Aihearkisto: Työsuhdeasiat

Jäikö palkka saamatta? Palkkaturvasta apua

Työelämä, Työsuhdeasiat, , , ,

Jäikö palkka saamatta työnantajan maksukyvyttömyyden tai konkurssin seurauksena? Ei hätää, palkkaturva auttaa alle 3 kuukautta vanhojen saatavien osalta.

Vielä vuosi takaperin en ollut kuulutkaan palkkaturvasta, sittemmin yksi kaverini itseni lisäksi on turvautunut siihen. Viimeksi tänään minulta kysyttiin neuvoa mitä pitäisi tehdä, kun pomo on häipynyt maan alle, kirjanpitäjä on lakossa, eikä palkkaakaan ole kuulunut.

Mikäli on selvää, että palkkaa ei tule tai tästä on suuri epäilys, on palkkaturvahakemus syytä täyttää pikimmiten. Periaatteessa hakemuksen jättämisellä ei ole ihan näin kiire, mutta koska käsittelyaika on noin kolme kuukautta, ei hakemuksen jättämistä kannata tarpeettomasti pitkittää.

Mikäli ensimmäiseen palkkaturvahakemukseen ei muistanut listata kaikkia saatavia, voi perään lähettää aina täydentävän hakemuksen (3 kk aikaraja huomioonottaen). Itse jätin kaikenkaikkiaan kolme hakemusta. Edessä on vielä mitä ilmeisemmin käräjöinti, jonka tuloksesta riippuen jätän toivottavasti vielä neljännen hakemuksen.

Palkkaturva korvaa enintään 15200€ edestä riidattomia palkkasaatavia (riidaton = työnantaja puoltaa haettavaa palkkasummaa). Vaikka summa kuulostaa suurelta, tulee katto vastaan hyvin nopeasti jo 3000€/kk palkalla. Mikäli työntekijällä on työsuhteessa ollut käytössä työaikapankki, korvataan pankkiin kerrytetty saldo täysmääräisesti työaikapankkisopimuksessa mainittuun kattoon asti, kuitenkin korkeintaan kuuden kuukauden palkkaa vastaavalla summalla. Työaikapankin saldo kuuluu 15200€ korvauskatton ulkopuolelle, eli se ei vähennä mahdollisuutta saada muita työsuhteesta johtuvia palkkasaatavia.

Palkkaturvahakemuksen saa TE-toimistolta, ELY-keskukselta tai internetistä. Hakemuksen voi jättää joko TE-toimistoon tai ELY-keskukseen (myös postittamalla). Suosittelen viemään hakemuksen henkilökohtaisesti ELY-keskukseen, jolloin saat leiman papereihin todisteeksi siitä, että ne on toimitettu varmasti ajoissa ja perille asti.

Hakemukseen on syytä listata kaikki palkkasaatavat. Suurin osa listattavista saatavista on itsestäänselviä:

  • Varsinainen palkka
  • Ylityöt
  • Vuorolisät
  • Vuosilomapalkka
  • Lomakorvaus
  • Lomaraha
  • Irtisanomisajan palkka
  • Liukumasaldo
  • Työaikapankki
  • Odotusajan palkka

Odotusajan palkka jää helposti pois hakemuksesta, sillä se ei ole osa tavanomaista palkanmaksua. Työsuhteen päättyessä tilanne on hieman erilainen, sillä mikäli palkka ei tule ajoissa, on normaalin viivästymiskoron lisäksi oikeutettu saamaan odotusajan palkkaa enintään kuuden perättäisen päivän ajalta palkkasaatavan erääntymisestä. Tätä ei kuitenkaan makseta automaattisesti, vaan sitä pitää osata vaatia lisäämällä yksi lisärivi palkkasaatavien luetteloon.

Myös kaikki muut työsuhteesta johtuvat saavat on syytä listata hakemukseen. Tällaisia saatavia voivat olla esimerkiksi:

  • Matkakorvaukset (kilometrit oman auton käytöstä tai julkisilla matkustaminen)
  • Päivärahat (osapäivä-, kokopäivä-, ulkomaanpäiväraha ja ateriakorvaus)
  • Korvaus omien työkalujen käytöstä
  • Työnantajalle ostetut tavarat tai palvelut (esim. tulostinmusteet, ruokatarjoilu asiaakkaalle, lääkärikäynti jne.)

Vaikka konkurssi, työpaikan menettäminen ja palkkojen saamattajääminen on musertava kokemus, voin lohduttaa että ajan kanssa helpottaa. Jaksamista hakemuksen täyttöön ja uuden työn etsimiseen.

Lisätietoa palkkaturvaan liittyvistä asioista saa seuraavista virallisista lähteistä:

 

Työsuhde – yksinkertainen ja kuitenkin niin monimutkainen asia

Työelämä, Työsuhdeasiat

Nimi alle työsopimukseen, aamulla töihin, illalla kotiin ja palkka tilille kuun lopussa. Periaatteessa näin, mutta tosiasiassa kokonaisuuden taustalle kätkeytyy paljon muutakin.

Lyhyesti sanottuna työsuhde tarkoittaa työnantajan ja työntekijän välistä sopimusta, jossa työntekijä lupautuu antamaan osan vapaa-ajastaan työnantajan käyttöön sovittua korvausta (palkkaa) vastaan. Kokoaikatyössä työaika on 37,5h tai 40h/vko, palkkaan vaikuttaa mm. työn vaativuus/vastuullisuus.

Työsuhteeseen liittyy lukuisia asioita; osa niistä on itsestään selviä, toisia tulee harvemmin ajatelleeksi ja osaa ei edes tiedä olevan olemassa ennen kuin niistä ensimmäisen kerran kuulee. Lait, säädökset ja sopimukset on tehty turvaamaan molempia osapuolia. Näistä seuraa työnantajalle ja työntekijälle oikeuksia, mutta myös velvollisuuksia. Kun näiden pelisääntöjen mukaan pelataan, kaiken pitäisi sujua ongelmitta.

Todellisuus on hieman toisenlainen, sillä pykäliä ja ohjeita on lukuisia. Jos työnantaja on tietämätön tai mikäli asioiden selvittämiseen ei löydy kiinnostusta, voivat asiat mennä pahasti metsään. Toisaalta välinpitämättömyys voi olla työnantajan tietoinen valinta, sillä useimmiten rangaistukset ovat mitättömän pieniä. Loppuviimeksi kärsijänä on aina työntekijä.

 

Tämä alkupuhe aloittaa blogissani työsuhdeasioihin liittyvän juttusarjan, jossa pyrin käymään läpi asioita laidasta laitaan. Käsittelemieni asioiden pohjana käytän omakohtaisia kokemuksia työelämästä. Juttusarjan tavoitteena on lisätä tietoisuutta työsuhteen koukeroista, sekä ultimaattisena tavoitteena pyrkiä estämään sinulle käymästä samoin kuin itselleni: Vajaan kolmen vuoden aikana palkkasaatavia kertyi noin 13000e ja oli hyvin lähellä etten menettänyt myös henkeäni.

Juttusarjan ensimmäisenä aiheena aion käsitellä työsopimusta ja sen sisältöä. Juttuja julkaisen motivaation ja tilanteen mukaan. Toiveita aiheista saa esittää.