Arkistot kuukauden mukaan: lokakuu 2016

United Office UAV 250 A1 paperisilppuri

Olen tuhonnut henkilökohtaisia tietoja sisältävät dokumentit paperisilppurilla ainakin viimeiset 6 vuotta.

Vanha silppuri toimii edelleen, mutta alkaa olla hieman aikansa elänyt. Sen keräyssäiliö on pieni ja täyttyy nopeasti, se tekee vajaa 8mm leveitä suikaleita, eikä se viime aikoina aina ole kunnolla silpunnut, vaan paperi on joiltain osin mennyt vain hieman lyttyyn painuneena läpi. Laite kykenee käsittelemään maksimissaan 5 sivua kerrallaan niitteineen. Isompaa erää ajettaessa laite ylikuumenee. En ole koskaan laskenut monta sivua ehtii silppuamaan ennen kuin tulee pakollinen jäähdytystauko, ehkä sentin paksun nipun. Aina silloin tällöin mielessä on ollut uuden hankkiminen, mutta mitenkään aktiivisesti en uutta ole etsinyt, etenkään kun vanha on vielä jotenkin toiminut.

Vanha silppuri ei silpunnut materiaalia kovinkaan pieneksi. Suikaleet vaikeuttavat lukemista, mutta eivät sitä estä, mikäli joku oikeasti haluaa leikellä ja liimailla. Minkään Top Secret materiaalin tuhoamiseen en silppuria ole käyttänyt, kun ei sellaista edes ole. Tuhottava materiaali koostuu kuiteista, tiliotteista ja laskuista, ei sen kummemmasta. Pitkät suikaleet vievät kuitenkin paljon tilaa ja pieni keräysastia täyttyy nopeasti.

DIN 66399 standardi määrittää seitsemän turvaluokitus tasoa asiakirjojen tuhoajille, eli maksimimitat suikaleiden leveydelle sekä partikkelin koolle.

Turvaluokka: [Lähde]
P-1: Yleiset asiakirjat, suikaleleveys enintään 12 mm, ei pituusrajoitusta
P-2: Sisäiset asiakirjat, suikaleleveys enintään 6 mm, ei pituusrajoitusta
P-3: Luottamukselliset asiakirjat, suikaleleveys enintään 2 mm, ei pituusrajoitusta tai <320 mm² (esim. 4 x 80 mm)
P-4: Salaiset asiakirjat, suikaleleveys enintään 6 mm ja <160 mm² (esim. 4 x 40 mm)
P-5: Erittäin salaiset asiakirjat, suikaleleveys enintään 2 mm ja <30 mm² (esim. 2 x 15 mm)
P-6: Maksimaalinen turvavaatimus, suikaleleveys enintään 1 mm ja <10 mm² (esim. 0.8 x 12 mm)
P-7: Maksimaalinen turvavaatimus, suikaleleveys enintään 1 mm ja <5 mm² (esim. 1 x 5 mm)

Turvaluokka vaikuttaa myös siihen kuinka paljon paperijäte vie tilaa. Joidenkin valmistajien mukaan P-4 silppua mahtuu samaan tilaan 5 kertaa enemmän kuin P-1 suikaleita.  Vasemmalla vanhan silppurin tuotos, oikealla uuden. Tilantarve ero on merkittävä.

IMG_2480 IMG_2481

Eräänä päivänä käydessäni Lidlissä, törmäsin United Office silppuriin. Värivaihtoehtoina musta ja valkoinen, silpun turvaluokitus P-4 ja takuu 2 vuotta. Hintaa oli vajaa 40€. Hetken mietittyä päädyin ostamaan valkoisen version, vaikka alun perin en ollut edes menossa ostamaan mitään laitteita. No sellaisia ne heräteostokset ovat. Mutta minkälaisen laitteen sain?

Vanhaan verrattuna sähköiset toiminnallisuudet ovat samat: automaattinen käynnistys, pakki ja pois päältä.

IMG_2271 IMG_2272

Laite on siisti ja jämäkkä, sisältää kaksi erillistä säiliötä, isompi paperisilpulle ja pienempi muovisilpulle, jota syntyy erillisessä luottokorttien ja CD-levyjen tuhoamiseen tarkoitetussa katkaisulaitteessa. Iso säiliö on 21 litrainen, jonne mahtuu isompikin satsi silputtavaa paperia. Pienempään säiliöön mahtuu kymmeniä silputtuja luottokortteja helposti, myös CD-levyjä mahtuu useampi kappale.

