HSL:n tuottama/tilaama joukkoliikenne toimii pääsääntöisesti hyvin. Toki välillä junat ja linja-autot ovat olleet enemmän tai vähemmän myöhässä, joskus ovat jättäneet tulematta, mutta matka on aina jatkunut hetken odottelun jälkeen.

Useimmiten myöhästelyn syynä ovat poikkeukselliset sääolosuhteet, onnettomuudet tai autoilijoiden huolimattomuus autoa pysäköidessä. Toki laiterikkojakin tapahtuu välillä, myös uudelle kalustolle.

Viimeviikkoina lunta on satanut huomattavia määriä, jopa 10-20cm yhden myräkän aikana. Lunta on satanut nopeammin kun sitä on ehditty auraamaan/viemään kaduilta pois. Voidaan puhua kaluston riittämättämyydestä, huonosta varautumisesta ja poikkeuksellisista sääoloista. Ei siis ihme että liikenne on tökkinyt – eikä vain joukkoliikenne, vaan kaikki liikenne.

Tämän sain huomata keskiviikkona vuokra-autoa palauttaessani. Liikenne eteni kävelyvauhtia hitaammin ja Lauttasaaresta Kallioon (~7 km) ajamiseen kului 70 min.  Tuolloin toivoin ettei autolla olisi tarvinnut ajaa ja että olisin istunut samaisen matkan linja-autossa, mutta vaihtoehtoja ei ollut. Oli suorastaan helpotus kun lopulta pääsin raitiovaunun ja junan kyytiin ehjin nahoin, 11.5 tunnin työpäivän jälkeen.

Perjantaina töistä kotiin linja-autolla matkatessani eräs naismatkustaja tapasi ystävänsä ja manasi hänelle kuinka liikenne takkuaa ja kuinka vuoroja on jäänyt ajamatta. Ystävä tiedusteli miksi hän ylipäätään käytti julkisia, sillä normaalistihan hän kulki omalla autolla. Syyksi paljastui lumenpaljous: autolla ei pystynyt ajamaan koska liikenne oli kaaoksessa ja vaikka perille olisi päässytkin, ei sitä olisi kuitenkaan saanut pysäköidyksi. Ainoaksi vaihtoehdoksi oli jäänyt julkisten käyttö. Hän käytti sitä peräti toista kertaa kuluvalla viikolla, vaikka ensimmäisen kerran jälkeen oli luvannut itselleen ettei toiste käyttäisi.

Päätöksen julkisten huonoudesta ja toimimattomuudesta hän oli tehnyt ensimmäisen matkan yhteydessä ajamatta jääneiden ja myöhässä olleiden vuorojen takia sekä 90 min kestäneen kotimatkan takia.

Herää kysymys, miksi hän kuvitteli julkisten toimivan paremmin kuin oman autonsa tässä kaaoksessa? Joukkoliikenne (junia ja mertoa lukuunottamatta) käyttää kuitenkin samoja teitä ja katuja muiden tienkäyttäjien kanssa. Toisaalta kulkupelin vaihto julkisiin tällaisessa kaaoksessa lisää myöhästelyä ja tungosta entisestään, sillä kuljetuskapasiteetti on mitoitettu tavanomaisen matkustajamäärän mukaan. Joukkoliikenteen toimivuutta ei ole syytä arvostella mikäli samasta syystä oman kulkuvälineen käyttö on käynyt mahdottomaksi.

Sunnuntaina vuorostaan oli mitä mainioin talvinen ajokeli. Matkanteon keskeytti kuitenkin heti alkuunsa Klaneettitien sivuun lumentäyteisen parkkiruudun takia hieman sivuttain parkkeerattu henkilöauto. Perä oli sen verran toisen kaistan päällä ettei linja-auto päässyt ohi. Auton omistajaa ei tavoitettu ja poliisin paikalletulo kesti reilu 30min. En jäänyt odottelemaan hinausauton saapumista ja siirto-operaation alkamista, vaan kävelin loput matkasta Kannelmäen Prismaan.

Raitiovaunut ovat joutuneet vastaaviin tilanteisiin todella monesti viimeviikon aikana. Tällaisilta ongelmilta voitaisiin useimmiten välttyä mikäli autoilijoiden takakonteista löytyisi lumilapio. Lapiosta olisi ollut apua myös sille taksinkuljettajalle jonka auto oli jäänyt pohjastaan kiinni Pasuunatien mutkaan.

Mitä tästä opimme? Lapiosta olisi ollut apua moneen kertaan ja siksi sellaisen tulisi kuuluakin jokaisen autoilijan vakiovarustukseen (lapiota pitää tietysti osata ja muistaa käyttää). Osta siis autoilevalle ystävälle lahjaksi lumilapio! Se on käytännöllinen, edullinen sekä säästää sakko ja hinauskuluissa.