Blogi | Pasi Vähämartti

Tag: konkurssi

Kuluttajan oikeudet konkurssissa

by on helmi.22, 2015, under Kuluttajansuoja, Yhteiskunta

Matkanjärjestäjät on velvoitettu maksamaan Kuluttajavirastolle vakuus konkurssin varalta. Air Finlandin tapauksessa (2012) vakuuden suuruus on kaksi miljoonaa euroa. Tämä summa ei välttämättä riitä korvaamaan kaikkia kuluja täydellisesti ja loppuviimeksi maksajaksi ja kärsijäksi jää kuluttaja. Tämä vakuus tosin koskee vain valmismatkoja. Ne, jotka ovat ostaneet pelkät lennot tai majoituksen, kärsivät nahoissaan koko summan.

Yhtenä mahdollisuutena on valvoa saatavansa konkurssin yhteydessä. Valitettavasti kuluttaja ei ole velkojalistan etuoikeutetulla puolella, joten rahojen takaisin saamisen suhteen ei kannata elätellä liikoja toiveita. Toisaalta konkurssiyhtiöiltä harvoin löytyy varallisuutta, ellei sitä sitten ole sidottu esimerkiksi kiinteistöihin. Yleensä velkojien velat yhteensä ovat niin suuria, että yksittäisen kuluttajan muutamankin tuhanen euron osuus koko potista on häviävän pieni. Pari takaisin saatua euroa ei pientä velkojaa lohduta.

Mikäli matkansa on sattunut maksamaan luotolla, voi saamatta jääneistä palveluista reklamoida suoraan luotonantajaa ja saada tätä kautta rahansa takaisin. Valitettavasti luottolimiitti on usein niin pieni, että harva pystyy matkansa luotolla maksamaan.

Sama ongelma koskee mitä tahansa konkurssia. Jos netissä toimiva postimyyntikauppa menee konkurssiin ja on sattunut maksamaan tilauksen etukäteen, jää tavarat ja todennäköisesti rahatkin saamatta. Näissä tapauksissa kun ei ole erillisiä vakuuksia joiden kautta kuluttajalle korvattaisiin menetykset. Täten ainoa järkevä tapa on maksaa tuotteet luotolla. Mikäli tuotteet jää saamatta, voi luotonantajalta vaatia rahojaan takaisin. Luottokortti onkin käytännössä ainut turva konkurssin varalle.

Leave a Comment :, , , , more...

Konkurssi ei koskaan tule yllättäen

by on heinä.05, 2012, under Työelämä, Yhteiskunta

Yrityksen johto on hyvinkin tietoinen yrityksen taloudellisesta tilanteesta. Siitä huolimatta monen konkurssiyhtiön toiminta jatkuu loppumetreille saakka täysin normaalisti, ihan kuin konkurssi tulisi lopulta täytenä yllätyksenä. Tällaista toimintaa voisi pitää jopa rikollisena, mutta sitä se harvoin kuitenkaan on. Pitäisikö sitten olla? Mielestäni johtohenkilöt pitäisi saada paljon nykyistä herkemmin vastuuseen synnyttämistään vahingoista ja veloista yhtiölle.

AirFinlandin toiminta lopetettiin kun ilmoitus konkurssihakemuksesta julkaistiin, tätä ennen ei oltu tehty mitään yhtiön pelastamiseksi, ei irtisanomisia, ei lomautuksia [1]. Vielä hetkeä aiemmin kaikki näytti siltä kuin konkurssista ei olisi ollut tietoakaan. Tämän seurauksena moni matkalainen ehti varaamaan ja maksamaan matkansa, vain minuutteja ennen H-hetkeä.

Edellinen työnantajani koki niinikään konkurssin. Pankkitilin saldo oli varmasti tiedossa jo kauan ennen loppua, samoin kuin kasautuvat laskut ja velkojien uhittelut. Vain pari päivää ennen palkanmaksua minulle ilmoitettiin, että tili on tyhjä eikä palkkaa kyetä maksamaan. Vaikka osasinkin odottaa loppua, tuli ilmoitus tietyllä tapaa myös yllätyksenä. Uskon lopun olleen tiedossa jo pidemmän aikaa, tästä huolimatta yhtiö toimi kuten ennenkin, tarjoten palveluita ja tuotteita asiakkaille. Aivan kuin vääjäämätön olisi suljettu kokonaan pois mielestä. Ei siis ihme, että konkurssit tulevat ”yllätyksenä”.

AirFinland ilmoittaa tilanteestaan kuitenkin reilusti kotisivuillta, toisin kuin entinen työnantajani, jonka kotisivuilta ei ilmene yhtiön nykyinen tilanne mitenkään. Sivujen perusteella voisi hyvin luulla, että toiminta jatkuu normaalisti. Sieltä löytyy nimittäin kaikki yhteystiedot ja etsittiinpä siellä myyjääkin, ainakin vielä jokin aika sitten.

Molemmissa edellämainituissa tapauksissa toimintaa pyöritettiin aivan loppuun asti, vaikka ihan varmasti oli tiedossa, että toiminta tulee loppumaan. Jonkinlaisena rajanvetona voisi pitää yhtiön toimia loppumetreillä. Mikäli työntekijöitä ei ole lomautettu tai irtisanottu, tai palveluiden myymistä lopetettu siitä huolimatta, että on tiedetty ettei palvelua voida tosiasiallisesti järjestää, olisi aihetta pistää päitä vadille. Kyseessä on selkeä tahallisuus, mitenkään muutoin tällaista toimintaa ei voi perustella.