IMG_2273 IMG_2281IMG_2280

Laitteen tehoa ei ilmoiteta arvokilvessä, mutta ottovirraksi kerrotaan 1,2A. Manuaalissa tehoksi ilmoitetaan 250W. Ääntä siitä kerrotaan lähtevän 69dB. Kokoa laitteella on 35x44x22 cm (LxKxS). Sähköjohdolla on pituutta 1,5m.

IMG_2278

Paperisilppurin teriä ei laitteen alapuolella ole suojattu, mutta tämä helpottaa jumiutuneen paperisilpun poistamista. Avonaisuudesta ei myöskään tarvitse olla huolissaan, sillä laite sammuu turvakytkimen seurauksena, mikäli sen nostaa pois keräysastiasta.

IMG_2277 IMG_2279

Silppurin tuottama silppu on kooltaan 5x18mm (90mm^2), joka on lähes puolet pienempää, joka vaaditaan P-4 turvaluokituksen saamiseksi (160mm^2, esim. 4x40mm).

IMG_2285

Lupausten mukaan laite silppuaa kerralla 10 sivua (80g/m^2), ja sen se tekeekin. Äänestä päätellen se ottaa jonkin verran voimille, joten maksimi määrää ei kannattane ajaa pitkiä aikoja kerralla. Valmistaja lupaa silppuamisnopeudeksi 50 sivua/minuutti, eli yhden nipun (10 sivua) silppuamiseen kuluu 12 sekuntia, eli viisi nippua minuutissa.

Video kymmenen sivun silppuamisesta kerralla:

Video viiden sivun silppuamisesta kerralla.

Silppurilla on tarkoitus tuhota kortit pituussuunnassa. Tässä asennossa korttien reunoilta lähtee kapeat siivut, jolloin varsinaiset tiedot jäävät näkyviin kortin keskiosaan. Myös magneettinauha säilyy koskemattomana, joka mahdollistaa korttien lukemisen. Alla video kortintuhoajan toiminnasta kortin pituussuunnassa.

Kortit voi tuhota myös vaakasuunnassa, mutta ongelmana on silppurin käynnistyminen. Kortit pitää työntää todella syvälle ennen kuin silppuri lähtee käyntiin. Tällä taktiikalla kortit saa silputtua niin ikään vain kolmeen osaan, mutta ainakin magneettinauha tuhoutuu tässä operaatiossa, joskaan osaavalle tietojen palautus ei edes näin silputusta kortista ole ongelma. Alla video kortintuhoajan toiminnasta kortin vaakasuunnassa.

Alla olevan kuvan kortteja olen silpunnut sekä vaaka että pysty suunnassa, joitain kortteja kumminkin päin. Tästä huolimatta palat ovat kohtalaisen suuria. Saksia käyttäen olen silpunnut kortit yleensä 16 osaan.

IMG_2485

Kokeilin silputa yhden kortin myös paperi silppurin puolella, vaikka siellä kortteja ei ole tarkoitus tuhota. Paperisilppurin puoli tuottaa luonnollisesti vastaavaa silppua muovikortista kuin paperistakin. Olisin toivonut, että CD/kortti tuhoaja olisi tuhonnut materiaalin jotakuinkin samankokoiseksi silpuksi kuin paperi puoli. Paperisilppuripuolen kestävyyttä korttien tuhoamiseen on vaikea arvioida. Jos siellä kortteja kuitenkin meinaa silputa, niin muovisilppua ei pidä sekoittaa paperinsilpun kanssa. CD-levyjä en lähtisi edes yrittämään tällä puolella.

IMG_2486

Entäpä kokonaisarvio? CD/kortti tuhoajaa lukuun ottamatta toimiva ja siisti silppuri. Merkittävä parannus vanhaan ja hintakaan ei lopulta ollut kovin paha (joskin vanha taisi maksaa aikoinaan noin 10€).

