelit, joten 3D:lle ei ole ollut varsinaisesti edes tarvetta.

Vanhempien 48″ TV:llä olen katsonut joskus Avatarin 3D:nä. 3D efekti toimi, mutta pienen ruutukoon takia se oli kuitenkin aika vaisu elämys. Parhaiten efekti toimi, kun meni reilun metrin päähän ruudusta. Elokuvat ovat muutenkin parhaimmillaan isolta ruudulta katsottuna, joten sama pätenee myös 3D:hen.

Vielä vuosi takaperin Sonyn 3D lasit maksoi muistaakseni 80€/kpl, nyt niitä saa 60€:llä. Koska laseja täytyy käytännössä ostaa vähintään kahdet, tulee tämä hintoihinsa. Koska 3D kuitenkin on houkutellut jo jonkin aikaa ja 2D + 3D elokuva yhdistelmäbokseja on aina välillä puolivahingossa hyllyyn eksynyt, aloin etsiä edullisia 3D laseja.

Etsiessä tuli vastaan, että lasien ei tarvitse olla valmistajan omat, vaan samaa tekniikka käyttävän toisen valmistajan lasit toimivat yhtä hyvin. Tällaiset ovat ainakin otsikossa mainitut Samsung SSG-P51002 lasit, jotka toimivat siis Sony VPL-HW45ES videotykin kanssa. Ja mikä parasta, lasien hinta on vain 35€ parilta, eli 17,50€/kpl. Ostin kerralla kaksi pakettia, eli neljät lasit.

Pakkauksen mukana toimitetaan:

  • 2 kpl 3D lasit + sangat osina
  • 2 kpl CR2025 patterit
  • 1 kpl mikrokuituliina
  • 1 kpl pikaohjekirja

Lasit osineen on pakattu omiin pusseihinsa. Pussiin on painettu ohjeet lasien kasaamisesta ja patterin vaihtamisesta. Samaiset ohjeet, sekä lasien operointiohjeet löytyvät 25 kielisestä oppaasta.

Patteri sijaitsee nenäsillan sisällä ja sen vaihtaminen on yksinkertaista. Patterina käytetään hieman harvinaisempaa CR2025 tyyppiä, joka on ohuempi versio CR2035 patterista, jota tyypillisesti käytetään esimerkiksi rannekelloissa. Pienempi patteri tarkoittaa lyhyempää käyttöaikaa, joskin luvattu 150h katseluaika on mielestäni hyvä. Olen vasta sen veran vähän katsellut 3D sisältöä, että patterin kestosta ei voi sanoa vielä mitään.

Merkittävin ulkoinen ero Sonyn ja Samsungin lasien välillä on sangat, joita Samsungeissa ei voi taittaa. Lasit vievät siis jatkuvasti täyden tilan, itseäni tämä ei ole haitannut, sillä lasit säilyvät mukavasti pöytälaatikossa. Sangat voi toki irrottaa, mutta ne on aika heppoisen oloista muovia, joten ne kovin monia irroitus-kiinnitys kertoja tuskin kestävät.

Lasit istuvat päähäni hyvin, ne ei paina ja ovat muutenkin miellyttävät pitää. Toimivat todella hyvin myös silmälasien päällä, ainakin jos silmälasien yläreuna on suora, eikä linssit ole liian korkeat. Myös lasten päässä lasit istuvat hyvin.

Lasit ovat aktiiviset, eli nestekidesuljin sulkee vuorotellen kummankin silmän näkymän. Koska paneelien sulkimien aukeamisella ja sulkeutumisella on rajallinen nopeus, aiheutuu tästä viiveestä pieni kuvien ristiin vuoto. Helpoiten ristiin vuodon havaitsee suurissa kontrastieroissa, eli tummassa kohdassa näkyy samalla toiselle silmälle tarkoitettua vaaleaa kuvaa. Tallainen on esimerkiksi tekstitys tummaa taustaa vasten. Toisaalta kun vuotoa ei ajattele, ei sitä yleensä edes huomaa.

Lasit tummentavat merkittävästi katsottavaa kuvaa, joten valotehon saa ruuvata täysille. Mikäli katseluhuonetta ei saa täysin pimeäksi, tai siellä on vaaleita seiniä, lasien sivuilta tuleva hajavalo häiritsi katselua alussa hieman. Sittemmin tähänkin on jo tottunut, mutta ei olisi pahitteeksi, vaikka lasien sangoissa olisi pienet läpät estämässä hajavaloa saapumasta silmiin.

3D elokuvien katselun mielekkyys riippuu ihan henkilöstä. Toisille jo lyhyt katselu saattaa aiheuttaa migreenin. Itselläni elokuvaa katsoessa kuluu ehkä noin 10 minuuttia ennekuin kuvaan tottuu. Vastaavasti 1,5h katselun jälkeen silmät saattavat alkaa harittamaan ristiin, todennäköisesti katseluväsymyksestä johtuen. 3D katseleminen on siis huomattavasti vaativampaa kuin tavallisen 2D kuvan katseleminen. Välillä tuntuu, että 3D kuva on ylikorostunutta, eli syvyysvaikutelma on realistisempaa kuin todellisessa elämässä, sen verran vahvasti syvyysvaikutelma pomppaa esille.

3D tuo mukanaan elokuviin uutta ulottuvuutta, ja sen myötä olenkin innostunut hankkimaan liudan uusia elokuvia (3D) hyllyyni. 3D on mielestäni ihan kiva lisä, ja halpojen lasien myötä 3D aikaan siirtyminen ei ole edes kallista, mikäli vain olemassa oleva laitteisto muutoin kykenee 3D toistoon.

Lasien käyttäminen on yksinkertaista, niissä on vain yksi painike, jonka avulla lasit kytketään päälle/pois, sekä tehdään paritus näyttölaitteen kanssa. Lasien painikkeen valo palaa vain hetken päälle kytkettäessä (vihreänä) ja sammutettaessa (punainen). Paritusta tehdessä valo vilkkuu vuorotellen punaisena ja vihreänä.