Itse ainakin reiluna ihmisenä pyrkisin lopettamaan yhtiön toiminnan mahdollisimman pehmeästi, sivullisille mahdollismman vähän haittaa aiheuttaen. Näin säästyttäisiin suuremmilta mielipahan aiheuttamiselta ja itsekin saisi nukuttua yöt paremmin, tietäen että teki kaikkensa pehmeän mahalaskun tekemiseksi. Mutta ehkä tämän hyväsydämisyyden takia minusta ei koskaan voi tulla suuren yrityksen johtajaa.

Näkemyksiini saattaa vaikuttaa vahvasti se, että olen omakohtaisesti päässyt todistamaan, kuinka kylmästi voi vetäytyä kaikista vastuista nostamalla kädet pystyyn kun pilliin on puhallettu.

Lähteitä ja linkkejä:
[1] Taloussanomat

Leave a Comment :, more...

Jäikö palkka saamatta? Palkkaturvasta apua

by on heinä.03, 2012, under Työelämä, Työsuhdeasiat

Jäikö palkka saamatta työnantajan maksukyvyttömyyden tai konkurssin seurauksena? Ei hätää, palkkaturva auttaa alle 3 kuukautta vanhojen saatavien osalta.

Vielä vuosi takaperin en ollut kuulutkaan palkkaturvasta, sittemmin yksi kaverini itseni lisäksi on turvautunut siihen. Viimeksi tänään minulta kysyttiin neuvoa mitä pitäisi tehdä, kun pomo on häipynyt maan alle, kirjanpitäjä on lakossa, eikä palkkaakaan ole kuulunut.

Mikäli on selvää, että palkkaa ei tule tai tästä on suuri epäilys, on palkkaturvahakemus syytä täyttää pikimmiten. Periaatteessa hakemuksen jättämisellä ei ole ihan näin kiire, mutta koska käsittelyaika on noin kolme kuukautta, ei hakemuksen jättämistä kannata tarpeettomasti pitkittää.

Mikäli ensimmäiseen palkkaturvahakemukseen ei muistanut listata kaikkia saatavia, voi perään lähettää aina täydentävän hakemuksen (3 kk aikaraja huomioonottaen). Itse jätin kaikenkaikkiaan kolme hakemusta. Edessä on vielä mitä ilmeisemmin käräjöinti, jonka tuloksesta riippuen jätän toivottavasti vielä neljännen hakemuksen.

Palkkaturva korvaa enintään 15200€ edestä riidattomia palkkasaatavia (riidaton = työnantaja puoltaa haettavaa palkkasummaa). Vaikka summa kuulostaa suurelta, tulee katto vastaan hyvin nopeasti jo 3000€/kk palkalla. Mikäli työntekijällä on työsuhteessa ollut käytössä työaikapankki, korvataan pankkiin kerrytetty saldo täysmääräisesti työaikapankkisopimuksessa mainittuun kattoon asti, kuitenkin korkeintaan kuuden kuukauden palkkaa vastaavalla summalla. Työaikapankin saldo kuuluu 15200€ korvauskatton ulkopuolelle, eli se ei vähennä mahdollisuutta saada muita työsuhteesta johtuvia palkkasaatavia.

Palkkaturvahakemuksen saa TE-toimistolta, ELY-keskukselta tai internetistä. Hakemuksen voi jättää joko TE-toimistoon tai ELY-keskukseen (myös postittamalla). Suosittelen viemään hakemuksen henkilökohtaisesti ELY-keskukseen, jolloin saat leiman papereihin todisteeksi siitä, että ne on toimitettu varmasti ajoissa ja perille asti.

Hakemukseen on syytä listata kaikki palkkasaatavat. Suurin osa listattavista saatavista on itsestäänselviä:

  • Varsinainen palkka
  • Ylityöt
  • Vuorolisät
  • Vuosilomapalkka
  • Lomakorvaus
  • Lomaraha
  • Irtisanomisajan palkka
  • Liukumasaldo
  • Työaikapankki
  • Odotusajan palkka

Odotusajan palkka jää helposti pois hakemuksesta, sillä se ei ole osa tavanomaista palkanmaksua. Työsuhteen päättyessä tilanne on hieman erilainen, sillä mikäli palkka ei tule ajoissa, on normaalin viivästymiskoron lisäksi oikeutettu saamaan odotusajan palkkaa enintään kuuden perättäisen päivän ajalta palkkasaatavan erääntymisestä. Tätä ei kuitenkaan makseta automaattisesti, vaan sitä pitää osata vaatia lisäämällä yksi lisärivi palkkasaatavien luetteloon.

Myös kaikki muut työsuhteesta johtuvat saavat on syytä listata hakemukseen. Tällaisia saatavia voivat olla esimerkiksi:

  • Matkakorvaukset (kilometrit oman auton käytöstä tai julkisilla matkustaminen)
  • Päivärahat (osapäivä-, kokopäivä-, ulkomaanpäiväraha ja ateriakorvaus)
  • Korvaus omien työkalujen käytöstä
  • Työnantajalle ostetut tavarat tai palvelut (esim. tulostinmusteet, ruokatarjoilu asiaakkaalle, lääkärikäynti jne.)

Vaikka konkurssi, työpaikan menettäminen ja palkkojen saamattajääminen on musertava kokemus, voin lohduttaa että ajan kanssa helpottaa. Jaksamista hakemuksen täyttöön ja uuden työn etsimiseen.

Lisätietoa palkkaturvaan liittyvistä asioista saa seuraavista virallisista lähteistä:

 

Leave a Comment :, , , , more...