Työpaikalla käytössä oleva Rexel 60X silppuri on laadullisesti huonompi kuin Lidlin United Office silppuri. Rexel on lähes kolme kertaa kalliimpi (joskin siinä automaattinen 60 sivun paperisyötin), mutta vaakasuuntainen silppukaukalo tukkii sen nopeasti ja silppua saa olla kauhomassa käsin tuon tuosta. Myös luukun turvakytkimen kanssa on tuon tuosta ongelmia (kantta saa painaa käsin jotta laite pysyy käynnissä). Muovikortit Rexel silppuua pieneksi silpuksi ongelmitta (tämä tehdään paperi silppurin terillä). Onneksi en tullut hankkineeksi kotia Rexeliä, sillä se ei todellakaan ole hintansa väärti.

Laitteen manuaalia voi käydä tarkastelemassa täältä.

Veroilmoitus, verovähennykset ja veronpalautus

Verovuotta 2015 koskeva esitäytetty veroehdotus saapui keväällä 2016. Olen kahlannut veroehdotukset läpi joka vuosi, tarkistaen että kaikki tiedot on merkitty oikein. Pitkästä aikaa sinne oli ilmaantunut uusi kohta, ensiasunnon velan korot. Tämähän johtuu luonnollisesti siitä, että ostin kesällä 2015 asunnon, joten ei siinä sen ihmeempää. Sen lisäksi että veroehdotuksessa kaikki tiedot näkyvät oikein, voi sieltä myös puuttua verovähennyksiä joihin saatat olla oikeutettu. Tällisiä ovat tyypillisesti työmatka- ja tulonhankkimisvähennys (alan kirjallisuus, työvaatteet, työkalut jne.), sekä kotitalousvähennys. Tässä jutussa käyn läpi veroehdotukseen tekemäni muutokset, sekä tietysti sen kuinka lopulta kävi.

img_2836

Asuntolainan korot

Veroehdotukseen oli ilmoitettu lainan osuudeksi 50/50 %, vaikka itse asunto oli ostettu, maksettu ja lainaa lyhennetty 80/20 % suhteella. Omistussuhde näkyi ihan oikein (80/20), mutta lainan osuus ei. Pankki on ilmoittanut tiedot verottajalle, mutta miksi näin? Siitä syystä, että laina on pankin kannalta yhteisvastuullinen. Mikäli kummallakin osapuolella olisi ollut oma lainansa, olisi tilanne ollut suoraan oikein. Erilliset lainat ovat käsittääkseni hyvin harvinaisia, mutta esimerkiksi toisella veljistäni on erillinen asuntolaina yhteiseen asuntoon puolisonsa kanssa.

Onko tällä sitten mitään merkitystä, kokonaiskorot kun ovat ja pysyvät, jakautuvat ne missä tahansa suhteessa. Jos kyse on ensiasunnosta, niin tällöin tällä on pieni merkitys sen lisäksi, että korkovähennys kohdentuu väärin henkilöiden kesken (talouden sisällä tällä ei sinällään ole mitään merkitystä).

Vuonna 2015 asuntolainan koroista sai vähentää 65 %. Jos vuoden 2015 aikana korkoja on maksettu 1000€, tarkoittaa tämä, että koroista saa vähentää 650€. Jos lainanottajalla ei ole pääomatuloja, koroista syntyy alijäämää, jolloin korot vähennetään alijäämähyvityksenä ansiotulojen verotuksessa. Normaalisti alijäämähyvitys on 30 %, mutta ensiasunnonostajan alijäämähyvitystä on korotettu 2% yksiköllä, tällöin ylijäämähyvitys on 32 %. Toisin sanoen 1000€ asuntolainan koroilla alijäämähyvitys on joko 195€ (30 %) tai 208€ (32 %). Kyse ei ole siis isosta summasta 1000€ vuosikoroilla (13€).

80/20 % omistussuhteella kokonaisalijäämähyvitys on 205,40€ (1000*0,65*0,8*0,32=166,40€ ja 1000*0,65*0,2*0,3=39€). Verottajan ehdotuksen mukaan (50/50 %) kokonaisalijäämähyvitys olisi esimerkin summalla ollut 201,50€, eli 3,90€ vähemmän. Merkitys ei siis ole kovin suuri, mutta miksi sitä turhia euroja valtiolle antaa jotka ei sille edes kuulu. Puhumattakaan jos 100000 ihmistä jättää vastaavia pieniä asioita huomioimatta verotuksessa, nettoaa valtio ko. lainojen koroilla 390000€ perusteetonta verotuloa. Eihän valtio tällä rahamäärällä saa hankittua kuin pullakahvit eduskuntaan, mutta miksi maksaa veroja perusteettomasti liikaa?

Mutta, kun lainanottajalla on pääomatuloja, tilanne muuttuu. Kun pääomatuloista on maksettu veroa, vähennetään esimerkiksi asuntolainan korko, aiemman esimerkin 650€, suoraan näistä veroista ilman omavastuuta. Eli kun ensiasunnon ostaja saa 32 % alijäämähyvityksen ja muu asunnon hankkija 30 %, pääomasijoittaja saa vähentää 100 % pääomatulojen veroista. Tämä tietysti edellyttää, että veroja on maksettu esimerkin tapauksessa vähintään 520€ (80% osuus kokonaiskoron [650€] määrästä) edestä jotta lainan oman osuuden kulut saisi kokonaan vähennettyä.

Oma sijoitustoimintani on ollut pienimuotoista, mutta ajan kanssa tilanne toivottavasti kehittyy. Joka tapauksessa pääomatuloja on ollut, joten vähennyshyöty on omassa tapauksessani suurempi kuin puolisolla, jolla pääomatuloja ei ole laisinkaan.

Ei tietenkään ollut varmaa hyväksyisikö verottaja lainasuhteen muutoksen, mutta muutoksen hakeminen ei maksa muuta kuin hetken aikaa. Muutospyyntö tehtiin kummankin lainanottajan veroehdotukseen siten, että kummankin ilmoitus on yhtenäinen, mutta tiedot vastaavat aina kertojaa itseään.

Alla allekirjoittaneen sanatarkka selvitys verottajalle:

”Asunto ostettiin 80/20 % osuuksin. Asunnon hinta 165000€, josta maksoin käteisellä 61000€ ja puoliso 20000€. Lainaa otettiin 85000€ (1000€ varattiin lainan järjestelypalkkioon sekä varainsiirtoveroon). Lainaa maksetaan omistussuhteen mukaisesti 80/20 %, eli minä 1200€/kk ja puoliso 300€/kk. Jostain syystä pankki on ilmoittanut lainan suhteeksi 50/50, vaikka sen pitäisi olla 80/20. Täten lainan summa on väärin, itselläni sen pitäisi olla 60265,73€ ja puolisolla 15066,43€. Samaisesta syystä ensiasunnon velan korot ovat väärin, minulla niiden pitäisi olla 441,73€ ja puolisolla 110,43€.”

Tästä pääsenkin sopivalla aasinsillalla sijoitustoiminnan kulujen vähentämiseen verotuksessa.

Sijoitustoiminta

Kuten aiemmin totesin, pääomatuloista voidaan vähentää kaikki kulut, ja vieläpä ilman omavastuuta. Vaatimuksena tietysti on, että veroja on maksettu riittävästi vähennysten tekemiseksi. Omalla kohdalla näin ei vielä ole, mutta ylimenevä osuus huomioidaan kuitenkin ylijäämähyvityksenä palkkatuloista.

Jotta sijoitustoimintaa voidaan tehdä, tarvitaan sen tekemiseen luonnollisesti työhuone. Lisäksi myös nettiyhteys on tarpeellinen väline. Myös alan lehdistä voi tehdä vähennykset. Nämä olivat juuri niitä kuluja, jotka ilmoitin veroilmoituksessa.

Veronmaksajain keskusliiton vuosijäsenmaksu on 25€ (maksetaan 2v erissä, eli 50€/kerta). Nettiyhteyden kustannuksista voi vähentää 50% kun on näyttöä työkäytöstä (omassa tapauksessa 50% = 208,80€), työhuoneesta voi hakea vähennystä alimman kategorian mukaan (kiinteä 205€) kun sitä on käytetty satunnaisten sivutulojen hankkimiseen. Yhteensä näistä kuluista kertyy vähennettävää 438,80€.

Mikäli pääomatuloja ei olisi ollut yhtään, alijäämähyvityksenä (30% mukaan) vähennettävää olisi syntynyt edellisistä kuluista 131,64€ (= palautuksen määrä). Myös tietokoneen ja sen oheislaitteet, kirjallisuuden jne. voi vähentää verotuksessa, mutta edellisestä tietokoneen hankkimisesta on jo aikaa.

Selitykseksi oheisille kuluille kirjailin seuraavaa:

”Nettiä käytetty kaupantekoon rahastoilla ja osakkeilla, sekä tiedonhankintaan yritysten kotisivuilta, osavuosikatsauksista ja talousaiheisilta foorumeilta. Lehdestä lisätietoa ja vinkkejä sijoittamiseen. Työhuonetta käytetty sivutulojen ansaintaan.”

Puhelinetu

Lisäksi ilmoitin verottajalle, että en käytä työsuhdepuhelinta omiin puheluihin, sillä minulla on omakin puhelin jonka puhepaketista ja netistä maksan ~31€/kk.

Vuosituloja puhelinetu kasvattaa 20€/kk, eli 240€ vuodessa. Tästä summasta maksetaan tuloveroa normaalisti, eli puhelinedun olemassaolo laskee käteen jäävää palkkatuloa vuodessa esimerkiksi 25% tuloverolla 60€. Puhelinedun poispudotuksella 25% tuloveroilla palautuksen määrä kasvaa siis 60€:lla ja vuosiansiot putoaa 240€.

Puhelinedun poistattaminen ei ollut varmaa, mutta yrittänyttä ei laiteta. En halua maksaa 60€ vuodessa tyhjästä. Ja en, en halua alkaa käyttämään työpuhelinta myös vapaa-ajan puhelimena, etenkään kun siihen ei ole saatavissa viiden kortin multi-SIM:iä.

Tositteet

Kun verovähennyksiä tekee, tulee vähennyksen perusteena käytettyjä kuitteja säilyttää mahdollisia myöhempiä kyselyjä varten. Tämän takia on myös tärkeää, että vähennyksen perusteena käytetyt summat ovat oikein.

Lopputulos

Kun korjattu verotuspäätös saapui, sain ilokseni huomata, että kaikki vaaditut muutokset oli hyväksytty. Veronpalautusten määrä em. muutoksilla nousi 275,68€:lla. Tosin, jokin oli muuttunut, eli kaikki ei ollut kohdillaan.

Luottamustoimesta minulle oli maksettu 400€ korvaus. Aiemmassa veroehdotuksessa se oli merkittynä sivutoimen palkaksi, josta ei peritä päivärahamaksua. Puhelinedun muutos oli syystä tai toisesta sysännyt luottamustoimimaksun päivärahamaksun piiriin.

Päivärahamaksun suuruus on 0,78 % tulosta, eli tässä tapauksessa verot nousivat 3,12€, joskin vaikutus on todellisuudessa pienempi, sillä päivärahamaksu vähentää ansiotulon määrää valtionverotuksessa ja kunnallisverotuksessa. Mutkikasta. Käytännön vaikutus 400€ joutumisesta väärään lokeroon vähennysten jälkeen oli 1,79€.

15 minuuttia kestävä puhelu verotoimistolle maksoi enemmän aikaa ja rahaa kuin virheen oikaisusta koitunut hyöty, jonka tiesin jo etukäteen. Eri tulkinnat kahden verotuspäätöksen välillä kuitenkin ihmetytti, jonka takia halusin selvittää, kumpi tulkinnoista oli oikein; alkuperäinen vai oikaistu.

Alkuperäinen oli tosiaan oikein, eli luottamustoimimaksut eivät kuulu sairausvakuutusmaksun perusteiden päivärahamaksun piiriin.

Lopulta kaikkien kommervenkkien jälkeen sain palautusta alkuperäiseen nähden 277,47€ enemmän. Ihan hyvä tuntipalkka. Puolisolla palautusten määrä vuorostaan laski noin 30€:lla asuntolainan korkojen uudelleenjakautumisen seurauksena.

Skype: Kansion käyttöoikeudet estävät sitä toimimasta

Otsikon mukainen virheilmoitus on häirinnyt työelämääni työkoneessa Skypen käynnistymisen yhteydessä ainakin viimeisen 6kk ajan. Kuten virheilmoituskin kertoo, estää se Skypen käyttämisen kyseisellä laitteella. Tämä on todella raivostuttavaa, sillä tietokoneella kirjoittelu olisi merkittävästi helpompaa kuin kännykällä. Erityisen harmittavan tilanteesta tekee se, että Skypen käyttö puhelimen kautta hidastaa työskentelyä tolkuttomasti, sillä kommunikaatio ulkomaille tapahtuu usein nimenomaan Skypen kautta kirjoittaen ja liitteitä lähettäen.

skype_virhe

Alun perin toimimattomuus seurasi päivityksestä, eikä poistaminen ja uudelleenasentaminen auttanut asiaan. Salasanan vaihtaminen ei auttanut, vaikka sitä ehdoteltiin eri foorumeissa (joillain on auttanut). Kansion käyttöoikeuksissa ei ollut mitään poikkeuksellista, ne olivat identtiset toimivan koneen Skypen kanssa, mutta silti sain ilmoituksen kansion käyttöoikeuksista. Olen ajanut koneessa myös erilaisia puhdistusohjelmia (kuten IObit Advanced SystemCare 9.2 ja IObit Uninstaller 5.2) asennusten välissä, mutta tämäkään ei ole auttanut. Olen paininut ongelman kanssa aina silloin tällöin, mutta syytä toimimattomuuteen ei ole löytynyt.

Tänään pitkästä aikaa Skypelle tuli tavanomaista suurempaa käyttöä ja ei mennyt kuin hetki kun asetelma alkoi taas ottaa päähän oikein todenteolla. Tällä kertaa päätin ratkaista Skype ongelman, käytetystä ajasta viis. Koneen uudelleenasennus ei ole vaihtoehto, vaikka se ongelman varmasti ratkaisisikin.

Perinteinen uudelleenasennus ja salasanan vaihto eivät tuottaneet tulosta tälläkään kertaa, mikä ei sinänsä yllättänyt yhtään. Jotain uutta piti keksiä.

Vaikka Skypen kansiossa itsessään ei vaikuta olevan mitään ongelmaa käyttöoikeuksien suhteen, siellä jossain ongelma kuitenkin on.

Lopulta ratkaisu oli hyvinkin yksinkertainen: Skype-kansion uudelleennimeäminen. Tällä taktiikalla ominaisuudet eivät varmasti periydy kun Skype luo uuden kansion puuttuneen tilalle. Uudelleennimeäminen säilyttää vanhat viestit ja keskustelut, joskin tämä vaatii käyttäjäprofiili kansion siirtämisen vanhasta uuteen paikkaan (tätä voi hyödyntää myös uuden koneen asennuksessa).

Kansion uudelleennimeäminen:

  1. Varmista että Skype on pois päältä (ei vain piilotettu).
  2. Minun tapauksessa viallinen Skype-kansio sijaitsee polun C:\Users\Pasi\AppData\Roaming\ takana. Helpoiten oikeaan paikkaan löytää käyttämällä Windowsin haku toimintoa ja kirjoittamalla siihen hakusanaksi %appdata% ja painamalla Enter.
    skype
  3. Etsi avautuneesta ikkunasta Skype-niminen kansio. Uudelleennimeä se vaikka Skype_old -nimiseksi.
  4. Käynnistä Skype. Mikäli ongelma korjaantui, kyselee Skype joitakin asioita koska kuvittelee kansion puutteen takia olevansa ensiasennettu koneeseen.

On mahdollista että toimimattomuuteen on muitakin syitä samalla virheilmoituksella, mutta ainakin tällä kikalla ongelma lopulta ratkesi omalla kohdallani.

Mikäli haluat että vanhat viestit ja liitteet löytyvät Skypestä, on ne mahdollista palauttaa vanhasta Skype-kansiosta seuraavalla ohjeella.

Vanhojen viestien palautus:

  1. Sulje Skype kokonaan.
  2. Mene taas Skypen tiedostojen majapaikkaan %appdata% + Enter -yhdistelmällä.
  3. Mene vanhaan Skype kansioon (..\Skype_old\) ja kopio/siirrä käyttäjänimesi mukainen kansio vastaavaan sijaintiin uuden Skype-kansion (..\Skype\) alle. Todennäköisesti saat ilmoituksia olemassa olevista tiedostoista ja kansioista, hyväksy ja ylikirjoita nämä (tähän mennessä kertyneet viestit voivat kadota).
  4. Käynnistä Skype, kaikki viestisi ja liitteesi pitäisi olla taas nähtävissä.
  5. Vanhan Skype-kansion (..\Skype_old\) voi lopuksi poistaa.

FreeNAS – osa 1: Levypalvelimen asentaminen ja perusasetukset

FreeNAS on täysin ilmainen palvelinohjelmisto, jonka voi asentaa lähes kaikenlaisen raudan päälle jakamaan tiedostoja lähiverkkoon. Lyhyesti sanottuna kyse on levypalvelimesta, eli NAS:sta (Netowork Attached Storage).

FreeNAS hoitaa ja tekee samoja asioita kuin kaupalliset levypalvelimet, ainoa ero on että FreeNAS:in tapauksessa käyttäjä voi itse valita järjestelmän komponentit ja tehdä järjestelmästä omia tarpeitaan vastaavan.

Ohjelmiston asentamisen jälkeen kaikki asetukset tehdään web käyttöliittymän kautta. FreeNAS kykenee jakelemaan tiedostoja niin Windows (SMB/CIFS), Unix/Linux (NFS) kuin Apple (AFP) käyttöjärjestelmille. FreeNAS kykenee jakelemaan tiedostoja myös mm. FTP, iSCSI, WebDAV protokollilla. Mukana tulee luonnollisesti kattavat varmuuskopiointi mahdollisuudet, joihin kuuluvat tuki windows backup, rsync, Apple Time Machine ja PC-BSD Life Preserver.

FreeNAS:iin on saatavilla myös liuta erilaisia plugineja, joista ainakin elokuvaharrastajana minua kiinnostaa PLEX mediaserver. Myös oman pilvipalvelun pystyttäminen onnistuu.

FreeNAS käyttää ZFS tiedostojärjestelmää, joka on Sun Microsystemsin kehittämä. ZFS:n ominaisuuksiin kuuluvat suojaus tietojen korruptoitumisen estämiseksi, tuki suurelle tallennuskapasiteetille, tehokas tietojen pakkaus, jatkuva virheentarkistus ja automaattinen korjaus, ohjelmallinen RAID sekä tietojen salaaminen, muutamia mainitakseni. Huonona puolena voidaan pitää suurta muistintarvetta, mitä enemmän keskusmuistia on, sen parempi. 8 Gt on ehdoton minimi, suositeltava 16 Gt.  Joidenkin lähteiden mukaan itse käyttöjärjestelmä tarvitsee 4 Gt RAM, ja jokainen tallennus teratavu 512 Mt RAM. Toinen nyrkkisääntö on 1 Gt RAM / 1 Tt tallennuskapasiteettia. Toteuttamani järjestelmän osalta kummatkin ehdot täyttyvät, joten muistin määrän ei pitäisi olla pullonkaula.

Esittelyt saavat riittää ja siirrytään itse asiaan, eli FreeNAS:in asentamiseen.

FreeNAS lataaminen ja asentaminen

Ensimmäiseksi haetaan uusin versio FreeNAS:sta, joka jutun kirjoitushetkellä oli 9.10.1.  Tämän jälkeen luodaan asennusmedia (CD) tai lisätään levykyva suoraan iKVM:n kautta virtuaali CD-asemaksi. Myös USB muistilta buuttaus on mahdollinen.

Asentaminen

  1. Varmista BIOS-asetuksista, että kone buuttaa valitsemasi median kautta. Tämän jälkeen asentaminen on hyvin suoraviivaista. Asentaja lähtee käyntiin 15 sekunnin kuluttua automaattisesti.
    freenas_1
  2. Valitse 1, Install/Upgrade. Tämä vaihtoehto asentaa tai päivittää vanhan FreeNAS version.
    freenas_2
  3. Tämän jälkeen valitaan mille levylle palvelinohjelmisto asennetaan. Valmistajan suositus on USB muisti, jonka tulee olla kooltaan vähintään 8 Gt. Tässä tapauksessa USB muisti löytyy asemasta da7.
    freenas_3
  4. Tämän jälkeen tulee varoitus valitun levyn tyhjentämisestä.
    freenas_4 freenas_5
  5. Lopuksi annetaan pääkäyttäjän salasana, joka on syytä muistaa jatkossa. Tämän jälkeen alkaa varsinainen asennus, jossa vierähtää noin 5-10 min.
    freenas_6
  6. Kun asenus on valmis,  asennusmedian voi poistaa. Lopuksi käynnistä kone uudelleen painamalla OK ja valitsemalla 3, Reboot system.
    freenas_7
  7. Jos saat virheilmoituksen puuttuvasta järjestelmälevystä, tarkista BIOS asetukset.
    freenas_7b
  8. Asus P7F-M emolevyn BIOS:ssa piti ensin käydä Hard Disk Drives valikosta valitsemassa 1st Drive asemeksi USB: Kingston DT ja tämän jälkeen vielä Boot Device Prioritystä 1st Boot Deviseksi USB: Kingston DT.
    freenas_8 freenas_9
  9. Buutin jälkeen varsinainen asentaminen on valmis. Konsolissa ilmoitetaan palvelimen saama IP-osoite DHCP:ltä, joka tässä tapauksessa on 192.168.4.102. Kun tämän osoitteen kirjoittaa web selaimeen, avautuu ensimmäisenä salasanakysely, jonka jälkeen pääsee tekemään varsinaista palvelimen konfigurointia. Seuraavassa osioissa käyn ensin läpi IP-osoitteen muuttamisen ennen muiden asetusmuutosten tekemistä.
    freenas_10

Perusasetusten säätäminen

  1. Ensimmäiseksi vaihdetaan palvelimen IP-osoite staattiseksi, sillä dynaamisesti vaihteleva osoite ei ole käytännöllinen. Toki DHCP palvelimen voi määrittää antamaan osoitteen aina samaksi MAC-osoitteen perusteella, mutta itse pidän saattisista osoitteista enemmän. Osoitteen muutos tapahtuu kätevimmin konsolissa:
      • Paina 1 (Configure Network Interface) ja enter
      • Valitse oikea verkkosovitin, minun tapauksessa 1, em0
      • Reset network configuration? (y/n) => n
      • Configure interface for DHCP? (y/n) => n
      • Configure IPv4? (y/n) => y
      • Interface name: kirjoita tähän kohtaan sen verkkosovittimen tunnus jonka asetuksia olet muuttamassa, minun tapauksessa em0
      • Syötä uusi IP-osoite ja aliverkon peite esimerkiksi CIDR notaatiolla, minun tapauksessa 192.168.4.11/24 (/24 => 255.255.255.0)
      • Configure IPv6? (y/n) => n

    Tämän jälkeen FreeNAS päivittää  verkkosovittimen tiedot ja uusi osoite on hetken päästä käytössä. Päivittynyt osoite näkyy komentokehotteessa.
    freenas_12

  2. Kirjaudutaan web selaimen kautta käytten päivitettyä IP-osoitetta. Käyttäjätunnus on root ja salasana aiemmin määrittämäsi.

    freenas_11
  3. Seuraavaksi muutetaan System / General -välilehdeltä WebGUI IPv4 osoitteeksi 192.168.4.11, konsolin näppäimistökartta (Finnish ISO-8859-1) ja aikavyöhykkeeksi Europe/Helsinki.
    freenas_13
  4. Määritellään pääkäyttäjälle, eli root:lle sähköpostiosoite, jonne kaikki palvelimen tilaviestit toimitetaan. Tämä tapahtuu valikon Account / Users kautta, valitse käyttäjä root ja sen jälkeen Change E-mail. Anna sähköpostiosoite jonne ilmoitusten halut menevän.
    freenas_14
    freenas_14b
  5. Tämän jälkeen määritellään varsinaiset sähköpostiasetukset, joka tapahtuu valikon System / Email kautta. Syötettävät tiedot ovat peruskamaa, eli lähettäjän (palvelimen) sähköpostiosoite, sähköpostipalvelimen osoite, portti (salaamaton = 25, SSL = 465), salauksen tyyppi (Plain/TLS/SSL). rasti ruutuun Use SMTP Authentication mikäli lähtevän postin palvelin tarvitsee käyttäjätunnukset, sekä postipalvelimen käyttäjätunnus ja salasana kahteen kertaan. Paina lopuksi Save. Tämän jälkeen voit kokeilla sähköpostin toimivuutta Send Test Mail painikkeella. Sähköpostilaatikkoon pitäisi kolahtaa postia hetken kuluttua.
    freenas_14c

Seuraavassa osassa käydään läpi levypakan sekä datasettien luominen.